Nordean ilmoitus jopa 6 000 työntekijän vähentämisestä ilmentää teknologista murrosta, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Mika Maliranta.
Samalla se lisää painetta muille pankeille. Kun yksi pankki tekee, toisilla on entistä suurempi paine tehdä vastaavanlaisia toimia, Maliranta sanoo.
– Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä parhaiten onnistuu se, joka onnistuu tehostamisessa parhaiten. Tämä on jäljelle jäävien työpaikkojen turvaamistoimenpide.
OP-ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa aiemmin lokakuussa, että konsernista tulee häviämään tuhansia työpaikkoja, kun automatisaatio etenee.
Maliranta lisää, että jos tehostamistoimenpiteitä ei toteuteta ajoissa, ne joudutaan tekemään vielä kipeämmin.
– Siinä mielessä on hyvä, että pankit ovat liikkeellä niin nopeasti kuin kyvyt antaa myötä.
Työpaikan menettäminen korkeasuhdanteen aikana on myös parempi kuin jäädä työttömäksi laskusuhdanteessa.
– Korkeasuhdannetilanteessa tyypillisesti valtaenemmistö löytää uuden työpaikan nopeasti. Pääosa työttömyysjaksoista on lyhyitä, Maliranta sanoo.
Luova tuho toimii noususuhdanteessa parhaiten
Malirannan mukaan Nordean ilmoitus on niin kutsuttua luovaa tuhoa oikeaan. Luovalla tuholla tarkoitetaan yksinkertaistettuna sitä, että heikomman tuottavuuden alat tippuvat kyydistä ja korkeamman tuottavuuden alat kasvavat. Termin lanseerasi itävaltalainen ekonomisti Joseph Schumpeter.
– Usein ajatellaan, että luova tuho kuuluu lamoihin. Ei se niin ole. Luova tuho toimii oikeasti yhteiskunnan kannalta paremmin, kun se tapahtuu tämän tyyppisessä suhdannevaiheessa kuin nyt on.
Maliranta haluaa painottaa, että hänen sympatiansa ovat työntekijöiden puolella.
– Painotan sitä, että kun näiden työpaikkojen tuho olisi joka tapauksessa ollut edessä teknologisen murroksen vuoksi, niin hyvää on se, että se sentään tapahtui tällaisessa suhdannevaiheessa.
Lue myös: Nordean 6 000 työtehtävän väheneminen jakautuu neljälle vuodelle – Yle seurasi tiedotustilaisuutta