Kafka tuli kylään tiistaina.

Olimme sopineet eduskuntaan haastattelun brittiläisen kohutoimittajan Katie Hopkinsin kanssa. Haastattelusta tuli kaikkea muuta kuin mitä osasi etukäteen odottaa.

Katie Hopkins nousi kotimaassaan julkisuuteen erittäin suositusta The Apprentice -ohjelmasta – eli Britannian Diilistä. Rääväsuinen Hopkins on sittemmin noussut maansa superjulkkikseksi raportoimalla muun muassa Daily Mail -iltapäivälehteen sekä esiintymällä radiojuontajana ja tv-ohjelmien kestoprovokaattorina.

Kunniansa Hopkinsilta ovat saaneet kuulla feministit, seksuaalivähemmistöt, lihavat ihmiset, vihervasemmiston edustajat ja erityisesti maahanmuuttajat ja maahanmuuton puolesta puhuvat poliitikot.

"En saa sanoa, että olet massiivisen ylipainoinen"

Maahanmuuttoteema toi Hopkinsin alkuviikosta myös Ouluun ja Helsinkiin. Hän halusi kysellä oululaisilta näkemyksiä viime viikkojen seksuaalirikosepäilyistä. Helsingissä hän kävi keskusteluja perussuomalaisten kanssa.

Vaikka Suomen valtamediassa on joulukuusta lähtien raportoitu erittäin tiiviisti ulkomaalaistaustaisten epäillyistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista, Katie Hopkinsin mielestä niistä vaietaan.

Kun Hopkinsille esitetään kysymys, millaisista asioista hänen mielestään ei saa puhua, hän täräyttää yllättävän vastauksen:

– Minä en esimerkiksi saa sanoa, että sinä olet massiivisen ylipainoinen, koska se on epäkohteliasta vaikka se on totta. Ei saa sanoa, että seksirikoksiin syyllistyvät jengit ovat muslimimiehiä. Etkä sinä saa sanoa minulle, että näytän huoralta ja että minulla on iso nenä. On hyvä olla rehellinen.

Hopkinsin mielestä vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saavat esittää näkemyksiään vapaasti, mutta tietyn tyyppisiä ihmisiä estetään kertomasta mielipiteitään.

– Suhteettoman usein juuri konservatiivisia ääniä vaiennetaan. Erityisen selvää tämä on esimerkiksi USA:ssa. Ja sellainen johtaa itsesensuuriin.

"Perustamme populistien pahan valtakunnan!"

Kesken haastattelun Hopkins alkaa tivaamaan vastausta kysymykseen, miksi on olemassa vihaa maahanmuuttajia vastaan. Hän kieltäytyy jatkamasta haastattelua, jos ei saa kysymykseensä vastausta. Samalla huoneeseen vaivihkaa tullut herrasmies nostaa kännykkäkameraansa lähemmäs. Hän ei kuvaakaan haastattelua vaan Ylen toimittajan reaktioita Hopkinsin provokaatioihin.

Pääsemme jotenkin tilanteesta ohi säilyttäen alkuperäiset roolimme. Tästä eteenpäin saan kuitenkin kuulla olevani valtionmedian propagandakoneiston ilkeä osanen. Käy myös ilmi, että hyvin monet Hopkinsin tapaamisista Suomessa on laitettu verkkoon sapekkaiden kommenttien kera.

Hopkinsista ei aina oikein osaa sanoa, onko hän tosissaan vai vitsaileeko hän vain huvikseen. Hän ryhtyy ylistämään Italian populistista varapääministeri Matteo Salvinia ja naapurimaamme ruotsidemokraattien voittokulkua vaaleissa. Kysymykseen, pyrkiikö Hopkins yhdistämään eurooppalaisia populistivoimia, hän vastaa näin:

– Kyllä. Me perustamme populistien pahan valtakunnan! On todella ilo huomata, miten nouseva populistiliike poreilee Euroopassa.

Hopkins kävi vastikään Baijerissa liittokansleri Angela Merkelin avokätistä maahanmuuttopolitiikkaa vastustavien poliitikkojen vieraana. Oulussa Hopkins tapasi paikallisia kansalllismielisiä vaikuttajia, ja eduskunnassa hän oli perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaaren vieraana.

Hopkinsilla on tätä nykyä vajaat 900 000 Twitter-seuraajaa. Hän itse väittää kuitenkin, että monet eivät uskalla näyttäytyä hänen seuraajinaan, mutta jakavat silti niitä sisältöjä, joita Hopkins tuottaakin ahkeraa tahtia.

Aiheesta lisää perjantai-illan Sannikka & Ukkola -ohjelmassa TV1:ssä kello 20:00.

Zimbabwe on ollut levoton koko viikon. Eteläisen Afrikan maan väkivaltaisuudet leimahtivat maanantaina, kun presidentti Emmerson Mnangagwa nosti bensan hintaa kerralla 150 prosenttia.

Viikkoa on leimannut Zimbabwen hallituksen uusi keino hiljentää kansaa: internetin toiminnan rajoittaminen. Väliaikaiset katkokset muuttuivat perjantaina internetin täydelliseksi sulkemiseksi.

Zimbabwelaisten mukaan nettiyhteyksien sulkemisella halutaan estää ihmisiä levittämästä kuvia ja muuta tietoa poliisin ylimitoitetusta voimankäytöstä mielenosoitusten taltuttamisessa.

Oppositiopuolue MDC:n edustaja Jacob Mafume pelkää, että netin katkaiseminen edeltää hallituksen entistä kovakouraisempia otteita mielenosoittajia kohtaan.

Myös YK on ilmaissut huolensa poliisin kovista otteista. YK myös vaatii nettiyhteyksien pikaista palauttamista.

Luottamus hallitukseen nollassa

Helsingin yliopiston antropologian tutkija Saana Hansen tekee kenttätutkimusta Bulawayossa Zimbabwessa. Hänen mukaansa internetin sulkeminen hallituksen vastatoimena tuli paikallisillekin pienenä yllätyksenä.

Kovia kokeneet zimbabwelaiset eivät muista diktaattori Robert Mugabenkaan hallituksen käyttäneen tätä keinoa kansansa vastaan.

Saana Hansenin näkemyksen bensan hinnankorotus sytytti laajalla kytevän tyytymättömyyden Emmerson Mnangagwan hallitukseen.

– Ihmisten pinna on todella kireällä. Luottamus hallitukseen on erittäin heikko, sanoo Hansen.

Emmerson Mnangagwa lupasi syksyn 2017 vaalikampanjassa mittavia talousuudistuksia ja ulkomaisia investointeja. Lupaukset ovat jääneet toteutumatta.

Poliisi jahtaa kapinallisia

Maanantaina alkaneissa mielenosoituksissa poltettiin autoja kaduilla ja teitä tukittiin. Armeija tuli kaduille, ja poliisi on yrittänyt pitää järjestystä yllä.

Väkivalta on ollut rajua. Tarkasti ei tiedetä, kuinka moni mielenosoittaja on kuollut. Ainakin kymmeniä on joutunut sairaalaan. Satoja kapinallisia on pidätetty.

– Huolta on herättänyt se, että ihmisten koteihin on tunkeuduttu, tutkija Saana Hansen sanoo.

Poliisi on kulkenut yötä päivää ovelta ovelle ja etsinyt mielenosoituksen vetäjiä ja muita kapinahenkisiä.

– Ihmiset ovat levottomia. He ovat myös yllättyneitä siitä, kuinka kovakouraisesti poliisi on vastannut mielenosoituksiin.

Kaupat ovat olleet lakkoilun jälkeen kunnolla auki vasta tänään perjantaina. Monet kaupat ovat myös kiinni, koska ne on ryöstetty tai poltettu.

– Kauppoihin on ollut valtavat jonot, kun kerralla on voitu ottaa sisään vain rajallinen määrä ihmisiä. Ystävät kertovat, että suurin haaste on päästä kaupungille ostamaan ruokaa.

Huhujen mukaan lakot jatkuvat

Mielenosoitusten kanssa yhtä jalkaa alkoi yleislakko. Se kesti kolme päivää.

Entuudestaan haavoittuva terveydenhuolto on ollut koetuksella, kun myös lääkärit ja sairaanhoitajat ovat olleet lakossa.

– Ihmisiä kuolee, koska he eivät saa kunnollista hoitoa ja lääkkeitä.

Yleinen näkemys on, että zimbabwelaisten protestihenki ei netin sulkemiseen katkea.

– Huhut liikkuvat, että lisää protesteja on luvassa. Ensi viikolle kaavaillaan uutta yleislakkoa, sanoo tutkija Saana Hansen.

Kunnissa rakennetaan uusia sairaaloita ja terveysasemia kesken olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen epävarmuudessa.

Sote-investointeja ja ulkoistuksia on rajoitettu lailla heinäkuusta 2016 alkaen. Yli viiden miljoonan euron investointeihin vaaditaan sosiaali- ja terveysministeriöltä poikkeuslupa.

Hallitus halusi varmistaa lailla, ettei kunnissa laiteta miljoonia euroja seiniin, joilla ei kymmenen vuoden kuluttua ole mitään käyttöä. Kuntaliiton mukaan tämä riski on edelleen olemassa, sillä investointeja tehdään laista huolimatta runsaasti.

Satojen miljoonien sairaalahankkeita on käynnissä tai vireillä muun muassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, Varsinais-Suomessa sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä.

"Lakiin asetettiin isoja toiveita"

Lain voimaantulon jälkeen kunnille, kuntayhtymille ja sairaanhoitopiireille on myönnetty poikkeuslupia kaikkiaan 71, joista 35 erikoissairaanhoidolle. Kokonaisuudessaan poikkeusluvan saaneiden investointien hinta lasketaan miljardeissa euroissa.

Vain kuusi hakemusta on hylätty.

– Niin sanottuun rajoituslakiin asetettiin isoja toiveita, mutta se ei näytä hillinneen rakennushankkeita. Laki ei ehkä ole saavuttanut tavoitettaan, pohtii Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen.

Sosiaali- ja terveysministeriössä ollaan toista mieltä. Ministeriön erityisasiantuntija Anne Arvosen mukaan lain jälkeen hakijat ovat joutuneet perustelemaan hankkeidensa välttämättömyyttä ja kiireellisyyttä.

– Poikkeuslupaa hakeneiden kanssa on käyty myös paljon neuvotteluita, joiden jälkeen hankkeet ovat jalostuneet ja niihin on tarpeen mukaan tehty muutoksia, Arvonen kertoo.

Erityisen ilahtuneita ministeriössä on oltu siihen, että perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon integraatio on toteutunut useimmissa hankkeissa.

Korjausvelka selittää investointibuumia

Myllärinen muistuttaa, että epävarmassa tilanteessa investointi on taloudellinen riski. Maakunnat ovat nykyisen sote-esityksen mukaan velvollisia vuokraamaan kuntien kiinteistöjä kolmen vuoden ajan.

– Sen jälkeen velvollisuutta ei enää ole ja yksityiset taas voivat vapaasti päättää missä tarjoavat palvelujaan. Rakennus voi jäädä kunnan käsiin tyhjilleen.

Jos sote-uudistus toteutuu nykyisen suunnitelman mukaan sote-investoinnit siirtyvät maakuntien ja viime kädessä valtion maksettavaksi.

Arvosen mukaan ministeriössä on tiedostettu, että tässä tilanteessa investointeja saatetaan aloittaa aiemmin herkemmin. Sote-investointeja ja ulkoistuksia rajoittavaa lakia myös kiristettiin entisestään viime vuonna.

– Kunnissa on toisaalta kyllä hyvin tiedossa, että sote-lait eivät ole vielä voimassa. Tällä hetkellä kunnat ovat edelleen investointien maksajina.

Arvosen mukaan poikkeuslupien suuri määrä johtuu suurelta osin aiempien vuosien korjausvelasta. Monessa tapauksessa uudisrakennus on ollut välttämätön, koska peruskorjauksella tiloista ei ole saatu toimivia ja turvallisia.

– Monet sairaalat on Suomessa rakennettu samoihin aikoihin, ja niiden tekninen käyttöikä umpeutuu. On pakko investoida, jotta palvelut pystytään tuottamaan nykytekniikalla ja potilasturvallisesti.

Varkaus luottaa tulevaan

Näin on esimerkiksi Varkaudessa, jonne aletaan rakentaa uutta sairaalaa sisäilmaongelmista kärsineen vanhan rakennuksen tilalle. Sairaalan rakennustyöt alkavat ensi keväänä ja se on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2021.

Hankkeen taustalla on maakunnallinen linjaus siitä, että Pohjois-Savon terveydenhuollon rakenne perustuu jatkossa kolmen keskuksen seudulliseen malliin. Nämä keskukset ovat Kuopio, Iisalmi ja Varkaus.

– Me luotamme siihen, että palvelut säilyvät Varkaudessa myös jatkossa ja ne turvataan myös uudessa sotessa, Varkauden vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Eija Ruotsalainen painottaa.

Reilut 70 suomalaista yritystä esittäytyy Berliinin ruokamessuilla. Maija Autio Kajaanista on itse kehittänyt proteiinipatukoita. Tarjolla on puolukka-kaakaon ja karpalo-kaakaon makuisia proteiinipatukoita.

– Suomalaisia marjoja on siinä ideana. Yhdessä patukassa on kourallinen suomalaisia marjoja, Maija Autio kertoo.

Hän halusi tavallisten proteiinipatukoiden lisäksi luonnonmukaisempia vaihtoehtoja. Niinpä hän kehitti niitä itse.

– Kehitin niitä ensin omiin tarpeisiin ja nyt on huomattu, että myös saksalaiset pitävät näistä.

Autiolla on yhden naisen yritys, mutta hän on kasvattamassa toimintaa talven ja kevään aikana. Firma on puoli vuotta vanha. Berliinin ruokamessuille lähteminen on iso panostus.

– Nyt jo huomaa tässä pari päivän aikana, että on ollut kaiken vaivan arvosta, Autio sanoo.

Klaus Wagner on tullut Veronika-puolisonsa kanssa ryhmämatkalla Baijerista Grüne Wochelle. Hän näyttää suomalaisille, miten paljon lunta hänen pihamaalla on kotona Etelä-Saksassa, kokonaiset kaksi metriä.

Wagner kokeili Aution proteiinipatukoita.

– Nämä ovat marjoista tehtyjä, niiden maku on erinomainen. Olemme jo ostaneet näitä, Wagner kertoo.

Hän kertoo, että Baijerissa ei käytetä marjoja niin paljon, enemmänkin hedelmiä kuten omenoita.

Ruotsi ollut parempi viejä Saksaan

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila on yksi tämän messutapahtuman tulisieluista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun joku järjestö eikä valtio, on Grüne Woche -messujen partneri.

Marttila toivoo messujen edistävän Suomen elintarvikevientiä Saksaan. Vaikka Saksa on Suomen tärkein vientimaa, elintarvikealalle se ei sitä ole vaan Saksa on vasta viidenneksi tärkein markkinamaa.

– Tätä on monet kerrat pohdittu. Ei tänne Saksan markkinoille ole koskaan täysillä panostettu, Marttila sanoo.

Ruotsin elintarvikevienti Saksaan on monikertainen Suomen elintarvikevientiin verrattuna.

– Suomi ole kovin tunnettu ruuastaan Saksassa. Olen vakuuttunut siitä, että kohta on tunnettu, Marttila sanoo.

Marttilan mukaan Suomen valttikortit ovat elintarvikkeiden turvallisuus ja puhtaus. Saksan markkinoilla kilpailu on kuitenkin kovaa.

– Hyvää Saksassa on se, että tämä on niin sirpaleinen. Eri seuduilla on hyvin erilaiset ruokakulttuurit ja ruokamarkkinat. Suomalaiselle pienyritykselle on hyvä päästä vaikkapa jonkun kaupunkialueen markkinoille.

Suomalaiset suuryritykset poissa messuilta

”Aus der Wildnis”, vapaasti käännettynä villistä luonnosta on Suomi-viikon teema. Berliiniin on tullut enimmäkseen pieniä ja keskisuuria elintarvikeyrityksiä. Suuret toimijat kuten Valio tai Fazer loistavat poissaolollaan.

– Lopputuloksena on se, ettei täällä ole kymmenen suurta toimijaa vaan lähes sata etupäässä pientä toimijaa. Tämä luo vahvemmin positiivista Suomi-kuvaa, Marttila sanoo.

Hän myöntää suurten elintarvikeyritysten poisjäänti oli pettymys alkuvaiheessa.

Berliiniläinen Jascha Fahrangi on tullut maistelemaan Savonlinnasta tulleen panimon juomia.

– Arvostan suomalaisia oluita. Ne ovat hyvin voimakkaan makuisia ja rakkaudella tehtyjä. Pidä IPA-olueesta ja käsityöolueesta, Fahrangi sanoo.

Hän pitää siitä, että näistä suomalaisista juomista eivät ole niin tunnettuja, eivätkä ne ole ”mainstream-juomia”.

– Suurin osa meidän oluista on tällaisia amerikkalaistyylisiä pintahiivaoluita, Santeri Vänttinen Mustan virran panimosta sanoo.

Hän mielestään Saksassa on markkinarako suomalaisille juomille, vaikka saksalaiset itse tuottavat paljon olutta.

– Olutkulttuurijuuret ovat täällä pitkät ja osa saksalaisten identiteettiä. Meillä on myös luomuolutta ja gluteenitonta olutta. Niillä voimme tehdä vaikutuksen, Vänttinen arvioi.

Hän on jo saanut hyviä kontakteja ja tutustunut markkina-alueeseen.

– Esimerkiksi panttijärjestelmä on Saksassa erilainen, nyt tiedämme miten se toimii mahdollisia vientiponnisteluja varten. Saksalaisia etikettejä tarvitaan panttipalautusta varten.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä puhui torstai-iltana messujen avajaisissa. Hän sai mahdollisuuden kehua suomalaisia elintarvikkeita 4 000 kutsuvieraalle, tulkattuna viidelle kielelle.

– Suomessa antibiootteja käytetään vain sairauden hoitoon, ei sen ehkäisyyn. Emmekä käytä tuotannossa hormoneja. Olemme myös ylpeitä tuotteidemme salmonellavapaudesta, Leppä mainosti.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla on perjantaina illalla ollut vaaratilanne, jossa matkustajalentokone laskeutui varatulle kiitotielle, jolle oli hetkeä aiemmin laskeutunut toinen matkustajakone. Asiasta kertoo Onnettomuustutkintakeskus Twitterissä.

Otkes kertoo käynnistäneensä tilanteesta alustavan tutkinnan. Parhaillaan odotetaan tallennetietoja tapahtuneesta.

Tilanteessa kiitotielle oli laskeutunut Turkish Airlinesin kone, joka oli vielä kiitotiellä kun seuraavana laskeutumisvuorossa ollut Norwegianin kone lähestyi. Otkesin viestintäpäällikkö Sakari Lauriala kertoi Ylelle, että Norwegian-yhtiön kone ei reagoinut tilanteessa lennonjohdon ylösvetokäskyyn.

– Teemme turvallisuustutkintaa siitä, miksi näin pääsi käymään. Tallennetietojen keruun ohella teemme alustavia kuulemisia lennonjohdolle ja molempien lentokoneiden henkilökunnalle, Laurila kertoi perjantai-iltana.

Siitä miten etäällä lentokoneet olivat toisistaan tai minkälainen tilanne oli näkyvyden suhteen ei vielä ole Laurialan mukaan selvyyttä.

– Turvallisuustutkintaa tehdään onnellisessa tilanteessa siinä mielessä, että onnettomuutta, ei tapahtunut ja tilanteesta voidaan opiksi, Lauriala sanoi.

Lauriala kertoo, että Onnettomuustukintakeskus on verrattain paljon tutkinut viime vuodenkin aikana ilmailun vakavia vaaratilanteita, joissa kiitorata on ollut varatussa käytössä.

– Muun muassa vuosi sitten tammikuussa oli samalla viikolla kaksi vaaratilannetta, joissa kiitotie oli varattu, kun sinne tuli muutakin liikennettä.

Kokkisodastakin tuttu huippukokki Tommi Tuominen on viimeiset puolitoista vuotta harjoitellut uutta roolia. Hän on toiminut Suomen Bocuse d’Or -joukkueen valmentajana.

Tehtävä on vaatinut runsaasti etenkin psykologista silmää, sillä palautteen vastaanotto ei Tuomisen mukaan ole varsinaisesti kokkien vahvuus.

– Kokit ovat ottavat palautetta vastaan ehkä huonommin kuin mikään muu ihmisryhmä. Se on aivan toivotonta. Kaikki ovat tosi tiukasti jumissa oman visionsa kanssa, eikä siitä päästetä irti kovin helpolla.

Bocuse d’Or on maailman arvostetuin kokkikisa ja Tuomisen valmennettavina ovat kokki Ismo Sipeläinen ja hänen assistenttinsa Johan Kurkela. Valmentaja ei edes yritä saada omia ajatuksiaan suoraan läpi, koska se ei onnistuisi kuitenkaan.

– Koitan luovia niin, että saan vaivihkaa ajatuksen kundeille päähän ja viikon päästä he esittelevät sen omana ideanaan. Otan itsekin ehdotuksia ja palautetta vastaan tosi huonosti, tunnusti Tuominen Puoli seitsemän -ohjelman haastattelussa.

Puupää Michelin-paikan omistaja

Toistaiseksi Tuomisen oma visio on riittänyt eikä palautetta ole tarvinnut kuunnella. Hän on muun muassa Suomen pitkäikäisimmän Michelin-tähdellä varustetun ravintolan Demon omistaja.

Demolla on ollut tähti jo 12 vuotta. Samassa ajassa moni muu ravintola on kokenut nousun ja tuhon.

Tuomisen mukaan Demon pitävät pystyssä loistava vuokrasopimus sekä ”puupää ja itsepintainen omistaja”.

– En suostu luopumaan siitä, vaikka meillä on ollut vaikeitakin aikoja. Haluan pitää ravintolasta kiinni, koska se on edelleen kivaa.

Ravintoloiden etiikka sietämätöntä

Tuominen on silti avoin myös uudelle. Viime vuonna hän avasi ravintola Ultiman yhdessä toisen huippukokin Henri Alénin kanssa.

Ultimassa miehet pyrkivät tekemään fine diningia niin eettisesti ja ilmastoystävällisesti kuin pystyvät – nautinnosta ja mausta tinkimättä.

Ravintolat eivät Tuomisen mukaan perinteisesti ole olleet kovin kiinnostuneita ruuan eettisyydestä.

– Ainoa millä on ollut väliä on se, että otetaan kaikkein laadukkain materiaali ja lennätetään se itselle mistä vaan. Se on täysin sietämätön tilanne. Jos kaikki jatkavat niin, meillä ei 10 vuoden päästä ole mitään mitä laittaa lautaselle.

Yksi suuri kysymys on lihan tuottaminen. Tuominen käyttää vain kotimaista lihaa ja siitäkin aina kaiken sisäelimiä ja nahkaa myöten.

– Meillä on suomalaisina varaa näyttää esimerkkiä tässä asiassa. Jokaisen valinnoilla on merkitystä, uskoo Tuominen.

Katso täältä millaisia sisäelinherkkuja Tommi Tuominen valmistaa juontajille Puoli seitsemän -ohjelmassa.

Monika-Naiset liiton turvakoti Mona on Suomen ainoa erityisesti maahanmuuttajanaisille ja heidän lapsilleen tarkoitettu turvakoti. Se sijaitsee salaisessa osoitteessa. Tulijoita on paljon ja turvakodin johtaja Ljudmila Kettunen iloitsee siitä, että asiakaspaikkojen määrä kasvaa 10:stä 14:ään.

– Tämä tuo vähän helpotusta. Rekrytoimme parasta aikaa työntekijöitä ja yhtenä toiveena olisi, että he osaisivat arabiaa.

Pääkaupunkiseudun muiden turvakotien asiakkaista noin kolmannes on maahanmuuttajia.

Viime päivinä Suomessa on puhuttu paljon maahanmuuttajataustaisten miesten tekemistä seksuaalirikoksista. Selitystä on haettu muun muassa etnisyydestä, kulttuurieroista, väkivaltakokemuksista ja pitkistä odotusajoista vastaanottokeskuksissa.

– Kuinka hedelmällistä on pohtia tekijöiden taustoja? Tässä ei ole mitään uutta. Euroopan maita vertailtaessa, Suomi osoittautui Euroopan toiseksi väkivaltaisemmaksi maaksi naisille. Naisiin kohdistuva väkivalta ja seksuaalinen väkivalta eivät rajoitu mihinkään etniseen ryhmään ja meillä pitäisi käydä keskustelua koko ilmiöstä. Vuonna 2017 meille tuli hakemaan turvaa naisia 41:stä eri lähtömaasta, sanoo Monika-Naiset liiton toiminnanjohtaja Jenni Tuominen.

Naisia eristetään ja alistetaan

Maahanmuuttajanaiset kokevat väkivaltaa 2–3 kertaa enemmän kuin valtaväestön naiset.

Liiton kriisikeskuksella ja turvakodilla on vuosittain noin 700 asiakasta: naisia ja lapsia. Maahanmuuttajanaisiin kohdistuvan väkivallan tekijöistä 75 prosenttia oli maahanmuuttajataustaisia miehiä, 25 prosenttia kantasuomalaisia miehiä.

Naiset ja lapset ovat kohdanneet Suomessa pari- ja lähisuhdeväkivaltaa väkivaltaa eri muodoissaan: fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista ja hengellistä. He ovat sinnitelleet pitkään.

– Suurin osa naisista ei osaa ajatella itseään uhreina. Heille seksuaalinen väkivalta on tavallista perhe-elämää. He eivät hakeudu itse turvakotiin. He tulevat vasta, kun on tapahtunut jotain äärimmäisen vakavaa ja joku ulkopuolinen on puuttunut asiaan, turvakodin johtaja Ljudmila Kettunen sanoo.

Jokainen tapaus on erilainen, mutta yksi ryhmä erottuu.

– Maahanmuuttajataustainen mies on tullut aiemmin Suomeen. Hän on mennyt naimisiin suomalaisen naisen kanssa, on oppinut kielen ja maan tavat, saanut työpaikan. Suhteessa on ollut mahdollisesti väkivaltaa ja pari on eronnut. Mies on päättänyt tuoda itselleen uuden vaimon omasta kotimaastaan. Nainen ei osaa suomen kieltä, ei yhteiskuntaa eikä lakeja ja on siis miehen armoilla.

Mies käyttää taloudellista väkivaltaa eikä anna naiselle yhtään rahaa elämiseen. Mies käyttää naista palvelijanaan ja eristää hänet: nainen ei mahdollisesti pääse edes ulos asunnosta ilman miehen lupaa.

Mies manipuloi naista uskomaan, että hänellä ei ole Suomessa mitään oikeuksia: “Jos haluat erota, menetät oleskelulupasi ja sinut karkotetaan etkä näe enää koskaan lapsiamme".

Näiden miesten kanssa Kettunen laittaa samalle viivalle kantasuomalaiset miehet, jotka tuntevat Suomen lain ja sen, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Silti he ovat väkivaltaisia maahanmuuttajataustaisia vaimojaan kohtaan ja manipuloivat heitä, jotta nämä pysyvät heidän alistuksessaan.

Kun nainen saa tietää oikeutensa, hän usein jättää väkivaltaisen miehen

Monika-Naiset liiton toiminnan ydintä on auttaa ja ohjata väkivaltaa kokeneita naisia eteenpäin itsenäisessä elämässä. Naisia kannustetaan tekemään rikosilmoitus väkivallan tekijästä, mutta se on harvinaista, koska he ajattelevat miehen joutuvan heti vankilaan.

Turvakoti Monan asiakkaista kolmasosa palaa takaisin miehen luo, mutta kaksi kolmasosaa pääsee irtautumaan.

Mikä on ollut avain irtautumiseen?

Ljudmila Kettunen vastaa epäröimättä.

– Tieto. Se, että nämä naiset ovat saaneet tietoa oikeuksistaan. Heidän ollessaan väkivaltaisessa suhteessa lähes kaikki tieto on tullut miehen kautta. He ovat kuulleet 24 tuntia vuorokaudessa, jopa 15 vuotta, että heillä ei ole oikeuksia Suomessa. Kun kerromme heille, etteivät he menetä lapsiaan ja miten eri tavoin voimme auttaa heitä, he voivat alkaa miettiä vaihtoehtojaan.

Kuinka paljon Suomessa on naisia, jotka ovat tulleet Suomeen avioliiton kautta ja heillä ei ole tietoa oikeuksistaan ja elävät väkivaltaisessa suhteessa?

– Paljon. Heitä on hyvin paljon ja heidän löytämisensä on hyvin vaikeaa, mutta teemme parhaamme.

Meksikossa ainakin 66 ihmistä on kuollut ja yli 70 saanut palovammoja, kun rikollisten puhkaisema polttoaineputki syttyi tuleen. Kymmeniä ihmisiä on myös ilmoitettu kadonneiksi.

Varkaat olivat poranneet putkeen reiän, josta he ottivat talteen ulos suihkuavaa polttoainetta.

Viranomaisten mukaan paikalla oli ollut myös paikallisia asukkaita, jotka keräsivät polttoainetta kaikenlaisiin käsillä oleviin astioihin, kuten ämpäreihin ja roskatynnyreihin.

Poliisi oli saanut tiedon Pemex-öljy-yhtiön putkeen tehdystä reiästä kello 17 paikallista aikaa. Kahta tuntia myöhemmin polttoaine syttyi räjähdysmäisesti tuleen.

Silminnäkijöiden mukaan tulinen suihku ylsi usean metrin korkeuteen. Paikalla on suuri tulipalo.

Turmapaikka sijaitsee lähellä Tlahuelilpanin pikkukaupunkia Hidalgon osavaltiossa noin sata kilometriä pääkaupungista Mexicosta pohjoiseen.

Öljy- ja polttoainevarkaudet ovat Meksikossa suurta liiketoimintaa. Energiayhtiöt menettävät vuosittain arviolta kolmen miljardin dollarin arvosta tuotantoaan.

Presidentti Andres Manuel Lopez Obrador on surunvalittelunsa yhteydessä kehottanut viranomaisia torjumaan varastelua entistä tehokkaammin.

Myös Hidalgon naapuriosavaltiossa Queretarossa syttyi eilen öljypalo, kun luvattomasta reiästä valunut polttoaine syttyi tuleen.

Keskustelu on suljettu ja kommentit piilotettu, koska emme pääsääntöisesti avaa keskustelua rikos- tai onnettomuusuutisiin.

Ihmiskunta on toimillaan ja päätöksillään kiihdyttänyt ilmastonmuutosta voimakkaasti.

Mennyttä ei voi muuttaa, mutta menneisyydestä voi löytää keinoja, joilla voimme muuttaa suhdettamme erityisesti kuluttamiseen.

Historijoitsija Ulla Koskinen tuntee suomalaisten tavat selvitä karuissakin oloissa.

Ennen teollista vallankumousta esi-isämme elivät monien sellaisten arvojen mukaan, joille olisi käyttöä nykypäivän ilmastotalkoissa.

– He ei pyrkineet maksimoimaan kulutusta, vaan olivat tyytyväisiä siihen mitä oli, painottaa Koskinen.

Arvosta sitä mitä sinulla jo on

Ilmastonmuutoksen torjunnassa asuminen, liikkuminen ja ruokailu ovat kolme tärkeintä osa-aluetta.

Ne koskettavat meitä kaikkia ja pystymme myös vaikuttamaan valintoihin, joita elintapoihin liittyen teemme.

Ulla Koskinen kehottaa aloittamaan muutoksen omasta ajatusmaailmasta.

Kulutuksen vähentäminen on helpompaa, kun ei joudu kamppailemaan luopumisen tuskan kanssa. Kun oppii ajattelemaan yltäkylläistä elämäämme suurena etuoikeutena, voi oppia arvostamaan sitä kaikkea, mitä meillä jo on.

1. Liikkuminen - arvosta ja opi

Ennen vanhaan matkustaminen oli hidasta, vaivalloista ja usein vaarallistakin. Merimatkat olivat kaukana risteilyistä eikä huvin vuoksi matkusteltu.

– Esi-isämme olisivat ihmetelleet sitä, että matkustamista voi harrastaa. Meidän olisi hyvä muistaa, että nopea lomamatkailu on suuri etuoikeus, sanoo Ulla Koskinen.

Hyväosaiset, jotka entisaikaan matkustelivat, tekivät sen sivistääkseen itseään ja oppiakseen vieraista kulttuureista. Koskinen on sitä mieltä, että matkaillessa kannattaa yhä edelleen kartuttaa myös henkistä pääomaa.

– Tiedon lisääntyminen auttaa asennemuutoksessa.

2. Ruokailu - tingi arjessa

Toisin kuin nykyihmiset, entisajan suomalaiset eivät pähkäilleet mitä tänään syötäisiin.

– Ennemminkin he pohtivat, syödäänkö tänään vai ei. Nälänhätään ei tietenkään pidä palata, mutta voisimme syödä arkena vaatimattomammin ja panostaa juhlaruokiin. Pienikin tinkiminen arkiruuasta auttaa, lihan vähentäminen on yksi keino.

3. Asuminen - tiivistystä ja tietotaitoa

Entisajan asumisesta Ulla Koskinen nostaa esiin yhteisöllisyyden. Siitä voisimme ottaa oppia.

– Ennen vanhaan asuttiin tiiviisti ja monta sukupolvea yhdessä. Näin säästettiin esimerkiksi lämmityskuluissa.

Yhdessä eläessä myös tärkeää tietotaitoa siirtyi vanhemmilta nuoremmille.

– On valtava kokemuksen ja viisauden lähde, jos vanhempi polvi siirtää tietojaan nuoremmille.

Resursseja ei kannata haaskata ihmistenkään suhteen.

Katso Puoli seikan juttu aiheesta tästä:

Lue lisää:

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä on oikeastaan vastuussa

Ahdistaako ilmastonmuutos? Hyvä, sillä tutkijan mukaan tunteet voivat pelastaa meidät

Video: "Tuleeko maapallosta joskus niin kuma, etteivät täällä voi eläimet ja ihmiset enää elää?" – Näin vastaat kun lapsi kysyy ilmastonmuutoksesta

Ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen ja kaikki vaikuttaa ilmastonmuutokseen

Lista kolmesta keinosta, jolla jokainen suomalainen voi torjua ilmastonmuutosta (Aamulehti)

Ihminen selviäisi entisajoista, jos saisi käyttöönsä opit vanhoihin taitoihin (Helsingin sanomat)

Poliisi on ottanut kiinni kaksi miestä epäiltynä Valkeakosken kaksoismurhasta. Poliisin tiedotteen mukaan kiinniotetut ovat syntyneet 1980-luvulla, kuten uhritkin.

Kiinniotosta kertoi ensimmäisenä Aamulehti. Poliisin mukaan miesten kiinniotto sujui rauhallisesti, mutta heitä ei ole päästy vielä kuulemaan päihtymystilan vuoksi.

Epäilty henkirikos paljastui myöhään perjantailtana, kun pelastuslaitos sai hälytyksen Lempääläntiellä sijaitsevaan kerrostaloon. Yhdestä asunnoista oli levinnyt savun hajua porraskäytävään.

Asunnosta löytyi kuolleena kaksi miestä, joista toinen oli syntynyt vuonna 1980 ja toinen 1989. Poliisin mukaan molemmissa ruumiissa oli merkkejä väkivallasta. Poliisi tutkii tapausta kahtena murhana ja tuhotyönä.

Aiemmin päivällä poliisi kertoi etsivänsä punaista autoa tapaukseen liittyen. Auto löytyi poltettuna Akaasta.

Miesten jäljille päästiin tiedotteen mukaan poliisin omien tutkimusten sekä auton polttamiseen liittyneiden havaintojen ansiosta. Poliisi haluaakin kiittää yleisöä saamastaan avusta.

Kello on yhdeksän aamulla, mutta Kyröskosken taajamassa Hämeenkyrössä ei näy vielä ketään. Erään talon kellarissa kuitenkin tapahtuu. Kuvittaja Daniel Stolle aloittelee työpäiväänsä.

Ikkunat ovat pienet ja katonrajassa ja miehellä on vain muutama huonekalu. Päällepäin on vaikea arvata, että tässä kellarissa tehdään kuvitusta maailman metropoleihin.

Suuret laatujulkaisut New York Times, Guardian ja Spiegel ostavat saksalaisen Stollen töitä. Työ on hektistä. New York Times saattaa laittaa sähköpostin iltapäivällä ja työn pitää olla valmis keskiyöhön mennessä.

Saksalainen kuvittaja Daniel Stolle on asunut Suomessa jo kymmenisen vuotta.

– Opiskelin aikanaan Saksassa teollista muotoilua ja tulin Lahden Muotoiluinstituuttiin vaihto-opiskelijaksi. Siellä tapasin nykyisen vaimoni. Olemme asuneet Lahdessa, Tampereella ja nyt täällä Kyröskoskella, mistä vaimoni on kotoisin.

Stolle on naimisissa taiteilija Liisa Hietasen kanssa. Hietanen virkkaa luonnollisen kokoisia ihmishahmoja, hänen työnsä ovat keränneet ylistystä myös maailmalla.

Ensin työttömänä

Pariskunta löysi talon Kyröskoskelta hyvään hintaan. Saksalainen Stolle on nauttinut maaseudun rauhasta. Tampereelle ajaa vain puolisen tuntia.

Stolle opiskeli ensin teollista muotoilua. Opintojen loppuvaiheessa hänestä alkoi tuntua siltä, ettei se ollut häntä varten.

Sitten mies ihastui suomalaisiin kuvituksiin.

– Ajattelin, että tuota minäkin voisin tehdä.

Alku ei ollut helppo. Daniel Stolle oli työttömänä ja opetteli alaa piirtämällä.

– Sitten kasasin itselleni nettisivut, laitoin töitäni esille, ja aloin kutsua itseäni kuvittajaksi. Lähetin sähköpostia eräälle kanadalaiselle taideblogille, ja he julkaisivat töistäni jutun. Se toi paljon lisää kävijöitä saitilleni.

Pari viikkoa myöhemmin Daniel Stolle sai ensimmäisen toimeksiantonsa New Yorker -lehdelle. Kesti kuitenkin vielä pari vuotta, ennen kuin hän sai elantonsa kuvittajan töistä.

Suomen markkinat pienet

Nyt Daniel Stolle tekee kuvitusten lisäksi myös graafista suunnittelua, vaikka kuvitustyöt riittäisivät hyvin.

– On kyllä suomalaisia kuvittajia, jotka työskentelevät ulkomaisille asiakkaille, mutta he ovat tainneet useimmiten itse lähteä ensin Suomesta ja saaneet vasta sitten nimeä. Itse tein melkeinpä päinvastoin.

Suomen markkinat ovat pienet, joten Stolle neuvoo suomalaisia aloittelevia kuvittaja ajattelemaan heti laajemmin.

Vapausaste työssä vaihtelee asiakkaan mukaan.

– Toisinaan kuvittajan tehtävänä on myös kehittää idea kuvitukseen, ja itse pidän tuota osaa työstä tärkeänä. Toisinaan sitten tulee tarkat ohjeet siitä, mitä minun halutaan tekevän.

Daniel Stolle paitsi asuu myös tekee töitä Kyröskoskella. Hänellä on myös työhuone Kyröskosken keskustassa.

– Täällä kaikki on niin halpaa esimerkiksi Tampereeseen tai muuhun isompaan kaupunkiin verrattuna. Minulla on myös aina ollut erillinen työhuone. Pidän tällaista tilaa jollain tapaa työkaluna. Kotona täytyy myös tiskata ja siivota, hän naurahtaa.

Kuvittajan työkalut

Kuvittajan työkalut ovat vaihtuneet tekniikan kehitettyä. Stolle käyttää piirtämiseen iPad Pro –tablettia ja Apple Penciliä.

– Käsittelen töitä sitten myös tietokoneessa, koska luotan sen väreihin enemmän. Mutta pelkkä tabletti riittäisi periaatteessa 95 prosenttiin töistäni.

Stolle ei ole hylännyt luonnosvihkoja ja lyijykyniä. Niistä on tullut hänelle uudestaan hyvin tärkeitä.

– Minun on helpompi tehdä ideointivaihe paperille, koska tietokoneen tyhjä ruutu tarjoaa melkeinpä liikaa vaihtoehtoja etenemiseen. Luonnosvihkojen avulla minulle jää myös jotain kouriintuntuvaa jäljelle suunnitteluprosessista.

Maailmalla on puhuttu jo pitkään median murroksesta. Onko Daniel Stolle huolissaan töiden vähenemisestä?

– Aloitin urani kymmenisen vuotta sitten keskellä lamaa, joten olen kuullut tätä juttua siitä lähtien. Itselläni ja tutuillani on kyllä riittänyt töitä, joten en ole kovin huolissani. On olemassa paljon pienempiä ammattilehtiä ja muita erikoisjulkaisuja, jotka eivät varsinaisesti ole osa suurempaa julkaisuteollisuutta. Nekin tarjoavat yllättävän paljon työtä kuvittajille.

Muokattu 19.1.2019. Jutun otsikkoa muutettu vastaamaan paremmin Daniel Stollen urapolkua.

Avantouintiin jää koukkuun

Avantouintikausi on parhaimmillaan koko Suomessa ja SM-kisat parin viikon kuluttua. Kylmäaltistuksen vaikutuksia terveyteen on tutkittu jonkin verran. Yhden tutkimuksen mukaan ylähengitystieinfektioita on avantouimareilla lähes puolet vähemmän kuin muilla. Avantouimarit itse sanovat virkistävän hyvän olon olevan tärkein vaikutus. Tämän vahvistaa myös joka päivä avantoon pulahtava turkulainen terveyskeskuslääkäri Kai Haapasalo.

Tesla irtisanoo tuhansia

Sähköautoja valmistava Tesla kertoo irtisanovansa tuhansia työntekijöitä. Irtisanomisten syynä on liian kalliit autot, jotka eivät tuota tarpeeksi voittoa. Teslalla on ollut vaikeuksia saada markkinoilla mallia, johon muilla kuin varakkailla autoilijoilla olisi varaa.

Äärioikeiston perijätär haluaa kouluttaa Ranskan tulevia johtajia – "Arvokonservatismi on vallitseva ideologia Ranskassa"

Moni haikailee Ranskassa Le Penin poliitikkodynastian nuoresta tähdestä konservatiivisen oikeiston yhdistäjää. 29-vuotias Marion Maréchal on perustanut Ranskaan kansallismielisen korkeakoulun. Ylen toimittaja Annastiina Heikkilä tapasi Maréchalin Lyonissa.

Kolme viidestä äänestää varmasti eduskuntavaaleissa

Kolme viidestä äänestysikäisestä ilmoittaa äänestävänsä varmasti huhtikuun eduskuntavaaleissa, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. Epävarmimpia äänestäjiä ovat nuoret, opiskelijat, työttömät ja perussuomalaisten kannattajat. Varmimpia äänestäjiä ovat yli 60-vuotiaat, yrittäjät, ylemmät toimihenkilöt sekä vasemmistoliiton ja kokoomuksen kannattajat.

Poutainen pakkaspäivä tiedossa

Yö oli kylmä koko maassa ja lauantaista on luvassa poutainen pakkaspäivä. Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan pakkanen heikkenee päivällä etelässä. Pohjoisessa pakkasta on päivälläkin reilut 15 astetta. Lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Moni terveysalan asiantuntija kaipaa sairaanhoitajakoulutukseen ryhtiä. Opetus ei saisi määrittyä liikaa ammattikorkeakoulujen sisäisistä linjauksista, yksittäisten opettajien mieltymyksistä tai hoitolaitosten resursseista harjoittelun järjestämisessä. Yhtenäisiä standardeja sairaanhoitajaosaamisen vähimmäisvaatimuksista toivotaan – silloin tiedettäisiin nykyistä paremmin, mitä vastavalmistunut osaa, eikä opetusvastuuta vieritettäisi niin paljon hoitolaitoksille.

Sairaanhoitajaopetuksen suurimmaksi ongelmaksi näyttää nousevan kaksoistutkinnon ohuus. Kun opiskellaan kätilöksi, ensihoitajaksi tai terveydenhoitajaksi, samalla tulee sairaanhoitajan pätevyys. Kritiikin mukaan liian ohuilla eväillä verrattuna pelkkään sairaanhoitajan tutkintoon, jonka laajuus on 210 opintopistettä. On nimittäin mahdollista, että esimerkiksi terveydenhoitaja ei työskentelekään terveydenhoitajana vaan sairaanhoitajana. Silloin osaamisen varmistaminen jää pitkälti hoitolaitoksen vastuulle.

Kaksoistutkintoon liittyvät asiat on huomattu sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyssä.

– Ensihoitajien, kätilöiden ja terveydenhoitajien tutkintojen osalta on Suomessa aika ajoin mietitty, että pitäisikö niiden olla ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Nykyisellä tutkintorakenteella sairaanhoitajaopintojen tuottamaa osaamista on vahvistettava, toteaa Tehyn tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

Sairaanhoidon koulutuksen laajuudesta ja tasosta on oltu Suomessa huolissaan aika ajoin. Viimeksi pari vuotta sitten kansallisessa hankkeessa sorvattiin koulutuksen vähimmäislaajuudet. Kurtin mukaan tilanne ei kuitenkaan riittävästi selkeytynyt.

– Sairaanhoitajakoulutuksen osaamisvaatimukset on kirjattu kaikkien oppilaitosten opetussuunnitelmiin. Siitä huolimatta toteutustavat ja saavutettu osaaminen vaihtelevat ammattikorkeakouluissa. Asiaa ei ole taidettu edes tutkia vielä. Ammattikorkeakouluilla on vahva autonomia päättää asioistaan. Oppilaitos x toteuttaa opintoja eri lailla kuin oppilaitos y, sanoo Kurtti.

Myös professorin mielestä kaksoistutkinto on tarkoitukseensa nähden suppea. Hoitotieteen professori Helena Leino-Kilpi Turun yliopistosta väläyttää ajatuksen yliopistotasoisesta koulutuksesta kätilöille, anestesiahoitajille ja terveydenhoitajille.

– Ruotsissa kätilöt opiskelevat yliopistossa, mikä on kansainvälisestikin tavallisin ratkaisu. Mielestäni se on luontevaa, koska samassa paikassa oppia saavat myös lääkärit ja gynekologit. Mutta en tällä todellakaan tarkoita sitä, että ammattikorkeakoulut olisivat huonoja!

Professoria harmittaa, ettei entisenlaisia erikoissairaanhoitajia enää ole.

– Esimerkiksi psykiatrisia tai anestesiasairaanhoitajia ei ole ollut enää pitkään aikaan. Minusta se on hoitoalan ammattien aliarviointia. Nyt tarkempi perehdytys on jätetty hoito-organisaatioiden vastuulle.

Sairaanhoitajaliitossa surraan samaa asiaa. Liiton puheenjohtaja Nina Hahtela on kirjoittanut Sairaanhoitaja-lehdessä, että useissa maissa sairaanhoitajat ovat arvostettu ammattiryhmä niin muiden ammattilaisten kuin väestön silmissä.

– Näille maille on tyypillistä erikoissairaanhoitajakoulutus. Sairaanhoitajilla on mahdollisuus hankkia syväosaamista omalta erikoisalaltaan. Meillä Suomessa syväosaamisen tuottaminen on tällä hetkellä sysätty pitkälti työnantajille, mikä tarkoittaa pitkiä perehdytysaikoja.

Pääkaupunkiseudun sote-ammattikorkeakouluille kiitosta

Kysytäänpä kokemuksia sairaanhoitajakoulutuksen tuloksista erikoissairaanhoidosta ja perusterveydenhuollosta. Ainakin eteläsuomalaisesta näkökulmasta tilanne vaikuttaa varsin hyvältä. Hoitolaitoksilla on kokemuksia niin työelämään saapuvista sairaanhoitajista kuin alan opiskelijoista harjoittelijoina.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSin hallintoylihoitaja Kaarina Torpan mukaan ei pidäkään lähteä siitä ajatuksesta, että sairaanhoitajan pitäisi olla "valmis" oppilaitoksesta valmistuttuaan ja työelämään tullessaan.

– Hyvät perustaidot on toki valmistuneella oltava, mutta yksityiskohtainen jatkokoulutus jatkuu sairaalassa. Esimerkiksi teho-osastolla työskentely on tarkoin profiloitunutta osaamista, johon on annettava omanlaisensa tarkka perehdytys. Kukaan valmistunut ei voi osata koko sairaanhoitosektoria.

Perusterveydenhuollosta kuuluu samaa viestiä. Erityisesti pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen koulutusosaamiselle sataa kiitosta Helsingin kaupungilta. Koulutusta antavat Metropolia, Laurea, Diak ja ruotsinkielinen Arcada.

– Opetus on korkeatasoista ja hyvin profiloitua. Myös näistä oppilaitoksista valmistuneet kaksoistutkinnon suorittaneet kätilöt ovat pärjänneet sairaanhoitajan työssä oikein hyvin. Pääkaupunkiseudun sote-ammattikorkeakoulut kuulevat hyvin työelämän toiveita, toteaa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan hallintoylihoitaja Marketta Kupiainen.

Sekä HUSista että Helsingin kaupungilta todetaan, että vielä muutama vuosi sitten valmistuneiden sairaanhoitajien osaamisessa oli nykyistä enemmän kirjavuutta. Ryhtiä ovat tuoneet EU-direktiivit ja valtakunnalliset linjaukset, vaikka esimerkiksi Tehyn mielestä ammattikorkeakoulut eivät niitä opetuksessa yhtenäisesti noudatakaan.

– Mielestäni osaaminen on kyllä parantunut, sanoo HUSin hallintoylihoitaja Kaarina Torppa.

Työpaikan kannustavalla otteella, hyvällä eettisellä ilmapiirillä ja laadukkaalla johtamisella on positiivinen vaikutus sairaanhoitajan kompetenssiin työhönsä. Helena Leino-Kilpi

Vielä takavuosina amk-opetuksessa saattoi olla kummallisiakin ratkaisuja kliinisessä harjoittelussa. Yksi tapaus on Joensuusta vuodelta 2013, jolloin vanhuslääketieteen kurssilaiset vietiin heidän yllätyksekseen tutustumaan paikallismediaan.

– Tämä 10 opintopisteen gerontologisen hoitotyön harjoittelu suoritettiin näkemättä yhtäkään vanhusta. Mitään harjoitteluakaan ei ollut. Opiskelijat tekivät silloin opintokäynnin Pohjois-Karjalaan kirjapainoon ja Ylen maakuntatoimitukseen. Eiväthän ne liity asiaan mitenkään, ihmettelee nyt haastateltu Karelia-ammattikorkeakoulun entinen terveyden edistämisen yliopettaja Pirkko Laukkanen.

Reissailu herätti tuolloin kummastusta myös opiskelijoissa, mikä käy ilmi Ylen haltuunsa saamasta opiskelijaraportista.

Opetusministeriön Ylelle antamassa sähköpostivastauksessa todetaan, että ammattikorkeakoulujen tulisi vastata sairaanhoitajakoulutuksen laadusta ja kehittämisestä lain nojalla.

– Laki edellyttää ammattikorkeakoulun laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja ammattikorkeakoulun on osallistuttava lain nojalla ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä säännölliseen arviointiin, jonka tulokset ovat julkisia. Näitä arviointeja tekee Suomessa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on teettänyt koulutusalakohtaisia arviointeja.

Laadun arviointityö ei ministeriön mukaan rajoitu korkeakouluissa pelkästään lain edellyttämään arviointiin vaan useimmat korkeakoulut ovat hankkineet esimerkiksi erilaisia alakohtaisia arviointeja tai sertifikaatteja.

Ministeriön sähköpostivastaukset on annettu korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sekä lukiokoulutuksen osaston nimissä.

Lääkeosaamisessa ja potilaan kääntämisessä petrattavaa

Turun yliopistossa on meneillään tutkimus, jossa selvitetään sairaanhoitajien kompetenssia työhönsä. Kompetenssia arvioi sairaanhoitaja itse, hänen opettajansa sekä esimies organisaatiosta.

Arvioitavana ovat olleet muun muassa rokottaminen, lääkehoito ja potilaan havainnoiminen.

Hyvänä on arvioitu sairaanhoitajan tekemä potilaan hyvinvoinnin tarkkailu sekä potilaasta tehtävät johtopäätökset. Kohtuullisen hyvin on sujunut potilaan itsehoitokeinojen tukeminen eli muun muassa eettiset asiat ja henkinen tukeminen. Sen sijaan kehitettävää on huomattu olevan lääkehoidon tasossa ja sen yksityiskohdissa. Myös potilaan syöttämisessä ja kääntämisessä on ollut haasteita.

Professori Helena Leino-Kilpi korostaa, että tutkimustulokset sairaanhoitajakoulutuksesta kertovat paljon positiivisista asioista. Hänen mielestään negatiiviset sävyt saavat helposti liian suuren roolin keskustelussa.

– Työpaikan kannustavalla otteella, hyvällä eettisellä ilmapiirillä ja laadukkaalla johtamisella on tutkitusti ollut positiivinen vaikutus sairaanhoitajan kompetenssiin työhönsä.

Harjoittelun ohjauksessa kirjavuutta

Yksi sairaanhoitajakoulutuksen koetinkivistä on opiskelijoiden hoitolaitoksissa suorittama harjoittelu. Silloin kytkös omaan ammattikorkeakouluun voi höllentyä liikaakin. Myös hoitolaitoksissa saatavan ohjauksen taso voi hoitotieteen professori Helena Leino-Kilven mukaan vaihdella.

– Opettajat eivät tule enää sairaalaan opiskelijan mukaan. Mielestäni ammattikorkeakoulut kyllä pesevät käsiään opiskelijoiden käytännön ohjauksessa. Joissakin hoitolaitoksissa voi käydä niin, ettei aikaa opastukselle ole riittävästi.

Tehystä kerrotaan, että järjestöön kantautuu aika ajoin tietoja kliinisen harjoittelun epäkohdista. Mistään laajasta ilmiöstä ei kuitenkaan ole Tehyn arvion mukaan kyse.

– Saamiemme tietojen mukaan tokikaan aina harjoittelupaikat eivät ole vastanneet opintojen sisällöllisiä tavoitteita. Että tunnistamme kyllä sairaanhoitajaopiskelijoiden huolen. Enemmänkin ongelmana on ollut, että opiskelijat ovat saaneet oppilaitoksesta puutteellista teoriaopetusta mennessään kliiniseen harjoitteluun, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Kurtti.

Opiskelijat kertovat samoista asioista. Sairaanhoitajaliiton selvityksen mukaan kliinisiä taitoja opetetaan sairaanhoitajaopiskelijoille liian vähän lähiopetuksena. Vuonna 2017 toteutettuun kyselyyn vastasi 651 opiskelijaa.

– Puhtaasti ammattitaitoon liittyvissä opinnoissa, kuten anatomiassa, opiskelijat toivovat nykyistä enemmän lähiopetusta. Verkkokurssitus ei heidän mielestään riitä asioiden kunnolliseen omaksumiseen, kertoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Ohjaajille yhtenäinen koulutus?

Epäkohtia on yritetty ratkoa harjoitteluun osallistuvilla kliinisillä opettajilla. He voivat olla joko hoito-organisaation rahoittamia tai ammattikorkeakoulun palkkalistoilla. Yhtenäistä linjaa ei kuitenkaan Suomessa tähänkään ole. Kliinisten opettajien lisäksi oppia harjoittelussa opiskelijoille antavat sairaanhoitajat. Sairaanhoitajaliitossa toivotaan, että sairaanhoitajat saisivat kunnollisen koulutuksen ohjaustehtäväänsä. Silloin ohjauksen taso paranisi ja yhdenmukaistuisi hoitolaitoksissa.

Pelkästään HUSissa harjoittelee vuosittain 4 500 opiskelijaa maamme ammattikorkeakouluista. He ovat tulevia sairaanhoitajia, röntgenhoitajia, fysioterapeutteja ja bioanalyytikkoja.

– Meillä HUSissa harjoittelijoilla on oma nimetty ohjaajansa. Jakson arvioinnissa on opettaja mukana. Pitää kyllä muistaa, että olemme erikoissairaala, jossa nämä asiat on hoidettava hyvin tarkasti, toteaa hallintoylihoitaja Kaarina Torppa.

Vaikka vastavalmistuneet sairaanhoitajat kokisivatkin saaneensa puutteellista opetusta, oikeusoppinut muistuttaa heidän oikeusturvastaan. Kun Valvira myöntää ammatinharjoittamisoikeuden sairaanhoitajalle, on asia muodollisesti kunnossa.

– Tähän laillistamismenettelyyn pitää voida luottaa. Tässä pitää ottaa huomioon myös tutkinnon suorittaneiden oikeusturva. Heillä on oikeus harjoittaa ammattiaan luottaen pätevyyden asianmukaiseen arviointiin, ilman riskiä tulla epäillyksi ”valehoitajaksi”, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.

Sairaanhoitajaopetuksen laatua pyritään parantamaan meneillään olevassa valtakunnallisessa hankkeessa. Siinä on mukana Suomen 21 sairaanhoitajakoulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua. Vuoteen 2020 ulottuvassa Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen -hankkeessa halutaan varmistaa, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on tulevaisuudessa riittävää.

– Tässä hankkeessa kehitetään esimerkiksi valtakunnallista loppukoetta yhtenäisen osaamisen varmistamiseksi, kertoo Sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Nina Hahtela.

Lue lisää:

Ylempien amk-tutkintojen plagiointisoppa sakenee – nyt jo 26 selvityspyyntöä epäilyttävistä opinnäytetöistä

Opetusministeri rajusti leikatun ammattiopetuksen puutteista: "Peruskoulun päättäneet 16-vuotiaat eivät ole vielä valmiita itsenäiseen opiskeluun"

SuPerin puheenjohtaja hätkähti lähihoitajien toistuvia reissuja suihkulähteelle Lahdessa – oikeusprofessori ehdottaa ulkopuolista selvitystä opetuksen tasosta

Keisaripingviinit ovat poikasilleen huolehtivia vanhempia – mutta vain viiden kuukauden ajan. Sen jälkeen poikasten on tultava itse toimeen Etelämantereen jäisessä elinympäristössä.

Emojensa luota lähteneiden nuorten lintujen ensimmäisistä kriittisistä kuukausista on tiedetty varsin vähän. Uudessa tutkimuksessa seurattiin satelliittilähettimien avulla, missä ja miten poikaset oppivat hankkimaan elantonsa.

Ranskalaisen Chizén biologisen tutkimuskeskuksen asiantuntijat kiinnittivät satelliittilähettimen 15 pingviininpoikasen selkään, ennen kuin poikaset polskahtivat veteen Adélienmaassa sijainneesta yhdyskunnastaan muutama vuosi sitten.

Elettiin joulukuuta, jolloin Etelämantereen sää alkaa yleensä lämmetä ja pesimäalueen lähistölle aukeaa avomerta. Tutkijat valitsivat mahdollisimman hyväkuntoisia lintuja, koska niillä oli parhaat mahdollisuudet selvitä hengissä haasteesta, joihin niillä ei ollut mitään harjoitusta.

– Vanhemmat eivät opeta poikasia uimaan. Kun ne astuvat ensimmäisen kerran veteen, ne ovat hyvin kömpelöitä ja epävarmoja, eivät vanhempiensa kaltaisia nopeita ja tyylikkäitä uimareita, sanoo tutkimusta johtanut Sara Labrusse yhdysvaltalaisesta Woods Holen merentutkimusinstituutista WHOI:sta.

Aluksi nuoret pingviinit suuntasivat mahdollisimman avoimille ja lämpimille vesille oppimaan uimataitoa. Talvikuukausiin mennessä sukellustreenit olivat tuottaneet tulosta, jotta joukko saattoi siirtyä jäisille alueille ja tekemään aiempaa syvempiä sukelluksia jään alla.

Tällä alueella suhteellisen lämmin pintavesi kohtaa syvät, kylmät vedet termokliinissä eli veden lämpötilan harppauskerroksessa. Termokliini alkaa syventyä syksyllä. Samalla sinne painuu krilliäyriäisiä ja muuta pingviineille sopivaa saalista.

– Yllätyimme, sillä emme ennen tienneet nuorten pingviinien pysyttelevän niin kauan merijään seassa. Ne viettivät suurimman osan talvesta sukeltelemalla jään alla, Labrusse kertoo.

Lähettimet välittivät tutkijoiden tietoon yli 62 000 sukellusta. Syvin ulottui 254 metriin.

Jään sulaminen on suuri uhka

Seuraavaksi tutkijat haluaisivat hyödyntää satelliittiseurantaa pingviinien kuolemien rekisteröintiin. Se tieto puuttuu tästä tutkimuksesta. Lähettimet lakkasivat toimimasta parin pingviinin selässä jo ensimmäisinä päivinä. Pisimpään toiminut vaikeni hieman alle vuoden päästä.

– Emme tiedä, tapahtuiko eläimille jotakin, loppuiko lähettimestä akku vai tuliko niihin jokin tekninen pulma, Labrusse sanoo.

Kaikki uusi tieto keisaripingviineistä on tärkeää. Ne ovat maailman suurin pingviinilaji ja erityisen alttiita ilmastonmuutoksen riskeille, koska niiden elämä on täysin sidoksissa jäähän.

Naaras munii keväällä merijäälle yhden munan ja lähtee sitten saalistusmatkalla lihottaakseen itsensä siihen kuntoon, että pystyy ruokkimaan poikasen, kunhan uros on hautonut sen.

Jäätä on oltava sopivasti. Jos sitä on liian vähän, ei ole myöskään hautoma-alueita eikä saalista. Jos jäätä on liikaa, matka avoveteen eli saalistamaan ja takaisin venyy ja poikaset joutuvat odottamaan nälkäisinä.

Nuoret linnut palaavat yhdyskuntaansa jatkamaan sukua viiden tai kuuden vuoden päästä.

– Tarvitsemme lisätietoa siitä, mitä ne tekevät sillä välillä. Ymmärrys niiden reagoinnista muuttuvaan ympäristöön eri elämänvaiheissaan on ratkaisevaa, jotta voimme ennustaa lajin selviämistä ilmaston muuttuessa, sanoo tutkimukseen osallistunut WHOI:n biologi Stephanie Jenouvrier.

Tutkimus on ilmestynyt Marine Ecology Progress Series -julkaisussa. Tästä voit katsoa WHOI:n lyhyen videon Adélienmaalta.

Kemin perinteinen Lumilinna on saatu jälleen valmiiksi lähes ennätysajassa eli kahdessa viikossa. Lauhan alkutalven takia linnan rakennustyöt päästiin aloittamaan vasta loppiaisena.

Kemin 24. linna on aiempaa pienempi, sillä samaan aikaan viereen on rakennettu ympärivuotista lumilinnaa.

Linnassa on satsattu hotellihuoneisiin, joita on yhteensä 14.

Ulkolumilinna avataan suunnitellusti lauantaina 19.1. Ympärivuotisen lumilinnan ravintola- ja veistostilaan pääsee tutustumaan aluksi vain opastettuna, sillä rakennusta viimeistellään vielä sekä ulkoa että sisältä.

Ympärivuotisen lumilinnan rakentaminen viivästyi jo syksyllä, ja se päästään avaamaan kokonaan vasta helmikuussa.

Lauha alkutalvi näkyy myös ympärivuotisen lumilinnan niin sanotussa kylmätilassa: sen ravintola ja veistokset on jouduttu tekemään ostetusta jäästä. Tavallisesti linnaan on käytetty viereisen Perämeren jäätä, mutta tänä talvena meri ei rakentamisen alkaessa ollut tarpeeksi jäässä eikä lumen tekoonkaan päästy tarpeeksi aikaisin.

Kemin 24. lumilinnan teema on kummituslinna, ja ensimmäisen ympärivuotisen SnowExperience -tilaa teemoittaa puolestaan satulinna.

Aluetta ja palveluja kehitetään

Kemin Matkailu Oy on satsannut voimakkaasti merenrannassa sijaitsevan Lumilinna-alueen kehitykseen. Pelkästään ympärivuotinen lumilinna on 9,5 miljoonan euron satsaus, minkä lisäksi alueelle on muun muassa valmistunut viime vuosina lasihuviloita majoituskäyttöön.

Myös palvelutarjonta on kasvanut voimakkaasti. Tänä vuonna uutta tarjontaa on yrittäjä Ilmari Mäenpään kupoli eli dome, jossa voidaan järjestää erilaisia kulttuurielämyksiä ja projisoida revontulet kupolin kattoon laservaloilla.

– Haluamme tänne meidän ympärille uusia toimijoita, jotka tuottavat lisää ohjelmapalveluja meidän asiakkaiden käytettäväksi. Nyt on saatu kulttuuritarjontaa lisäävä tuote, myhäilee matkailuyhtiön toimitusjohtaja Susanna Koutonen.

Yksi buddhalaisuuden syvällisimmistä ymmärtäjistä Suomessa on Mikael Niinimäki eli munkki Taehye sunim. Nimi tarkoittaa “suurta viisasta”. Hän on ollut yli 30 vuotta munkkina ja saanut munkkivihkimyksen sekä Koreassa että Myanmarissa (ent. Burma), kahdesta eri buddhalaisesta koulukunnasta.

Mitä arvostettu hengellinen johtaja ajattelee tuntemamme maailman nykytilasta? Ilmastonmuutos, demokratian kriisi, siirtolaisuuden ja pakolaisuuden problematiikka, ydinsodan uhka – millaisia ratkaisumalleja näihin kysymyksiin tarjoaa buddhalaisuus?

Italiassa omaa luostaria pyörittävä munkki käy Suomessa kahdesti vuodessa. Hänen tammikuun alkupuolelle ajoittuneen vierailunsa yhteydestä löytyi hetki aikaa haastattelulle, vaikka mietiskelylle ja hitaalle luostarielämälle omistautuneen munkin elämä osoittautui yllättävän kiireiseksi.

Kiireinen munkki vastaa Googlen sähköpostista

Munkki Tahye vastaa haastattelupyyntöön nopeasti sähköpostitse omalta Gmail-tililtään. Haastattelu kuulemma sopii, mutta aikataulu on hieman tiukka.

Tämä hieman yllättää: arvostetulla hengellisellä ohjaajalla on älypuhelin, Googlen sähköpostitili ja kiireinen elämä!

Haastattelu kuitenkin järjestyy heti seuraavalle iltapäivälle. Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan buddhalaisen Sampo-keskuksen ovesta astuu sisään hieman kumarassa kulkeva silmälasipäinen mies, joka istuu hitaasti lattiatyynylle ja puhuu hiljaisella äänellä.

– Keskeinen asia elämässä on hiljentyminen. Maailmassa on jatkuvasti kaikenlaista informaatiota, hälyä ja kiirettä. Ihmisten pitäisi oppia hiljentymään. Kuka tahansa voi tehdä jonkinlaista meditaatiota ilman, että se liittyy buddhalaisuuteen tai mihinkään muuhun, hän sanoo.

Munkin elämä ei kuulemma tavallisesti ole näin kiireistä, nyt Suomen-vierailun loppupäiville oli vain pakkautunut erilaisia kokouksia, tapaamisia, vierailuja ja meditaatioita.

66-vuotias munkki Taehye on olemukseltaan hieman ikäistään vanhemman oloinen, mutta ajatus kulkee terävästi ja olemus on miellyttävä.

Teekupposen ääressä jutellessa käy nopeasti ilmi, että hän seuraa uutisia siinä missä kuka tahansa. Hän on myös hyvin tietoinen edellä luetelluista länsimaiden kriiseistä ja valmis keskustelemaan niistä ja tarjoamaan ratkaisumalleja.

Ensin on kuitenkin syytä hieman selvittää, mikä mies munkki Taehye oikein on. Jo itse Buddha aikanaan sanoi, että ei pidä uskoa sokeasti mihinkään, ei edes siihen mitä hän itse tai traditiot tai pyhät kirjat sanovat, vaan ihmisten pitää itse tutkia ja löytää.

Kyseenalaisti kristinuskon 11-vuotiaana

Mikkelissä syntyneen ja kasvaneen Mikael Niinimäen kiinnostus buddhalaisuutta kohtaan syttyi jo 11-vuotiaana, kun hän alkoi ajatella ja epäillä asioita, esimerkiksi tiettyjä kristinuskon opetuksia.

– Yksi tällainen oli opetus Aatamista ja Eevasta ja omenasta. Ajattelin, että miten on mahdollista, että kaikki ihmiset joutuvat kärsimään sen takia, että Aatami ja Eeva söivät yhden omenan. Miksi minäkin joudun kärsimään, vaikka en edes pidä omenoista? hän kertoo.

Hän alkoi intohimoisesti tutkia erilaisia uskontoja ja maailmankatsomuksia. Suvussa oli täti, joka oli antroposofi, hän uskoi jälleensyntymiseen ja erilaisiin luonnonhenkiin. Hän oli myös kasvissyöjä ja piti tärkeänä elämän kunnioittamista. Tämä innoitti nuorta Niinimäkeä jatkamaan tutkimuksiaan.

Hän luki 14-vuotiaana Bruno H. Bürgelin kirjan Sinä ja maailmankaikkeus, joka käsitteli maailmankaikkeutta.

– Se avasi mystisen kokemuksen. Sen kautta ymmärsin, että kaikki asiat maailmankaikkeudessa ovat yhteydessä toisiinsa, ei ole mitään erillistä jumalaa.

Lukukokemus oli ilmeisen tärkeä, sillä haastatteluhetkellä munkki Taehye kaivaa kyseisen kirjan laukustaan. Kansi on kellastunut ja sivut osin repeilleet. Toinen edelleen repussa kulkeva nuoruuden avainteos on munkki Nyanatilokan kirjoittama Buddhan sana.

– Siinä oli vastauksia kysymyksiini ja halusin saada kirjan itselleni. Sen takia tein kirjaston kanssa vaihtokaupan: lahjoitin heille 39 kirjaa ja sain vaihdossa tämän kirjan.

Seuraavat vuodet Niinimäki opiskeli Turun ja Helsingin yliopistoissa uskontotiedettä, historiaa, filosofiaa ja psykologiaa ja teki erilaisia töitä. Lopulta 29-vuotiaana hän matkusti Thaimaahan tullakseen munkiksi.

Ilmastonmuutos ja ydinsodan uhka puhututtavat buddhalaisiakin

Palataan Hakaniemeen buddhalaiseen Sampo-keskukseen teekupposen äärelle. On aika ottaa esille ne maailman kriisit, eli ilmastonmuutos, demokratian mureneminen, siirtolaisuuden ja pakolaisuuden problematiikka ja ydinsodan uhka.

Munkki Taehyen mukaan kaikki nämä ovat tärkeitä asioita, ja ne eivät ole mitenkään henkisestä elämästä erillisiä.

Ilmastonmuutosta munkki hidastaisi opettamalla ihmisiä elämään yksinkertaisemmin: vähemmän tavaraa, vähemmän kulutusta ja vähemmän lihan syömistä.

Poliittisia ja sotilaallisia uhkakuvia hän hälventäisi kehittämällä dialogia eri ihmisten ja uskontoryhmien välillä.

– Uskonnoilla ja maailmankatsomuksilla on maailmassa valtava vaikutus. Se voi olla positiivinen mutta yhtä hyvin myös negatiivinen. Yleensäkin ihmisten pitäisi kuunnella enemmän toisia. Esimerkiksi poliittisessa keskustelussa usein riidellään ja vastustetaan toisen ehdotusta pelkästään sen takia, että toinen kuuluu eri puolueeseen.

Valitettavasti monesti ihmiset eivät ajattele järkevästi ja käytä sitä kapasiteettia mikä meillä on. Munkki Taehye

Tästä hyvänä esimerkkinä käy Italia, jossa munkki Taehye on asunut pysyvästi vuosituhannen alusta. Suunnilleen Pisan ja Genovan kaupunkien välissä sijaitsevassa Lericissä sijaitsee Musang-am -niminen luostari, jossa Taehye seuraa meditaatioiden ja päivän askareiden lomassa Beppe Grillon ja muiden italialaispoliitikkojen edesottamuksia.

– Suomessa poliittinen keskustelu on huomattavasti rauhallisempaa ja toisia kunnioittavampaa kuin Italiassa, hän toteaa.

Tähän liittyen munkki Tahyella on yksi kaikille sopiva elämänohje, jonka ei tarvitse liittyä buddhalaisuuteen millään tavalla.

Taehyen mukaan esimerkiksi päivittäinen viiden minuutin hengitysharjoitus, jossa istutaan silmät suljettuina ja keskitytään vain hengitykseen, voi auttaa rauhoittumaan ja ymmärtämään itseä ja toisia.

Hän pitää esimerkiksi mindfullnessin suosiota toivottavana ilmiönä, vaikka sillä on vain vähän tekemistä varsinaisen buddhalaisuuden kanssa.

Mikä on elämän tarkoitus?

Kun keskustelukumppanina on ihminen, joka on omistanut valtaosan elämästään mietiskelylle, lukemiselle ja itsetutkiskelulle, tekee mieli kysyä maailman suurin kysymys.

Munkki Taehye, mikä on elämän tarkoitus?

– Tarkoitus on että me opimme elämään ihmisinä, tietoisesti. Elävien olentojen tajunta on kehittynyt yli kolmen miljardin vuoden aikana tähän pisteeseen, että ihmisillä on aivot, joilla voi ajatella järkevästi. Valitettavasti monesti ihmiset eivät ajattele järkevästi ja käytä sitä kapasiteettia mikä meillä on.

Taehyen mukaan tietoisuutta ja tarkkaavaisuutta voi kehittää meditaation avulla. Hän puhuu pitkään siitä, kuinka tietoisuuden kehittyessä näemme selkeämmin oman elämämme ja toisten elämän, ja meissä herää sisäinen rauha. Tähän liittyy myös ajatus jatkuvan muutoksen hyväksymisestä.

– Tavallisesti ajattelemme, että niiden asioiden joista pidämme, pitäisi olla pysyviä. Me emme hyväksy pysymättömyyttä. Kuitenkin pysymättömyys, kaiken muuttuvaisuus on tosiasia. Jos hyväksymme sen, elämämme muuttuu keveämmäksi. Muistuu mieleen lainaus, joka on muistaakseni Muumi-kirjasta, jotenkin näin: Kaikki on epävarmaa, ja juuri se tekee mieleni rauhalliseksi.

Tutki, syvenny, mieti ja löydä

Teekupit ovat tyhjät ja haastattelulle varattu aika loppumassa. Vielä yksi asia kuitenkin mietityttää.

Munkki Taehye on selkeästi arvostettu hahmo, buddhalaisjärjestöjen hengellinen johtaja kahdessa maassa. Miksi hänen sanomisiaan kannattaisi kuunnella?

– Kenenkään ei tarvitse kuunnella, jos ei halua. Ihmiset voivat täysin itsenäisesti ajatella, mitä he haluavat kuunnella. Mielestäni olisi tärkeää, että ylipäätään ihmiset syventyisivät kysymään, mitä on totuus. Sitä pitäisi tutkia avaramielisesti.

Munkki Taehye eli Mikael Niinimäki on malliesimerkki ihmisestä, joka elää kuten opettaa. Hän on itse etsinyt vastaukset kysymyksiin, jotka eivät jättäneet häntä rauhaan. Juuri tähän hän kannustaa myös muita: pohtimaan, syventymään ja selvittämään, ilman sokeaa uskoa auktoriteetteihin tai kirjoituksiin.

– Ihmisten pitää itse tutkia ja löytää. Pohtia, syventyä ja miettiä – ja sitten ehkä löytää. Oli se sitten buddhalaisuutta tai mitä hyvänsä.

Neljän eduskuntapuolueen mielestä Suomeen voi olla järkevää hankkia vähemmän uusia hävittäjiä kuin aiotut 64 kappaletta.

Kaksi puoluetta veisi Suomen Natoon, mutta yksikään ei lähtisi nyt purkamaan Venäjän vastaisia pakotteita.

Aseviennin periaatteet jakavat puolueita ja Venäjän mahdolliset vaikutuspyrkimykset vaaleihin hämmentävät vastaajia. Useimmat puolueet pitävät ensi hallituskauden suurimpana sisäisen turvallisuuden uhkana syrjäytymistä.

Yle kysyi eduskuntavaaleihin valmistautuvien puolueiden puheenjohtajilta joukon ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Heitä pyydettiin myös perustelemaan vastaukset lyhyesti. SDP:stä vastaukset antoi varapuheenjohtaja Sanna Marin, koska Antti Rinne on sairauslomalla.

Tässä jutussa puoluejohtajien vastauksia käsitellään heidän puolueensa kantoina.

Vasemmisto ja perussuomalaiset: Hävittäjien määrää pohdittava

Suomi valmistautuu jättimäiseen puolustusinvestointiin. Nykyiset Hornet-hävittäjät, joita aikanaan hankittiin 64 kappaletta, on päätetty korvata uusilla.

Hankintahinta on arvioitu 7–10 miljardiksi euroksi. Päälle tulevat elinkaarikustannukset voivat nostaa hintalapun kymmeniin miljardeihin. Tarjouspyynnöt 64 hävittäjästä on lähetetty.

Yle kysyi puoluejohtajilta, voidaanko Suomeen sittenkin hankkia tätä vähemmän uusia hävittäjiä.

Ei voida, katsovat hallituspuolueet keskusta, kokoomus ja siniset sekä opposition kristillisdemokraatit ja RKP.

Keskustan Juha Sipilä ja kokoomuksen Petteri Orpo viittaavat eduskunnan hyväksymään puolustusselontekoon, jonka mukaan Hornet-kalusto on korvattava täysimääräisesti.

– Ennaltaehkäisevän puolustuskyvyn ylläpitäminen, ilmavalvonta ja ilmapuolustus koko Suomen laajalla alueella edellyttävät vähintään nykyistä määrää, 64 hävittäjää, Sipilä perustelee.

Myös sinisten Sampo Terholle 64 on vähimmäismäärä: hänen mielestään hävittäjiä voisi ostaa enemmänkin.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah huomauttaa turvallisuusympäristön muuttuneen entistä haastavammaksi ja RKP:n mukaan pelissä on koko maan uskottava puolustus.

– Luotan puolustusvoimien asiantuntemukseen tässä, RKP:n Anna-Maja Henriksson perustelee.

Suurin oppositiopuolue SDP katsoo kuitenkin, ettei uusien hävittäjien määrä ole "kiveen hakattu". Puolueen mukaan uskottava ilmapuolustus on turvattava ja hävittäjähankinnassa pyritään nimenomaan tiettyyn suorituskykyyn.

– Kyse ei siis ole vain koneiden määrästä, vaan kokonaisratkaisusta. Hankittavien koneiden määrä ei voi olla vielä kiveen hakattu, vaan määrä päätetään, kun tarjouspyyntöihinsaadut vastaukset on asianmukaisesti käsitelty ja eri vaihtoehdot kartoitettu, SDP:n Sanna Marin kirjoittaa.

Vasemmistoliitto kaipaa hävittäjähankinnoista kriittistä keskustelua. Myös vihreiden mukaan erilaiset vaihtoehdot on vielä pidettävä avoimena, koska tekniikka kehittyy nopeasti.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho kirjoittaa, ettei lukumäärä 64 ole mikään "taivaasta pudonnut totuus."

– Suomi on pieni maa, jonka puolustusmäärärahat ovat hyvin rajalliset. Omiin vahvuuksiin panostaminen ja virheinvestointien karttaminen on siksi erityisen tärkeää.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.

Puolueet: Maanpuolustustahdon notkahdus ei vielä turvauhka

Kaikki puoluejohtajat ovat panneet merkille Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on alentunut. Dramaattisimmin se on pudonnut nuorilla, mutta puolueissa tilanne otetaan vielä rauhallisesti.

Yle kysyi puoluejohtajilta, vähentääkö maanpuolustustahdon heikentyminen jo Suomen turvallisuutta. Vain perussuomalaiset vastasi "kyllä".

Muut vastaavat kysymykseen kieltävästi, vaikka maanpuolustustahdon laskeminen huolestuttaa useimpia.

– Tilanne ei vielä ole hälyttävä, mutta maanpuolustustahdon kehityssuunnasta on syytä kantaa huolta, kirjoittaa vihreiden Pekka Haavisto.

Keskusta, kokoomus, siniset ja kristilliset viittaavat MTS:n kyselyn toiseen kohtaan, jossa henkilökohtainen valmius osallistua maanpuolustukseen oli edelleen varsin korkea.

SDP:n Sanna Marin on huolestunut maanpuolustustahdon laskusta, mutta toteaa sen olevan edelleen eurooppalaisittain verraten korkealla tasolla. Vasemmistoliiton Li Andersson uskoo, että nuorien käsitykset turvallisuusuhista ovat muuttuneet.

– Nähdään, että turvallisuusuhkia on monenlaisia ja varautuminen niihin tapahtuu muilla keinoilla kuin aseilla.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.

Naisia velvoittavalle puolustusjärjestelmälle tukea

Yksikään puoluejohtaja ei kerro kannattavansa asevelvollisuuden muuttamista pakolliseksi naisille.

Varovaisemmille naisia velvoittaville uudistuksille ollaan kuitenkin avoimia. Molemmille sukupuolille pakolliset kutsunnat tai yleinen kansalaispalvelus saavat perusteluissa tukea useammalta puoluejohtajalta, riippumatta heidän vastauksestaan oheiseen Ylen muotoilemaan kysymykseen.

Vihreät, kokoomus ja siniset vastaavat "kyllä". Vastausten perusteluissa vihreät ja kokoomus laajentaisivat kutsunnat naisille.

– Myös naisten osaaminen maanpuolustustehtävissä tulisi täyteen käyttöön, vihreiden Pekka Haavisto perustelee.

Sekä kokoomus että siniset harkitsisivat kaikkia koskevan kansalaispalveluksen ottamista käyttöön. Miehille pakollista asevelvollisuutta näillä ei kuitenkaan haluta korvata, puolueet painottavat.

Kristillisdemokraatit, RKP, vasemmistoliitto ja keskusta vastaavat Ylen kysymykseen "ei". Silti näistäkin RKP laajentaisi kutsunnat naisille ja keskusta kehittäisi kaikkia koskevaa kansalaispalvelusvelvollisuutta.

Vasemmistoliiton Andersson ja perussuomalaisten Halla-aho kiinnittävät huomiota nykyisen, vain miehille pakollisen asevelvollisuuden ongelmiin tasa-arvon kannalta. Anderssonin mukaan naisia velvoittava järjestelmä ei kuitenkaan olisi hyvä ratkaisu. Halla-aho toteaa, että miesten asevelvollisuudella on pitkät perinteet ja laaja kansan tuki.

Halla-aho ja SDP:n Sanna Marin vastaavat "en osaa sanoa". Silti Marin tukee perusteluissaan ajatusta kutsuntojen laajentamisesta kaikille.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.

Vain kokoomus ja RKP veisivät Suomen Natoon

Kokoomus ja RKP katsovat, että Suomen pitäisi hakea Naton jäsenyyttä. Molemmat painottavat, että jäsenyyden hakeminen edellyttäisi kansan tukea.

– Jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä, Suomen turvallisuutta parantava vaikutus ja se vahvistaisi Suomen kansainvälistä asemaa, kirjoittaa Petteri Orpo.

Sininen tulevaisuus korostaa mahdollisimman tiivistä Nato-yhteistyötä ja kannattaa jäsenyyttä siinä tilanteessa, että Ruotsi päättäisi hakea Natoon.

Muut puolueet torjuvat sotilaallisen liittoutumisen. Vihreiden ja SDP:n mielestä Suomen jäsenyys lisäisi jännitteitä.

– Uusi varustelukierre lähialueillamme ei olisi Suomen etujen mukainen, kirjoittaa vihreiden Haavisto.

Vasemmistoliitto sanoo liittoutumattomuuden vahvistavan Suomen vaikutusvaltaa rauhantyössä. Keskustan Sipilä ei näe syytä nykylinjan muutokselle, mutta korostaa tarvetta pitää mahdollisuudet avoimina.

Vain perussuomalaisten Jussi Halla-aho ei osaa sanoa, olisiko jäsenyyden hakeminen paikallaan nyt. Hänen mukaansa Natoon olisi pitänyt liittyä 90-luvulla yhdessä itä-Euroopan maiden kanssa.

– Tuolloin "turvallisuuspoliittinen ympäristö" (eli Venäjä) oli rauhallisempi, ja asia olisi saatu pois päiväjärjestyksestä, Halla-aho kirjoittaa.

Puoluejohtajat korostavat, että Suomi tekee turvallisuuspoliittiset ratkaisunsa itsenäisesti. Ruotsin päätös hakea jäsenyyttä ei siten voisi yksin olla peruste Suomen ratkaisulle.

Sinisten Sampo Terho kuitenkin katsoo, että käytännössä Suomen kannattaa tehdä päätös yhdessä Ruotsin kanssa. Kokoomukselle ja RKP:lle Ruotsin jäsenyys olisi lisäperuste Suomen liittymiselle.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.

Venäjän pyrkimyksistä epävarmuutta, pakotepolitiikasta ei

Koko puoluekenttä on yhtä mieltä siitä, että Venäjän vastaisia talouspakotteiden ei pidä alkaa purkaa.

Koska Krimin niemimaa pysyy miehitettynä, eikä Minskin sopimusta ole täytetty, pakotteiden on jatkuttava, kuuluu varsin yhtenäinen puolueiden viesti.

– Eurooppa-neuvosto teki pakotteiden jatkamisesta yksimielisen päätöksen joulukuussa, muistuttaa kristillisdemokraattien Sari Essayah.

Perussuomalaisten Halla-aho kannattaa myös pakotteiden jatkamista, mutta siirtäisi niiden painopistettä elintarvikkeista energiayhteistyöhön.

Huomattavasti suurempaa epävarmuutta puolueissa aiheuttaa kysymys Venäjän mahdollisista vaikutuspyrkimyksistä Suomen politiikkaan.

Seitsemän vastaaja yhdeksästä ei osaa sanoa, uskovatko he Venäjän pyrkivän vaikuttavan eduskuntavaalien tulokseen. Kaikki näistä pitävät ulkovaltojen vaikutuspyrkimyksiä kuitenkin mahdollisina ja moni suorastaan todennäköisenä.

RKP:n, vihreiden ja kokoomuksen johtajat viittaavat muiden maiden kokemuksiin Venäjän vaikutuspyrkimyksistä.

Vain kristillisdemokraattien Sari Essayah vastaa suoraan uskovansa, että Venäjä pyrkii vaikuttamaan ensi kevään vaaleihin.

– Informaatiovaikuttamista Venäjän suunnalta tapahtuu, mutta vaikea sanoa, pyritäänkö sillä vaalitulokseen vaikuttamiseen vai yleiseen epävarmuuden lisäämiseen.

Perussuomalaisten Halla-aho on puolestaan ainoa, joka ei usko Venäjän vaikuttamispyrkimykseen.

– Venäjän vaikutusmahdollisuuksia ja -pyrkimyksiä liioitellaan, ja Venäjä-kortin ahkerasta heiluttelusta on tullut osa EU-maiden sisäpoliittista peliä.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.

Asevientisopimusten jatkaminen jakaa mielipiteet

Suomi päätti marraskuussa, että uusia asevientilupia Saudi-Arabiaan tai Arabiemiraatteihin, koska nämä maat ovat sotkeutuneet Jemenin veriseen sotaan.

Aiemmin tehdyt vientisopimukset, joihin liittyy muun muassa varaosien toimittamista, päätettiin kuitenkin pitää voimassa.

Osa puolueista - SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit - katsoo, että myös voimassa olevat vientisopimukset pitää perua.

– Tässä tilanteessa Suomen ei pidä viedä tuolle alueelle yhtään enempää sotilasmateriaalia, kirjoittaa SDP:n Sanna Marin.

RKP:n Anna-Maja Henriksson vastaa "en osaa sanoa", mutta katsoo, että vanhatkin sopimukset on purettava, jos se on sopimusoikeudellisesti mahdollista.

Hallituspuolueet ja perussuomalaiset ovat toista mieltä.

Jussi Halla-aho perustelee, että Suomi on niin pieni toimija, että "vientikielloilla ei saavuteta mitään, mutta vahingoitetaan suomalaista vientiä".

Sinisten Sampo Terhon mukaan Suomen on pidettävä tekemistään sopimuksista kiinni, mutta seurattava kohdemaiden tilannetta tarkasti. Keskusta ja kokoomus perustelevat vanhojen sopimusten pitämistä voimassa hieman eri näkökulmista.

– Vanhojen vientilupien perusteella ei toimiteta enää varsinaisia aseita tai asejärjestelmiä, vaan elinkaari- ja huoltopalveluita, toteaa keskustan Sipilä.

– Vanhat vientiluvat myönnettiin erilaisessa tilanteessa kahden edellisen hallituksen aikana. Hallitus seuraa tilannetta ja päivittää tarpeen vaatiessa arviotaan, kirjoittaa kokoomuksen Orpo.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.

Poliisitehtävien siirtäminen muille hankala kysymys

Yle uutisoi viime viikonloppuna, että valtaosa puoluejohtajista haluaa Suomeen satoja poliiseja lisää.

Sen sijaan kysymys nykyisten poliisitehtävien siirtämisestä muille ammattiryhmille on puolueille hankala.

Kristillisdemokraatit, kokoomus, SDP ja siniset vastaavat, että tehtäviä voidaan siirtää. Kristillisdemokraatit ja SDP tosin huomattavat, että julkisen vallan käyttöä tai viranomaistehtäviä ei voi siirtää poliisilta muille.

Selväsanaisimmin tukensa ajatukselle antaa kokoomus.

– Poliisiviranomaiselle kuuluu tällä hetkellä monia tehtäviä, jotka eivät lukeudu poliisitoiminnan ytimeen, kuten rauhallisten päihtyneiden käsittely, löytötavaratoiminta sekä vankien ja tutkintavankien säilytys, kuljetus ja vartiointi. Näitä tehtäviä on pyrittävä siirtämään muille toimijoille ja vapauttaa siten poliisin resursseja muuhun toimintaan, kirjoittaa Petteri Orpo.

RKP, vihreät ja vasemmistoliitto torjuvat poliisitehtävien siirtämisen tai "ulkoistamisen", koska poliisi on viranomainen joka saa mm. käyttää voimakeinoja. Niiden mukaan poliisien resurssit on varmistettava ensi sijassa poliisien määrää lisäämällä.

Perussuomalaiset eivät ota kysymykseen kantaa, koska "tärkeämpää on turvata riittävä poliisien määrä".

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.

Ilmanmuutoksen turvallisuusriskit huolettavat laajasti

Lähes kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamiin turvallisuusriskeihin on varauduttava reagoimaan nykyistäkin paremmin. Näin kirjoittavat perusteluissaan myös kristillisdemokraattien, RKP:n ja keskustan johtavat, vaikka vastaavatkin Suomen varautuneen riittävästi.

– Suomessa ymmärretään laajasti ilmastonmuutoksen turvallisuusriskit ja olemme olleet valmiit tekemään isojakin ratkaisuja sen eteen, Juha Sipilä kirjoittaa.

Viisi puheenjohtajaa vastaa suoraan, että Suomen varautuminen ei ole vielä riittävää.

Sinisten Sampo Terho esimerkiksi katsoo, ettei ilmastonmuutoksen aiheuttamaan pakolaisuuteen ole valmistauduttu "vielä mitenkään". Monet peräävät tehokkaampia toimia itse ilmastonmuutosta vastaan, jotta sen aiheuttamat moninaiset turvallisuusriskit vähenisivät.

Perussuomalaisten Halla-aho vastaa ainoana "en osaa sanoa". Hän katsoo, ettei ilmastonmuutos ole tuonut sellaisia uusia turvallisuusriskejä, joihin voitaisiin turvallisuuspolitiikalla vastata.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.

Syrjäytyminen ja eriarvoisuus suurimmat sisäiset uhat

Kun puoluejohtajat saavat vapaasti nimetä suurimman yksittäisen sisäisen turvallisuuden uhan, kaksi sanaa nousevat yli muiden: syrjäytyminen ja eriarvoistuminen.

Hallituksen porvaripuolueet puhuvat syrjäytymisestä, oppositio useammin eriarvoistumisesta, polarisaatiosta tai osattomuuden kokemuksesta, jotka johtavat syrjäytymiseen.

– Panostukset yhdenvertaiseen koulutukseen ovat avainasemassa eriarvoistumisen ennaltaehkäisemisessä, kirjoittaa RKP:n Henriksson.

– Seuraavalla vaalikaudella on otettava köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunta kaikkea politiikkaa ohjaavaksi tavoitteeksi, vaatii vasemmistoliiton Andersson.

– Syrjäytymisen ehkäisyssä paras keino on lapsille päiväkodissa annettava laadukas varhaiskasvatus. Aikuisille se on työ, kirjoittaa kokoomuksen Orpo.

Omalla linjallaan on perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jonka mukaan seuraavan hallituksen pitäisi puuttua sisäisen turvallisuuden nimissä ennen kaikkea maahanmuuttoon.

Myös sinisten Sampo Terho pitää maahanmuuttoa yhtenä osana kokonaisuutta, joka muodostaa suurimman turvallisuusuhan yhdessä syrjäytyneisyyden ja organisoituneen rikollisuuden kanssa.

Lue kaikkien puheenjohtajien vastaukset ja perustelut täältä.

Puheenjohtajat vastasivat kyselyyn keskiviikkoon 9.1. 2019 mennessä.

LUE LISÄÄ:

Eduskuntapuolueiden puheenjohtajat Ylen kyselyssä: Suomeen tarvitaan lähivuosina 650 poliisia lisää – vain kokoomus empii

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Yle selvitti puolueiden maahanmuuttonäkemykset: Suurin osa lisäisi paperittomien palveluita – vain kaksi puoluetta kieltäisi naisilta burkat

Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) mukaan Suomella voisi olla sata hävittäjää. Hän sanoo Yle TV1:n Ykkösaamussa, että määrä riittäisi koko maan jatkuvaan puolustamiseen, mutta se vaatisi myös huomattavasti enemmän rahaa. Myös mahdolliset koneen rikkoutumiset otettaisiin näin paremmin huomioon.

Nykyiset Hornet-hävittäjät, joita aikanaan hankittiin 64 kappaletta, on päätetty korvata uusilla. Tarjouspyynnöt näistä on lähetetty. Niinistön mukaan 64 hävittäjää on vähimmäismäärä.

– Olemme tässä hyvin maltillisesti liikkeellä, hän muotoili.

Ylen tänään julkaiseman kyselyn mukaan kuitenkin neljä puoluejohtajaa on sitä mieltä, että hävittäjien määrää voisi vähentää. Tätä mieltä olivat SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset.

Niinistö piti tällaista näkemystä vastuuttomana politiikkana.

– Aika yllättävä tieto, ainakin siinä mielessä, että perussuomalaiset ovat mukana punavihreän opposition kanssa. Tässä on kyse siitä halutaanko puolustaa koko maata. Jos hävittäjien määrästä tingitään niin sitten pitää määritellä alue, jota puolustetaan. Mielestäni se on vastuutonta politiikkaa.

Niinistö uskoo, että kysymys hävittäjähankinnoista nousee esille tulevissa hallitusneuvotteluissa.

– Uskon että puolueilta kysytään ovatko ne valmiita sitoutumaan Suomen ilmapuolustukseen. Toivon että hallituksessa ei ole tilaa niille, jotka eivät siihen sitoudu. Se olisi isänmaan kannalta erittäin epäedullista, totesi Niinistö.

"Lemmenjoen uutisoinnissa tehty kärpäsestä härkänen"

Niinistö arvosteli Ykkösaamussa myös tiedostusvälineitä Lemmenjoen vuoden 2017 tapahtumiin ja niistä nostettuihin syytteisiin liittyneestä uutisoinnista.

– Tapauksella on mainehaittansa ja tästä olen julkisuudessakin puhunut ja kenraaliemme kanssa keskustellut, viimeksi eilen. Mutta kaiken kaikkiaan, kun katsotaan tätä kohua, niin kyllä tässä on tehty kärpäsestä härkänen. Toivon että tämä asettuisi oikeisiin mittasuhteisiin.

Niinistö korosti että väärinkäytöksiin on puolustusvoimissa puututtu.

– Järjestelmä toimii, mutta kyllä pitää suhteellisuudentajuakin olla. Vähempikin uutisointi näistä aiheista riittäisi, ja voitaisiin keskittyä johonkin oleellisempaan.

Niinistö kertoi käyneensä usean kenraalin kanssa epävirallisia keskusteluja mediailmapiiristä, "jossa pyöritetään verraten vähäpätöistä asiaa".

– Sopulilauman lailla toimittajat juoksevat sen perässä ja pyrkivät siihen, että päitä putoaa, sanoi Niinistö Ykkösaamussa.

Lemmenjoen harjoitukseen liittyvistä tapahtumista on nostettu syytteet Karjalan lennoston entistä komentajaa Markus Päiviötä sekä Ilmavoimien entistä komentajaa Sampo Eskelistä vastaan. Lisäksi valtakunnansyyttäjänvirasto on pyytänyt Keskusrikospoliisia tekemään esiselvityksen puolustusvoimain komentajan Jarmo Lindbergin mennettelystä Lemmenjoen harjoitukseen liittyen.

Saksan suuret teollisuusyritykset ovat huolissaan Reinjoen vähenevästä vesimäärästä, kertoo talousuutistoimisto Bloomberg.

Viime vuoden lopulla laivaliikenne Reinillä jouduttiin keskeyttämään lähes kuukaudeksi joen muututtua paikoin liian matalaksi. Keskeytys tuli kalliiksi joen varrella olevalle teollisuudelle.

Rein on Euroopan tärkein kuljetusreitti. Joka päivä sitä pitkin kulkee lukuisia proomuja, jotka vievät teollisuustuotteita Sveitsistä ja Saksasta joen suulla sijaitsevaan Euroopan suurimpaan satamaan, Rotterdamiin. Jokea ylöspäin tuodaan muun muassa raaka-aineita, polttoainetta ja hiiltä.

Rein on hyvin tärkeä sellaisille teollisuusjäteille, kuten Daimler, Bosch ja Bayer.

Kun laivaliikenne pysähtyi, teräksenvalmistaja Thyssenkrupp ei voinut toimittaa valmistamiaan autonosia Volkswagenin tehtaille, eikä se itse saanut raaka-ainetta Duisburgin tehtaalleen.

Kemianteollisuuden suuryritys BASF sanoo joutuneensa maksamaan 250 miljoonan euron ylimääräiset kulut, kun se yritti kuljettaa tuotteensa maitse. Yhtiön toimitusjohtaja Martin Brudermüller kehotti marraskussa Tagesspiegel-lehdessä valtiovaltaa aloittamaan mittavan patojen ja sulkujen rakennustyön, jotta laivaliikenne Reinillä voisi jatkua.

Sveitsissä ja Saksassa jouduttiin ottamaan käyttöön bensiinin varmuusvarastot, kun kuljetukset tyrehtyivät. Maakaasun hinta nousi 13 prosenttia, kun sillä korvattiin hiilivoimaloiden hiiltä.

Reinillä seilaavat proomut ovat hyvin edullinen kuljetusmuoto. Esimerkiksi tavaroiden kuljettaminen Rotterdamista Sveitsin Baseliin junilla maksaisi 40 prosenttia enemmän kuin proomukyydillä.

Reinin kuljetusten pysähtyminen pienensi Saksan bruttokansantuotteen kasvua viime vuoden kolmannella ja neljännellä neljänneksellä.

Taustalla jäätiköiden sulaminen

Rein saa vetensä sateiden ohella Alppien jäätiköiden sulamisvesistä. Jäätiköt kutistuvat ilmaston lämpenemisen takia.

Münchenin yliopiston jäätikkötutkija Wilfried Hagg kertoo Bloombergille, että vuosien 1973 ja 2010 välisenä aikana sulamisveden määrä vähentyi 28 prosenttia. Nyt vähentyminen on kasvanut jo 35 prosenttiin, Hagg kertoo.

Tutkijan mukaan joen vesimäärä laskee ilmaston lämpenemisen takia edelleen ja laivaliikenne on jatkossa yhä suuremmissa ongelmissa.

Kirkonkulman koulun oppilaat havainnollistavat myyrien ja pöllöjen keskinäistä vuorovaikutusta leikillä koulun lähimetsässä. Osa lapsista on pöllöjä, osa myyriä.

Kun pöllöt saalistavat myyriä, ne selviävät paremmin talvesta ja lisääntyvät. Se kääntää myyrien määrän laskuun. josta taas seuraa, ettei pöllöille ole riittävästi ruokaa ja pöllöjen määrä vähenee.

– Talvi ei tietenkään ole tällaisen opetuksen kuuminta aikaa, mutta syksyllä ja keväällä meillä on luontojaksoja. Toki tiettyjä ajankohtaisia aiheita on talvellakin, kuten nämä pöllöt. Niitä on hyvä opiskella näin, sanoo kuudennen luokan luokanopettaja Mikko Ollila.

Luontosuhdetta opitaan ulkona

Kirkonkulman koululla opetussuunnitelma toimii ohjeena ympäristöopetukselle. Esimerkiksi kuudesluokkalaiset opiskelivat syksyllä metsään liittyviä asioita.

– Perinteisestä luokkaopetuksesta saadaan paljon tietoa, mutta leikinkaltainen kertaus painaa tiedon tiukemmin mieliin ja havainnollistaa, miten vuorovaikutussuhteet luonnossa toimivat.

– Se, että ollaan paljon ulkona, kasvattaa luontosuhdetta. Opitaan olemaan luonnossa ja löydetään sieltä kiinnostavia ilmiöitä. Silloin on mahdollista innostua luonnonilmiöistä, uskoo Mikko Ollila.

Opetuspolulta osaksi omaa elämää

Ympäristökasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista elintavoiltaan ympäristövastuullisia, vahvistaa heidän luontosuhdettaan, sekä antaa valmiuksia elämänarvojen pohdintaan ja ohjata kestävään elämäntapaan.

Hämeenlinnassa Hämeen Ammattikorkeakoulu, Vanajavesikeskus ja Lasten liikunnan tuki suunnittelevat opintopolkua, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu aina korkea-asteelle saakka. Tavoitteena on, että lapsi ja nuori saa jokaisena vuonna opetusta ja ohjausta kestävän elämäntavan omaksumiseksi osaksi omaa elämää.

Opintopolulle on haettu opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta, kertoo Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden tutkimusyksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki.

– Pala palalta, vuosi vuodelta vahvistetaan lapsen ja nuoren kestävän elämäntavan ja luontosuhteen vahvistumista ja hän oppii ymmärtämään omien valintojensa merkityksellisyyden.

Ympäristökasvatuksessa vahva tahtotila

Oulussa vastaavaa opetuspolkua noudatetaan jo nyt esiopetuksesta lukioasteelle saakka. Alun perin hankerahoituksella käynnistetty työ on muuttunut pysyväksi toiminnaksi, jossa päiväkotien, koulujen ja lukioiden yhdyshenkilöt tapaavat toisiaan ja saavat täydennyskoulutusta.

– Me olemme luoneet polun erilaisille toiminnoille riippuen koulujen valmiudesta ympäristökasvatukseen, kertoo Oulun sivistys- ja kulttuuripalveluiden kehittäjäopettaja Jussi Tomberg, joka toimii myös biologian opettajana Laanilan yläasteella ja lukiossa.

Helpoimmalla tasolla tarjolla on materiaalipankki oppitunteja varten. Vaativampi taso sisältää teemapäiviä ja koulun ulkopuolelta tulevia kouluvierailuja. Kaikkein vaativimmalla tasolla tehdään tutustumiskäyntejä koulun ulkopuolelle ja järjestetään leirikouluja.

Tomberg näkee tänä päivänä ympäristökasvatuksessa vahvan tahtotilan, jossa ympäristöasiat tehdään näkyviksi ja merkityksellisiksi.

Oulun lukioissa on jo alkanut kestävyystieteen kurssi, jossa opiskelijat yhdessä asiantuntijoiden kanssa pohtivat ympäristöasioita ja haastavat päättäjiä niillä. Jussi Tomberg kertoo, että keskustelua on käyty myös Hämeen ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston kanssa jatko-opiskelumahdollisuuksista. Niistä yhtenä esimerkkinä on Oulun yliopiston suunnittelema ilmastoaiheinen sivuainekokonaisuus.

Tutkien ja kokeillen

Hämeenlinnassa ympäristökasvatus näkyy vahvasti muun muassa Verkatehtaan esiopetusryhmässä. Se on ollut syksystä lähtien mukana myös hallituksen ”Ravinteet kiertoon – vedet kuntoon” -kärkihankkeessa. Hankkeessa on neljä eri teemaa: ruoka, energia, maa ja vesi.

Nelivuotisen hankkeen loppuseminaari on maaliskuun lopulla. Tähän seminaariin pikkuverkalaisilta on pyydetty lasten näkökulmaa ympäristöasioihin, kertoo lastentarhanopettaja Marjo Oksanen. Jo helmikuussa lapset käyvät haastattelemassa ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista.

– Me olemme käsitelleet näitä asioita lasten kannalta ja tutkineet niitä kuvallisen ilmaisun kautta. On ollut hämmästyttävää huomata, kuinka lapset ovat ennakkoluulottomia ja rohkeita ajattelussaan.

Esiopetusryhmässä lapsille ei puhuta maailman tuhoutumisesta tai fossiilisista polttoaineista, vaan pidetään yllä iloista ja tutkivaa asennetta. Yksi esimerkki tästä on laatikkoon laitettu peruna. Lapset kastelevat sitä ja seuraavat, miten siihen kehittyy ituja.

– Lapset keksivät itse myös sen, että meidän pitää syödä vähemmän, jotta ruokaa riittää kaikille. He myös huomaavat, että meidän pitää auttaa köyhempiä ja meidän pitää kierrättää. Kukaan meistä aikuisista ei ole kertonut sitä lapsille, vaan he ovat oivaltaneet sen itse tutkimisen kautta.

Lapsilla sanansa sanottavana

Pikkuverkalaisten toiminta on osa Hämeenlinnan kaupungin Satakieli-pedagogiikkaa. Sen mallina on ollut italialainen Reggio Emilia -pedagogiikka. Sen ajatuksena on, että lapsia ei tule pitää suojassa yhteiskunnalta, vaan heidän tulee saada sanoa sanansa asioista, kertoo lastentarhanopettaja Marjo Oksanen.

Oksanen toivookin, että lapsista kasvaa ympäristötietoisia ja ympäristöä ajattelevia ihmisiä.

– Vaikka me toimimme keskellä kaupunkia, se ei silti estä meitä toteuttamasta luonto- ja ympäristökasvatusta. Meidän tulee vain käyttää siihen omaa mielikuvitusta.

Opetussuunnitelma tukena

Uusi opetussuunnitelma tukee vahvasti ympäristökasvatusta, sanoo tutkimusvapaalla oleva Suomen luonto- ja ympäristökoulujen liiton toiminnanjohtaja Niina Mykrä. Opettajilta kuitenkin vaaditaan omaa panostusta, jotta kestävään kehitykseen liittyvät asiat ovat mukana jokapäiväisessä opetuksessa.

Mykrä sanoo, että on paljon kiinni koulujen rehtoreista, miten ympäristökasvatus näkyy kouluissa. Sen vuoksi oppilaat ovat helposti eriarvoisessa asemassa.

– Kukaan ei sinänsä vastusta näitä asioita, mutta ne pitää tuoda esille. Oppilaat ovat kyllä valmiita, mutta monesti opettajat ovat vielä vanhakantaisia. Olen silti koulutusoptimisti ja uskon, että asiat menevät eteenpäin, toteaa Mykrä, joka on väitöskirjassaan tutkinut ympäristökasvatuksen toteutumista perusopetuksessa.

Uteliaisuus voimavarana

Hämeenlinnalaisen Hirsimäen päiväkodin metsäeskarilaisille luonto ja sen vaihtelut tulevat tutuiksi jokapäiväisessä toiminnassa.

– Me käymme läpi, minkälainen sää ja keli on, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Me tutkimme, miten luonto herää henkiin ja mitä tapahtuu, kun tulee pakkasta. Ympäristö itsessään on mahtava kasvattaja, tietää lastenhoitaja Joni Virtanen.

Ilmastonmuutoksella ei metsäeskarilaisiakaan rasiteta, mutta esimerkiksi roskaamisesta puhutaan kyllä.

Lasten kysymykset luonnosta voivat olla maan ja taivaan väliltä. Vastauksia visaisiinkin kysymyksiin haetaan tutkien, kokeillen, havainnoiden ja yhdessä tehden, kertoo Joni Virtanen.

– Lasten uteliaisuus on kantava voimavara. Se opettaa myös meitä aikuisia.