Sieviläisen Anni Vähäsöyringin perheessä on kahdeksan lasta: neljä koululaista ja neljä alle kouluikäistä. Kun perhepalvelun kotihoitaja tulee käymään, äiti pääsee vaikka nukkumaan univelkoja – tai asioille.
– Tällaisessa perheessä, missä ei ole haittaa apukäsistä, se on iso apu.
Vähäsöyringit käyvät joskus myös tiistaisessa perhemiitissä, jossa lämpimän aterian saa edullisesti. Lisäksi Sievin omaan perhepalveluun kuuluu kerran viikossa lapsiparkki, jolloin lapset voi jättää hoitoon muutamaksi tunniksi vaikka asioille lähtiessään.
Perhepalvelu on ollut olemassa jo viisi vuotta, ja sitä käyttää noin kymmenesosa Sievin lapsiperheistä. Se on tarkoitettu kaikkien perheiden palveluksi, ehkäisemään uupumista ja mahdollisia myöhempiä ongelmia.
– Ennen kaikkea että saataisiin tämän avulla perheiden pahoinvointi loppumaan ja perheet jaksaisivat niin sanotun säpinäkauden ohi. Se antaisi mielekkyyttä, sanoo idean isä Tarmo Leppälä.
Vähäsöyringin perheen lapsista vanhin on 11-vuotias, nuorin vasta kolme kuukautta. Anni Vähäsöyrinki on iloinen siitä, että perhepalvelu antaa matalan kynnyksen kotiapua tavallisille perheille eikä tilanteiden tarvitse kriisiytyä, jotta apua annetaan.
Kotiapu on arkista: joskus hoitaja on jäänyt lasten kanssa, kun äiti on nukkunut univelkoja tai lähtenyt asioille. Kotihoitaja on myös saattanut laittaa lasten kanssa ruokaa tai tehdä pientä siivousta.
Vähäsöyringille palvelu on ollut iso ilo, sillä korvatulehduskierreperheessä kuluu välillä kuukausia vähillä unilla.
– Silloin ollaan eniten äärirajoilla. Raskasta oli myös silloin, kun kaikki lapset olivat pieniä. Nyt kun osa on jo isompia, tuntuu helpommalta, sanoo Vähäsöyrinki.
Toisaalta sekin jo helpottaa, että tietää apua olevan saatavilla. Ei tule tunnetta, että on pakko pärjätä yksin tai että tarvitaan isompi kriisi jotta saa apua.
Anni Vähäsöyringillä perhepalvelun käyttämiseen ei ole ollut kynnystä, mutta hän tietää, että kaikille ei ole helppoa päästää vierasta ihmistä kotiinsa.
– Nykykulttuuri on ehkä vähän sellainen, että yksin pitää pärjätä, mutta ei se todellakaan ole niin. Ilman muuta kannattaa ottaa tällaista apua vastaan!
Sievin perhepalvelukeskus sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun Tarmo Leppälä törmäsi koulupudokastyössä siihen, että nuorten ongelmat johtuivat usein perheiden vaikeuksista. Leppälä alkoi herätellä keskustelua siitä, miten voitaisiin ottaa kiinni vaikeuksista ennen kuin ne kärjistyvät.
– Perheet eivät mielellään kerro ongelmistaan. Ne pitää oivaltaa: mennä paikalle ja kysyä, onko teillä vaikeaa, muistelee Leppälä.
Kunta, seurakunta ja peruspalveluyhtymä pohtivat, miten saataisiin perhetyöntekijöitä, ja yhdistyksen alkuvaikeuksissa silloinen kunnanjohtaja Markku Koski antoi toimintaan rahaa omasta kukkarostaan.
Heti aluksi kysyttiin, mitä perheet haluavat. Yli kymmenen prosenttia Sievin yli 600 perheestä vastasi. Toiminta alkoi yhdellä työntekijällä ja niillä kolmella asialla, joita perheet toivoivat: perhemiitillä, lapsiparkilla ja perhetyöllä. Ne ovat yhä voimissaan.
Aluksi rahaa kerättiin niin myyjäisillä kuin avustuksina yrityksistä, seurakunnasta ja järjestöiltä. Sittemmin kunta on nähnyt työn hyödyt, ja jo kahden vuoden ajan perhepalvelukeskuksella on ollut kaksi työntekijää. Sievin perhepalvelukeskus saa nykyään rahaa jo kunnan budjetista.
Viime vuonna palvelua käytti 57 eri perhettä. Ne maksavat pientä korvausta kotiavusta, perhemiitin ruuasta ja lapsiparkista.
Palvelun toivotaan tavoittavan kaikki kunnan perheet, sillä saatu palaute on ollut hyvää. Perheille tehdään joka vuosi kysely, jotta pysyttäisiin perillä siitä, millaisia toiveita niillä avun suhteen on. Tavoite on yhä ennallaan:
– Toivotaan, että tämä työ vähentää tulevia ongelmia, sanoo Tarmo Leppälä.