Suomessa syntyneiden vauvojen määrä jatkaa laskuaan seitsemättä vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomessa syntyi viime vuonna 50 139 lasta. Kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän yli kolmella tuhannella. Suomen väkiluku kasvoikin vuonna 2017 ainoastaan maahanmuuton takia. Maahan muutti noin 17 000 ihmistä enemmän kuin maasta muutti pois.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler on seurannut syntyvyystilastojen kehitystä huolestuneena, ja pitää tilannetta Suomessa hyvin poikkeuksellisena monestakin syystä. Vuodesta 2016 vuoteen 2017 syntyvyys aleni lähes 5 prosenttia. Se on iso pudotus.
– Mikä tässä on poikkeuksellista on se, että takana on lama-aika. Yleensä syntyvyys alenee nousukaudella. Syntyvyys nousi vuoteen 2010 saakka, mutta sen jälkeen joka vuosi on tultu alaspäin. Myös muihin pohjoismaihin verrattuna Suomi on täysin poikkeuksellinen, toteaa Gissler.
Suomen väkiluku on nyt 5 516 224.
Yhteiskunnan huoltosuhde ennätyksellisen vinoutunut
Gissler pitää kehitystä pitkällä aikavälillä ongelmallisena yhteiskunnan ja huoltosuhteen kannalta, vaikka perheen näkökulmasta lapsiluvun väheneminen voi tarkoittaa sitä, että syntyvä lapsi saa enemmän hoivaa ja huolenpitoa.
– Mitä vähemmän lapsia, niin voi sanoa lainausmerkeissä, että sitä arvokkaampia he ovat ja heihin panostetaan. Mutta huoltosuhteen kannalta mennään nyt ennätysalhaiselle tasolle.
– Kun vauvat loppuvat, tarvitsemme lisää veronmaksajia, jotta nykyiset hyvinvointipalvelut eivät tule mahdottomaksi. Se tarkoittaa, että tarvitsemme lisää maahanmuuttoa. Koko meidän väestönkasvumme perustuu nyt maahanmuuttoon, sanoo Gissler.
Kun katsotaan tilastoja taaksepäin, pitää mennä aina nälkävuoteen 1868, jotta löytää ajankohdan, jolloin lapsia syntyi vähemmän kuin viime vuonna. Tuolloin syntyi elävänä 43 757 lasta. Kun 1800-luvulla nainen synnytti noin neljä vauvaa elämänsä aikana, nyt äitiä kohden on 1,5 lasta.
– Se mikä on muuttunut, on se, että 1800-luvulla lapsikuolleisuus oli toista luokkaa. Tänä vuonna syntyneistä suurin osa pääsee aikuisuuteen saakka, pohtii Gissler.
Syitä lapsenteon lykkäämiseen on monia
Syynä lapsenteon lykkäämiseen tai väliin jättämiseen ovat esimerkiksi taloudellinen epävarmuus tai se, ettei sopivaa puolisoa ole löytynyt. Pieni osa suomalaisista päättää vapaaehtoisesti jättäytyä lapsettomaksi eri syistä. Vapaaehtoisesta lapsettomuudesta ovat julkisuudessa puhuneet niin naiset kuin miehet, mutta tuoreimman haastattelututkimuksen mukaan tämä ilmiö ei ole juurtumassa Suomeen.
– Mutta voi olla, että kulttuuri muuttuu, ja tulee sukupolvi, joka ei halua lapsia ollenkaan tai haluaa vain sen yhden, arvioi Gissler.
Väestöliiton Perhebarometriin vastanneet ovat sen sijaan kertoneet, että lapsiperhearki koetaan ankeaksi ja riitaisaksi.
Lasten saannin lykkääminen ei yleisesti liity siihen, että parisuhdetta ei löytyisi. Perhebarometrin mukaan parisuhteessa ollaan yhä kauemmin kahdestaan, ennen kuin edes lapsen hankkimista harkitaan.
Katso kuntasi tilanne
Taulukko näyttää vuonna 2017 syntyneet sekä maahanmuuton määrän jokaisessa kunnassa. Lisäksi taulukosta näkee väkiluvun kokonaismuutoksen, joka sisältää kuolleet ja muuttoliikkeen vaikutuksen.
Lue myös: Meitä on nyt 5,5 miljoonaa – katso monesko olit
Korjaus 6.3. kello 13.25: Korvattu sana syntyvyys sanaparilla syntyneiden määrä.