Helsinkiläinen Katja Kiri on teettänyt kaksi pientalon remonttia, yhden kerrostalohuoneiston remontin ja korjauttanut yhden liiketilan. Remonteista hänellä on sekä hyviä että huonoja kokemuksia.
Huonoin tapaus kuulostaa surkuhupaisalta.
– Laatoittaja rikkoi vesieristykset. Se tarkoittaa sitä, että laatat piti irroittaa ja aloittaa työ alusta. Laipiota laskettiin niin, että sinne jätettiin toimiva valaisin vanhaan kattoon. Ihmettelin, että valokatkaisija toimii, mutta missä se valo on.
Kirin mukaan kaikkien ikävintä pieleen menneissä remonteissa on kuitenkin ollut selittely siitä, miksi työntekijät eivät tule työmaalle niin kuin on sovittu.
Hyvinä kokemuksina hän pitää sitä, että kokonaisuus on ollut hallinnassa: Sähkömies, putkimies ja timpuri ovat tulleet paikalle oikeaan aikaan tekemään oman osuutensa.
Kiri sanoo teettäneensä urakoita sekä yrityksellä että niin sanotulla kevytyrittäjällä. Hänen kokemuksensa mukaan työn laadussa ei ole ollut eroa.
Kilpailu remonteista kiristyy
Varsinkin pihojen ja kesämökkien remontteja tehdään edelleen kiivaaseen tahtiin. Maailmalla on sama buumi, minkä vuoksi sahatavarasta on jo pulaa.
Kysyntä näkyy myös remontteja tekevien yritysten ja kevytyrittäjien tilauksissa ja hinnoissa.
Remontteja kilpailuttavan Talobeen sidosryhmä- ja palveluvastaava Mikko Hirvonen arvioi, että hinnat ovat nousseet kymmenisen prosenttia koronaa edeltävään aikaan verrattuna.
Urakkamaailma.fi -palvelun perustaja ja liiketoimintapäällikkö Kalle Koivuniemi arvioi, että asuinrakennusten sisätilaremonteissa hinta ei ole muuttunut, mutta piha- ja kesämökkiremonteissa hinnat liukuvat ylöspäin.
Lisäksi urakoiden kilpailutus näyttää yleistyvän. Koivuniemen mukaan alalle on tullut koko ajan lisää uusia palveluja kilpailuttamaan remonttifirmoja. Samaan aikaan niin sanottujen kevytyrittäjien määrä kasvaa myös remonttialalla.
Uusi työ ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Free.fi -laskutuspalvelun perustaja Joonas Tuompo sanoo, että yhdistyksen viisi jäsenyritystä sai viime vuonna 30 000 uutta jäsentä.
– Myös rakennusala on siellä kasvava segmentti.
Uusi työ ry on itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden edistäjä. Sen jäsenyritykset eli laskutuspalvelut puolestaan hoitavat lakisääteiset velvoitteet kevytyrittäjän puolesta.
Kevytyrittäjä on siis perinteisen yrittäjän ja palkansaajan välimaastossa ainakin siinä mielessä, että hänellä ei ole yrittäjän Y-tunnusta. Kaikkiaan viiteen suurimpaan laskutuspalveluun kuuluu noin 150 000 kevytyrittäjäksi rekisteröitynyttä.
Perinteisten yritysten ja laskutuspalvelujen välinen kilpailu ei ole kitkatonta. Osa remonttiyrityksiä kilpailuttavista palveluista ei ota kevytyrittäjiä lainkaan mukaan kilpailutukseen.
– Meillä oli palvelun alkuvaiheessa kokemuksia kevytyrittäjistä. Päädyimme sitten siihen, että olemme vain päätoimisten tekijöiden kanssa tekemisissä, sanoo Urakkamaailma.fi -palvelun liiketoimintapäällikkö Kalle Koivuniemi.
Koivuniemi perustelee päätöstä sillä, että he tekevät yhteistyötä vain sellaisten yritysten kanssa, joille remontointi ja rakentaminen on päätoimista.
– Halutaan, että tietty päätoimisuus tuo toimintaan vakautta ja laatua.
Hän arvioi, että yrittäjien ja kevytyrittäjien välinen kilpailu kiristyy.
Yhä useampi kevytyrittäjä on kuitenkin alallaan päätoiminen. Tuompo sanoo, että Uusi työ ry:n kyselyn perusteella viime vuonna lähes 30 prosenttia kevytyrittäjistä työllisti itsensä päätoimisesti. Vuonna 2019 vastaava luku oli 23 prosenttia.
Miksi sitten osa kilpailutuspalveluista ei ota kevytyrittäjiä listoilleen?
Tuompo arvioi, että yksi syy on kevytyrittäjältä puuttuva Y-tunnus. Hän ei usko, että kyse on työn laadusta, sillä hänen mukaansa laskutuspalveluille tulee vain harvakseltaan valituksia kevytyrittäjien tekemän työn lopputuloksesta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai viime vuonna lähes 5 200 yhteydenottoa, jotka liittyvät remontteihin. Tänä vuonna tahti on jatkunut suurin piirtein samana. Luvuissa ei erotella sitä, onko kyseessä yrittäjä vai kevytyrittäjä.
Työn hinta vaihtelee
Yrityksen ja kevytyrittäjän työn hinnassa on jonkin verran eroa. Kalle Koivuniemi sanoo, että tavallisen kirvesmiehen tuntihinta yrityksellä on heidän kilpailutusten perusteella 40-50 euroa.
Kevytyrittäjänä toimivan kirvesmiehen työstä laskutetaan noin 30 euroa ja 24 prosentin alv. päälle eli se tulee hieman edullisemmaksi, Joonas Tuompo sanoo.
Molemmista voi saada täyden kotitalousvähennyksen.
Työn hintaa on joskus vaikea verrata, sillä usein työn tilaajalle suositellaan urakkasopimusta. Myös kevytyrittäjät tekevät urakkasopimuksia.
Rakennuskustannusten noususta kertoo myös Tilastokeskuksen uusin rakennuskustannusindeksi. Sen mukaan rakennuskustannukset nousivat vuoden 2021 maaliskuussa 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.
Tarvikepanosten kustannukset nousivat 1,6 prosenttia ja työkustannukset 1,2 prosenttia.
Hinnasta tai tekijästä riippumatta, kuluttajan on syytä olla tarkkana sopimusten kanssa. Tähän Katja Kirillä on selkeä neuvo.
– Tee vedenpitävät sopimukset, joissa on yksityiskohtaiset tiedot työn sisällöstä ja aikataulu. Aikataulu on mielestäni kaikkein tärkein asia.