Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto ilmoitti torstaina Facebookissa jäävänsä sairauslomalle. Hän halusi kertoa avoimesti sairausloman syyn: uupumus.
Runsaan vuoden sisällä Aalto on valittu vihreiden puheenjohtajaksi, eronnut vaimostaan ja aloittanut uuden suhteen. Viime viikolla selvisi, että Ylen kannatusmittauksessa vihreiden suosiosta on kadonnut lähes kolmannes.
Politiikan tutkijan Johanna Vuorelman mukaan puoluejohtajan työ on muuttunut parissakymmenessä vuodessa radikaalisti.
– Elämästä politiikan huipulla on tullut ympärivuorokautista. Pääministerin on oltava käytössä ympäri vuorokauden, ja sama koskee puoluejohtajia. Puolue henkilöityy puheenjohtajaan, Vuorelma sanoo.
Hektisyyttä lisää se, että ihmiset seuraavat politiikkaa kiihkeästi, kun sosiaalinen media tuo poliitikkojen elämät omiin puhelimiin.
Vuorelman mukaan iso muutos alkoi kuitenkin jo Esko Ahon (kesk.) pääministeriaikoina 1991–1995 ja liittyy poliitikkojen roolien muuttumiseen.
– Politiikan julkisuus on merkittävä syy, mutta toinen syy liittyy vallan käyttöön: valtaa on keskitetty eduskuntaryhmille ja puoluetoimistolle eli puoluejohtajan rooli on kasvanut, Vuorelma huomauttaa.
Poliitikolla yritysjohtajan paineet
Poliitikon työ muistuttaa vaativuudeltaan ja aikatauluiltaan yhä enemmän yritysjohtajan vastuuta, arvioi asiantuntijalääkäri Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK:sta. Ollaan jatkuvasti tavoitettavissa, puoluekannatusmittauksilla arvioidaan menestymistä kuin yritysten tulosta.
Politiikan ja yrityselämän johdossa täytyy sietää sitä, että itsestä ei pidetä. Osa haluaa avoimesti jopa pahaa.
– Se on ammatinvalintakysymys, mutta olisi hyvä että käytäisiin läpi ennen rekrytointia, mihin johtotehtäviin ihminen on asettumassa. Mentorointiakin olisi hyvä olla saatavilla, Schugk jatkaa.
Bisnesmaailmassa ihmisten romahtamiset eivät olekaan poikkeuksellisia. Ne vain salataan paremmin.
– On esimerkkejä huipputason johtajista, jotka ovat piiputtaneet itsensä niin tappiin, että eivät muista puolisonsa nimeä, Schugk kertoo.
Viime vuosina omasta uupumuksestaan taas kertoi avoimesti muun muassa työministeri Jari Lindström (sin.), jonka vastuulla oli hallituskauden alussa kaksi ministerisalkkua.
Avoimuus olisi Schugkin mukaan tärkeää.
– Se poistaa illuusion siitä, että on murtumattomia ihmisiä. Vaikka faktisesti joillain ihmisillä on poikkeuksellisen hyvä paineensietokyky, sitä ei voi asettaa normiksi, Schugk sanoo.
Hetkellisetkin tauot vähentävät kuormitusta Jaana Laitinen
Raivaa lepoaikaa vaikka väkisin: "Ratkaise itse, olen lomalla"
Liiku, nuku ja syö terveellisesti – näin kuuluu tuttu rautalankaneuvo uupumuksen hallintaan. Mutta se ei auta, kun kalenterin jokainen minuutti on täynnä vuosiksi eteenpäin, eikä aika riitä edes työtehtävien hoitamiseen, saati jumppaan.
Mahdolliista tai ei, ilman riittävää lepoa ja ravintoa ei ihminen pysy toimintakykyisenä, vahvistavat niin Schugk kuin Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen. Laitisen erikoisalaa on työstä palautuminen.
– Aivot, lihakset ja hermosto tarvitsevat palautumisaikaa. Uni on keskeinen asia, ja jos se on huonolaatuista, ihminen ei palaudu. Esimerkiksi jo pieni määrä alkoholia heikentää unen laatua, Laitinen tiivistää.
Unen puutetta ei voi tauoilla korvata, mutta hetkellinenkin tauko työhön tai stressaavaan ajatukseen on parempi kuin ei taukoa lainkaan.
– Puhutaan mikrotauoista, kun hetkiseksi katsoo etäisyyteen ja istumatyöläinen nousee seisomaan. Tutkimusten mukaan hetkellisetkin tauot vähentävät kuormitusta, Laitinen sanoo.
Sauli Niinistö osaa hallita yksityisyyttään. On aina osannut. Johanna Vuorelma
Ajan raivaaminen vaatii kurinalaisuutta ja joskus tylyltäkin tuntuvaa omien rajojen suojelua. Kalenteriin on raivattava tilaa muulle kuin työlle, ja siihen pitää sitoutua. Puhelin pitää malttaa pitää kiinni, eikä lomalla voi lähteä somekohuihin tai heltyä jokaiseen soittopyyntöön, vaikka se tuntuisikin tylyltä.
– Loman ajaksi pitää jättää vastaajaan viesti "mikä ikinä ongelmasi onkaan, hoida se itse, minä olen lomalla", Jan Schugk muotoilee.
Yksityisyyden rajoja pitää puolustaa
Usein ei mennyt päivääkään, ettei Aalto olisi ottanut kantaa Twitterissä, Facebookissa tai kuvapalvelu Instagramissa. Politiikan tutkijan Johanna Vuorelman mukaan näyttää siltä, ettei työminän ja yksityisen minän erottaminen onnistunut Aallolta riittävän hyvin.
Someläsnäolo vie aikaa, sillä väitteilyistä on vaikea livetä kesken kaiken. Media taas sai Aallon päivityksistä muhevia otsikoita.
Sukupolvissakin on eroja.
Viisikymppinen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) älähtää heti, jos joku puuttuu hänen perheensä asioihin tai ottaa puheeksi uskonnon. Hän on kokenut yritysjohtaja.
–Median syyttely on turhaa. Median tehtävä on haastaa valtaa. Poliitikon on itse päätettävä, mihin hän vetää rajan ja järjestää tiedotustilaisuuden. Median kenttä on muuttunut, meillä on paljon enemmän toimijoita kuin 20 vuotta sitten. Silloin media ei ollut niin moniäänistä kuin nyt, Vuorelma sanoo.
Hyvänä esimerkkinä julkisuuden hallinnasta Vuorelma pitää presidentti Sauli Niinistöä.
–Hän osaa hallita yksityisyyttään. On aina osannut.
Kutsumusammatti syö miestä ja naista
Politiikkoja ajaa kunnianhimo ja halu muuttaa maailmaa. Tehtävälistalla on asioita ja päätöksiä, joista ei tunnu tulevan valmista. Äänestäjien lisäksi paineita tulee omista tavoitteista. Se syö miestä ja naista.
Kutsumusammatin paineet näkyvät Schugkin mukaan ihan samalla tavalla yrittäjillä tai esimerkiksi opettajilla tai hänen omallakin alallaan lääketieteessä.
– Kaikki työt joiden tekijää ajaa intohimo, ovat riskialttiimpia burnoutille kuin jos tekee vain leipätyötä. Varsinkin jos siihen liittyy se että haluaa muuttaa maailmaa. Ja kuten politiikassa, usein peliin kuuluu että vastustajat yrittävät parhaansa mukaan torpata omat tavoitteet, Schugk summaa pelin hengen.