Yhä useammalla suomalaisella on useampi kuin yksi työ. Sivutöitä tekevien määrä oli viime vuonna ensimmäistä kertaa yli 150 000. Päätyön ohella työskenneltiin eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa.
Yksi tyypillisiä sivutöitä tekeviä on kotkalainen terveydenhoidon ammattilainen Asta Saario. Päätyönään hän toimii Pyhtään sosiaali- ja terveysjohtajana, ja iltaisin hän antaa lymfahoitoja ja neuvoo asiakkaitaan terveisiin elämäntapoihin omassa yrityksessään.
– Paperityöt mukaan lukien pystyn käyttämään aikaa omaan yritykseen enimmillään kymmenen tuntia viikossa, kuvailee Saario.
En koe tekeväni koko ajan töitä. Lomat pyrin pitämään lomana. Asta Saario
Terveyspalvelujen lisäksi sivutöille on tyypillistä, että niitä tehdään yrittäjänä. Saarion yritys on yhden hengen toiminimi.
– Noin joka kolmas sivutöitä tekevä määrittelee itsensä ammatinharjoittajaksi, free lanceriksi tai yrittäjäksi, kertoo yliaktuaari Pertti Taskinen Tilastokeskuksesta.
Suosittuja sivutyöaloja olivat viime vuonna myös koulutusalat sekä vähittäiskauppa.
Paljon töitä, mutta ei koko ajan
Syyt sivutöiden tekemiseksi vaihtelevat laidasta laitaan. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan useampaa kuin yhtä työtä tehdään muun muassa työtyytyväisyyden hakemiseksi tai tulotason parantamiseksi. Aiheesta on kirjoittanut Helsingin Uutiset.
Asta Saario perusti oman hoitoalan yrityksensä vuonna 2013. Tuolloin hän työskenteli terveysjohtajana Haminassa. Lymfaterapian pariin Saarion houkutteli ystävä ja entinen työkaveri.
Kiinnostusta hoitomuotoon ja intohimoa koko alaa kohtaan löytyy kuitenkin myös omasta takaa.
– Olen aina ollut kiinnostunut siitä, miten ihmisen terveyttä hoidetaan sairaalan seinien ulkopuolella, kertoo Saario.
Hän on koulutukseltaan muun muassa sairaanhoitaja, terveydenhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Tuorein tutkinto on lymfaterapeutin pätevyys. Lymfahoitoja annetaan muun muassa leikkauksista toipuville potilaille turvotuksen vähentämiseksi.
Saario myöntää, että yleensä kahden työn tekeminen vaatii aikaa ja järjestelyjä. Hänen omalla kohdallaan tilannetta helpottaa se, että kahden aikuisen perheessä ei ole pieniä lapsia.
Kaksi eri työmatkaakaan ei pääse rasittamaan. Kotoa Kotkasta Pyhtään kunnanvirastolle runsaan kymmenen kilometrin matkan ajaa vartissa. Kotona sijaitsevan oman yrityksen tiloihin siirtyy parissa minuutissa.
– En mielestäni tee koko ajan töitä, enkä koe toisen työn haittaavan muuta elämää. Lomat pyrin pitämään lomana. Esimerkiksi tämän talven hiihtolomalla minulla ei ollut vastaanottoa, kertoo muun muassa pitkiä kävelylenkkejä ja lukemista harrastava Saario.
Sivutöistä eläketöiksi
Yli neljäkymmentä vuotta terveysalalla eri tehtävissä työskennelleen Asta Saarion pienyritys pysyy sivutyönä.
Toistaiseksi.
– Se on haaveena, että muutaman vuoden kuluttua eläkkeellä voisin keskittyä enemmän yritykseeni.
Viisi vuotta sitten sivutoimisena yrittäjänä aloittaneelle Saariolle lymfahoitojen antaminen on merkinnyt paluuta uran alkuajoilta tuttuun potilastyöhön. Hänen mielestään sivutyö yrittäjänä hyödyttää myös päätyötä.
– Tätä kautta saa suoraan potilailta ja asiakkailta palautetta siitä, miten hoitojärjestelmä toimii. Sosiaali- ja terveysjohtajan työ on hyvin paljon taka-alalla toimimista kokouksissa ja asioiden valmistelussa.
Sivutöiden tekeminen voi vaatia luvan
Sivutöiden tekeminen Asta Saarion edustamalla kunta-alalla edellyttää joko luvan hakemista tai ilmoituksen tekemistä.
Ilmoitus riittää, jos viranhaltijan sivutyöt eivät vaadi työajan käyttämistä varsinaisena työaikana. Jos kakkostyön tekeminen edellyttää varsinaisen työajan käyttämistä toisen työn hoitamiseen, on siihen anottava lupa.
Vaikka sivutoimi hoituisikin omalla ajalla, ei toisella työllä saa kilpailla varsinaisen työnantajan kanssa. Asiaa kuntapuolella säätelee viranhaltijalaki. Tilanne on tuttu Asta Saariollekin.
– Kun työskentelin terveysjohtajana Haminan kaupungin palveluksessa, en ottanut haminalaisia asiakkaita, koska Haminassa myös kaupunki tarjosi lymfaterapiaa.
Kuluvan vuoden alussa Pyhtäälle siirtyessä työnantajalle riitti ilmoitus sivutöistä, koska Pyhtäällä kunta ei tarjoa samoja hoitoja, joita Saario yrittäjänä asiakkailleen antaa.
Periaatteessa hän voisi palvella pyhtääläisiäkin asiakkaita, mutta haluaa pitää tarkan rajan töidensä välillä.
Kunnan sosiaali- ja terveysjohtajana Saario palvelee pyhtääläisiä, yrittäjänä puolestaan noin kymmenen hengen asiakaskuntaansa Kotkassa. Pieni asiakasmäärä merkitsee samalla sitä, että taloudellista hyötyä yrittäjyydestä ei juuri ole. Kulut hän sanoo pystyvänsä kattamaan.
– En edes markkinoi yritystäni, naurahtaa Saario.