Ilmailuteollisuutta seuraava Aviation Safety Network luonnehti päättynyttä vuotta kaupallisen liikenteen turvallisimmaksi kautta aikain. ASN on listannut lento-onnettomuuksia vuodesta 1946. Toinen alaa tutkiva elin To70 luonnehti vuotta poikkeuksellisen hyväksi.

Kymmenessä matkustajakoneen tai kuljetuskoneen onnettomuudessa kuoli 44 ihmistä. Vuonna 2016 16 onnettomuudessa sai surmansa 303 ihmistä, listaa ASN.

Todennäköisyys kuolla lento-onnettomuudessa on yksi kuudestatoista miljoonasta. Vaikka lentoliikenne on kasvanut vuodessa kolme prosenttia, se on liikennemuodoista turvallisin.

To70 käyttää tutkimusaineistonaan Kansainvälisen ilmakuljetusliiton IATA:n aineistoa. IATA julkistaa vuosittaisen raporttinsa lähiaikoina.

Poliisi epäilee miestä ja naista keski-ikäisen miehen taposta Paraisilla Varsinais-Suomessa viime kesänä. Uhri löydettiin kuolleena asunnostaan elokuussa.

Jutussa epäillystä kaksikosta mies on yhä vangittuna, kertoi tutkinnanjohtaja tiistaina. Poliisin mukaan uhria oli muun muassa kuristettu. Uhri ja rikoksesta epäillyt tunsivat toisensa entuudestaan, mutta motiivi ei esitutkinnassa selvinnyt varmuudella.

Tutkinnanjohtaja kertoi, etteivät epäillyt ole tunnustaneet tekoa. Valmistumassa oleva esitutkinta on nyt siirtymässä syyteharkintaan. Syyte on nostettava viimeistään tammikuun loppupuolella.

Luontaistuotteet saattavat aiheuttaa ongelmia reseptilääkkeiden kanssa.

Itä-Suomen yliopisto kertoo tuoreesta väitöstutkimuksesta jossa selvisi, että kasvien alkaloidiyhdisteet estävät useiden lääkeaineiden aineenvaihduntaan osallistuvien entsyymien toimintaa.

– Yhteisvaikutusten varalta apteekissa ja lääkärissä asioidessa kannattaakin kertoa avoimesti käyttämistään kasvirohdosvalmisteista ja ravintolisistä, koska lääkkeiden kanssa käytettynä yhteisvaikutusten seuraukset voivat olla pahimmillaan hengenvaarallisia, toteaa väitöstutkimuksen tekijä ja proviisori Kaisa Salminen yliopiston tiedotteen mukaan.

Luontaistuote on Salmisen mukaan epävirallinen termi, mutta sillä tarkoitetaan kasvirohdosvalmisteita ja ravintolisiä. Hän tutki lähes 50:ttä isokinoliinialkaloidia, ja ilmeni että suurin osa näistä esti merkittävästi erityisesti lääkeaineenvaihdunnalle keskeisten entsyymien toimintaa. Yksinkertaistettuna siis lääkkeiden pitoisuudet ja vaikutukset voivat muuttua odottamattomasti, jos käyttää lääkkeitä ja luontaistuotteitta samaan aikaan.

– Esimerkiksi berberiiniä ei suositella käytettävän yhtä aikaa suun kautta otettavien diabeteslääkkeiden kanssa. Yhteiskäyttö lisää riskiä hypoglykemiaan, mistä puolestaan voi seurata vakavimmillaan sydänkohtaus, kooma ja kuolema, Salminen kertoo Ylelle alalla selville saatuja tutkimuksia.

Muitakin esimerkkejä on. Salmisen mukaan kyse on lähinnä luontaistuotteiden ja reseptilääkkeiden yhteisvaikutuksista.

– Yksi esimerkki on mäkikuisma ja hormonaaliset ehkäisyvalmisteet. Jos näitä käyttää yhtä aikaa, niin teho voi heiketä ja voi tulla raskaaksi, Salminen kuvailee Ylelle.

Tietoisuutta olisi hyvä lisätä

Väitöstutkimus toteaa, että niin sanottujen luontaistuotteiden käytön lisääntyessä on kasvanut huoli niiden haitallisista yhteisvaikutuksista lääkkeiden kanssa.

– Luonnollinen ei aina tarkoita samaa kuin turvallinen, Salminen sanoo.

Hän toivoo, että tietoisuus leviäisi ja ihmiset kertoisivat aina käyttämistään luontaistuotteista.

– On tärkeää, että potilaat keskustelevat näiden tuotteiden käytöstä farmaseuttien, proviisorien ja lääkäreiden kanssa.

Syytä panikointiin ei Salmisen mukaan kuitenkaan ole. Yhteisvaikutukset riippuvat aina lääkkeestä, luontaistuotteesta ja pitoisuuksista. Siksi potilaan olisi hyvä keskustella aina asiantuntijoiden kanssa.

– Pääosin luontaistuotteiden lyhytaikainen käyttö on yleensä kuitenkin turvallista. Kun aloitetaan pidempijaksoisemmin käyttämään valmisteita, niin haittoja alkaa tulla helpommin esille.

Lue myös:

Hyvinvointi-ilmiö myy: Ravintolisiin ja rohdoksiin käytetään puoli miljardia euroa

Kerro rohdoksista lääkärille – Lääkkeiden ja luontaistuotteiden yhteisvaikutus voi yllättää

Luontaistuotteita flunssaan? Lääkäri: "Jos niiden nauttiminen auttaa, niin voihan niitä ottaa"

Kirjallisuuden Savonia-palkinto on myönnetty Asko Sahlbergin romaanille Amandan maailmat. Se on pysäyttävä tarina maahanmuuttajanuoren kanssa ystävystyvästä naisesta. Kertomuksen keskiössä ovat sotaa paenneet ihmiset ja vaikeus ymmärtää ympäröivää maailmaa.

Teoksen päähenkilö Amanda on viettänyt suojattua ja rauhaisaa elämää talossa kaupungin laidalla. Naisen elämä muuttuu, kun hänen ja nuoren pakolaispojan tiet kohtaavat.

Raadin mukaan Amandan maailmat on onnistuneesti tiivistetyllä kielellä kirjoitettu ajankohtainen teos, joka näyttää mallia, miten yksittäinen pieni ihminen voi omalta osaltaan antaa tilaa suvaitsevuudelle.

Sahlbergin näkökulma on raadin mielestä elämän monipuolisuutta ymmärtävä, hänestä meissä kaikissa vuorottelevat sekä hyvä että paha, niin turvapaikanhakijoissa kuin kantaväestössäkin, niin auttajissa kuin autettavissakin.

– Teos on taattua Sahlbergin tavaramerkiksi noussutta kuvausta rujosta ja melkeinpä luotaantyöntävästä maailmasta, jossa kuitenkin varjojen lomassa paikoin pilkistää valoakin. Kaikki nähdään elämän kolhimin silmin.

Palkinnolla iso merkitys Sahlbergille

Savonia-palkinto on Ruotsin Göteborgissa nykyisin asuvalle Sahlbergille jo toinen. Edellisen kerran hänet palkittiin vuonna 2003 teoksestaan Höyhen. Hän on myös ollut useita kertoja Savonia-ehdokkaana. Heinolassa syntynyt Sahlberg kirjoitti aikoinaan ylioppilaaksi Vesannolla.

– Palkinnolla on minulle iso merkitys. Ensinnäkin sen takia, että sen arvostus on kasvanut vuosi vuodelta. Nykyisin se on yksi harvoista todella merkittävistä palkinnoista suomalaisessa kirjallisuudessa. Minulla on myös tietty tausta täällä Savossa, joten se lämmittää erityisesti, iloitsee Sahlberg.

Hän kertoo ettei halunnut nostaa esille ainoastaan pakolaisuuteen liittyviä kielteisiä asioita, vaan kertoa myös jostain yleispätevästä inhimillisyydestä. Sahlbergin mielestä ihmisten olisi hyvä pohtia enemmän omia mahdollisuuksiaan, luonnettaan ja kykyjään hyvään.

– Meidän täytyy myös uskaltaa katsoa pimeyttä silmiin, jotta voimme kulkea valoa kohti, Sahlberg toteaa.

Raati luki 61 teosta, kuusi valittiin ehdokkaaksi

Kuopion kaupungin myöntämä Savonia-palkinto jaetaan tunnustuksena vuonna 2017 ilmestyneestä merkittävästä savolaisesta kaunokirjallisesta teoksesta. Kaikkiaan raati luki viime vuoden aikana 61 Savonia-palkinnon piiriin kuuluvaa kaunokirjallista teosta, joista kuusi valittiin ehdolle. Savonia-palkinto on jaettu vuodesta 1986 lähtien. Vuoden 2018 Savonia-palkintoraha on suuruudeltaan 12 000 euroa.

Savonia-palkinnon valitsi raati, jonka jäseninä toimivat KYSin viestintäjohtaja Varpu Puskala, opettaja Jaakko Kosunen, lähihoitaja-valmentaja Atik Ismail, toimittaja Seppo Kononen, toimittaja Jussi Tuovinen, fyysikko Jukka Liukkonen, näyttelijä Auli Poutiainen, filosofian tohtori Matti Vanhanen sekä opiskelija Pia Laakoli.

Muut ehdokkaat olivat Marjo Heiskasen Mustat koskettimet, Jukka Itkosen Aprillipäivä, Mikko Kamulan Ikimetsien sydänmailla, Pasi Lampelan Kehä ja Jyri Vartiaisen Ystävä.

Viime vuonna Savonia-palkinnon sai Virve Sammalkorven Paflagonian perilliset.

Israelin parlamentti Knesset on hyväksynyt lain, joka vaikeuttaa sellaisen sopimuksen hyväksymistä, johon sisältyisi Jerusalemin kaupungin jakaminen.

Jerusalemin jakaminen Israelin ja palestiinalaisten kesken on ollut vuosikymmenten ajan keskeinen kiistakysymys alueen rauhanneuvotteluissa ja niin sanotun "kahden valtion mallin" luomisessa.

Uuden lain myötä sopimuksen olisi saatava taakseen kaksi kolmasosaa Knessetin edustajista, eli 80 parlamentin 120:sta jäsenestä. Aiemmin sopimuksen hyväksymiseen olisi riittänyt yksinkertainen enemmistö, eli 61 edustajaa.

Israelin oikeistopuolueet olivat halunneet lakimuutosta, jotta Jerusalem pysyisi aina kokonaisuudessaan Israelin hallussa.

– Olemme varmistaneet Jerusalemin yhtenäisyyden, kirjoitti Israelin opetusministeri, oikeistolaisen Juutalainen koti -puolueen puheenjohtaja Naftali Bennett Twitterissä.

– Öljymäki, Vanha kaupunki [...] tulevat aina pysymään meillä, hän jatkoi.

"Sodanjulistus"

Palestiinalaiset ovat puolestaan olleet uudesta laista raivoissaan. Laki hyväksyttiin vain pari viikkoa sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli ilmoittanut hyväksyvänsä Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.

– Äänestys osoittaa selvästi, että Israel on virallisesti julistanut ns. poliittisen prosessin loppuneeksi, sanoi palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin tiedottaja.

Knessetissä toimivan oppositiopuolueen Arabien yhteislistan edustaja Dov Heinin sanoi, että lain nimenä pitäisi olla "Laki, joka estää rauhan".

– Ilman sopimusta Jerusalemista rauhaa ei voi tulla. Laki merkitsee, että verenvuodatus jatkuu, hän totesi.

Oppositiojohtaja Isaac Herzog pelkää, että uusi laki ja Yhdysvaltain politiikanmuutos johtavat Israelin "kohti hirvittävää katastrofia".

Uusi laki voidaan tosin muuttaa toisella lailla, jonka hyväksyminen vaatii vain yksinkertaisen enemmistön.

Israel valtasi Itä-Jerusalemin ns. Kuuden päivän sodassa vuonna 1967.

Kirjastoamanuenssi Jerry Jantunen pitää käsissään gramofonilevyä eli savikiekkoa vuodelta 1902. Levyllä laulaa Suomen ensimmäinen kansainvälinen oopperatähti Aino Ackté, ja kyseessä on yksi ensimmäisistä savikiekoista, jolle on taltioitu suomalaisen laulajan ääntä.

Levy on myös Suomen Kansalliskirjaston levykokoelman vanhimpiin kuuluva tallenne. Se lepää syvällä maan uumenissa, Kansalliskirjaston luolaksi kutsutussa arkistokerroksessa, jonne ei päästetä ulkopuolisia, ei edes toimittajia.

Levyä voi kuitenkin kuunnella Kansalliskirjaston tiloissa, mutta vain tietyillä ehdoilla. Ensin täytyy varata aika ja ilmoittaa, mitä levyä tai levyjä haluaa kuunnella.

– Me sitten haemme levyn luolasta ja teemme siitä kopion, joka annetaan asiakkaan käyttöön. Näin alkuperäistä levyä tarvitsee käyttää mahdollisimman vähän, Jantunen kertoo.

Myös kansilehdestä tehdään kopio, jota asiakas saa selailla. Kirjaston yli 110 000 levyn kokoelmaa hyödyntävät enimmäkseen yliopiston tutkijat, mutta toisinaan kuunteluhuoneessa käy myös tavallisia kaduntallaajia.

– Ihan tuossa hiljattain joku kävi itsenäisyyspäivän tunnelmissa kuuntelemassa Sotilaspojasta 1950-luvulla levytetyn version, jonka lauloi joku pikkupoika, kertoo digitoija Antti Riikonen.

Omakustanteiden aarreaitta

Kansalliskirjaston luolasta löytyy kattava pala kotimaisen musiikin historiaa, sillä vuodesta 1981 alkaen vapaakappaleiden luovutusvelvollisuus alkoi koskea painotuotteiden lisäksi äänitteitä. Luolan hyllyillä on siis käytännössä kaikki Suomessa julkaistut äänitteet vuodesta 1981 alkaen, ja lisäksi hyllymetreittäin vanhempia, lahjoituksena saatuja harvinaisuuksia.

Suosittujen artistien ja valtavirran kanssa sulassa sopusoinnussa luolan hyllyillä lojuu pitkät rivit marginaalimusiikkia: omakustanteita, pienlevy-yhtiöiden julkaisuja, kokoelmalevyjä ja mitä vain kuvitella saattaa.

– Kaikista äänitteistä jotka julkaistaan ja laitetaan jollain tapaa yleisön saataville, pitää lähettää tänne vapaakappale. Taustalla oleva suuri ajatus on, että säilytetään meidän kulttuuriperintöä niin, että tutkijat voivat käydä tutustumassa kaikkiin niihin julkaisuihin, joita Suomessa on julkaistu, Jantunen kertoo.

Kokoelman ylläpito on salapoliisin työtä

Jerry Jantusen työhön kuuluu musiikkiäänitteiden ja nuottien luetteloinnin ohella puuttuvien vapaakappaleiden metsästys.

– Suurilla levy-yhtiöillä vapaakappaleita koskeva laki on hyvin tiedossa, mutta varsinkaan kaikki pienet levy-yhtiöt ja omakustanteita tekevät bändit eivät sitä tiedä, ja silloin niitä joutuu pyytelemään erikseen.

Jantunen seuraa kollegoineen esimerkiksi Ylen äänilevystön tietoja, pienten levy-yhtiöiden nettisivuja sekä Discogs-tietokantaa. Kun vastaan tulee Suomessa julkaistu äänite, jota ei Kansalliskirjaston kokoelmassa vielä ole, hän etsii netistä bändin tai levy-yhtiön yhteystiedot ja laittaa sähköpostitse pyynnön vapaakappaleen toimittamisesta. Työmäärä on valtava, ja levykokoelman täydellinen päivittäminen on käytännössä mahdoton tehtävä.

– Tänä päivänä on esimerkiksi paljon bändejä ja pieniä yhtiöitä, jotka valmistuttavat levyn vaikkapa Virossa tai Tsekeissä, ja silloin on julkaisijan velvollisuus lähettää tänne se vapaakappale. Kaikki eivät sitä tiedä, ja silloin niitä joutuu pyytelemään jälkikäteen.

Oman haasteensa tuo julkaisuformaattien jatkuva kehitys. Tänä päivänä monet levyt ja singlet julkaistaan pelkästään digitaalisessa muodossa, mutta vapaakappalelaki koskee niitäkin.

– Viime vuosina verkkojulkaisun merkitys on kasvanut, ja jonkin verran meillä on niitäkin kokoelmassa digitaalisina tiedostoina. Nyt eletään murrosvaihetta, ja meillä on täysi työ sopeutua uuteen tilanteeseen.

Yli 80 erilaista vinyylisoittimen neulaa

Digitoija Antti Riikosen työhuoneessa on siellä täällä levyjä, kansipapereita, digitaalisia ja analogisia teknisiä laitteita ja kaiken maailman sälää. Parhaillaan työn alla on massiivinen savotta: eräs tutkija on tehnyt kirjastolle pyynnön noin 4000 äänitteen kuuntelemisesta. Riikosen työnä on kaikkien äänitteiden etsiminen ja kuuntelukopioiden tekeminen.

– Teen kaikista levyistä aina cd-kopion ja samalla vielä parempilaatuisen kopion kovalevylle pitkäaikaistallennusta varten, Riikonen kertoo.

Riikosen työkalupakkiin kuuluu yli 80 erilaista levysoittimen neulaa, joilla musiikki saadaan siirrettyä erilaisista analogisista formaateista digitaaliseen muotoon mahdollisimman hyvälaatuisena.

Kuluneen vuoden töistä on jäänyt mieleen erityisesti Jean Sibeliuksen taiteilijakodista Ainolasta peräisin olevan levykokoelman tallenne, jolla yhdysvaltalaislaulaja Marian Anderson onnittelee 86-vuotispäiväänsä juhlivaa Jean Sibeliusta.

– Sitä kuunnellessa tuli aika jännittävä fiilis.

Pankkialan työkiistan osapuolia hiertävät edelleen viikonloppu- ja iltatöiden ehdot. Sovittelua jatketaan keskiviikkona.

Ammattiliitto Pron rahoitusalan neuvottelukunnan puheenjohtajan Riitta Suonpään mukaan työnantaja haluaa täyden direktio-oikeuden työaikoihin eli määrätä milloin työntekijät ovat töissä. Tämä koskee kaikkia sopimuksen piirissä olevia työtehtäviä, ei esimerkiksi vain asiakaspalvelua.

Työntekijät ovat valmiit työskentelemään lauantaisin ja sunnuntaisin, mutta he haluaisivat sopia viikonlopputöistä paikallisesti ja vapaaehtoispohjalta.

Työnantajapuoli ajaa vakuutusalalla ennen joulua solmittua mallia. Jos viikonloppuihin ei löydy tarpeeksi vapaaehtoisia, työnantaja voi määrätä työntekijän töihin.

– Haemme järjestelmää, jolla viikonloppupalvelut voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Työnantaja tietää, että tekijät löytyvät varmasti, sanoo työnantajia edustavan Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto.

Aarton mukaan paikallinen sopiminen ei ole toiminut vuosi sitten sovitun lauantain osalta. Sopimuksia on syntynyt vain vähän tai niiden ehdot ovat olleet työnantajan kannalta huonot.

Pankit palvelevat asiakkaitaan nykyään virka-ajan lisäksi verkossa ja puhelimessa arkisin kello 8–22 välisenä aikana. Osa pankeista tarjoaa lauantaisin palvelua verkossa ja ajanvarauksella myös kasvotusten.

OP Ryhmän henkilöstöyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Suonpää uskoo, että viikonlopputyö tapahtuisi pääosin verkkopalveluissa, koska pankit satsaavat niihin paljon tällä hetkellä.

Lauantaista ei makseta lisiä, sunnuntaista lain mukaan

Taustalla vaikuttavat pankkien asiakastarpeiden muutos ja koveneva kilpailu. Pankkien mukaan yhä suurempi osa asiakkaista haluaa palvelua perinteisten aukioloaikojen ulkopuolellla.

– On verkkotapaamisia, sovittuja neuvotteluja ja mahdollisesti myös konttoreiden aukioloaikoja. Toivotaan, että voidaan tarjota hyvin erityyppistä palvelua myös viikonloppuisin, Paltan Aarto kuvailee.

Uusimmalla toimijalla S-Pankilla on perinteisiä pankkeja laajemmat aukioloajat ja Prismoista voi nostaa rahaa ympäri vuorokauden. Myös OP Ryhmä ja Nordea ovat kasvattaneet kauppojen määrä, joista niiden korteilla voi nostaa käteistä.

Pron Suonpää arvelee S-Pankin aukiolojen luovan painetta myös muille pankeille.

– Varmasti sekin vaikuttaa siellä taustalla, hän toteaa.

Työntekijöille eivät maistu myöskään palkkatarjouksen ehdot. Palkankorotukset jakautuvat kaikille tulevaa yleiseen korotukseen ja yrityskohtaiseen erään.

Työnantajan tarjouksen taso olisi yleisesti sovittun mukainen eli 3,2 prosenttia kahdelle vuodelle, mutta työnantaja haluaisi päättää 60 prosenttia korotuksen jakotavasta. Työntekijäpuoli pitää kiinni yleisestä linjasta eli työnantaja voisi päättää vain yhden prosentin erästä.

Lauantaitöistä ei maksettaisi erillisiä lisiä, sunnuntaista taas lakisääteiset korvaukset.

Maksut avautuvat kilpailulle, digitalisaatio vie työpaikkoja

Vaikka pankeilla menee talouslukujen valossa tällä hetkellä hyvin, ala on suurten muutosten edessä.

OP Ryhmän eläkkeelle jäävä pääjohtaja Reijo Karhinen arvioi Helsingin Sanomissa, että palvelujen automatisointi hävittää tulevaisuudessa ison osan pankkien ja vakuutusyhtiöiden työpaikoista. OP:n tapauksessa tämä tarkoittaisi tuhansia työpaikkoja.

Kaikki suuret pankit ovat investoineet miljardeja euroja uusiin it-järjestelmiin, jotka pitkälti automatisoivat lainojen ja vakuutusten myöntämisen. Digitalisaation edetessä pankeista tulee yhä enemmän teknologiayhtiöitä. Tämä taas kasvattaa it-osaajien tarvetta perinteisten pankkiammattien kustannuksella.

Nordea ilmoitti viime joulukuussa ensimmäisistä yt-neuvotteluista, jotka tähtäävät kaikkiaan 6 000 työtehtävän vähentämiseen yhtiössä. Myös Aktia ja Danske Bank ovat leikanneet henkilöstöään.

Tammikuun puolivälissä voimaan tuleva EU:n uusi maksupalveludirektiivi taas vapauttaa pankkien hyvän tulonlähteen, maksuliikenteen kilpailulle.

Direktiivi purkaa pankkien yksinoikeuden asiakkaiden tietoihin. Pankkien on avattava asiakkaiden tilit kolmansille osapuolille ja asiakas voi itse päättää, kuka hänen tietojaan käyttää.

Tämä helpottaa täysin digitaalisesti toimivien uusien kilpailijoiden tuloa markkinoille. Näitä yhtiöitä eivät myöskään hidasta suomalaiset työehtosopimukset.

Pankeille nykyistä laajemmat palveluajat voisivat olla yksi keino pärjätä kisassa.

Lue myös:

"Pankin tiedosta tulee asiakkaan omaa tietoa" – 5 pointtia, miten uusi maksupalveludirektiivi vaikuttaa sinuun

Fiva: Yhä useampi yritys pohtii pankiksi ryhtymistä – lakimuutos avaa pankkimarkkinat

Fiva: Yhä useampi yritys pohtii pankiksi ryhtymistä – lakimuutos avaa pankkimarkkinat Helle: Rahoitusalan neuvotteluissa ei ratkaisevaa edistystä – uusi lakko uhkaa torstaina

Molemmista väärennetyistä viisisatasista on kirjattu rikosilmoitukset. Rikosylikonstaapeli Sari Laukkanen kertoo väärennettyjen setelien paljastuneen siten, että niitä oltiin käyttämässä.

– Toinen oli ostoyritys, ja toisella oli onnistuttu ostamaan. Väärän rahan käyttö on myös yrityksenä rangaistava teko, Laukkanen muistuttaa.

Väärennetyt setelit ovat tällä hetkellä poliisin teknisessä tutkinnassa. Poliisin tietoon ei ole tullut lisää väärennöksiä.

Seteliväärennökset aiheuttavat kauppiaille harmaita hiuksia. Rikosilmoituksen tehtyään kauppiaalla on asianomistajana oikeus vaatia korvausta. Korvauksen saaminen saattaa kuitenkin kestää jopa vuosia, koska esitutkinta- ja syyteharkinta-ajat vaihtelevat. Jos vastaaja todetaan varattomaksi, niin korvauksen periminen menee ulosoton kautta.

Viisisatasia harvoin normaalikäytössä

Väärennettyä seteliä voi joskus olla vaikea tunnistaa. Normaalikäytössä 500 euron seteli ei ole kovin yleinen. Laukkanen arvelee löytyvän myös ihmisiä, jotka eivät ole koskaan nähneet tai pitäneet viisisatasta kädessään.

Setelin aitoutta arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miltä seteli tuntuu kädessä.

– Setelipaperi valmistetaan puhtaasta puuvillasta, se on kahisevaa ja tuntuu lujalta, Laukkanen selventää.

Laukkanen arvioi Savonlinnasta löytyneiden väärennettyjen setelien materiaalin olevan kopiopaperia. Viisisatasista puuttuivat aidon setelin turvatekijät, kuten vesileima, turvalanka ja hologrammi. Vesileima näkyy, kun seteliä katsotaan valoa vasten. Turvalanka puolestaan on osa setelipaperia, setelin sisällä, ja siinä on omat merkintänsä. Aidon setelin näkyvin osa on hologrammi.

– Aidossa 500 euron setelissä on oma tunnusmerkkinsä. Setelin takasivulla oikeassa alakulmassa on numero 500, ja kun seteliä kallistetaan niin numero vaihtaa väriä, Laukkanen opastaa.

Noin 200 000 joukkoliikenteen matkustajan elämä muuttuu huomenna keskiviikkona kertarysäyksellä. Helsingin Seudun Liikenne HSL siirtyy länsimetron liityntäliikenteeseen, mikä on suurin pääkaupunkiseudun bussilinjastomuutos sitten kantametron avaamisen.

1. Metro on valtasuoni, johon bussit syöttävät liikennettä

Keskiviikosta lähtien ei kannata huhuilla Kampin bussiterminaalissa Lauttasaaren, Espoon ja Kirkkonummen suuntaan lähtevien bussien perään. Tästä lähtien metro on Helsingin keskustasta länteen kulkevan joukkoliikenteen valtasuoni. Bussit lähtevät muutamalta metroliikenteen solmukohta-asemalta: Lauttasaaren keskustasta, Tapiolasta, Niittykummusta ja Matinkylästä.

Vastaavasti Kirkkonummen ja Etelä-Espoon suunnalta sekä useimmat Lauttasaaren perukoilta tulevat bussilinjat jäävät näihin liikenteen solmukohtiin, joista matkustajat vaihtavat metroon matkatakseen eteenpäin Helsinkiin.

2. Varaa matkaan aluksi ylimääräistä aikaa

HSL:stä muistutetaan, että keskiviikkona käyttöön otettavat reitit ovat uusia paitsi matkustajille myös kuljettajille. Näin ollen matkantekoon kannattaa varata hieman tavanomaista enemmän aikaa.

HSL kehottaa matkustajia myös tutustumaan reittiin etukäteen esimerkiksi verkon tai kännykän Reittioppaan avulla.

Etukäteisarvioissa suurimpana riskitekijänä liikenteen sujuvuudelle pidetään Matinkylän ja Tapiolan terminaalien toimivuutta. Toisaalta ruuhkaliikenne ei ole vielä täysissä voimissaan tällä viikolla, koska monilla työmatkalaisilla ja opiskelijoilla joululomat jatkuvat vielä tämän viikon.

3. Kävelymatkat toistaiseksi pitempiä Tapiolassa

Tapiolan uusi bussiterminaali valmistuu alkuvuodesta 2019. Siihen asti Tapiolassa liityntä- ja metroliikenteen vaihtoajat ovat pidempiä, koska väliaikaisjärjestelyissä kävelymatkat metron ja bussien välillä ovat tavanomaista pidempiä.

Kaikkein suurin vaihtopaikka on Matinkylän bussiterminaali, joka sijaitsee samassa rakennuksessa kauppakeskus Ison Omenan ja metroaseman kanssa. Siellä terminaalin rakennustyöt on saatu päätökseen.

4. Muutoksia muillekin kuin tähän asti Kamppiin matkustaneille

Muutoksia on tiedossa muillekin kuin niille matkustajille, joiden bussilinjat ovat tähän asti päättyneet Kamppiin.

Lauttasaaressa kaikki bussilinjat kulkevat joko Lauttasaaren metroasemalle tai sen kautta. Saarelta säilyy kuitenkin myös vaihdoton bussiyhteys Ruoholahteen ja Erottajalle. Bussilinjat uudistuvat myös Helsingin Lehtisaaressa ja Kuusisaaressa.

Espoon sisäisiin yhteyksiin tulee myös muutoksia, ja erityisesti metron ja rantaradan välisten poikittaisyhteyksien pitäisi parantua nykyisestä. Uudistus vaikuttaa myös osaan Kauniaisissa palvelevista bussilinjoista.

5. Kysy neuvoa HSL:n oppailta, jos et tiedä, miten toimia

Uuden bussilinjaston aloittaessa kahtena ensimmäisenä päivänä HSL on järjestänyt liikenteen solmukohtiin oppaita, jotka vastaavat matkustajien kysymyksiin uusista linjoista ja vaihdoista. Oppaita on paikalla myös, kun koulut avaavat ovensa 8. ja 9. tammikuuta.

Oppaat on sijoitettu niille asemille, joille liityntäliikenteen syöttöliikennettä metroon saapuu, eli Matinkylään, Niittykumpuun, Tapiolaan ja Lauttasaaren metroasemille sekä Kampin bussiterminaaliin, joka ennen oli Espoon-suunnan bussien lähtö- ja päätepiste. Oppaat ovat paikalla kello 6.30–18.30.

Aiheesta lisää täällä:

Näin länsimetro mullistaa bussiliikenteen vuodenvaihteessa

Länsimetro hankaloittaa monien espoolaisten työmatkaliikennettä

Tampereen museokeskus Vapriikki ylsi viime vuonna kävijäennätykseen. Keskuksessa vieraili vuonna 2017 peräti 206 171 kävijää.

Edellinen kävijäennätys on vuodelta 2013, jolloin museokeskuksessa vieraili liki 190 000 kävijää.

Ennätykseen Vapriikkia kiritti monipuolinen näyttelyvuosi, johon kuului myös uuden museon avaaminen. Joukkorahoituksella perustettu Suomen pelimuseo avattiin heti tammikuussa.

Keväällä Vapriikissa oli esillä Kiinan palatsimuseon aarteita esitellyt Kielletty kaupunki -näyttely ja kesällä Pirkkalan Tursiannotkosta kertova näyttely Birckala 1017. Joulukuussa avautui vielä Kadonneet kaunottaret -näyttely, joka esittelee Tampereen purettua rakennuskantaa.

Jokainen näyttely on ollut suosittu yleisön keskuudessa. Lisäksi Vapriikki valittiin Turussa syksyllä järjestetyssä Vuosisadan kulttuurigaalassa Vuosisadan museoksi, mikä lisäsi yleisön kiinnostusta edelleen.

Vapriikki sijaitsee Tampellan tehtaan entisessä verstaassa Tammerkosken partaalla. Ohjelmistossa on kerrallaan aina yli kymmenen näyttelyä, joiden teemat vaihtelevat. Pelimuseon lisäksi Vapriikin suojista löytyy myös luonnontieteellinen museo, kivimuseo, postimuseo, jääkiekkomuseo, mediamuseo Rupriikki ja nukkemuseo.

Näyttelijä Elsa Saision tehtävänä oli eläytyä lottovoittajan ristiriitaiseen rooliin iloineen, suruineen ja salaamisineen uutuuselokuvassa Kaikki oikein, jonka on ohjannut Lenka Hellstedt.

Solar Filmsin draamakomedia kertoo Eevistä, joka voittaa lotossa jättipotin. Eevi työskentelee kauneushoitolassa ja elää vaatimattomasti Helsingissä rokkarimiehensä Karin (Antti Luusuaniemi) kanssa.

Voitto aiheuttaa kitkaa parisuhteelle, ystävyyksille ja työlle. Myös suuresta rahapotista kertominen muille askarruttaa pariskuntaa.

Mitä Elsa Saisio itse tekisi, jos voittaisi 15 miljoonaa euroa?

– Eivätköhän auto ja asunto lähtisi ensiksi vaihtoon. Ja sitten matkailemaan. Tekisin rahoilla omia elokuvia, perustaisin teatterin ja apurahoja jakavan säätiön. Mutta kyllä mielekkäät työt tekevät minut onnellisemmaksi kuin silkka raha.

Kirjaan verrattuna elokuva on kevyempi. Anna-Leena Härkönen

Päärooliaan näyttelijä pitää jo eräänlaisena lottovoittona.

– Olen iloinen isosta elokuvaroolista, koska näitä ei tule joka päivä vastaan, Saisio sanoo.

Anna-Leena Härkönen ostaisi luksumatkat kavereilleen

Kirjailija Anna-Leena Härkönen katsoi romaaninsa Kaikki oikein (Otava, 2014) elokuvaversion hyvillä mielin.

– Viihdyin ja nauroin katsomossa. Kirjaan verrattuna elokuva on kevyempi, koska romaanissa alkoholismin kuvailussa mentiin hyvinkin syvissä vesissä, miettii Härkönen.

Härkönen perehtyi kirjaansa varten suomalaisten lottovoittajien tarinoihin.

– Jotkut pelkäävät kateutta, eivätkä kerro voitosta edes lapsilleen. Voittaja voi pelätä liiallista tuhlaamista ja joutumista katuojaan. Että jättipotti saisikin ihmisen aiempaa huonompaan jamaan.

Äkkirikastumisen dilemmaa on aiemmin käsitelty muun muassa Kajaanin kaupunginteatterin näytelmässä, jonka yhtenä innoittajana oli Pasi Falkin ja Pasi Mäenpään kirja Lottomiljonäärit: Tutkimus suomalaisista lottovoittajista (Gaudeamus, 1997).

Tietokirjan haastattelujen mukaan voittaja saattaa pelätä kuolemaa ja köyhyyttä – raha voi johtaa jopa eristäytymiseen. Monet lottovoittajat kehottavat pitämään jalat maassa, jos jättipotti napsahtaa kohdalle, koska muuten edessä saattaa olla rajukin kriisi.

Mitä Anna-Leena Härkönen tekisi 15 miljoonan euron lottovoitolla?

– Maksaisin asuntolainani pois, ja ostaisin kavereilleni luksusmatkat ulkomaille.

Talvinen iltapäivä alkaa jo hämärtyä kun 15-vuotias Jere Pernu tulee koulusta. Aikaa on noin tunti ennen kuin on lähdettävä jäähallille C-junioreiden harjoituksiin. Jere on tänä tiistaiaamuna tosin ehtinyt olla jo aamulla seitsemältä ensimmäisissä harjoituksissaan. C-junioreilla on neljät harjoitukset viikossa.

Puolustajana pelaava Jere viettää jäähallilla viikon aikana monta tuntia ja tekee lisäksi omatoimisia harjoituksia päivittäin. Viikonloppuisin ovat pelit.

Mutta Jereä ei haittaa vaikka elämä on jääkiekkoa täynnä. Hän on harrastanut jääkiekkoa kymmenisen vuotta ja suhtautuu harrastukseensa vakavasti, mutta myös realistisesti.

– Eka kausi on aina hankala lähteä uuteen joukkueeseen tutustumaan, mutta tästä pikku hiljaa lähdetään ylöspäin ja kehittymään. Kyllä mä ammatiksi tämän haluaisin, mutta katsoo mihin sitten riittää isompana, pohtii Jere.

"Kyllä täälläkin pystyy ihminen elämään"

Jere ja hänen perheensä muuttivat loppukesällä Oulusta Vaasaan. Perheen isälle, Kimmolle, tarjoutui mahdollisuus siirtyä työssään samoihin tehtäviin Vaasaan ja perheen äiti, Arja on vielä kotona puolitoistavuotiaan Jare-pojan kanssa. Jääkiekolla oli paikanvaihdoksessa kuitenkin myös iso rooli.

Kun Jeren harrastusmahdollisuudet tuntuivat Vaasassa paranevan, oli perheen päätös muutosta loppujen lopuksi helppo.

– Elämä jatkuu ja kyllä täälläkin pystyy ihminen elämään ihan täysin, mukavia ihmisiä täällä, nauraa Kimmo Pernu.

Jere pelasi ennen Vaasaan tuloaan Haukiputaan Ahmoissa ja luontainen jatkopaikka hänelle olisi ollut Oulun Kärpät. Miksi suunnaksi tulikin Vaasa?

– Jokainen pelaaja kehittyy eri aikaan ja tässä vaiheessa Jerelle oli parempi vaihtoehto siirtyä Vaasaan. Todennäköisesti se peliaika on enempi täällä kuin Oulussa. Siellä on Kärpillä todella iso rinki 02-syntyneiden poikien kohdalla, ja sieltä murtaa itsensä läpi, että pääsee pelaavaan kokoonpanoon, niin se on isompi tie. Tärkeintä tuossa iässä on päästä pelaamaan, koska pelaamisessa kehittyy, kertoo Pernu.

Jääkiekkoliiton seurayhteistyö

Juniorijääkiekkoilijoita siirtyy seurasta toiseen jonkin verran. Pääosin siirtyjät ovat B- ja A-juniori-ikäisiä eli 17-19-vuotiaita. Tätä nuorempien junioreiden kohdalla seurasiirrot liittyvät melko usein ns. luonnollisiin syihin. Perhe muuttaa esimerkiksi työn perässä muualle ja samalla lapsen urheiluseurakin vaihtuu.

Soittokierros Oulun Kärppiin, Turun palloseuraan, Tampereen Tapparaan ja Vaasan Sportiin junioritoiminnan vastaaville kertoo, että siirtoja on kausittain, mutta isoista määristä ei voi puhua. Suurimpiin seuroihin olisi kyllä tulijoita, mutta toivomus ja käytäntökin viime vuosina on ollut se, ettei liian nuorina lähdettäisi vaihtamaan seuraa.

Seuroissa ollaan yleisesti sitä mieltä, että Jääkiekkoliiton seurayhteistyöhanke on rauhoittanut nuorimpien pelaajien liikennettä seuroista toiseen. Kyseessä on ns. sateenvarjoseurahanke, jossa iso seura tekee tiivistä yhteistyötä alueen muiden, pienempien seurojen kanssa. Yhteistyöhön kuuluu esimerkiksi pienten seurojen tutorointia ja koulutusta.

Miksi siirrytään?

Joskus halu seuran vaihtoon lähtee siitä, ettei esimerkiksi tulla valmentajan kanssa toimeen tai muuten vaan halutaan vaihtaa isompaan ja nimekkäämpään seuraan. Jos jätetään pois nämä syyt vaihdoksiin, lähtevät juniorit yleensä hakemaan lisää potkua harrastukselleen. Se on toisaalta myös askel vakavampaan urheilijaelämään.

Junior Sportissa viime vuodet urheilutoimenjohtajana toiminut Ari-Pekka Pajuluoma sanoo, että iso asia on sarjataso.

– Jos puhutaan B-junioreista niin siellä haetaan haasteita ja sarjatasoa. Haetaan esimerkiksi SM-sarjatasoa. Siirto ei saa kuitenkaan olla vaan päähänpisto vaan se pitää miettiä tarkoin, summaa Pajuluoma.

Yksin muuttavien nuorten kohdalla tärkeää on yhteistyö kodin ja seuran kanssa. Arjen hallinta, kuten kotityöt ja nukkuminen voivat olla nuorelle vaikeita. Viime kaudella B-junioreita siirtyi Sportiin maakunnasta puolenkymmentä.

Siirto ei saa kuitenkaan olla vaan päähänpisto vaan se pitää miettiä tarkoin. Ari-Pekka Pajuluoma

Jere Pernun kohdalla tilanne on eri, sillä mukana tuli koko perhe. Perussyy on kuitenkin hänelläkin sama kuin hieman vanhemmilla junioreilla.

– Toivon, että saan enemmän kokemusta ja pääsen treenaamaan. Pelaaminen on tietenkin kivointa ja se, että pääsee kokeilemaan omia rajojaan, kertoo Jere.

Vaasan Sportin C-juniorit pelaavat SM-sarjaa.

Koulunkäynnistä ei tingitä

Pernun perhe on asettunut Vaasaan hyvin. Nyt asutaan vielä vuokralla mutta ajatus on jossakin vaiheessa ryhtyä talon rakentamiseen. Ouluun jäi suht tuore omakotitalo, jota ei aluksi ollut tarkoitus myydä. He kuitenkin laittoivat sen testimielessä myytäväksi ja talo meni nopeasti kaupaksi.

Pernun perheen muutto Vaasaan oli nopea, sillä kesäkuussa ei vielä tiedetty, että Jere aloittaa koulun ja harrastuksensa Vaasassa. Perhe antaa isot kiitokset Junior Sportille, koska yhteistyö koulun, kodin ja seuran välillä on toiminut hyvin. Jere pääsi liikuntapainotteiselle luokalle, joka hänellä oli ollut haaveena jo aiemminkin. Koulunkäynti ja harjoitukset pystytään suunnittelemaan niin, ettei koulukäynti jää jääkiekon jalkoihin.

Koulunkäynnistä perheessä ei tingitä. Se on isän ja äidin mielestä Jeren päätehtävä tällä hetkellä, vaikka jääkiekko paljon aikaa viekin. Liikuntapainotteiselle luokalle pääsy antoi myös lisäpontta päätökselle lähteä Vaasaan. Perhe korostaa hyvän harrastuksen merkitystä, eikä jääkiekkoammattilaisen ura ole pääasiallinen tavoite.

– Ei tässä kukaan mistään ammattilaisurasta haaveile, että hirveän hyvä harrastus tämä on ja on monesta pahasta pois kun harrastaa. Koulu on tärkeä ja siihen satsataan enemmän, tarkentaa Kimmo Pernu.

Arja-äiti muistuttaa myös harrastuksen muista hyvistä puolista.

– Tästä on kehittynyt terveellinen elämäntapa. On satsaus tulevaisuuteen, että on saanut harrastaa, ja onhan siinä ollut monenlaista elämystä matkan varrella jääkiekosta niin pojalle kuin vanhemmillekin, sanoo Arja Pernu.

Vesantolaisessa metsässä on lunta miestä vyötäisille saakka. Puunkorjuu onnistuu hyvin kaivinkoneeseen kiinnitetyllä harvesterilla. Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen on hakkuutöissä kotimetsässä.

– Tämä on huippuesimerkki kestävän kehityksen periaatteista. Täältä harvennushakkuilta menee latvatähteitä ja paksuja oksia paikalliselle yrittäjävetoiselle lämpölaitokselle, joka lämmittää kirkonkylää. Tämä on täysin paikallista, omavaraista ja kestävää. Vesanto on tässä ihan edelläkävijä, Helsinki hiihtää perässä, Kuhmonen veistelee.

Yksi suuri tulevaisuuden kysymys on, miten metsiä hyödynnetään energian tuotannossa. Kuhmosen näkemyksen mukaan olemme siirtymässä ajanjaksoon, jossa korostuu entistä voimakkaammin moniulotteinen kestävä kehitys.

Aineeton hyvinvointi on kasvava osa taloudesta

Tulevaisuudessa korostuu se, että kaikki mitä tuotetaan, on taloudellisesti kannattavaa ja sillä on sen ansiosta jatkuvuutta.

– Kolikon toinen puoli on, että tuotanto samanaikaisesti kuormittaa ympäristöä mahdollisimman vähän ja se on sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää, hyväksyttävää ja oikeudenmukaista, Kuhmonen hahmottaa kestävän kehityksen periaatetta.

Yhä suurempi osa talouden kasvusta perustuu tulevaisuudessa aineettomaan hyvinvointiin ja palveluihin. Läpinäkyvyys ja jäljitettävyys, kuten metsien sertifiointi tai ruuan alkuperä ovat tärkeitä. Myös esimerkiksi digitaaliset palvelut ovat tulevaisuudessa aivan eri mittaluokkaa kuin nykyisin, Kuhmonen ennakoi.

Ilmassa on paljon epävarmuutta ja ristiriitaisia väitteitä siitä, mitä tulevaisuus on tai mitä sen pitäisi olla. Metsä on hyvä esimerkki murrosvaiheen ajattelussa.

– Ajatellaanko metsää päästölähteenä vai hiilinieluna, riippuu siitä, miten lasketaan. Onko lehmä tuotantoväline vai päästölähde, biojalostamo, huoltovarmuuskeskus, maisemanhoitaja, lauman jäsen, lemmikki vai riiston kohde? Tällaisia tuttuja asioita voidaan panna ristiriitaisiin kehyksiin. Se on suuren murroskauden merkki.

Ajatellaanko metsää päästölähteenä vai hiilinieluna, riippuu siitä, miten lasketaan. Tuomas Kuhmonen

Luonnonvarat Suomen vahvuus

Suomessa osataan käyttää luonnonvaroja kestävästi jo kohtuullisen hyvin. Luonnonvarat ovat Kuhmosen mukaan yksi suurista vahvuuksista myös tulevaisuudessa.

Hallitusohjelman tavoitetta siitä, että Suomi olisi bio- ja kiertotalouden edelläkävijä vuoteen 2025 mennessä, Kuhmonen ei varsinaisesti lähde arvioimaan. Tehtävää, mutta myös mahdollisuuksia tavoitteen saavuttamiseksi Suomella kuitenkin hänen mukaansa riittää.

– Monet sanovat, että biotalous on vain vanha asia uusissa kuorissa. Se on kuitenkin paljon enemmän, Kuhmonen pohtii.

Biotaloudessa on lukuisia mahdollisuuksia: öljypohjaista tuotantoa voidaan korvata biokaasulla, bioetanolilla tai hakkeella, muovia biokomposiiteilla, puuvillaa puukuidulla, kivihiiltä biohiilellä ja keinovärejä luonnonväreillä, Kuhmonen luettelee.

Lisäksi biomassasta saadaan irti ravinteita, energiaa ja erilaisia materiaalijakeita, jotka perustuvat luonnon jatkuvaan tuotantokykyyn. Biotuotantoon voidaan myös liittää monenlaista aineetonta hyvinvointia kuten alkuperätietoa, tuoteturvallisuutta, hoivaa ja virkistystä.

Suuryritykset hallitsevat vielä biotaloutta

Kuhmosen näkemys on, että tulevaisuudessa erilaisia biotehtaita voisi olla hyvin eri mittakaavoissa ja paikoissa.

– Tarvitaan teknistä tietämystä, luovuutta ja markkinointitaitoa, jotta tämä raollaan oleva portti avautuu, Kuhmonen kannustaa.

Suuryritykset hallitsevat vielä markkinoita, mikä on Kuhmosen mukaan kaksiteräinen miekka. Toisaalta se mahdollistaa isojen biotuotetehtaiden ja jakeluverkkojen rakentamisen, toisaalta se sulkee paljon ovia uusilta ratkaisuilta ja toimijoilta.

Kuhmonen näkee, että biokaasulaitoksia ja -jakeluasemia voisivat rakentaa pienemmätkin toimijat. Hyötyjä, haittoja ja riskejä ei ole vielä hänen mukaansa punnittu kaikista näkökulmista.

Metsäenergia on Kuhmosen mukaan toinen samantapainen esimerkki kehityksen estymisestä.

– Metsäenergiamarkkinoita hyydytetään, ja tässä kuviossa on suurilla metsä- ja energiayhtiöillä näppinsä pelissä. Puun kasvava kysyntä uusiin käyttöihin on myrkkyä sen perinteisille ostajille.

Suuryhtiöt käyttävät hankkimaansa valta-asemaa omaksi eduksi hallitessaan markkinoita. Tuomas Kuhmonen

Monet biotalouden kehityksen esteet ovat institutionaalisia. Kuhmonen pohtii, että suuryhtiöt käyttävät hankkimaansa valta-asemaa omaksi eduksi hallitessaan markkinoita. Niillä on määrittelyvalta, joka estää toimintatapojen muuttamisen ja ne ovat myös perinteisten toimintatapojen sokeuttamia.

Kuhmonen viittaa tällä näkemykseen siitä, miksi alueellisesti biotalous on eri puolilla Suomea vielä eri kantimissa.

– Tästä syystä ei ole sattumaa, että suuri Helsinki kivihiilikasoineen on biotalouden perässähiihtäjä, ja pieni Vesanto kestävän, paikallisen, perheyritysvetoisen ja omavaraisen metsäenergiansa kanssa on biotalouden edelläkävijä. Tarvitaan paljon tulevaisuustyötä, ennen kuin näin suuri muutos on hanskassa, painottaa tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen.

Osa Kuhmosen kotimetsän puista menee suoraan omaan käyttöön. Koivuhalot palavat iloisesti leivinuunissa.

Tutkimusjohtaja uskoo, että esteistä huolimatta Suomella on bioenergiassa eri muodoissaan fossiilisen energian korvaajana lähitulevaisuudessa taloudellisesti mielenkiintoisimmat kasvumahdollisuudet. Sellulla ja puukuidulla voidaan korvata muovia ja puurakentaminen lisääntyy.

– Kaikilla näillä kolmella saralla Suomella on erinomaiset mahdollisuudet etenemiseen, vaikka maailman kärkimaaksi, Kuhmonen myhäilee ja lisää puita uuniin.

Bulgarian presidentti Rumen Radev on käyttänyt veto-oikeuttaan ja jättänyt vahvistamatta parlamentin jo hyväksymän lain korruption estämiseksi.

Bulgaria on EU:n köyhin ja korruptoitunein maa. Bulgaria otti vuodenvaihteessa vastaan EU:n puheenjohtajamaan tehtävät puolen vuoden jaksoksi.

Presidentti Radevin mukaan esitetty laki ei olisi ollut tarpeeksi tehokas, jotta sen avulla olisi voitu tehokkaasti kitkeä korruptio-ongelmaa.

Lain mukaan Bulgariaan olisi perustettu erillinen yskikkö tutkimaan korkea-arvoisiin virkamiehiin kohdistuvia korruptioepäilyjä. Yksikkö olisi tutkinut myös epäilyttäviä omaisuudensiirtoja ja jääviystapauksia.

Yksikköä johtamaan Bulgarian parlamentti olisi valinnut viiden henkilön johtoryhmän. Rudevin mielestä tämä olisi mahdoillistanut sen, että hallitseva puolue olisi voinut vaikuttaa yksikön toimintaan.

Laki ei olisi mahdollistanut nimettömänä tehtäviä ilmiantoja korruptoituneista poliitikoista, eikä ilmiantajien suojelua.

– Uskon, ettei laki olisi luonut riittävää laillista pohjaa korruption kitkemiseen ja että kitkeminen olisi jopa muuttunut vaikeammaksi, sanoi presidentti Radev.

Parlamentti voi vielä halutessaan äänestää presidentin päätöksen kumoamiseksi.

Bulgarian oppositiossa olevan sosialistipuolueen puheenjohtajan Kornelia Ninovan mielestä maan hallituksella ja suurimmalla parlamenttiryhmällä on nyt "kultainen tilaisuus" luoda tehokas korruptionvastainen laki.

– Jos emme saa korruptiota kuriin, emme voi puuttua myöskään muihin ongelmiimme - köyhyyteen, terveyteen, koulutukseen ja väestökehitykseen, hän sanoi.

Poliitikkojen lahjonta on suuri syy siihen, miksi Bulgariaan tulee niukasti ulkomaisia sijoituksia tai maa ei ole päässyt mukaan EU:n passivapauteen oikeuttavaan Schengenin sopimukseen.

Vähäinen lumi on sulanut Suomenlahden rannikkoalueilta ja eteläisestä Suomesta viime päivien sateiden jäljiltä. Joet ja vesistöt ovat vielä syksyn sateiden jäljiltä monin paikoin täynnä vettä.

Tilanne vastaa pitkälti ennusteita siitä, minkälaiseksi talvet ovat muuttumassa ilmaston lämmetessä. Maa pysyy märkänä ja laajoilta alueilta paljaana myös talvella. Vettyneiltä ja lumipeitteettömiltä pelloilta valuu valtavasti multaa ja kokkareiden mukana paljon vesiä rehevöittäviä ravinteita.

Näille valumille ei kasvukauden ulkopuolella voida edes sen vertaa, kuin mitä niitä voidaan estää, kun maassa jotain kasvaa. Ympäristötutkijoiden arvioiden mukaan valumat tekevät tehottomiksi kymmenien miljoonien satsaukset vesiensuojeluun.

Pelloilta valuu kallista lannoitetta laskuojiin ja jokiin.

Jokien virtaamat ovat monin paikoin olleet selvästi runsaammat kuin normaalina vuonna. Yksinkertaistaen mitä enemmän joessa on virtaamaa, sitä enemmän ravinteita on liikkeellä järviin ja muun muassa ravinneongelmaiseen Suomenlahteen. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraavaa kasvukautta ja leväkukintoja varten on jo odottamassa helposti jopa kaksinkertainen määrä ravinteita kuin tavallisena vuonna.

– Keli on ollut poikkeuksellinen eikä sen vaikutuksia vesistöihin voi hallita, parahtaa Suomen ympäristökeskuksen agronomi Markku Puustinen loppuvuoden lähes jatkuvista sateista.

Kesän leville riittää nyt ravinteita

Ilmatieteen laitoksen keräämien vuositilastojen perusteella joulukuu oli paikka paikoin harvinaisen sateinen. Sama näyttää olevan myös koko viime vuoden tilanne etenkin eteläosissa maata.

Normaalivuodesta poiketen sateita on riittänyt paljon loppuvuodelle. Etenkin Varsinais-Suomessa olisi jääty koko vuonna melko matalalle tasolla, jos vuoden viimeisten kuukausien sateet olisivat menneet ohi.

Pahin mahdollinen tilanne voi olla se, että menetämme kaikki vesiensuojelun eteen tehdyt toimet Markku Puustinen

Viime päivien harmaus ja sateet ovat saaneet jo ennestään täynnä olevien vesistöjen pinnat uudelleen nousuun. Vedenpinnat pysyvät korkealla sään mahdollisesta kuivahtamisesta huolimatta pitkälle talveen.

Agronomi Puustisen mukaan pahin tilanne mahdollisten leväongelmien kannalta on juuri kasvukauden jälkeinen sulan maan aika. Pahin tilanne on kaltevilla pelloilla, joilta sateet pyyhkivät eri muodoissa etenkin kallisarvoista fosforia. Normaalivuonna sateet tulevat talvella pääosin koko maassa lumena ja keväällä muutamassa viikossa.

Syksyn ja loppuvuoden runsaat sateet ovat eräänlaista myrkkyä etenkin tilanteessa, jossa pellot pysyvät paljaina pitkän ajan myös talvikautena ilmaston lämmetessä.

– Pahin mahdollinen tilanne voi olla se, että menetämme kaikki vesiensuojelun eteen tehdyt toimet, Puustinen havainnollistaa isoja vahinkoja.

Siitä, miten ravinteet vaikuttavat ensi kesän leväkukintoihin ei voi sanoa mitään varmaa.

Isot menetykset vesiensuojelussa ja lannoitteina

Arviot isoista vahingoista perustuvat siihen, että vesiensuojeluun laitetaan jokainen vuosi useita satoja miljoonia euroja koko maassa. Ympäristöviranomaiset ovat arvioineet, että suojakaistoihin, kosteikkoihin ja muihin erityistoimiin laitetuista rahoista jopa viidennes häviään ilmastonmuutoksen myötä. Tilanne voi olla pahempikin, sillä arvioissa ei ole vielä kunnolla pystytty huomioimaan sitä, kuinka paljon lisääntyvät sateet lisäävät toimien tehottomuutta.

Käytetyt rahat ovat tuottaneet tosi vähän Seppo Knuuttila

Loppuvuonna ja koko vuonna on satanut noin viidenneksen enemmän kuin normaalivuonna. Määrä vastaa arvioita mahdollisesta tulevasta normaalista vuodesta.

Ilmatieteen laitoksen tietojen mukaan viime vuosi oli keskilämpötilaltaan lähes koko maassa 0,5–1 astetta tavanomaista korkeampi. Ilmastoennusteissa keskilämpötila voi pahimmillaan nousta monta astetta enemmän. Vuoden kokonaissademäärät eivät välttämättä nouse vastaavasti, mutta muutos tuo rankkasateita ja talvien vesisateita.

Runsassateisia vuosia on ollut viime vuosina useita. Mennyt vuosi ei yllä ihan vuoden 2008 määriin. Silloin satoi enemmän ja tasaisemmin ympäri vuoden.

Vuosi jää kuitenkin historiaan sateisimpien joukkoon. Kuukauden sademäärä ylitti joulukuussa monin paikoin reilusti yli 100 millimetriä. Espoon Nuuksiossa päästiin vuodessa jo lähelle metriä eli 944,7 millimetriin, mikä on harvinaista. Tavallisesti vuoden aikana Nuuksiossa sataa noin 700 millimetriä vuodessa.

Keinot eivät pure kunnolla valumiin

Sateisten syksyjen ja talvien mahdollisesti yleistyessä haasteet vesiensuojelussa kasvavat.

– Meidän pitää jatkossa kiertotalouden sijaan miettiä enemmän sitä, miten voimme säästää ravinteita, vettä ja peltopinta-alaa, visioi erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Knuuttilan ajatus kulkee niin, että mitä vähemmän maata on muuttuvan ilmaston aikana käytössä, sitä pienemmät ovat valumat. Satotasosta ei välttämättä tarvitse tinkiä jos Knuuttilan visioissa viljellään vaikkapa kerroksittain ja lihansyöntiä on vähemmän.

Knuuttilan huoli ja tarve miettiä kunnolla uusiksi peltoviljelyä tulee siitä, että viljelyn valumien pysäyttämiseen käytetyillä rahoilla on saatu huonosti parannusta aikaan.

– Käytetyt rahat ovat tuottaneet tosi vähän.

Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksissa tehokkaimmilla toimilla voitaisiin ehkä saada talteen noin 40 prosenttia peltojen ravinnevalumista. Tämän toteuttamiseen tarvittaisiin satoja miljoonia lisää euroja.

Vesiensuojelun ja levätilanteen kannalta tilanne voisi silti olla vielä huonompi jos rahaa ei olisi käytetty. Suurinta osaa maatalouden noin 300 miljoonan vuosittaisesta ympäristötuesta ei ole kohdennettu tehokkaimpiin toimiin.

EU:n maatalouspolitiikkaa ollaan mahdollisesti kohdentamassa muutaman vuoden päästä seuraavalle maatalouden tukikaudelle.

Vedet ryöppyävät vielä vapaina Niagaralla. Mikäli pakkassää jatkuu, saattavat putoukset hiljetä kokonaan. Edellisen kerran Niagaran putoukset jäätyivät kokonaan vuonna 2014.

Valkoinen pakkasusva ja luonnon luomat jäämuodostelmat houkuttelevat Yhdysvaltain ja Kanadan rajalle matkailijoita myös talvella. Niagaralla käy vuosittain kymmenen miljoonaa turistia.

Ruokakaupat ovat saaneet myydä aiempaa vahvempia alkoholijuomia vuoden alusta lähtien. Kaupat ovat laittaneet nelosoluelle halvemman hintalapun kuin Alkossa, joka menetti vuodenvaiheessa yksinoikeuden nelosoluen myyntiin.

Esimerkiksi Koffin, Hartwallin ja Olvin nelosoluet ja vahvemmat lonkerot ovat olleet aiemmin myynnissä vain Alkoissa. Pienen tölkin hinta pantteineen oli Alkossa tiistaina päälle kaksi euroa.

Ero S-ryhmän Prismoihin ja esimerkiksi Espoon Ison Omenan K-Citymarketiin on iso: reilusta 20 sentistä noin 40 senttiin.

Lidlien valikoimiin on tähän mennessä saatu kolme vahvempaa alkoholijuomaa. Lidlitkin myyvät hyllyissä olevia tuotteitaan tällä hetkellä halvemmalla kuin Alkoissa.

Lonkeroissa erot kauppojen ja Alkon välillä ovat sen sijaan pienempiä.

Vahvempien juomien hinnat voivat vaihdella myymälöittäin ja ketjuittain. Hinnat voivat myös vielä muuttua, sillä alkoholin valmistevero nousi vuodenvaihteessa, eikä nousu välttämättä vielä näy hinnoissa.

Alkon ostojohtaja Minna Alitalo sanoo, että Alko ei aio lähteä hintakilpailuun kauppojen kanssa.

– Meidän tehtävänä on vastuullinen alkoholin myynti. Myyntivolyymin maksimoiminen hintakilpailulla ei ole meidän roolin mukaista.

Pirkanmaalla Sastamalassa valtatie 11 oli poikki molempiin suuntiin säiliörekan kaaduttua tielle tiistaina iltapäivällä.

Liikenne ohjattiin päivystävän palomestarin mukaan kiertoteitä.

Onnettomuuspaikka oli Kiikoisten kohdilla noin neljä kilometriä ABC-huoltoasemalta Porin suuntaan.

Kello 14.30 sattuneessa turmassa ei syntynyt henkilö- tai ympäristövahinkoja. Rekan säiliöissä on yhteensä noin 27 500 litraa dieseliä ja bensiiniä, mutta polttoaine ei päässyt vuotamaan säiliöistä.

Palomestarin mukaan rekka näyttäisi kaatuneen sen jälkeen, kun se ja henkilöauto olivat koskettaneet tai hipaisseet toisiaan. Turmarekka oli tulossa Porin suunnasta. Rekan nuppiosa jäi kaatuneena tielle, säiliöosa kaatui ojaan.

Nettipeliriippuvuus on vakava silloin, kun se valtaa alaa ja vie sijaa muilta mielenkiinnon kohteilta. Peliriippuvuudesta kärsivät kaikenikäiset. Peliriippuvuus on listattu monissa maissa vakavaksi terveydenhuollon haasteeksi.

Nyt Maailman terveysjärjestö WHO harkitsee ongelman nostamista kansainväliseen tautiluokitukseen (ICD), kirjoittaa New Scientist. WHO:n edellinen luokittelu on vuodelta 1992. Seuraavat linjaukset tehdään toukokuussa. Luokitusoppaan avulla lääkärit ja tutkijat voivat tunnistaa sairauksia ja niiden oireita.

Peliriippuvuus luokitellaan WHO:n luokitusuluonnoksen mukaan ongelmaksi, jos intensiivistä pelaamista on jatkunut yli vuoden. Jos oireet ovat vakavia, voidaan toiminta luokitella sairaudeksi jo aiemmin.

Kun pelistä tulee pakko, on syytä tarkkailla itseään

Peleistä voi tulla ongelma, jos ne syrjäyttävät kaiken muun arjessa kuten ihmissuhteet ja muut harrastukset. Sairauden oire voi olla myös, jos ajatukset askartelevat pelissä tai sen pariin pääsemisessä.

Peliriippuvuus voidaan määritellä haitalliseksi myös silloin, kun pelaamista jatketaan, vaikka siitä on jo kielteisiä seurauksia. Ongelmissa ollaan, jos uni häiriytyy pitkäksi aikaa tai hygienia tai ruokailu unohtuvat.

Etelä-Korea ehdottaa alaikäisille öistä pelikieltoa

Etelä-Koreassa harkitaan lakia, jonka mukaan on nettipelaaminen kiellettäisiin alle 16-vuotiailta keskiyön ja aamukuuden välillä.

Japanissa pelaajia muistutetaan, jos tietty aikaraja ylittyy kuukaudessa. Kiinassa internetjätti Tencent on rajoittanut suosituimpien lastenpelien aikoja.

Luokituksesta väittelyä

Peliriiippuvuuden luokittelu sairaudeksi helpottaa sairausmääritelmän kannattajien mielestä hoidon järjestämistä. Alan asiantuntijat pitävät tärkeänä haitallisuuden tunnistamista. Kaikkea peli-intoa ei tule medikalisoida. Aiheesta ovat kirjoittaneet muun muassa amerikkalainen tv-yhtiö CNN ja Britannian yleisradiöyhtiö BBC.

Moldovan perustuslakituomioistuin päätti tiistaina poistaa tilapäisesti presidentti Igor Dodonin valtaoikeudet. Syynä poikkeukselliseen toimeen oli Dodonin toistuva kieltäytyminen nimittämästä Eurooppa-myönteisiä ministereitä tehtäviinsä.

Joulukuun lopulla Venäjä-mielinen Dodon kieltäytyi useaan otteeseen nimittämästä viittä ministeriä ja kahta apulaisministeriä, jotka EU-myönteinen pääministeri Pavel Filip oli esittänyt.

Tuomioistuimen mukaan presidentillä on oikeus kieltäytyä nimittämisistä vain kerran.

Dodon syytti perustuslakituomioistuinta menemisestä "demokratian harmaalle alueelle".

Ministerit nimittää tehtäviinsä ensi perjantaina joko pääministeri Filip tai parlamentin puhemies Andrian Candu.

Moldova sijaitsee Romanian ja Ukrainan välissä.