Tänään torstaina alkavilla Helsingin kirjamessuilla on mukana 340 näytteilleasettajaa, jotka ovat vuokranneet messuilta näyttelyosaston.
Osastojen koot vaihtelevat muutaman neliömetrin pöytäpaikoista satojen neliöiden kalustettuihin messuosastoihin. Messukeskuksen myyntiryhmäpäällikön Tanja Pasilan mukaan keskiverto messuosasto on kooltaan noin 12 neliömeträ.
– Tyypillinen avaimet käteen -ratkaisu, eli yrityksen varaama 12 neliömetrin näyttelyosasto, joka pitää sisällään seinät, maton, valaistuksen, sähkön, pystytys- ja purkutyöt, siivouksen ja tietyn määrän lippuja, maksaa 3 000–3 500 euroa plus arvonlisäveron.
Monille pienkustantamoille kolme tuhatta euroa on iso raha, mutta näkyvyys Suomen suurimmassa kirja-alan tapahtumissa on kuitenkin tärkeää.
Helsingin Vallilassa toimiva runouteen erikoistunut kustantamo Poesia on ollut messuilla viimeiset kuusi vuotta, mutta tänä vuonna kustantamo pitää välivuoden.
– Meidän tyyppiselle toimijalle messut on iso resurssikysymys sekä taloudellisesti että työn näkökulmasta. Haluamme samalla kysyä, mikä on vähälevikkisen kirjallisuuden ja erityisesti runouden asema Suomen suurimmassa kirjallisuustapahtumassa, Poesian myyntivastaava Sirpa Kyyrönen kertoo.
Varjomessut rahaa ja valtavirtaa vastaan
Aivan Messukeskuksen naapurissa sijaitsevalla Pasilan rauhanasemalla järjestetään nyt jo kahdeksatta kertaa kirjamessujen vastatapahtuma Varjokirjamessut.
Järjestäjiin kuuluvan Tommi Sarénin mukaan Varjokirjamessujen olemassaololle on kaksi keskeistä syytä: rahan voiman ja valtavirran vastustaminen.
– Kirjamessut on niin masiivinen, kaupallinen tapahtuma, että sinne ei millään mahdu kaikki kirjallisuuden alat. Dekkarit, Nobel-voittajat ja muut hypeä saaneet kirjailijat saavat älyttömästi tilaa, mutta esseet, runot ja kaikki sinne rajoille jäävä saa niin vähän näkyvyyttä, että se puoli tarvitsee oman lavansa, jossa on myös kuuntelijoita.
Varjokirjamessuilta pöytäpaikan saa ilmaiseksi, mutta mittakaava on täysin toinen kuin Messukeskuksessa: Varjokirjamessuilla on alle 20 pöytäpaikkaa ja muutamia satoja kävijöitä per päivä.
Kirjamessujen ohjelmajohtajan Jan Erolan mukaan myös kirjamessujen ohjelmistoon mahtuu paljon valtavirran ulkopuolella olevaa kirjallisuutta.
– Suuret kustantamot ja dekkarit eivät millään täytä meidän yli tuhatta ohjelmanumeropaikkaa, kyllä me annamme kaikkien kukkien kukkia.
Esimerkkeinä Erola mainitsee Nuoren voiman liiton kanssa järjestettävän Runosunnuntain, tiedekirjoille omistetun ylimääräisen päivän sekä ensimmäistä kertaa jooga- ja self help -tyyppiselle kirjallisuudelle omistetun tilan.
"Runous on siirretty syrjään"
Poesia-kustantamon Sirpa Kyyrönen arvostelee runouden pientä näkyvyyttä messutarjonnassa. Kyyrösen mukaan lähes kaikki runouteen liittyvä on suljettu messuilla tiloihin, joissa siihen ei voi spontaanisti törmätä.
– On olemassa paljon lukijoita, jotka käyvät kerran vuodessa kirjamessuilla. Se miltä kirjallisuus messuympäristössä näyttää, tarkoittaa heille kirjallisuuden koko kuvaa. Jos sieltä puuttuu kokonaisia kirjallisuuden lajeja niin, ettei niihin voi avoimessa messuympäristössä törmätä, sellainen kirjallisuus käytännössä lakkaa olemasta.
Ohjelmajohtaja Erolan mukaan Runosunnuntain myötä runous saa messuilla aiempaa enemmän näkyvyyttä.
– Voi myös kysyä, että jos runoa lausutaan, onko se hyvä että samaan aikaan kuuluu kolmelta lavalta kakofoniaa, vai onko parempi että tunnelma on intiimi.