Turkulaisprofessorit Seija Grénman ja Päivi Polo astuvat Turun yliopistollisen keskussairaalan naistenklinikalla kahden hengen huoneeseen. Ympärileikatun synnyttäjän on mahdollista saada tämä huone, jos hän tarvitsee yksityisyyttä.
Naistenklinikan johtajana pitkään toiminut professori Grénman on jäänyt eläkkeelle syksyllä, mutta hän jatkaa työtään maailman gynekologiyhdistyksessä, FIGOssa muun muassa ympärileikkausten lopettamiseksi. Keväällä synnytys- ja naistentautiopin professoriksi valittu Päivi Polo törmää ympärileikattuihin synnyttäjiin työssään viikoittain.
– Meillä on yhdestä kahteen ympärileikattua naista synnyttämässä joka viikko. Vuoden 2017 aikana heitä oli noin 50. Meidän on osattava kohdata nämä naiset oikealla tavalla, pohtii Päivi Polo.
Meidän on osattava kohdata nämä naiset oikealla tavalla. Päivi Polo
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos aloitti tilastoinnin vasta vuonna 2017. Sen mukaan ympärileikattuja synnyttäjiä oli Suomessa viime vuonna ainakin toista sataa. Tilastointi on tosin vielä puutteellista. Helsingin yliopistollisen sairaalan tiedot puuttuvat tilastosta, joten ympärileikattuja synnyttäjiä on todennäköisesti vieläkin enemmän. Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kerrotaan, että vuonna 2017 siellä synnytti noin 20 ympärileikattua naista.
Naiset itse sivuuttavat asian
Professorit Päivi Polo ja Seija Grénman tietävät, että ympärileikkauksen ottaminen puheeksi voi olla vaikeaa sekä potilaalle että hoitohenkilökunnalle.
– Äidit ottavat asiaa puheeksi kovin vähän. He sivuuttavat sen. Myös me lääkärit ja henkilökunta otamme asiaa liian vähän esiin. Näitä naisia täytyy lähestyä hienovaraisesti. Heille gynekologinen tutkimus voi olla vaikea, joskus kivuliaskin, pohtii Päivi Polo.
Professori Seija Grénman korostaa ymmärtävää asennetta ympärileikattua naista kohtaan.
– Ammattilaisten on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että kyse on perinteestä. Ympärileikkausta harjoittavissa maissa toimenpide mielletään naisten suojeluksi. Me taas pidämme sitä pahoinpitelynä, joka voi aiheuttaa pysyvän ruumiin vamman.
Grénmanin mukaan kunnioittava, tuomitsematon käytös on potilastyössä tärkeää, jotta saavutetaan luottamus. Naisen kulttuuritausta pitää ottaa huomioon, ja tuomitsemisen sijaan tarvitaan asiallista neuvontaa.
– Toisaalta naisille ja perheille pitää kertoa, että ympärileikkaus on Suomessa kriminalisoitu toimenpide. Jos epäily toimenpiteestä tai sen riskistä tulee esiin Suomessa, on tehtävä sekä lastensuojelu- että rikosilmoitus, kertoo Grénman.
Leikkauksia lomamatkalla salaa vanhemmilta
Turkulaisprofessoreiden kohtaamat ympärileikatut naiset ovat lähinnä Suomeen saapuneita, ulkomaalaistaustaisia naisia. Heidät on ympärileikattu kotimaassaan jo lapsina. Professori Päivi Polo kertoo, että myös Suomessa syntyneet tytöt voivat joutua ympärileikkauksen uhreiksi. Heidät saatetaan leikata ulkomaanmatkalla.
– Se voi tapahtua jopa vastoin vanhempien tahtoa ja heidän tietämättään. Lapset saattavat olla kesälomamatkalla ilman vanhempiaan, kertoo Polo.
Jotkut lääkärit suhtautuvat ympärileikattuihin naisiin kunnioittavasti, mutta eivät kaikki. Roda Hassan
Ympärileikkaus vaikuttaa monin tavoin naisen elämään. Toimenpide tehdään yleensä ilman kivunlievitystä, joten se on traumaattinen kokemus. Sterilisoimattomista välineistä voi aiheutua haavatulehduksia, yleisinfektioita ja kaikkien näiden seurauksena voi olla jopa kuolema. Osalle naisia tulee virtsausvaikeuksia, kuukautiskipuja ja alavatsakipuja. Ympärileikkaus saattaa vaikuttaa myös synnytyksen kulkuun.
Tulkki toivoo lisää koulutusta lääkäreille
Somali Roda Hassan työskentelee tulkkina ja on usein naisten tukena synnytyksissä. Hän on asunut Turussa vuodesta 1990. Hän on tutkinut kulttuuritaustan ja tulkkauksen merkitystä somalinaisten synnytyksissä Diakonia-ammattikorkeakoulun lopputyössään.
Myös Turun kaupunginvaltuutettuna toimiva Hassan toivoo, että hoitohenkilökunta ymmärtäisi naisten joutuvan ympärileikatuksi yleensä tahtomattaan.
– Pitää muistaa, että 3- tai 7-vuotias tyttö ei voi itse vaikuttaa siihen, tuleeko hän ympärileikatuksi. Ympärileikkaus on miesten keksimä tapa varmistaa, että naimisiin menevä tyttö on koskematon, pohtii Hassan.
Varsinkin 1990-luvulla ympärileikkauksesta puhuminen oli vaikeaa eikä lääkäreillä ollut kokemusta ympärileikattujen naisten synnytyksistä. Nykyään neuvola ilmoittaa yleensä asiasta synnytysosastolle.
– Monet tietävät, että suurin osa Afrikasta tulleista äideistä, esimerkiksi somaleista, on ympärileikattu. Jotkut lääkärit suhtautuvat naisiin kunnioittavasti, mutta eivät kaikki. Jotkut osaavat ottaa asian puheeksi ja ovat valmistautuneita kohtaamaan potilaan.
Nuorille lääkäreille ja vastavalmistuneille kätilöille tilanne voi olla hankala.
– Myös Somaliassa tehdään valistustyötä ympärileikkausten lopettamiseksi. Me tiedämme, että se on haitallista, mutta ympärileikkauksesta puhuminen on yhä arka aihe maahanmuuttajataustaisille naisille, sanoo Roda Hassan.
Hän kertoo naisten toivovan, että lääkäreitä ja muuta hoitohenkilökuntaa koulutettaisiin lisää hoitamaan ympärileikattujen naisten synnytyksiä. Naiset saattavat pelätä synnytystilannetta vielä enemmän, jos henkilökunta ei tunnu osaavan työtään.
Hankala murtaa perinnettä
Vuosisatoja vanhaa perinnettä vastaan on vaikea taistella. Päivi Polo ja Seija Grénman painottavat, että kyse ei ole uskonnosta, vaan afrikkalaisesta perinteestä. Ympärileikkausta sanotaan myös silpomiseksi (Female Genital Mutilation, FGM).
Grénman kertoo, että silpomisesta puhutaan, kun toimenpidettä käsitellään ammatillisesti. Kun siitä puhutaan potilaan kanssa, käytetään ympärileikkaus-sanaa. Tätä mieltä ovat Kätilöliitto ja Suomen Gynekologiyhdistys.
– Ympärileikkauksen ajatellaan vähentävän seksuaalista halukkuutta ja suojelevan tyttöä tai naista ennen avioliittoa tai sen ulkopuolella tapahtuvalta sukupuolielämältä, kertoo Grénman.
Sosiaalinen paine on siis voimakas ympärileikkaukseen liittyvän ryhmäidentiteetin ja aviokelpoisuuden vuoksi.
Ammattilaisten on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että kyse on perinteestä. Seija Grénman
Päivi Polo kertoo, että käytännön sairaalatyössä keskusteluun otetaan mukaan koko perhe, myös miespuoliset jäsenet. Synnytyksen jälkeen naisen ulkosynnyttimiä ei suljeta uudelleen, ympärileikkausta ei siis palauteta.
– Ei riitä, että asia selvitetään äidille. On tärkeää, että koko perhe eli mies ja isovanhemmatkin ymmärtävät, mikä on meidän maamme käsitys tästä asiasta.
Naisen ympärileikkaus määritellään törkeäksi pahoinpitelyksi, koska se aiheuttaa pysyvän vamman.
– Yleensä perhe ymmärtää, että ulkosynnyttimet jätetään auki ja ja pyritään palauttamaan mahdollisimman normaali anatomia, kertoo Polo.
Lääkärikoulutuksenkin pitää käsitellä
Professori Päivi Polo toivoo, että naisten ympärileikkauksia käsiteltäisiin lääkärikoulutuksen yhteydessä nykyistä laajemmin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on jo järjestänytkin koulutuksia. Myös lääketieteellisen tiedekunnan opetuksessa on potilaiden kohtaamista käsittelevä jakso, jossa asiaa voisi ottaa vielä enemmän esille.
– Opetamme lääketieteen opiskelijoita osastoilla, täällä naistenklinikallakin, joten he tarvitsevat valmiudet kohdata ympärileikattuja synnyttäjiä.
Polon mielestä on tärkeää kertoa naisille ,mahdollisuudesta avata ympärileikkaus sukupuolielämän alkaessa.
Myös muilla kuin raskaana olevilla, ympärileikatuilla naisilla voi olla gynekologisia vaivoja, joiden vuoksi lääkäreiden täytyy osata hoitaa heitä.
– Naisen suhtautuminen gynekologiseen tutkimukseen voi olla pelokas, vaikka se ei aiheuttaisikaan fyysistä kipua. Psyykkinen trauma ympärileikkauksesta säilyy pitkään, pohtii Polo.
Professori Seija Grénman haluaisi, että tyttöjen ympärileikkauksesta puhuttaisiin esimerkiksi vastaanottokeskuksissa, kotouttamisen yhteydessä. Keskustelussa olisi hyvä olla mukana yhteisön jäsen kulttuuritulkkina.
Nuoria naisia valistetaan älykännyköiden avulla
Maailmassa on 200 miljoonaa ympärileikattua naista. Maailman terveysjärjestön tilastojen mukaan vuosittain ympärileikataan noin kolme miljoonaa tyttöä. Professori Seija Grénman puhuu mielellään tiedon levittämisestä.
– Kaiken kehityksen perusta on naisten ja tyttöjen koulutus. Kun se lisääntyy, saadaan myös informaatio perille aiempaa paremmin.
Grénman kertoo, että valistustyössä on otettu nykyaikaiset keinot käyttöön.
– Maailman gynekologiyhdistys FIGO on palkannut tiedottajan, joka on keskittynyt jakamaan tietoa monenlaisten kanavien kautta. Viestiä ympärileikkauksen haitallisuudesta lähetetään myös älypuhelimiin. Lähes jokaisella tytöllähän on puhelin nykyään käytössään, pohtii Grénman.
Eniten naisten ympärileikkauksia tehdään Afrikassa, missä niiden yleisyys vaihtelee 10–98 prosenttiin. Myönteistä kehitystä perinteen vähentämiseksi on tapahtunut muun muassa Nigeriassa, Etiopiassa ja Keniassa.
– Eniten ympärileikattuja naisia maailmassa on Egyptissä, missä ei ole tapahtunut muutosta parempaan, vaikka ympärileikkaus on lailla kielletty, kertoo Grénman.