Suomen energiamarkkinat harppaavat uuteen aikakauteen keskiviikkoaamuna, kun maakaasun maahantuonti ja tukkumyynti vapautuvat kilpailulle.
Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että isot suomalaiset tehtaat ja voimalaitokset voivat ostaa maakaasua muiltakin yrityksiltä kuin Suomen valtion omistamalta Gasumilta.
Markkinoiden vapautuminen koskee kaasuputkia pitkin kuljetettavaa maakaasua. Tähän mennessä Suomeen on tuotu putkikaasua vain Venäjältä. Jatkossa kaasua virtaa maahan myös Suomen ja Viron välistä Balticconnector-putkea pitkin.
Suomenlahden pohjassa kulkevan uuden putkilinjan myötä Suomeen rantautuu myös kilpailijoita Baltian kaasumarkkinoilta.
Ensimmäinen Gasumin haastaja on Viron suurin kaasuyritys Elenger. Yrityksen hallituksen puheenjohtaja Kalev Reiljan kertoo Ylen haastattelussa, että Elenger aikoo napata jo vuonna 2020 tuntuvan siivun markkinasta.
– Tavoittelemme noin 10–15 prosentin markkinaosuutta. Pidemmällä tähtäimellä puhumme noin 20 prosentin osuudesta, Reiljan sanoo Ylen haastattelussa.
Elengerin taustalla on Tallink-konsernin suuromistaja, virolainen pääomasijoitusyhtiö Infortar. Elenger on jo aloittanut toimintansa tankkaamalla muun muassa Tallinkin Megastar-matkustajalauttaa Helsingin satamassa nesteytetyllä maakaasulla.
Elengerin nokkamies Reiljan tuntee Suomen elinkeinoelämää hyvin, sillä hän on aiemmin toiminut muun muassa teleoperaattori Telian teknologiajohtajana.
Elenger on perustanut Suomeen toimiston, jota vetämään on palkattu kotimaisia voimia muun muassa Gasumista. Täkäläinen väki on kiertänyt Suomen teollisuusyrityksissä jo vuoden ajan kauppaamassa uusia kaasusopimuksia.
Myyntityön tulokset ovat Reiljanin mukaan lupaavia.
"Suomen teollisuus voittaa uudistuksessa"
Suomen maakaasumarkkina on kummajainen eurooppalaisessa vertailussa. Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat.
Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä.
Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien tarpeisiin.
Reiljan on nähnyt maakaasumarkkinan avautumisen vaikutukset Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Muutos johti siihen, että maakaasu halpeni suhteessa aiempaan.
Kilpailun alkaminen pakotti kaasua myyvät yritykset kehittämään aiempaa parempia tuotteita, mikä näkyi asiakkaille esimerkiksi entistä joustavampina kaasusopimuksina.
– Kaasun käyttäjät teollisuudessa ja lämpöenergian tuottajat tulevat varmasti voittamaan markkinan avautumisessa, Reiljan sanoo.
Hänen mukaansa Elenger ei kuitenkaan kilpaile Gasumin kanssa ensisijaisesti hinnalla, vaan nimenomaan kaasusopimusten joustavuudella.
Reiljan kertoo esimerkin.
Energiayhtiöiden kaasun tarve määräytyy pitkälti sen mukaan, kuinka kylmä talvi on ja kuinka paljon kaukolämmölle on kysyntää.
Suomessa kaasua on tyypillisesti myyty kiinteillä sopimuksilla esimerkiksi vuodeksi eteenpäin. Jos kaasusopimuksen kiintiö on tullut täyteen, energiayhtiö on joutunut hankkimaan markkinoilta selvästi kalliimpaa joustokaasua.
Elenger pyrkii kauppaamaan Suomen teollisuudelle sopimuksia, joissa kaasun kulutus saa vaihdella tietyssä haarukassa.
– Me emme rankaise asiakasta siitä, että se käyttää enemmän tai vähemmän kaasua, Reiljan kuvailee.
Elenger myy Suomeen paitsi venäläistä putkikaasua myös norjalaista ja yhdysvaltalaista nesteytettyä maakaasua eli lng:tä.
Kaasu voi korvata kivihiiltä
Maakaasumarkkinan vapauttamisen yksi keskeinen tavoite on parantaa maakaasun kilpailukykyä polttoainemarkkinoilla. Maakaasu on fossiilinen polttoaine, mutta sen hiilidioksidipäästöt ovat selvästi pienemmät kuin kivihiilen.
Lisäksi maakaasu palaa selvästi kivihiiltä puhtaammin, mikä vähentää lähipäästöjä. Eduista huolimatta maakaasun käyttö on suorastaan romahtanut Suomessa kymmenessä vuodessa.
Maakaasun osuus kaikesta Suomessa kulutetusta energiasta on tänä vuonna ollut kuusi prosenttia. Kaasualalla syyttävä sormi osoittaa yleensä maakaasun verotukseen, joka on kiristynyt selvästi vuosikymmenessä.
Suomen suurimpiin maakaasun käyttäjiin lukeutuu energiayhtiö Helen. Se tuottaa maakaasulla sähköä ja kaukolämpöä esimerkiksi Vuosaaren voimalaitoksilla.
Helenin energianhankinnasta vastaava johtaja Harri Mattila arvioi, että kilpailun vapautumisen myötä maakaasun käyttö voi kääntyä kasvuun kivihiilen kustannuksella.
Tämä olisi hyvä uutinen myös ilmaston kannalta.
– Euroopassa kaasu on nyt halvempaa kuin Suomessa, ja odotus on että markkinan avautuessa kaasun hinta alenee, Mattila sanoo.
Helenissä maakaasun käyttöä lisäämistä puoltaa myös se, että kivihiilestä on luovuttava 2029 kevääseen mennessä. Pidemmällä tähtäimellä fossiilisesta maakaasusta on luovuttava kokonaan.
Gasum: Kasvu tulee liikenteestä
Maakaasumarkkinan vapautuminen on iso muutos myös Suomen valtion kaasuyhtiön Gasumin kannalta. Näkyvin muutos on se, että kaasun siirto ja tukkumyynti erotetaan toisistaan EU-lainsäädännön mukaisesti.
Kaasun siirrosta vastaa jatkossa erillinen valtionyhtiö Gasgrid Finland. Gasum taas jatkaa putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun maahantuojana ja tukkukauppiaana. Lisäksi Gasum valmistaa ja myy biokaasua liikenteen sekä teollisuuden käyttöön.
Toimitusjohtaja Johanna Lammisen mukaan Gasum vastaa kilpailun kiristymiseen kehittämällä uusia tuotteita ja palveluita.
– Kilpailijoiden tuleminen on aina hyvä asia. Se tarkoittaa sitä, että kiinnostus markkinaa kohtaan on olemassa ja markkinat kehittyvät silloin aina paremmin, hän sanoo.
Kilpailu teollisuusasiakkaiden kaasusopimuksista on nollasummapeliä: Yhden kaasukauppiaan saama kaasusopimus on toiselta pois. Tämä johtuu siitä, että putkikaasumarkkinan kakku ei kasva.
Sen sijaan Gasum näkee, että biokaasun käyttö lisääntyy tieliikenteessä. Vielä muutama vuosi sitten teillä oli alle 2 000 kaasuautoa. Joulukuussa ylitettiin jo 10 000 kaasuajoneuvon raja.
Lammisen mukaan Gasum panostaa voimakkaasti myös nesteytettyyn maakaasuun, jonka käyttö kasvaa meriliikenteessä ja teollisuudessa.
Virolaista biokaasua Suomen teille?
Virossa biokaasulla ajetaan suhteessa jo selvästi enemmän kuin Suomessa. Kalev Reiljan uskoo, että Suomi seuraa perässä ja biokaasun kysyntä kasvaa.
Elenger rakentaa paraikaa Viroon kahta biokaasun tuotantolaitosta, jotka valmistuvat ensi vuonna. Alkaako yritys myydä suomalaisautoilijoille virolaista biokaasua?
Reiljanin mukaan haluja tähän olisi. Esteenä on kuitenkin se, että biokaasun alkuperän varmistamiseksi ei ole vielä käytössä rajat ylittävää sertifikaattijärjestelmää.
– Uudenvuodentoiveeni on se, että Suomen ja Viron hallitukset voisivat olla tiennäyttäjiä ja voisivat sopia, miten biokaasusertifikaatteja voisi siirtää maiden välillä. Mitä isompi markkina syntyy biokaasulle sitä parempi se on kaasuntuottajille ja käyttäjille, hän sanoo.
Kaasuautoilun yleistymistä hidastaa Suomessa myös tankkausasemien vähäisyys. Suomessa on Gasumin ylläpitämän listauksen mukaan nyt noin 50 tankkausasemaa.
Esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomesta asemat puuttuvat vielä tyystin. Virossa Elengerillä on 11 kaasutankkausasemaa. Onko yrityksellä intoa rakentaa tankkausasemia myös Suomeen?
Reiljanin mukaan asia on vakavan pohdinnan alla, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Lähitulevaisuudessa tästäkin voi olla uutta kerrottavaa.
– Olemme tulleet Suomeen pitkäaikaisella strategialla ja aiomme investoida tänne, Reiljan päättää.
Lue myös: