Kuntaliitto on huolestunut kuntien talouskehityksestä. Viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan 196 kuntaa teki viime vuonna negatiivisen tuloksen, kun vuotta aiemmin talous painui pakkaselle vain 55 kunnassa.
Arvioiden mukaan siis kaksi kolmasosaa kunnista teki viime vuonna tappiota.
– Näyttää siltä, että kuntatalous on ajautunut kriisiin. Kunnille ei saa antaa enää yhtään uutta tehtävää ilman sille osoitettua rahoitusta. Kaikenlaiset valtionosuusleikkaukset on vihdoin lopetettava. Päinvastoin, valtion lisärahoitukselle on selkeät perusteet, kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo liiton tiedotteessa.
Kuntaliiton mukaan heikko talous johtuu siitä, että verotulot ja valtionosuudet tippuivat ja kuntien sekä kuntayhtymien menot kasvoivat. Liiton mukaan isoin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikentymisessä on kilpailukykysopimus.
Kuntien lopulliset talousluvut varmistuvat vasta myöhemmin tänä vuonna.
Pääkaupunkiseudulla menee hyvin – muissa isoissa kaupungeissa heikommin
Kuntien tilanteissa on kuitenkin voimakasta vaihtelua. Suurimman voiton teki Helsinki, jonka tilikauden tulos on 390 miljoonaa euroa plussalla. Espoon tulos on 39 ja Vantaan 28 miljoonaa euroa.
Suurimman tappion viime vuonna teki Tampere, jonka tilinpäätös näyttää 57 miljoonaa euroa miinusta. Tampereen jälkeen surkeimman tuloksen tekivät Turku, Oulu, Kouvola ja Rovaniemi.
– Isoilla kaupungeilla huonon tuloksen selittää pääosin heikko verokehitys. Pienissä kuntakokoluokissa tulokseen vaikuttavat raskaat valtionosuusleikkaukset, kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu selittää liiton tiedotteessa.
Suuntaus näkyy myös Lapissa
Lapissa miinusta viime vuonna teki yksitoista kuntaa, kun toissa vuonna talous sakkasi vain kolmessa kunnassa. Asukaslukuun suhteutettuna tilikauden tulos oli huonoin Savukoskella, Rovaniemellä, Ranualla ja Kemissä.
Lapissa talous päätyi pakkaselle myös Kemijärvellä, Muoniossa, Pelkosenniemellä, Pellossa, Simossa, Sodankylässä ja Torniossa.
Valtionosuudet pienenivät suurimmassa osassa Lapin kuntia.