Sukulaisten ylpeitä ilmeitä, ylioppilaiden helpottuneita hymyjä, rehtorien juhlapuheita ja ruusuja. Tänään on juhlan aika niille noin 3000 ylioppilaalle, jotka valmistuivat lukioistaan syksyn ylioppilaskirjoituksissa.
Mitä valkolakin päähänsä painaneet miettivät tulevaisuudestaan? Onko varaa välivuoteen, vai odottaako vuoden vaihduttua ankara pänttäys pääsykokeisiin? Kysyimme asiaa viideltä tuoreelta ylioppilaalta.
Syksyn ylioppilaiden nimet löydät Ylen ylioppilaskoneesta: Onnea uusille ylioppilaille! Ylen ylioppilaskoneesta näet syksyllä valmistuneiden nimet
Mette Baas valmistui Tornion yhteislyseon lukiosta.
– Kyllähän tämä hyvältä tuntuu. Yksi koulu takana, seuraavaa kohti.
Huipputason yleisurheilijana Baasin lukio-opinnot ovat olleet tasapainottelua koulun ja urheilun välillä. Koska opintoja on voinut tehdä omaan tahtiin, ei valintaa opiskelun ja urheilun välillä ole tarvinnut punnita liian usein.
– Ja useimmiten urheilu voitti, Mette Baas nauraa.
Tulevaisuuden suunnitelmat eivät vielä opiskelujen osalta ole selvillä, mutta yksi asia on: urheilu edellä mennään ainakin toistaiseksi myös ensi vuonna. Yleisurheilun hallikausi alkaa jo tammikuussa.
– Nyt menee urheilu edellä, mutta opiskelua pitäisi jatkaa mahdollisimman pian. En ole vielä varma, mitä alaa haluan opiskella.
– Oikeasti huikeat fiilikset. Varsinkin kun näkee tässä rinnalla nämä kaverit, joiden kanssa on vuosia painanut töitä. On aika uskomatonta, että se on viimeinkin tässä, tuulettaa niin ikään Tornion yhteislyseon lukiosta valmistunut Alisa Vanhatalo.
Haaveet ovat selvillä: hän aikoo opiskella media-alaa. Ylioppilastutkinnon ohella hän suoritti media-assistentin tutkinnon.
– Tukholman yliopiston haku on alkanut ja loppuu tammikuussa. Aion hakea myös Aalto-yliopistoon opiskelemaan elokuvaleikkausta.
Valkolakin lisäksi datanomin paperit hankkinut opiskelukaveri Teemu Kiviniemi pohtii myös jatko-opintoja. Alan töitä ei ole helppoa löytää kotiseudulta Torniosta, hän arvelee.
– Olen miettinyt jatkokouluttautumista tai uutta ammattia. Lisää opiskelua joka tapauksessa, Kiviniemi sanoo.
Kumpikin suoritti kaksoistutkinnon, eli lukio-opintojen lomassa myös ammattitutkinnon. Alisa jopa etuajassa, kolmessa ja puolessa vuodessa. Urakka ei ollut aivan helppo.
Ylioppilaskokeiden tuloksiinsa molemmat ovat tyytyväisiä. Vaikeinta kirjoituksissa oli kummankin mielestä laajaa huomiota herättänyt lyhyen matematiikan koe kompakysymykseksi epäiltyine tehtävineen.
– Teemun kanssa katsottiin toisiamme, että tuleeko tästä yhtään mitään! Mutta se meni ihan hyvin loppujen lopuksi, Alisa Vanhatalo iloitsee.
Ada Rantala ja Emilia Tammilehto kuuntelivat Gaudeamus igiturinsa Rovaniemen lyseonpuiston lukion juhlasalissa. Molemmat suoriutuivat kirjoituksista tuloksin, joihin kelpaa olla tyytyväinen.
– Hieman harmittaa ne aineet, jotka jäivät laudaturin ja eximian rajalle, mutta ihan hyvin meni, Emilia Tammilehto arvioi.
Kunnianhimoiselle opiskelijalle ylioppilaskirjoitukset ovat haastava urakka, varsinkin kun lukion arvosanoja painotetaan nykyisin yliopistojen pääsykokeissa entistä enemmän. Ada Rantalan mukaan lukiossa yksi tiukka paikka onkin siinä, kun joutuu pohtimaan kauaskantoisesti, mitä haluaa opiskella ja mitä ylipäätään tehdä elämällään.
Kummankin haaveissa siintävät yliopisto-opinnot. Emilia Tammilehto tähtää yhteiskuntatieteelliselle alalle.
– Olen vielä pohtimassa hakeudunko oikeustieteelliselle vai kauppatieteen alalle. Ne avaavat paljon vaihtoehtoja, mikä on hyvä jos ei vielä ihan osaa päättää, Ada Rantala pohtii.
Tuoreet ylioppilaat aikovat juhlia valkolakkejaan ansaitun reippaasti: ensin sukulaisten, myöhemmin kaverien kesken.
– Kaveri meni lupautumaan kuskiksi, että kyllä siellä menoa ja meininkiä löytyy, arvelee Alisa Vanhatalo.
Lue myös: