Onko lautasellinen peruslounasta sinulle lähinnä energiatankkaus? Kauhot annoksen ja nielet. Lopuksi vielä silmäys astiapalautuksen biojäteämpäriin.
Noin ei tarvitse olla, jos lounasravintola huomioi kaikki aistisi. Esimerkiksi seuraavilla tutkituilla keinoilla voidaan tuoda ruokahetkeesi elämyksellisyyttä.
Tuntoaisti
Rouskuuko paistoksen kuori suussa juuri sopivasti tai luiskahteleeko jälkiruoka jännittävästi kielellä? Annoksesta aistittuun varsinaiseen makuun voi vaikuttaa ruoan rakenne – tai esimerkiksi yllättävä savustuksen tuoksu.
Raskaat aterimet ja lautasliinan hypisteltävä paksuus puolestaan tuovat ruokahetkeen arvokkuuden tuntua.
Näköaisti
Värikäs, koristekuvioinen tai persoonallisen muotoinen lautanen voi johdattaa ajatuksia pois joukkoruokailusta kohti ulkomaita tai mummolan keittiötä, vaikka itse syötävä ei lopulta järin eksoottista olisikaan.
Ruoassa nähty väri on iso osa suussa koettua makua. Siksi löydät noutopöydän kattauksesta voimakkaan värisiä elementtejä: ne lupaavat maistuvuutta. Ovatko siis kanakuutiot vaaleita vai värjätty kurkumalla? Onko kaaliraaste valkokaalia vai punakaalia?
Kirkas väri tarkoittaa monelle myös tuoreutta ja raikkautta. Miellyttävyys on kuitenkin tilannesidonnaista. Ruskea salaatti ei houkuttele, vaikka väri tietää suklaan kohdalla herkkua, eikä avaran taivaan sini kuulu pihvin pintaan.
Luonto tyynnyttää työläisen mieltä, vaikka se olisi läsnä vain vihreinä pöytäliinoina tai kasveina. Ikkunakin edustaa ruokailijalle luontoa. Luonnonvalo kannustaa viipymään, vaikka ikkunasta ei näkyisi kuin parkkipaikka.
Kuuloaisti
Äänimaailma sanelee ruokailukokemusta paljon. Tehokkuuteen pyrkivän lounaslinjan soundi voi olla kovin levoton. Milloin kirskuu veitsi, milloin keittiötyöntekijä rymistelee astiakärryineen. Kuulokuvan rauhoittaminen on valttia: lämpimän annoksen tirinä on osa annoksen makua.
Pikaruokalat suosivat nopeatempoista popmusiikkia. Nuorelle kohderyhmälle se sopii – ja kiivaampi rytmi saa asiakkaat myös pureskelemaan ruokansa nopeammin.
Lounasravintolassa soivaa radiota on pidetty testitilanteissa kielteisenä äänimaisemana. Suunniteltu soittolista on tie ulos mainoshälystä. Ja varta vasten sävelletty taustamusiikki on vielä täsmällisempi keino rakentaa tunnelmaa.
Hidastempoiset sävelmät auttavat rauhoittumaan. Mutta silti musiikki on makuasia: lounashetkien tutkimuksista löytyy tukea myös täysin musiikittomille tiloille.
Tilan aistiminen
Ruokailupöydän koolla on väliä. Pitkän pöydän ääressä istuminen tuo mieleen ruokalamaisen julkisen tilan. Siksi lounaallakin mahdollisuus pienempiin ruokakuntiin lisää viihtyvyyttä.
Tilan jakaminen esimerkiksi sermeillä on tutkimustilanteessa miellyttänyt erityisesti miesasiakkaita, mahdollisuus yksityisempään hetkeen lisää kotoisuutta. Ja kotoisuus auttaa levähtämään – oli sitten pöytäseuraa tai aivan oma rauha.
Miksi lounas ei voi olla pelkkä ruokatauko?
Suomalaiset ovat varsin tietoisia siitä, millaista on terveellinen ravinto, mutta väsyneenä ja kiireessä raskas lohturuoka vie helposti voiton.
– Sitä valinnan hetkeä voidaan alitajuisesti ohjata. Siihen näitä oppeja tarvitaan, elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia sanoo.
Ryhmä suomalaistutkijoita on koonnut tuoretta tietämystä ruokailuympäristöjen moniaistiseen suunnitteluun. Turun yliopistoa edustavan Hopian lisäksi mukana on muun muassa arkkitehtuuritietämystä Tampereen teknillisestä yliopistosta ja musiikkiosaamista Sibelius-Akatemian Seinäjoen yksiköstä.
Elämyksellisempää ateriointia on mahdollista rakentaa Hopian mielestä ilman digitaalisia projisointeja tai muita kalliita ratkaisuja.
– Helposti ajatellaan, että aistitutkimus on fine diningia ja vähän elitististä pohdiskelua. Mutta suurin hyöty voidaankin tavoittaa esimerkiksi sairaaloissa, jossa onnistunut syöminen on osa toipumista. Ja vanhainkodeissa, missä ruokailuhetki on yksi viimeisistä keinoista parantaa elämänlaatua.
Poikkitieteellinen tutkimus "Ei ainoastaan leivästä – Ruoka, kokemus ja moniaistisuus" julkistetaan maanantaina 5.3.
Lue lisää
The Box – Aisteihin vaikuttavaa teknologiaa (Haaga-Helia)
Syömiskokemukseen voidaan vaikuttaa lisätyllä todellisuudella (VTT)