Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut Mikkelin johtajan ja apulaisjohtajan syyllistyneen virkatoiminnassaan rikoksiin: väärän todistuksen antamiseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Eduskunnan oikeusasiamies tiedottaa, että ei kuitenkaan nosta syytettä, sillä totuudenvastaisista tiedoista ei ollut syntynyt vahinkoa kantelun kohteina olleille virkamiehille tai kantelijalle. Sen sijaan johtaja ja apulaisjohtaja saavat huomautuksen.
Vankilan johtaja ja apulaisjohtaja olivat maaliskuussa 2016 antaneet lisäselvityksen, jota heiltä pyydettiin vangin kantelun tutkimusta varten. Johtaja ja apulaisjohtaja antoivat tällöin vääriä tietoja liittyen vangin perusteettomaan säilöönottoon. Valehtelu tuli ilmi, kun vankilan henkilökunta otti yhteyttä oikeusasiamieheen ja kertoi, että annetut tiedot eivät pidä paikkaansa.
– Vankilan henkilökunta oli nähnyt alkuperäisen päätöksen. He kertoivat, että toisin kuin vankilan johtaja ja apulaisjohtaja olivat kertoneet, vartijat eivät epäilleet kyseessä olleen vangin olevan päihtynyt, tai että hänellä olisi mielenterveysongelmia, kertoo esittelijäneuvos Anu Rita.
Eduskunnan oikeusasiamies määräsi asiasta esitutkinnan, jonka suoritti keskusrikospoliisi. Oikeusasiamies pitää tekoja laillisuusvalvonnan kannalta vakavina.
Mikkelin vankila on ollut julkisuudessa viime vuosina useampaan otteeseen liittyen esimerkiksi vankilan eri käytäntöihin ja tilojen kuntoon. Esimerkiksi marraskuussa 2016 vankilassa tehtiin apulaisoikeusasiamiehen tarkastus, joita vankiloissa tehdään säännöllisesti. Tarkastuksen perusteella apulaisoikeusasiamies puuttui vankilan toimintatapoihin ja sääntöihin.