Omituinen mysteeri alkoi sunnuntaina pienessä Salisburyn katedraalikaupungissa Wiltshiren kreivikunnassa Etelä-Englannissa.
Maltingsin ostoskeskuksen penkiltä löydettiin tiedottomina 66-vuotias mies ja 33-vuotias nainen.
– Penkillä oli pari – vanhempi mies ja nuorempi tyttö. Tyttö nojasi mieheen. Näytti kuin hän olisi menettänyt tajuntansa. Mies teki joitakin omituisia liikkeitä käsillään katsoen taivaalle, ohikulkija Freya Church kuvaili tilannetta Britannian yleisradioyhtiölle BBC:lle.
Hänestä näytti, että mies ja nainen olivat ottaneet jotain vahvaa ainetta.
Heidät vietiin sairaalaan kriittisessä tilassa. Viranomaiset ovat kertoneet, että mies ja nainen olivat altistuneet jollekin tuntemattomalle aineelle.
Mies oli 66-vuotias entinen Venäjän sotilastiedustelun eversti Sergei Skripal. BBC:n mukaan nainen on Skripalin tytär Julia, joka asuu Venäjällä ja oli käymässä Britanniassa.
Skripal oli tuomittu Venäjällä vankeuteen vuonna 2006 salaisten tietojen vuotamisesta Britannian tiedustelulle. Hänet vapautettiin kylmän sodan tyylisessä agenttivaihdossa Wienin lentokentällä vuonna 2010.
Viranomaiset ottivat tapauksen vakavasti. Poliisi eristi alueita Salisburyn keskustassa, ja osa tutkijoista liikkui keltaisissa kemiallisissa suojapuvuissa ja kaasunaamareissa. Muun muassa italialainen ravintola Zizzi suljettiin.
Venäjän presidentin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Venäjän viranomaisilla ei ole tietoa tapauksesta mutta he ovat valmiita auttamaan tutkinnassa.
Myrkytystapaus toi heti mieleen entisen venäläisagentin Aleksandr Litvinenkon murhan vuonna 2006. Tapaus hiersi pahoin Venäjän ja Britannian suhteita.
Muistumia Litvinenkon murhasta
Britanniaan paennut entinen Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n työntekijä Aleksandr Litvinenko oli profiloitunut Venäjän presidentin Vladimir Putinin arvostelijana.
Litvinenko syytti Putinia muun muassa Buinakskissa, Moskovassa ja Volgodanskissa kerrostaloihin vuonna 1999 tehdyistä pommi-iskuista. Pommi-iskuilla perusteltiin toista Tšetšenian sotaa.
Litvinenko toimi toisen Putinia vastustavan maanpakolaisen, oligarkki Boris Berezovskin lähipiirissä. Lisäksi Litvinenko oli yhteyksissä Britannian tiedusteluun.
Marraskuussa 2006 Litvinenko tapasi kaksi venäläismiestä lontoolaisessa hotellissa keskustellakseen mahdollisista tulevista liiketoimista.
Pian tapaamisen jälkeen 43-vuotias Litvinenko sairastui ja kuoli. Tutkimuksessa paljastui, että Litvinenkon hotellitapaamisessa juomassa teessä oli ollut radioaktiivista polonium-210-ainetta.
Kaksoisagentti Venäjän sotilastiedustelussa
Viime sunnuntaina sairaalaan joutunut Sergei Skripal palveli sotilastiedustelupalvelu GRU:ssa vuoteen 1999. Erotessaan hän oli arvoltaan eversti. Tämän jälkeen hän työskenteli Venäjän ulkoministeriössä vuoteen 2003.
Joulukuussa 2004 turvallisuuspalvelu FSB pidätti Skripalin epäiltynä vakoilusta Britannian tiedustelun laskuun. Skripalin syytettiin paljastaneen Euroopassa peitetoimissa työskennelleitä venäläisagentteja MI6:lle.
Syytteiden mukaan britit olivat värvänneet Skripalin vuonna 1995, kun tämä vielä työskenteli sotilastiedustelulle. Skripal sai maksun palveluksistaan ulkomaan valuutassa, ja lisäksi hänellä oli espanjalainen pankkitili, jonne hänelle maksettiin kuukausittain.
Elokuussa 2006 sotilastuomioistuin langetti Skripalille 13 vuoden vankeustuomion.
Skripalin oikeudenkäynnin aikaan FSB arvioi tämän aiheuttaneen Venäjän tiedustelulle yhtä paljon haittaa kuin GRU-eversti Oleg Penkovski, joka vakoili Yhdysvalloille ja Britannialle.
Penkovski muun muassa välitti länsitiedustelulle tietoja Neuvostoliiton ohjuksien sijoittamisesta Kuubaan 1962 ohjuskriisissä. Penkovski teloitettiin 1963.
Agenttivaihdossa vapauteen
Sergei Skripalin onni kääntyi, kun Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI pidätti kesäkuussa 2010 kymmenen Venäjän tiedustelun agenttia.
FBI:n haaviin oli jäänyt niin sanottuja illegaaleja, siis tiedustelijoita, jotka toimivat väärän henkilöllisyyden ja kansalaisuuden suojissa. Joukosta muistetaan erityisesti Anna Chapman, josta tuli Venäjällä mediajulkkis.
FBI:n pidättämät kymmenen agenttia vaihdettiin neljään Venäjällä pidätettyinä olleeseen vakoilusta tuomittuun mieheen. Heistä yksi oli Sergei Skripal.
Vaihto tapahtui lentokentällä Wienissä. Yhdysvaltain ja Venäjän lentokoneet parkkeerattiin vierekkäin ja vakoilijoita vaihdettiin tunnin kestäneessä operaatiossa.
Neljästä Venäjältä vapautetusta miehestä kaksi päätyi Yhdysvaltoihin ja kaksi Britanniaan.
Toinen miehistä oli tutkija Igor Sutjagin, joka oli tuomittu vankeuteen vakoilusta 2004. Sutjagin kiisti, että hänellä olisi ollut käytössään salaista tietoa.
Skripalia pidettiin näistä kahdesta tärkeämpänä Britannian tiedustelupalvelulle.
Britannian tiedusteluviranomaiset kuulustelivat Skripalia tämän saavuttua Britanniaan. Hänen oletettiin sittemmin saaneen viranomaisilta uuden henkilöllisyyden, asunnon ja eläkkeen.
Skripalin kerrotaan sittemmin viettäneen hiljaiseloa Salisburyssä.
Muitakin epäilyttäviä kuolemantapauksia
Britanniassa on tapahtunut Litvinenkon murhan jälkeenkin epäilyksiä herättäneitä kuolemantapauksia.
Sveitsin viranomaisia venäläisen rahanpesun tutkinnassa auttanut liikemies Aleksandr Perepilitšnyi kuoli 2012 ollessaan hölkkäämässä. Tutkimuksissa ei ole selvinnyt, mihin Perepilitšnyi kuoli, mutta poliisi ei tutki tapausta murhana.
Liikemies Boris Berezovski puolestaan löydettiin kuolleena kotoaan maaliskuussa 2013. Kuolinsyyntutkija jätti lopulta avoimeksi, oliko kyseessä itsemurha vai murha.
Litvinenkon kuolemasta tehtiin Britanniassa lopulta tuomari Sir Robert Owenin johtama julkinen selvitys.
Tammikuussa 2016 julkaistu selvitys arvioi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin tai turvallisuuspalvelu FSB:n päällikön Nikolai Patruševin oli täytynyt hyväksyä murhasuunnitelma.
Venäjän viranomaiset ovat kiistäneet Venäjän osallisuuden Litvinenkon murhaan.
Murhan suorittamisesta epäillään kahta entistä turvallisuuspalvelun työntekijää, Andrei Lugovoita ja Dmitri Kovtunia.
Venäjä on kieltäytynyt luovuttamasta miehiä Britannian viranomaisille. Lugovoista tuli sittemmin kansanedustaja. Hän nousi duumaan jyrkän kansallismielisen LDPR-puolueen riveistä.
Aiheesta aiemmin:
Tappoiko Venäjän valtio Litvinenkon? Raportti kasaa aihetodisteita Putinin niskaan 21.1.2016