Saamelaiset ovat jo jonkin aikaa odottaneet hallituksen reagointia saamelaiskäräjien esitykseen totuus- ja sovintoprosessin aloittamisesta Suomessa. Viime viikolla valtioneuvostolta tuli tämä odotettu tieto prosessin valmistelun aloittamisesta. Tiedote aiheutti monia kysymyksiä ja prosessin luonteesta, koska valtioneuvosto ei puhu totuus- ja sovintoprosessista vaan sovintokomissiosta, jossa on mukana laajasti erilaisia ryhmittymiä.
Keskustelua lisäsi myös valtiosihteeri Paula Lehtomäen Yle Sápmille antama haastattelu, jossa hän valotti valtion näkemyksiä prosessista. Haastattelussa Lehtomäki tuo esille muun muassa valtioneuvoston ajatukset prosessiin osallistuvista tahoista.
– Ensinnäkin koko tämä sovintokomission ajatus ja idea on sellainen, jota saamelaiskäräjät ovat hyvin pitkään pitäneet esillä ja hyvin tiiviissä yhteistyössä nyt sitten saamelaiskäräjien ja muiden saamelaisten ja myöskin saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemättömien lappalaisten kanssa tietenkin tätä lähdetään laittamaan pystyyn. Tarkoitus on kyllä olla hyvin aktiivisessa vuorovaikutuksessa ja sitä kautta varmistaa, että eri ryhmien ääni tulee hyvin kuuluviin.
Sosiaalisessa mediassa on keskusteltu muun muassa siitä, ovatko saamelaisten kansana kokemat vääryydet ja epäoikeudenmukaisuudet ja totuuden etsiminen pyyhkäisty prosessista pois ja haudattu poliittisten ristiriitojen setvimisen alle.
Saamelaiskäräjät: neljä tasoa
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoo, että saamelaiskäräjät on ehdottanut totuus- ja sovintoprosessiin neljä tasoa.
– Ensimmäinen taso on valtion ja saamelaisten välinen suhde. Toinen taso on valtion kirkkojen ja saamelaisten välinen suhde. Kolmas taso on saamelaisten keskinäiset suhteet ja neljäs taso on saamelaisten ja muiden paikallisten ihmisten välinen suhde.
Prosessin sisällöstä ei ole vielä neuvoteltu
Sanila-Aikio painottaa, että sovintoprosessin sisällöstä ei ole vielä neuvoteltu eikä voi vielä sanoa millainen se on ja ketä siinä on mukana.
– Saamelaiskäräjät ja valtio eivät ole vielä neuvotelleet tämän totuus- ja sovintokomission sisällöstä, mandaatista ja tavoitteista.
– Saamelaisten ja valtion välisten suhteiden pitää olla tämän työn keskiössä. Minusta ei tässä vaiheessa ole mahdollista puhua siitä, ketkä kuuluvat tähän prosessiin ja ketkä ovat sen osapuolia, koska saamelaiskäräjillä ja valtiolla ei ole vielä yhteistä näkemystä ja yhteisymmärrystä siitä, mikä tämä totuus- ja sovintoprosessi ylipäätään on.
Sovintokomissio vai totuus- ja sovintokomissio?
Valtioneuvosto on nyt puhunut vain sovintokomissiosta, mutta saamelaiskäräjät on valmistellut totuus- ja sovintoprosessia, painottaa Sanila-Aikio.
– Saamelaiskäräjät on koko prosessin ajan puhunut totuus- ja sovintoprosessista ja mielestäni tämä on se konsepti.
– Emme ole valtioneuvoston kanssa käsitelleet nimiasiaa, että mikä prosessin nimi lopullisesti tulee olemaan.
Sisällöstä on päästävä yhteisymmärrykseen
Kun valtioneuvosto puhuu sovintoprosessista eikä totuus- ja sovintoprosessista ja kun valtiosihteeri puhuu prosessin osapuolista, ne ovat valtion edustajien näkemyksiä, sanoo Sanila-Aikio. Jotta prosessi pääsee alkuun, on valtion ja saamelaiskäräjien päästävä yhteisymmärrykseen sen sisällöstä.
– Ne ovat tietysti valtioneuvoston näkemyksiä ja niiden pohjalta meidän on alettava neuvotella päästäksemme lopputulokseen, joka tyydyttää molempia. Jos emme löydä yhteisymmärrystä prosessin sisällön suhteen, niin on varmasti mahdotonta aloittaa tälläistä prosessia, sanoo Sanila-Aikio.