Kuntavaalikampanjoinnin sävy on aiempaa useammin vihamielistä, arvioi nykykulttuurin tutkimuksen dosentti Tuija Saresma.
Hän on huolissaan ilmiöstä ja uskoo, että voimakkaiden tunnereaktioiden herättäminen on tarkoituksellista. Verkkoon erilaisille sosiaalisen median alustoille keskittyvä vaalipuhe on tutkijan mukaan epäkohteliasta ja vihamielistä.
Saresman mukaan vastaavaa ei ole aiemmin Suomessa koettu.
– Ihmiset ovat käyttäytyneet sivistyneemmin vaaliteltoilla. Sosiaalisen median vaalikeskustelussa on paljon vihapuhetta ja riman alituksia, sanoo tutkija Saresma Jyväskylän yliopistosta.
Hän on tutkinut vihapuhetta pian vuosikymmenen useista eri näkökulmista. Viimeisin hanke on Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Populismin valtavirtaistuminen.
"Caps lock päällä saa näkyvyyttä ja kuuluvuutta"
Vaalikeskustelua käydään Twitterissä ja Facebookissa, jossa on useita eri paikkakunnille varta vasten perustettuja keskusteluryhmiä.
Esimerkiksi Joensuussa vaalikeskustelua käydään Facebookin kuntapolitiikka -ryhmässä, johon kuuluu noin 1300 ihmistä. Sosiaalisen median vaalitaistelussa taktiikka on toinen kuin torikeskustelussa. Huomiota saa ja haetaan huutamalla eli kirjoittamalla isoin kirjaimin.
– Huutamalla tarpeeksi caps lock päällä saa näkyvyyttä ja kuuluvuutta. Sosiaalisen median algoritmit tulkitsevat voimakkaat reaktiot kiinnostaviksi ja jakaa niille enemmän kaistaa, kertoo Joensuun kuntapolitiikka -ryhmän ylläpitäjä Pasi Huttunen.
Huttunen perusti ryhmän neljä vuotta sitten silloisia kuntavaaleja silmällä pitäen. Hän yritti poistaa sivut vaalien jälkeen, mutta yhteisön pyynnöstä sivu jäi elämään. Myös Huttunen on huomannut keskustelun muuttuneen ajoittain kärkeväksi, vaikka suurin osa puheesta onkin asiallista.
– Näyttää siltä, että populistit pärjäävät somessa. Heidän äänensä tulee voimakkaasti esille ja aiheuttaa reaktioita. Sen sijaan demari- ja keskustahenkinen keskustelu ei näy somessa samalla tavalla.
Keskustelu aktivoituu vaalien lähestyessä ja on joskus äärimmäisen kiivasta ja provosoivaa sekä päättyy usein lihavaan riitaan.
Jopa anteeksipyyntöjä on nähty, mutta myös ryhmien hajoamista kuten kävi Tampereella, jossa keskustelu karkasi käsistä.
Ääniä pelataan vihalla ja kaunalla
Verkossa kärkevät kommentit ovat usein tarkoituksellista, koska ne herättävät tunteita ja saavat näin eniten huomiota.
– Viha ja kauna ovat sellaisia tunteita, joista on hyötyä, jos halutaan kerätä vaikka protestiääniä. Näillä tunteilla pelataan nyt valitettavan paljon, Saresma toteaa.
Ylilyöntejä on nähty jo näissä kuntavaaleissa. Esimerkiksi kokoomuksen vaasalainen kuntavaaliehdokas nostatti myrskyn rasistisella kommentilla Ylen vaalikoneessa.
Internetissä kampanjointi on enempi arvopohjaista kuin puoluepohjaista.
– Netissä on tyypillistä, että vastakkaiset puolet ja polarisoituneet ryhmät keskustelevat keskenään ja haastavat toisiaan.
Tutkija on huolissaan kuntavaaliehdokkaiden käytöksestä ja toivoo, että siitä ei tule uutta normaalia.
Kampanja-asetelma on epätasa-arvoinen
Kohtaamisten puuttuminen ja keskustelun siirtyminen sosiaaliseen mediaan aiheuttaa tutkijan mukaan eriarvoisuutta äänestäjien kesken ja ehdokkaiden välillä. Tämä johtuu siitä, että kaikki eivät ole tottuneet toimimaan somessa tai ole siellä läsnä.
– Sen sijaan, että seuraisin Twitterissä ja Facebookissa vihakuplaa, niin etsisin sitä tietoa jostain muualta, sanoo Saresma ja vinkkaa luotettavaa mediaa ja vaalikoneita.
Vaalikampanjoinnin muuttumisen ja pirstaloitumisen vaikutukset tullaan näkemään vaalituloksessa.
– Koronarajoitusten vuoksi normaali kampanjointi ei ole ollut mahdollista, ja moni ehdokkaista on ollut ehken hieman eksyksissä. Mielestäni voimasuhteet ovat nyt muuttuneet, ja nuoremmat ja someosaajat pärjäävät nyt, uskoo viestinnän asiantuntija ja Facebook-ryhmän moderaattori Pasi Huttunen Joensuusta.
Moni asiantuntija pelkää tilanteen näkyvän myös äänestysaktiivisuudessa sekä kansan suhtautumisessa politiikkaan.
– Toivoisin, että äänestäjillä säilyisi järki ja he eivät lähtisi sellaisten huutajien kelkkaan. Mutta on nähty, että äänestäjät eivät tee päätöksiä järjellä vaan tunteella, toteaa tutkija Tuija Saresma.
Lue lisää:
Ehdokkaita jättäytynyt pois kuntavaaleista verkon kärjekkään keskustelun ja vihapuheen takia
Ylen kuntavaalikone auttaa sinua tutustumaan kuntavaalien ehdokkaisiin