Kotkan Mussalon sataman laajennustyöt ovat saaneet lokit valppaiksi.
Kesällä aloitettuihin laajennuksiin kuuluu uuden, kulkusyvyydeltään reilun 15 metrin satama-altaan ruoppaaminen. Meren pinnan alla tehdään päivittäin räjäytyksiä, joista varoitetaan kovaäänisillä piippauksilla.
Piippaukset kuullessaan lokit Mussalosta ja lähisaarilta lentävät vauhdilla paikalle. Merkkiäänen jälkeen pinnalle nimittäin nousee kaloja, jotka räjäytys on pökerryttänyt tajuttomiksi.
– Niin kauan kun täällä tehdään räjäytystyötä, on lokeilla hyvät oltavat, vitsailee Hamina-Kotka-satama oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski.
Hyväksi voisi luonnehtia myös sataman taloudellista tilannetta.
Suomen suurimmalla vientisatamalla Hamina-Kotkalla riittää työtä Nord Stream 2 -kaasuputken tuottamisessa ja öljyteollisuuden jättimäisten moduulien kuljettamisessa Kazakstanin öljynporauskentille.
Kotkan kaupunki on varannut Mussalon satama-alueelta tontin metsäyhtiö UPM:n suunnittelemalle suurelle biojalostamolle.
Kesästä lähtien satamayhtiö on myös laajentanut Mussalon satamaa. Työhön kuuluvat lokeille mieluisat räjäytykset.
Sellulla maailmankartalle
Satamaa laajennetaan länteen päin.
Uuden satama-altaan suojaksi rakennetaan aallonmurtajaa, ja logistiikkayhtiö Stevecon rakentaman sellunsäilytyshallin sinivalkoiset seinät ovat jo pystyssä. Toisaalla satamassa valetaan korkeita betonisia tukirakenteita satama-altaan laitureita varten.
Urakan ensimmäisen vaiheen on tarkoitus valmistua syksyllä 2019. Seuraaviin vaiheisiin kuuluu esimerkiksi uusien laitureiden rakentamista, mutta niiden aikataulusta päätetään myöhemmin.
Erityisen innoissaan toimitusjohtaja Naski on sellusta.
Laajennuksen tarkoituksena on paitsi rakentaa lisätilaa laivoille, myös sujuvoittaa sellukonttien siirtelyä satamassa. Sellun purkamisesta, varastoimisesta ja lastaamisesta laivoihin halutaan mahdollisimman nopeaa ja helppoa.
– Sellu on uusi Nokia, metsäteollisuuden kovin hittituote. Sen maailmanmarkkinahinta on noussut kovasti, ja sille etsitään uusia tarkoituksia, kuten muovin korvaamista, Naski kertoo.
– Mussalon satamasta on tarkoitus tulla Itämeren johtava sellusatama.
Puun kysyntä pienentää hiilinieluja
Sellun suosiossa on kuitenkin ongelmansa.
Esimerkiksi Suomen Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen on arvostellut Suomen innokasta hakkuupolitiikkaa. Kasvavat metsät ovat hiilinieluja, eli ne sitovat itseensä hiilidioksidia, joka ei näin ollen pääse lämmittämään ilmakehää. Kun metsää hakataan, nieluja menetetään.
Monitieteinen tutkimusyksikkö Bios on arvioinut, että hiilinieluja pienentävät etenkin sellun ja biopolttoaineiden valmistukseen tarvittavien raaka-aineiden kasvanut kysyntä.
Naski kertoo, että satamassa on seurattu keskustelua Suomen metsien käytöstä. Hänen mielestään Suomella ei ole korjattavaa metsäpolitiikassaan.
– Asiaa pitää katsoa globaalisti. Ongelmat ovat siellä, missä kulutuskin on kovaa. Jos Suomessa jätettäisiin metsät kasvamaan, kukaan ei hyötyisi mutta teollisuus kärsisi, Naski sanoo.
Vetoapua EU:lta ja Kotkalta
Mussalon sataman laajennuksen hintalappu on noin 55 miljoonaa euroa. Siitä viidesosa eli 11 miljoonaa euroa kuitataan EU-avustuksella. Loput maksaa Kotka-Hamina-satama oy, osittain Kotkan kaupungin myöntämällä 30 miljoonan euron lainalla.
Eikö hinta hirvitä Naskia?
– Hirvittäähän se. Infrastruktuurin laajentaminen on aina todella kallista. Mutta hinta pitää suhteuttaa siihen, että tällä alueella todennäköisesti tehdään töitä vielä sadan vuoden päästä ja siitä saadaan silloin tuloja, Naski sanoo.
– Kyllä sen pitäisi tuottaa itsensä moneen kertaan takaisin matkan varrella.
Talven tulo voi hidastaa laajennustöitä, koska jään alla työskentely tai asvaltin teko routaiseen maahan on hankalaa. Töiden on kuitenkin tarkoitus jatkua myös talven yli.
Lue myös:
Mussalon sataman laajennukseen yli 11 miljoonaa euroa EU:lta
Kotkan satamaan rakennetaan maailmanluokan sellukeskus
Suomen suurin vientisatama laajenee – isoin investointi lähes 10 vuoteen