Kelan uusi linjaus opiskelijoiden kesäajan toimeentulotuesta herättää kysymyksiä.
Opiskelija voi joutua rahoittamaan elämisen opintolainalla, jos hän on jäänyt ilman kesätyöpaikkaa eikä pysty opiskelemaan kesällä.
Näin siis niissä tapauksissa, joissa täyttä opintolainaa ei ole nostettu kevätlukukauden aikana.
– Opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä Suomessa, joka ovat pakotettu nostamaan lainaa ja velkaantumaan perustoimeentulon eteen, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen Joel Lindqvist sanoo.
Opintolaina on tarkoitettu opiskeluajan kulujen rahoittamiseen, ei elämiseen opintojen ulkopuolella, hän huomauttaa.
Lain mukaan opintotuki ja opintolaina ovat opiskelijoiden ensisijaisia tukia ja toimeentulotuki katsotaan viimesijaiseksi tukimuodoksi.
Moni opiskelija välttää lainan nostamista ja sinnittelee opintotuella ja mahdollisilla muilla tuloilla, koska työllistyminen valmistumisen jälkeen ei ole varmaa. Velka on kuitenkin maksettava pois jossain vaiheessa.
"Kun kesä etenee, useampi tuohtuu linjauksesta"
Vielä viime kesänä tilanne oli toinen. Uusi tiukempi linjaus tehtiin tänä keväänä, ja se koskee kaikkia itsenäisesti asuvia yli 18-vuotiaita, jotka opiskelevat lukiossa, ammattikoulussa tai korkeakoulussa. Opintojen tulee jatkua syksyllä.
Toimeentulotuen myöntäminen siirtyi kunnilta Kelalle vuoden 2017 alussa. Aiemmin kunnilla oli hyvin vaihtelevia käytäntöjä: osa kunnista ei ottanut lainaosuutta huomioon, kun ne myönsivät toimeentulotukea, osa taas vaati nostamaan lainaa. Tämä asetti opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan asuinpaikan mukaan.
Kelan tukilinjauksista vastaava etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen kertoo, että tarkentunut linja perustuu viime syksyiseen opintotukilain muutokseen, jonka jälkeen opintotuesta tuli aiempaa lainapainotteisempi etuus.
Valkosen mukaan myös korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu vuodelta 1999 tukee valittua linjaa.
– Oikeus totesi tuolloin, että opiskelijan ensisijaisen toimeentulojärjestelmän muodostavat opintoraha ja opintolainan valtiontakaus, ja laina voidaan ottaa huomioon hakijan käytettävissä olevina tuloina, kun ei ollut ilmennyt mitään estettä sen saamiseen eikä nostamiseen, Valkonen sanoo.
Joel Lindqvist kertoo, ettei järjestöön ole tullut vielä hätääntyneitä yhteydenottoja opiskelijoilta. Hän arvelee tämän johtuvan siitä, että kesä on vasta aluillaan.
Opiskelijoiden toimeentulotuen tarve kasvaa vasta myöhemmin kesällä. Tulee se hetki, jolloin rahat ovat loppu, mutta ruokaa pitäisi ostaa ja vuokra maksaa.
– Kun kesä etenee, uskon että useampi tuohtuu uudesta linjauksesta, Lindqvist arvioi.
Kela ei edellytä opintolainan ottamista, jos se johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen. Tällainen erityinen syy on esimerkiksi vakava sairaus, jonka takia opiskelija ei kykene elättämään itseään, tai jos opiskelija kuuluu lastensuojelun jälkihuoltoon.
Toimeentulotuen myöntämisessä käytetään myös tapauskohtaista harkintaa.
Tukihakemukseen lista haetuista työpaikoista
Kela on myös ohjeistanut, että opiskelijan pitää hakea tietty määrä työpaikkoja, ennen kuin toimeentulotukea myönnetään. Kela vaatii opiskelijalta tukihakemukseen yksilöidyn listan työpaikoista, joita hän on hakenut, sekä selvityksen, miksi hän ei pysty opiskelemaan kesällä.
Kesäopintojen tulee siis olla sellaisia, että niihin voi nostaa opintotukea. Monissa tutkinnoissa on rajattu selkeästi, mitä opintoja tutkintoon voi kirjata. Lukioissa ja ammattikouluissa kesäkursseja ei ole juuri tarjolla, mutta korkeakouluissa niitä järjestetään.
– Eri opiskelualoilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet suorittaa valmistumista edistäviä opintoja kesäaikaan. Jos sopivia kursseja ei ole tarjolla kesällä, on varsin ongelmallista, että hänet pakotetaan nostamaan koko opintolaina, SYLin Lindqvist sanoo.
Kelan Valkonen kertoo, että virkailijoille ei ole annettu mitään tarkkaa ohjeistusta haettavien työpaikkojen määrästä, koska työtilanne vaihtelee paljon eri paikkakuntien välillä.
Pääkaupunkiseudulla opiskelijan tulee hakea noin viittä kesätyöpaikkaa. Pienemmällä paikkakunnalla riittää vähempi.
Linjaus voi muuttua valituksen tai kantelun kautta
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Ritva Liukonen kertoo, ettei ministeriö pysty puuttumaan Kelan linjaukseen, vaikka se perustuu osittain sen vuonna 2013 kunnille antamiin toimeentulotulolakien soveltamisohjeisiin.
Ministeriön opas lain soveltajille on vain toimintaa ohjaava, ei sitova. Kela on nyt tehnyt omia linjauksia, kuten yksittäiset kunnatkin tekivät aikaisemmin.
– Hallintotuomioistuimet viime kädessä päättävät, onko jokin tulkinta lain mukainen vai ei, Liukonen sanoo.
Tämä tarkoittaa sitä, että Kelan päätökseen tyytymättömän opiskelijan pitäisi valittaa hallinto-oikeuteen. Tämä voi olla pitkä prosessi. SYLin Joel Lindqvist pitää kohtuuttomana, että opiskelijan pitäisi lähteä oikeuteen perustoimentulonsa turvaamiseksi.
– Eihän meidän toimeentulojärjestelmän näin kuuluisi toimia, hän toteaa.
Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro sanoo STT:lle, että tilanne on lukiolaisten kannalta erityisen epäreilu. Lukiokoulutus ei valmista mihinkään ammattiin tai paranna opiskelijan työmarkkinavalmiuksia. Tästä syystä lukiolaisilta ei pitäisi vaatia lainanottoa, kuten ammattiin opiskelevilta tai korkeakouluopiskelijoita.
Liitto onkin tehnyt kantelun asiasta oikeusasiamiehelle. Myöskään SYLin Joel Lindqvist ei sulje pois omaa kantelua tai muita toimia, jos ongelma kärjistyy.
Oikeustien lisäksi vaihtoehtona on myös lain muuttaminen siten, että lainaosuutta ei huomioida opiskelijan hakiessa toimeentulotukea.