Kisa Helsingin vaalipiirin viimeisestä eduskuntapaikasta tiukkenee entisestään. Feministinen puolue, piraattipuolue, eläinoikeuspuolue ja liberaalit kertovat Ylelle, että ne ovat muodostamassa vaaliliiton pääkaupungin vaalipiiriin.
– Tällä kokoonpanolla tarvitsisimme vain muutamatuhat ääntä lisää, että vaaliliitto saisi paikan eduskuntaan, feministisen puolueen puheenjohtaja Katju Aro sanoo.
– Yksi paikka on meillä minimitavoite ja se on realistinen tavoite. Näyttää, että saamme yhden tästä liitosta läpi eduskuntaan, piraattipuolueen puheenjohtaja Petrus Pennanen sanoo.
Kun laskelman tekee tarkasti, erotus on 3 133 ääntä. Eduskuntavaaleissa 2015 viimeisen paikan Helsingin vaalipiiristä sai perussuomalaiset vertausluvulla 13 528.
Vaaliliitossa olevat neljä puoluetta puolestaan saivat toissa vuoden kuntavaaleissa yhteensä 10 395 ääntä Helsingissä. Puolueiden olisi siis nostettava äänimääräänsä noin 30 prosentilla.
– Kuntavaaleissa yllätimme ja menimme läpi, vaikka puolue oli rekisteröity vain kaksi kuukautta aiemmin. Samaa yritämme nyt, Aro sanoo.
Piraattipuolue on vaaliliiton puolueista valtakunnallisesti suurin, mutta viime kuntavaaleissa feministinen puolue sai puolueista suurimman äänipotin Helsingissä.
”Poikkeuksellista päästä läpi”
Vaaliliiton puolueet eivät ole ainoita, jotka pyrkivät eduskuntaan sen ulkopuolelta. Tällä kertaa eduskunnan ulkopuolelta ehdokkaita asettaa yhteensä yhdeksän puoluetta.
Vaaliliiton puolueiden lisäksi eduskunnan ulkopuolelta vaaleihin tähtäävät myös Suomen kommunistinen puolue, kommunistinen työväenpuolue, kansalaispuolue, itsenäisyyspuolue ja suomen kansa ensin.
Eduskunnan ulkopuolisia puolueita on nyt enemmän kuin kertaakaan 2010-luvulla. Tosin vuosituhannen alussa eduskuntaan pyrki nykyistä enemmän pienpuolueita.
Tampereen yliopiston tutkija ja vaaliasiantuntija Sami Borg sanoo, että pienpuolueet pääsevät harvoin eduskuntaan.
– Meillä on aika poikkeuksellista, että eduskunnan ulkopuolelta tullaan eduskuntaan. Toki joitakin poikkeuksia löytyy kuten vihreät ja nuorsuomalaiset aikanaan.
Syytkin ovat Borgin mukaan selvät.
– Eduskuntapuolueilla on aivan toisenlaiset taloudelliset resurssit käydä vaalikampanjaa ja saada julkisuutta vaalikauden aikana kuin eduskunnan ulkopuolisilla puolueilla ja ryhmittymillä.
Kansalaisilla riittää vaaleissa valinnanvaraa. Eduskunnassa on syntynyt vaalikauden aikana kaksi uutta puoluetta ja yksi uusi poliittinen liike.
Eduskuntavaaleissa on mukana yhteensä 19 puoluetta ja yksi poliittinen liike. Näiden lisäksi syntynee useita paikallisia valitsijayhdistyksiä.
Vaaliliiton kova haaste
Kisa viimeisestä paikasta on kovaa varsinkin Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireissä. Politiikan analyyseissä on arveltu varsinkin sinisten, Liike Nytin ja Paavo Väyrysen seitsemän tähden liikkeen keskittävän voimansa näihin vaalipiireihin.
Tämän lisäksi eduskuntapuolueet hamuavat kaikkia paikkoja, jotka vain liikenevät niille.
– Haemme yhtä paikkaa Helsingistä. Mikäli meidän ehdokasasettelu onnistuu myös Uudellamaalla, niin ehkä sieltä nousee toinen tilaisuus, feministien Aro sanoo.
– Meille vahvimpia kannatusalueita ovat yliopistokaupungit. Meillä on tällä hetkellä valtuutettuja sekä Helsingissä että Jyväskylässä, piraattipuolueen Pennannen sanoo.
Puolueiden vahva panos ruuhka-Suomen vaalipiireihin johtuu matalasta äänikynnyksestä. Äänikynnyksellä tarkoitetaan alinta ääniosuutta, jolla ehdokas voi päästä vaaleissa läpi.
Viime eduskuntavaaleissa Helsingin äänikynnys oli 3,7 ja Uudenmaan 2,5 prosenttia. Muissa vaalipiireissä luku on huomattavasti korkeampi.
Vastapainoksi Helsingissä ja Uudellamaalla useat kansanedustajat ovat luopumassa paikastaan. Uudellamaalla luopujat keräsivät viime vaaleissa lähes 63 000 ääntä, kun taas Helsingissä vastaava luku oli lähes 30 000.
Luvut jättävät tilaa uusille tekijöille.
Lue lisää: