Uuden auton vaihtoa viime vuonna suunnitelleet menivät hieman sekaisin. Osa päätti lykätä auton vaihtoa seurattuaan viime keväänä alkanutta keskustelua autoilun tulevaisuudesta.
Ensimmäinen vuosipuolisko sujui autokaupassa vielä mallikkaasti, mutta vuoden lopulla kauppa pysähtyi. Näin kertoo Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissa.
– Kuluttajia sekoitti autoilun verokeskustelun lisäksi muun muassa liikenne- ja viestintäministeriön autoilua koskenut ilmastoraportin tiedot, Rissa sanoo.
Rissan mukaan kuluttajien epävarmuutta lisäsivät myös autoilun uuden WLTP mittaustavan (Autoalan Tiedotuskeskus) käyttöönotto hiilidioksidipäästöjä mitattaessa.
Vero- ja päästökeskustelu tyrehdytti autokauppaa voimakkaasti viime vuoden lopulla. Joulukuussa ensirekisteröinnit jäivät Autoalan Tiedotuskeskuksen laskelmien mukaan reiluun 6000:een henkilöautoon, mikä on lähes 24 prosenttia viime vuoden joulukuuta vähemmän.
– Lokakuussa kauppa toimi vielä hyvin, mutta marras-joulukuussa kuluttajat kävivät varovaisiksi. Autokauppa pysähtyi kuin seinään joulukuun alussa, kertoo kuusamolaisen Koillismaan Auton autotalon johtaja Miikka Mustonen.
Mustosen mukaan Euroopasta kantautuneet uutiset dieselautojen käyttökielloista oli myös osasyy siihen, että asiakkaat menivät hämilleen autokauppoja pohtiessaan. Kaupan hiljenemiseen vaikutti Mustosen mukaan paljon myös viime vuoden polttonesteiden hintakehitys, kun dieselin hinta saavutti bensiinin hinnan.
– Autoa ostavat odottivat loppuvuodesta myös tämän vuoden alussa voimaan astuneita ensirekisteröitävien autojen veroalennuksia, Mustonen kertoo.
– Odotan kuitenkin alkaneesta vuodesta hyvää autokaupan vuotta, Mustonen jatkaa.
Monitekniikka kestää pitkään
Pekka Rissa rauhoittelee autokauppoja suunnittelevia toteamalla, että Suomen autokannassa on vielä 2025 ja 2030 käytössä runsaasti monitekniikkaa eli moottorivaihtoehtoja löytyy useita. Autoilu ei sähköisty Rissan mukaan hetkessä.
– Markkinoilla on vähäpäästöisiä bensa-autoja, todella vähäpäästöisiä dieseleitä, mutta myös yhä enemmän ladattavia hybridejä ja täyssähköautojakin, jotka nostavat rooliaan 2025 jälkeen vahvemmin, Rissa sanoo.
Rissan mukaan nyt auton vaihtoa suunnitteleva voi huoletta vaihtaa autonsa diesel- tai bensa-autoon.
– Autoilijaa voi huolettaa esimerkiksi diesel-auton vaihtoarvon kehitys. Nyt ostettu auto on vuonna 2030 vasta keski-iässä ja säilyttää varmasti vaihtoarvonsa. Pääoman menetystä ei tarvitse pelätä.
Rissan mukaan Suomessa ei ole tarvetta kieltää nyt eikä tulevaisuudessa dieselautojen käyttöä.
– Dieseleihin sopii suoraan esimerkiksi biodiesel, joka on käytännössä hiilivapaa.
Myös Koillismaan Auton autotalon johtaja Miikka Mustonen lohduttaa dieselauton hankintaa suunnittelevia.
– Varsinkin täällä pitkien etäisyyksien seuduilla diesel on vielä vuosikausia käyttökelpoinen vaihtoehto. Polttoainetta riittää, Mustonen toteaa.
Koillismaan Auton kahvipöydässä istuva asiakas Tauno Koski ei usko, että lähivuosina täyssähköautojen tai edes hybridien huolto toimisi moitteettomasti.
– Ja miten hybridi- ja sähköautojen akkutekniikka pohjoisissa olosuhteissa toimii? Ei välttämättä hyvin, Koski pohtii.
Ministeriön raportti herätti kysymyksiä
Autoalan Keskusliitto ry:n toimitusjohtaja Pekka Rissa viittaa ilmastokeskustelusta mainitessaan liikenne- ja viestintäministeriön toimenpideohjelman hiilettömään liikenteeseen 2045 työryhmän loppuraporttiin, joka sai ihmiset pohtimaan autoilun tulevaisuutta.
Raporttiin kriittisesti suhtautuva Rissa muistuttaa, että raportti on työryhmän esitys siitä, miten Suomi voisi siirtyä hiilettömään liikenteeseen 2045 mennessä, mutta se ei ole hallituksen linjaus.
– Se on yhden tahon työ, jonka haasteeksi asetettiin miettiä päästöjen poistamista vuoteen 2045 mennessä, Rissa muistuttaa.
Hän sanoo, että raportin tavoite lähes puolesta miljoonasta täyssähköautosta Suomessa vuoteen 2030 mennessä on epärealistinen ajatus.
– Rajoitteita tavoitteelle löytyy esimerkiksi sähköautojen ja akkujen tuotantokapasiteetissa ja saatavuudessa Suomeen. Maailmalla ei ole tehtailla riittävästi akkukapasiteettia puhumattakaan siitä, löytyykö akkuihin tarvittavaa litiumia ja kobolttia tarpeeksi paljon ja tarpeeksi nopeasti, Rissa sanoo.