Kuorma-autot tulevat yleensä tiensä päähän noin kahdeksan vuoden ja 1,5 miljoonan kilometrin jälkeen. Kauppilan Autohajottamolle Jalasjärven Ilvesjoelle toimitetaan vuosittain noin 300 kuorma-autoa ja rekkaa.
Puolet autoista puretaan osiin ja käyttökelpoiset myydään kokonaisina jatkokäyttöön. 30 prosenttia myynnistä menee vientiin.
– Juuri yksi "nuppi" lähti Tallinnan kautta kohti Mongoliaa, sanoo Kauppilan Autohajottamo Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jari Kauppila.
Rekoissa osat ovat suuria. Purettavana olevan Scanian moottorin nostamiseen tarvitaan järeä hallinosturi. Runko on vankkaaa terästä ja painaa useita tonneja.
Muoviosat, kuten puskurit, lokasuojat ja maskit hallitsevat ohjaamoa.
– Moottori myydään asiakkaalle Suomeen käyttöön ja loppu autosta puretaan. Otetaan ohjaamo irti ja pienitään loput autosta. Ehjät osat varastoon ja ei-hyvät osat menevät metallin kierrätykseen.
Metallit kiertävät – muovi ei
Purettavasta kuorma-autosta syntyy kierrätettävää metallia parhaimmillan useita tuhansia kiloja. Metalli myös saadaan kierrätettyä, toisin on muoviosien kanssa.
Jari Kauppila kertoo, että metalliosista saadaan kierrätettyä kaikki. Samoin sähköjohdot ja jalometallit kiertävät hyvin, mutta muoviosat ovat ongelma.
– Niille ei ole varsinaista kierrätystä olemassa, tai ainakaan me emme ole löytäneet osoitetta mihin ne voisi toimittaa, Kauppila sanoo.
Kauppilan 65 vuotta toiminut perheyritys rakentaa parhaillaan puolentoista hehtaarin kierrätyskenttää Ilvesjoella. Muoviosia varastoidaan odottelemaan kierrätyksen kehittymistä.
– Jatkossa romusta pyritään kierrättämään entistä suurempi osa. Jokainen ymmärtää, että jos autolla on ajettu kaksi miljoonaa kilometriä ei siitä ole jälleenkäyttöön, vaan se pitää purkaa eri lajikkeisiin ja kierrättää.
Henkilöautojen muovit kertävät paremmin
Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Arto Silvennoinen tunnistaa raskaan kaluston purkamisesta syntyvän muovijätteen ongelman.
– Jätemuovia syntyy purettaessa paljon ja sen suuri koko on ongelma. Lisäksi eri automerkeissä on erilaisia erikoismuovilaatuja. Maailmalla suuriin muoviosiin erikoistuneita kierrätyslaitoksia on jo muutamia.
Suomessa kierrätykseen kelpaamatonta muovia päätyy poltettavaksi. Silvennoisen mukaan kierrätysteollisuudella olisi halua kierrättää autojen muoveja, kunhan niille löytyisi sopiva paikka.
Henkilöautojen kierrätys eroaa kuorma-autojen kierrätyksestä. Esikäsittelyssä henkilöautosta poistetaan muun muassa myytävät osat ja nesteet. Sitten autot murskataan ja sen jälkeen syntyvä materiaali erotellaan hyötykäyttöön.
Henkilöautosta 70 prosenttia on terästä. Kumia, muovia ja tekstiilejä on 25 prosenttia ja värimetalleja 5 prosenttia. Purettaessa autosta pystytään hyödyntämään 97 prosenttia. Loput 3 prosenttia päätyy vaarallisen jätteen kaatopaikalle.
Kuorma-autot ovat entistä parempia
Raskas kalusto puretaan nykyisin parempikuntoisena kuin aikaisemmin. Ammattikäytössä autot ovat parhaimmillaan käytännössä koko elinkaarensa ajan tien päällä.
– Autot ovat parantuneet siitä, mitä ne olivat 30 vuotta sitten kun itse tässä aloitin. Vetoakseleita ja periä myytiin joka viikko. Materiaalit ovat parantuneet, samoin olosuhteet missä autoilla ajetaan ovat parantuneet, Jari Kauppila sanoo.
