Oulussa järjestettävään kokoukseen odotetaan noin 160 osallistujaa. Mukana on edustajia kaikista kahdeksasta neuvoston jäsenmaista sekä kuudesta alueen alkuperäiskansajärjestöstä.
Ouluun on tulossa tarkkailijajäseniä myös kymmenistä tarkkailijavaltioista ja -järjestöistä.
– Yhteensä tarkkailijoita on 39 maasta tai järjestöstä, kertoo kokouksen tiedottaja Martti Ruokolainen.
– Kaukaisimmat tulijat saapuvat Ouluun Intiasta ja Etelä-Koreasta. Myös Kiinasta odotetaan osallistujia, Ruokolainen sanoo.
Ulkoministeriön johtavan arktisen asiantuntijan Rene Södermanin mukaan tarkkailijamaiden ja -järjestöjen motiivit osallistua arktiseen yhteistyöhön vaihtelevat suuresti. Osalla pontimena saattaa olla tieteellinen tai kaupallinen kiinnostus aluetta kohtaan.
– Osalla on myös historiallisia juuria arktisille alueille, joissa ne ovat saattaneet harjoittaa tutkimustyötä jo ennen neuvoston perustamista, Söderman kertoo.
Kansainvälisen politiikan pyörteissä
Neuvosto keskittyy arktisen alueen elämään ja kehittämiseen, mutta aivan kokonaan se ei ole onnistunut pysyttäytymään irti kansainvälisen politiikan pyörteistä.
Esimerkiksi presidentti Donald Trumpin hallinnon halu irtautua Pariisin ilmastosopimuksesta näkyi Yhdysvaltain puheenjohtajakauden lopussa, vaikka USA lopulta kuitenkin asettui tukemaan neuvoston toimintaa.
Rene Södermanin mukaan kansainvälisten kriisien vaikutukset ovat jääneet pieniksi.
– Itä-Ukrainan tilanne, Krimin laiton valtaaminen, Syyria ja Pohjois-Korea ovat asioita, joilla voi olla globaaleja vaikutuksia, mutta siitä huolimatta ne eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet arktiseen yhteistyöhön.
Södermanin mukaan neuvoston vahvuus onkin siinä, että siellä on pystytty ylläpitämään keskustelua silloinkin, kun kansainvälinen tilanne on muualla maailmassa kiristynyt. Huolenaiheet ympäristö- ja ilmastoasioissa yhdistävät.
– Ympäristöhaasteethan eivät pysähdy millään rajalla.
Neuvoston yhteistyön ansioiksi lasketaan tähän mennessä kolmen valtioiden välisen sopimuksen syntyminen. Kahdessa ensimmäisessä on sovittu öljyntorjunnasta sekä meri- ja lentopelastuksesta.
– Viimeisimpänä hyväksyttiin viime toukokuussa sopimus tieteellisen yhteistyön edistämisestä arktisella alueella, Söderman kertoo.
Suomen painotukset korostuvat
Suomi aloitti neuvoston puheenjohtajana toukokuussa, jolloin puheenjohtajuus siirtyi suomalaisten vastuulle Yhdysvalloilta.
Suomen puheenjohtajakauden pääteemana on ilmastonmuutos sekä siihen liittyen kestävä kehitys.
– Oulun kokouksessa painottuvat Suomen puheenjohtajakauden keskeiset teemat eli saastumisen ehkäiseminen ja koulutusasiat, kertoo Rene Söderman.
Koulutusta halutaan painottaa muun muassa sen takia, että monilla pohjoisilla alueilla koulut sijaitsevat pitkien taipaleiden takana. Suomalaiset haluaisivat muun muassa helpottaa tilannetta kehittämällä opetuksessa hyödynnettävää uutta tekniikkaa.
Kokouksia Oulussa, Helsingissä ja Inarissa
Suomen puheenjohtajakausi päättyy Helsingissä pidettävään ministerikokoukseen. Puheenjohtajakaudella toimintaa johtavia virkamieskokouksia järjestetään muutaman kerran vuodessa.
Suomessa järjestetään myös pienempiä työryhmäkokouksia. Esimerkiksi Inarissa pohdittiin pari viikkoa sitten kestävän kehityksen tavoitteita.
Neuvoston toimintaan liittyvien virallisten kokousten lisäksi Suomessa järjestetään myös arktisen alueen muita teemakokouksia. Esimerkiksi ensi vuoden syksyllä Oulussa järjestettävässä U-Arctic -kokouksessa kokoontuvat arktisen alueen yliopistojen ja korkeakoulujen edustajat.
Yhteensä puheenjohtajakauteen liittyviä Arktisen alueen kokouksia järjestetään Suomessa parikymmentä. Oulussa järjestettävä virkamieskokous alkaa tiistaina jäsenmaiden suurlähettiläiden tapaamisella ja varsinainen kokous pidetään keskiviikkona ja torstaina.