Hallituksen ja ay-liikkeen välinen riita pienten yritysten irtisanomissäännöistä on todellinen tahtojen taistelu. Molemmat osapuolet ovat sitoneet koko arvovaltansa peliin ja näyttävät vain korottavan panoksiaan.
Käsillä on pattitilanne, umpikuja, työmarkkinapoliittinen "chicken race", joka tekee kipeää jo ennen lopullista törmäystä. Työtaistelut ovat käynnissä.
Ay-liike on tehnyt selväksi, että poliittiset lakot ja ylityökiellot jatkuvat ja laajentuvat, ellei hallitus vedä koko esitystään pois. Hallitus on toistuvasti sanonut vievänsä esityksensä eduskuntaan joka tapauksessa.
Seuraava näytös on tiistaina eduskunnassa, jossa hallitus mittauttaa kiistan vuoksi luottamuksensa. Se haluaa peliin eduskunnan arvovallan – omansa lisäksi.
Yle pyysi kahdelta ajatuspajalta ideaa siitä, miten umpisolmu voisi aueta. Toinen on markkinaliberaalina tunnettu Libera ja toinen sosiaalidemokraattinen ajatushautomo Kalevi Sorsa -säätiö.
Libera piirsi nelikentän: Voittajaruutua ei ole
Liberan toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläinen tarttui haasteeseen hahmottamalla hallituksen ja ay-liikkeen kiistan nelikentäksi.
Se kuvaa osapuolille koituvia seurauksia, jos ne perääntyvät kiistassa.
– Molemmilla on paljon hävittävää ja vähän voitettavaa. Vaikka molemmat osapuolet (ja sivulliset yritykset) kärsivät pattitilanteen jatkumisesta, kummankaan osapuolen ei kannata perääntyä. Molempia odottaa vielä suurempi tappio, jos he perääntyvät, Kiesiläinen kuvaa asetelman hankaluutta.
Kiesiläisen mukaan hallituksen perääntyminen irtisanomiskiistassa olisi merkittävä tappio paitsi Juha Sipilän (Kesk.) hallitukselle, myös koko edustukselliselle demokratialle. Ay-liikkeelle hallituksen taipuminen olisi kyllä arvovaltavoitto, mutta pieni ja lyhytaikainen:
– Kyse on oikeasti pienestä lainmuutoksesta. On myös odotettavaa, että vastaava pattitilanne uusiutuisi pian jonkun toisen lakiuudistuksen kohdalla, Kiesiläinen toteaa.
Jos taas ay-liike perääntyisi, se joutuisi myöntämään, ettei sen perinteinen, vahva asema työlainsäädännön valmistelussa ole entisensä. Tämän seikan hyväksyminen olisi suuri tappio palkansaajajärjestöille, Liberan toiminnanjohtaja kirjoittaa.
Mutta koska kiistan kohteena oleva lainmuutos on Kiesiläisen mielestä vähäinen, ei hallituksen voittokaan olisi kummoinen, vaikka ay-liike taipuisi.
Vaihtoehto, jossa kumpikaan osapuoli ei peräänny, johtaisi pitkään lakkoaaltoon ja suuriin taloudellisiin vahinkoihin. Hallitus veisi lainsäädäntöprosessin läpi, mutta sen kannatus heikkenisi, Kiesiläinen arvioi. Molemmat kokosivat tuntuvan tappion.
Libera: "Ay-liikkeen ymmärrettävä, ettei hallitus voi perääntyä"
Liberan toiminnanjohtajan Mikko Kiesiläisen mukaan huonoista vaihtoehdoista paras on lopulta se, jossa ay-liike vetäytyy.
Hän näkee ratkaisun avaimet hallituksen päätöksessä tuoda työllisyyspolitiikkansa eduskunnan luottamusäänestykseen.
– Jos ja kun eduskunta asettuu puoltamaan hallituksen linjaa, hallituksen perääntymisestä seuraava tappio kasvaa entisestään, mutta samalla ay-liikkeen perääntymisestä seuraava tappio pienenee, Kiesiläinen ajattelee.
Tämän järkeilyn mukaan ay-liike ei menetä kasvojaan, koska se saa mahdollisuuden todeta, että tilanne on oleellisesti muuttunut. Lakkotoimet on kohdistettu hallitusta vastaan, mutta niitä ei kohdisteta eduskuntaa vastaan.
– Paras mahdollinen ratkaisu on se, että ay-liike ymmärtää, että eduskunnan äänestyksen jälkeen hallitus ei voi perääntyä.
Kalevi Sorsa -säätiö: Ratkaisu kehikon ulkopuolelta
Liberan ratkaisuehdotuksen voi ajatella kuvastavan ajatuspajan ideologista taustaa. Vastaavasti SDP:tä lähellä oleva Kalevi Sorsa -säätiö lähtee Ylelle antamassaan ratkaisuehdotuksessa siitä, että ay-liikkeen sijaan hallitus perääntyy.
Säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo muistuttaa hallituksen esityksen saamasta laajasta kritiikistä myös palkansaajajärjestöjen ulkopuolelta, esimerkiksi elinkeinoelämän edustajilta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on varoittanut yrityskokoon perustuvan irtisanomissuojan aiheuttavan kannustinloukkuja yritysten kasvulle ja EK:n entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen varoittanut esityksen vaikeuttavan irtisanomista suuremmissa yrityksissä, Sinisalo toteaa.
– Tässä keskustelussa on riski, että perimmäisen tavoitteen edistäminen jää riitelyn jalkoihin. Ehkä kiista voisi ratketa jollain toisella, tämänhetkisen keskustelun ulkopuolelta tulevalla työllisyyttä edistävällä toimella, Sinisalo kirjoittaa.
Tällainen voisi olla esimerkiksi TE-keskusten resurssien lisääminen, jotta ne voisivat paremmin auttaa pienyrittäjiä hallitsemaan monimutkaisen työmarkkinasääntelyn. Tai pienyritysten verovähennysten korottaminen, kun ne palkkaavat uusia työntekijöitä.
Käytännössä Sinisalon ehdotus tarkoittaisi, että hallitus luopuisi ajamastaan lakiesityksestä. Irtisanomissuojan heikentämisen sijaan työllisyyttä parannettaisiin muilla toimilla.
Molemmat Sinisalon esittämät toimet löytyvät SDP:n taannoin esittelemästä työllisyysohjelmasta.
– Etsivä löytää vastaavia esityksiä varmasti muidenkin puolueiden ohjelmista. Ehkä jokin tällainen nykyisen keskustelukehikon ulkopuolelta tuleva työllisyyttä ja pienyrittäjien ongelmia helpottava keino voisi olla ulospääsy tämänhetkisestä vastakkainasettelusta, Kalevi Sorsa -säätiön Samuli Sinisalo kirjoittaa.