Kevätaurinko houkuttelee värikkäisiin haalareihin sonnustautuneet pilkkijät jäälle.
Enää saaliiksi ei kuitenkaan kelpaa vain muutama särjen sintti ja varsinaisen jäällä istuskelunkin pitäisi olla mukavaa puuhaa. Pilkkimisen uudet trendit näkyvät välinetuotannossa.
– Nyt keskitytään elämyksiin ja suurempiin kaloihin, ja sitä myöten välineistö on pikkuisen päivittynyt. Jäällä tehdään yhä suurempia reikiä ja käytetään enemmän apuvälineitä, kuten elektroniikkaa, kalojen löytämiseen, kertoo tuotepäällikkö Samuel Lehtonen KL-Teho Oy:sta.
Rapala-konsernin tytäryhtiö KL-Teho Oy valmistaa tehtaallaan Jyväskylässä kairoja ja muita kalastustuotteita. Vienti vetää erityisesti Pohjois-Amerikan suuntaan, minkä vuoksi amerikkalainen talvikalastus on tullut Lehtoselle tutuksi.

Lehtosen mukaan amerikkalaiset kalastajat ovat tottuneet ajamaan autolla jäälle, kairaamaan valtavia reikiä ja pilkkimään pilkkimajan suojissa. Sen sijaan suomalaiset ovat kulkeneet jäällä jalkaisin, minkä vuoksi pilkkivälineet ovat perinteisesti olleet kevyitä.
Muutosta on kuitenkin ilmassa. Tehtaalla käsikäyttöisten kairojen valmistus on jo jäänyt vähemmistöön.
– Toki käsikäyttöisiäkin tehdään vielä valtavasti mutta nyt meillä valmistetaan paljon tuotteita, jotka ovat jollain voimanlähteellä käytettäviä. Erityisesti porakoneella käytettävät kairat ovat yleistyneet, Lehtonen summaa.
Pilkkimisen tuotteistaminen on hankalaa
Toive pilkkimisen vaivattomuudesta ja elämyksellisyydestä näkyy myös matkailun puolella. Turistit haluavat touhuun helppoutta ja kalansaalille kokoa, mikä monimutkaistaa pilkkimisen tuotteistamista.
Yritystoimintaa Keitele-järven rannalla pyörittävälle matkailuyrittäjä ja kalastusopas Antti Venniselle ilmiö on tuttu. Hänen asiakkaistaan suurin osa haluaa kalastaa kesällä. Vain noin kymmenen prosenttia uskaltautuu pilkkijäille.
– Ihmiset on vaikeampi saada talvella liikkeelle, varsinkin suomalaiset. Pilkkiminen yhdistetään herkästi kylmään hyiseen järveen, missä tuulee ja on muutenkin ikävää, eikä kalakaan edes syö!

Monelle ulkomaalaiselle turistille pilkkireissu voi sen sijaan olla elämys.
– Pilkkiminen on eksoottista. Moni ulkomaalainen turisti ei ole koskaan edes kävellyt lammen tai järven jäällä. Heidän mielestään on uskomatonta, että jäältä voi kaiken lisäksi saada vielä kalaa syötäväksi, Venninen selventää.
Vennisen asiakkaista vajaa puolet on ulkomaalaisia. Hän kuitenkin korostaa, että myös muualta saapuvat matkailijat ovat keskenään hyvin erilaisia, mikä vaikeuttaa entisestään pilkkimisen räätälöimistä tuotteeksi.
Kiinalaisille voi riittää yhden särjen näkeminen, mutta venäläisillä on odotuksissa isoin mahdollinen hauki. kalastus- ja matkailuyrittäjä Antti Venninen
– Kiinalaisille voi riittää sen yhen särjen näkeminen, mutta sitten venäläisillä voi olla odotuksissa saada se isoin mahdollinen hauki, Venninen kärjistää.
Ratkaisua pilkkimisen tuotteistamisen haasteisiin on haettu myös kehittyvistä välineistä. Esimerkiksi nuoria on houkuteltu jäille teknologian avulla.
Vennisen ystävä eräopas Tero Sormunen näkee, että toinen vaihtoehto on tehdä pilkkimisestä sivuseikka.
– Pilkkiminen on kuitenkin koko perheen harrastus. Siihen voidaan yhdistää luonto, makkaranpaisto ja muu ulkoilu, jolloin se pilkkiminen ei ole se pääasia vaan pikemminkin osa kokonaisuutta.