Helsingin käräjäoikeuden tuomari myöntää virheensä, mutta kiistää syyllistyneensä virkarikokseen tapauksessa, jossa julkiseen tuomioon jäi vahingossa salaisia nimiä, selviää hänen kirjallisesta vastauksestaan.
Syyttäjä vaatii tuomarille sakkorangaistusta tuottamuksellisesta virkasalaisuuden rikkomisesta Axl Smithin salakatselujutun vuoksi.
Tuomarin epäillään toimituttaneen huolimattomuuttaan tiedotusvälineille tuomiosta kappaleen, johon sisältyi uhrien salattuja nimiä. Samainen tuomari oli itse tehnyt päätöksen siitä, että Smithille langetetusta kirjallisesta tuomiosta salataan rikoksen uhrien henkilöllisyys ja seikat, joiden perusteella henkilöllisyyden voisi selvittää.
Tuomari oli tehnyt salauksen yhteistyössä käräjäsihteerin kanssa, mutta kertoo itse ottavansa kaiken vastuun virheestään. Hänen puolustusasianajajansa Jussi Sarvikivi kertoo tuomarin kirjallisessa vastauksessa, että kyse on ollut inhimillisestä virheestä.
Sarvikiven mukaan tuomari on kuitenkin pyrkinyt toimimaan oikein.
– Päämieheni viaksi jää siis se, että hän ei ole huomannut muutamaa kohtaa yli 150-sivuisessa tuomiossa, jotka vielä olisi tullut salata. Sen sijaan hän ei teonkuvauksessa kuvatulla tavalla ole päättänyt siitä, että tuomio toimitetaan tiedotusvälineille, saati siitä, kuinka laajalle joukolle tuomio toimitetaan, Sarvikivi perustelee.
Tuomari myös kiistää vahingonkorvausvastuunsa.
"Tietojen paljastuminen on ollut omiaan vaarantamaan luottamusta"
Syyttäjä on samaa mieltä siitä, että tuomarin teko oli tahaton ja johtui siitä, että hän ei huomannut julkisuuteen toimitetun tuomion sisältävän salassa pidettäviä tietoja.
Syyttäjän mukaan teko ei kuitenkaan ollut vähäinen.
Syyttäjän mukaan teossa erityisen arkaluonteiset salassa pidettävät tiedot on peruuttamattomasti paljastettu suurelle joukolle tiedotusvälineiden edustajia jutussa, joka on kiinnostanut laajalti yleisöä. Tietojen paljastuminen myös aiheutti syyttäjän mukaan uhreille henkistä haittaa ja kärsimystä.
– Menettely on voinut varsin huomattavassa määrin loukata sekä vaarantaa yksityistä etua ja tietojen paljastaminen on ollut omiaan vaarantamaan luottamusta viranomaisen toimintaan yleisestikin, syyttäjä kirjoittaa haastehakemuksessaan.
Yhteensä seitsemän Smithin uhria on jutussa asianomistajina. Hovioikeus tuomitsi marraskuussa 2017 Smithin käräjäoikeuden tavoin vuoden ja kahden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Smith tuomittiin 30 salakatselusta, neljästä kunnianloukkauksesta sekä kahdesta yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Uhreja oli yhteensä 29.