Kanojen kotkotus kantautuu puhelimeen, kun Kuorttisen tilalla Janne Rautakannel vastaa puhelimeen. Kanalassa työskentelevä Rautakannel on seurannut huolestuneena koronaviruksen leviämistä.
Rautakannel miettii, kuka hoitaa työt, jos tauti leviää heidän tilalleen.
Lappeenrannassa sijaitsevassa Kuorttisen luomukanalassa on tällä hetkellä 16 000 kanaa ja 7 000 tipua. Kyseessä on perheyritys. Rautakanteleen pariskunnan lisäksi kanalassa työskentelevät Jannen vaimon vanhemmat sekä veljet ja yksi perheen ulkopuolinen työntekijä. Kanalassa työskentelee pääosin 5 ihmistä.
Entä jos jollekin työntekijöistä tulisi koronavirus ja kaikki tilan työntekijät joutuisivat karanteeniin altistumisen takia?
– Olen soittanut viranomaisille ja kysynyt asiaa. He ovat kertoneet, että karanteenista huolimatta me saisimme tehdä vielä töitä tilalla, kertoo myynti- ja markkinointivastaava Janne Rautakannel.
Miestä huolestuttavat koronaviruksen leviämisen vaikutukset suomalaiseen ruoantuotantoon, koska suurin osa maatiloista on perheyrityksiä, jotka tekevät töitä pienellä henkilömäärällä.
Töitä pitäisi tehdä sairastuessakin
Tähän asti sairastuminen on tarkoittanut Kuorttisen luomukanalassa yleensä sitä, että työt hoidetaan pienemmällä porukalla, eikä lomitusapua ole välttämättä tarjolla.
– Jäljelle jäävien työpäivät pitenevät. Joka päivä on kuitenkin munat kerättävä ja lähetettävä eteenpäin kauppoihin, sanoo Rautakannel.
Ruoantuottajat eivät ole vielä saaneet yhteistä ohjeistusta viranomaisilta, mitä pitäisi tehdä, jos koronavirus tai karanteeni tulisi. Janne Rautakannel soitti itse kunnan terveysviranomaiselle ja kysyi, miten silloin tulisi toimia.
– Sieltä kerrottiin, että saamme edelleen hoitaa kanat ja tehdä munalähetykset. Käytännössä se tarkoittaisi, että me tekisimme karanteenissa töitä.
Viranomaisten mukaan koronavirus ei tartu eläimiin eikä se ole vaaraksi kananmunille.
– Se olisi sitten eri asia, että jos me sairastuttaisiin. Olen ymmärtänyt, että koronavirus on aika rankka tauti. Silloin ei paljon töihin tulla, sanoo Janne Rautakannel.
Jos apua kanalaan ei sairastuessa löytyisi, pahin vaihtoehto olisi laittaa eläimet pois eli myydä, antaa tai lopettaa ne.
– Ei eläimiä voi jättää hoitamatta. Jos niitä ei pystytä hoitamaan, ne pitää laittaa pois. Siis pahimmassa skenaariossa, jatkaa kanalassa työskentelevä Kaisa Rautakannel.
Sairastuminen voi mennä vuosilomista
Etelä-Karjalassa lomituspalveluita hoitava lomituspalvelujohtaja Virpi Kallio kertoo, että koronaviruskaranteenissa maatalousyrittäjän on mahdollisuus hakea tuettua maksullista lomitusta tai vuosilomaa.
– Tarkempaa ohjeistusta Maatalousyrittäjien eläkelaitos ei ole meille antanut, kertoo lomituspalvelujohtaja Virpi Kallio.
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta kerrotaan, että karanteenissa olevaa maatalousyrittäjää ei tarvitse lomittaa. Lomitusta ei tarvita, sillä tämän hetken tiedon mukaan koronavirus ei tartu eläimiin.
Sen sijaan koronavirukseen sairastunut lomitetaan.
– Ongelmallisempaa on, jos useampi maatalousyrittäjä on samoissa tiloissa esimerkiksi siten, että toinen on sairastanut ja toinen on karanteenissa. Miten huolehditaan siitä, ettei sairastuneen tehtäväosuutta hoitamaan tullut lomittaja ole kosketuksissa karanteenissa olevan yrittäjän kanssa? pohtii lomitus- ja työkykypalveluista vastaava johtaja Päivi Wallin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta.
Wallin vakuuttaa, että kriisitilanteessa, kuten onnettomuudessa tai koko tilan väen sairastuessa, lomituspalvelussa pyritään löytämään ratkaisu ongelmaan
Lomittaja tulee, muttei heti
Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta sanotaan, että maatalousyrittäjän sairastuessa koronavirukseen lomittaja tulee paikalle, joskaan ei aivan heti.
– Päivystysluonteista apua ei ole tarjolla eli välittömästi lomittajaa ei ole tarjota, kun soitto tulee. Useimmissa tapauksissa seuraavana päivänä tai parin päivän sisään lomittaja järjestyy, toteaa lomituksista vastaava johtaja Päivi Wallin.
Ylen haastattelemat maatalousyrittäjät ovat skeptisiä sen suhteen, että he saisivat sairastuessaan apua lomituspalveluilta.
– Työ kanalassa ei ole pelkästään munien keräämistä. Tämä on aika monipuolista työtä, johon tarvitsee ammattitaitoa. Tänne ei voi tulla pystymetsästä. Nyt meillä on yksi vakilomittaja, joka osaa hommat. Mutta jos saataisiin yksi tai kaksi lisää, niin se olisi mahdoton homma, sanoo Kuorttisen luomukanalasta Janne Rautakannel.
Lomittajaresursseja ei ole mitoitettu laajamittaiseen infektiotilanteeseen.
– Sitten joudutaan kyllä miettimään, jos tästä tulee todella laajamittainen ongelma. Haasteellista olisi, jos lomittajat ja maatalousyrittäjät sairastuisivat, toteaa lomitus- ja työkykypalveluista vastaava johtaja Päivi Wallin Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta.
Lappeenrantalaisella Kuorttisen tilalla varaudutaan koronavirukseen leviämiseen välttelemällä isoja ihmisjoukkoja ja matkustelua.