1
Frances McDormand varasti show'n
Elokuva-alalla on koettu vallankumouksellista liikehdintää viime syksystä lähtien, kun näyttelijä Alyssa Milano kehotti jakamaan kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä Twitterissä. Tuli Me too, tuli Time's up. Gaala on ollut poliittinen aiemminkin. Edellisvuosina polemiikkia heräsi valkoisten yliedustuksesta avainsanalla Oscars so white.
Valo pilkistää tunnelin päässä, vaikka moniarvoistumisen vallankumous on vielä kesken. Tunnelma oli toiveikas sekä punaisella matolla että itse gaalassa. Menneitä ei enää alleviivattu, vaan harvat kannanotot olivat luonteva osa juhlallisuuksia.
Frances McDormand voitti parhaan naispääosan Oscarin roolistaan elokuvassa Three Billboards Outside Ebing, Missouri. Jos gaalassa oli oikea henkilö ottamaan aiheen puheeksi, se oli väkevästä roolistaan yhteen ääneen kiitetty McDormand.
Näyttelijä lunasti odotukset ja varasti show'n.
– Pyytäisin täällä kanssani olevia naisia ylös seisomaan. Meryl, jos sinä nouset, kaikki muutkin nousevat, McDormand julisti kiitospuheessaan.
Meryl Streep noudatti kehotusta ja sai gaalaväen naiset seuraamaan perässä.
– Meillä naisilla on tarinoita kerrottavana, ja tarvitsemme niille rahoittajia. Ottakaa yhteyttä ja pyytäkää käymään toimistolla, McDormand kehotti ja sai raikuvat aplodit.
McDormandin puheen alkusanatkin olivat mieleenpainuvat:
– Jos kaadun, nostakaa minut ylös, sillä minulla on pari sanaa sanottavana.
2
Mitä McDormand tarkoitti kahdella viimeisellä sanallaan?
Vaikka Frances McDormand varasti show'n, hänen puheensa loppu saattoi hämmentää: "Minulla on teille kaksi sanaa: inclusion rider."
Mitä ihmettä vaikeasti suomennettavat sanat tarkoittavat? The Guardian selvitti asiaa tuoreeltaan.
Inclusion rider on pykälä, jonka näyttelijä voi vaatia kirjattavaksi sopimukseensa. Pykälä edellyttää elokuvan tekijöiltä moniarvoisuutta – tarkemmin sanottuna se edellyttää, että elokuva vastaa sijaintinsa demografiaa eli väestöpohjaa.
Konsepti on tutkija Stacy Smithin käsialaa. Hän käsitteli aihetta TED-puheessaan vuonna 2016.
– Pitkässä elokuvassa on tavallisesti 40–45 puheroolia. Tarinan kannalta merkittäviä hahmoja on kahdeksasta kymmeneen, Smith listaa puheessaan.
– Ei ole mitään syytä sille, etteivätkö jäljelle jäävät kolmisenkymmentä roolia voisi noudattaa sitä väestöpohjaa, mikä elokuvan tapahtumapaikkojen kannalta on todellisuutta. Pykälä vaikutusvaltaisen näyttelijän sopimuksessa voi saada aikaan sen, että roolit peilaavat sitä todellisuutta, jossa elämme.
The Guardian tavoitti Smithin Oscar-gaalan jälkeen. Tutkija ei tiennyt etukäteen, että McDormand ottaisi hänen konseptinsa puheeksi.
– Olen haltioissani. Tämä oli täysi yllätys. Konseptin tarkoitus on tasapainottaa roolitusta, Smith sanoi.
3
Hyviä elokuvia, mutta ei yllätyksiä
Yhdysvaltain elokuva-akatemiaa sopii kiittää siitä, että Oscar-ehdokkaiksi nostettiin toisistaan poikkeavia tarinoita. Eri genreihin suhtauduttiin ennakkoluulottomasti. Se näkyi myös palkituissa elokuvissa, joskin pystit jaettiin juuri, kuten ennakkoon odotettiin.
The Shape of Waterille löydettiin etukäteen haastajia parhaaksi elokuvaksi, mutta lopulta Guillermo del Toron fantasiaelokuvan voitto oli itsestään selvä. Rakastettu ohjaaja on odottanut vuoroaan jo pitkään, ja aikuisten satu sopi tämän vuoden Oscareiden moniarvoiseen teemaan.
Yhtä yllätyksettömiä olivat Frances McDormandin ja Gary Oldmanin pystit parhaista pääosista. Ohjaaja-Oscar meni Guillermo del Torolle, kuten ennakkoon ounasteltiin. Blade Runner 2049 sai ansaittua kiitosta visuaalisuudestaan ja Jordan Peele käsikirjoitus-Oscarin kauhukomediastaan Get Out. Sekin oli helppo arvata.
Parhaasta sovitetusta käsikirjoituksesta palkittiin 89-vuotias James Ivory (Call Me by Your Name). Sympaattinen mies käveli lavalle vanhimpana Oscar-voittajana koskaan. Hetki sopi tämänvuotisen gaalan pirtaan kuin käsikirjoitettuna.