Tampereen Työväentalossa repesi riemu sunnuntaina illalla kahdeksalta, kun ennakkoäänet lävähtivät ruudulle. SDP sai ennakkoäänistä 41 paikkaa.

– Olen todella iloinen, että SDP on kannatuksen kärjessä, puolueen varapuheenjohtaja Sanna Marin juhli.

Marin iloitsi siitä, että puolue sai viidennen kansanedustajapaikan Pirkanmaalla.

Loppumetreillä puolueen etumatka oli kuitenkin lähes sulaa, kun sekä kokoomus että perussuomalaiset hengittivät niskaan. Voitto tuli lopulta niukimmalla mahdollisella erolla.

Vasta kello 23.30 puolueen puheenjohtaja Antti Rinne julistautui Helsingissä varovaisesti vaalivoittajaksi. Ero oli hänen mukaansa silloin vain 5 000 ääntä.

– Hei, kuka voitti tänään? Ensimmäisen kerran vuoden 1999 jälkeen olemme hyvin suurella todennäköisyydellä ykköspuolue Suomessa, Rinne sanoi.

Rinne myönsi odottaneensa parempaa tulosta. 40 kansanedustajaa on vain yksi enemmän kuin perussuomalaisilla ja kaksi enemmän kuin kokoomuksella.

Ääniharava Marin

Heti illan alussa oli selvää, että 33-vuotiaalle Sanna Marinille oli tulossa hurja henkilökohtainen kannatus. Hän sai jo pelkästään ennakkoäänistä 9 835 ääntä. Se on saman verran kuin Marin sai kaikkiaan ääniä viime vaaleissa.

Lopulta Marin sai yli 19 000 ääntä ja oli puolueen ehdoton ääniharava koko maassa. Puolueen puheenjohtaja Rinne sai 12 000 ääntä Uudeltamaalta.

Puheenjohtaja Antti Rinnettä tämän sairausloman aikana sijaistanut Marin hävisi äänikuningattaren tittelin vasemmistoliiton puheenjohtajalle Li Anderssonille, joka sai yli 24 000 ääntä Varsinais-Suomesta.

Reikiä nolla

Marin sai sunnuntaina myös toisen jättipotin, josta moni suomalainen vain haaveilee. Hän pääsi julkiselle puolelle hammastarkastukseen. Näissä vaaleissa on keskusteltu paljon julkisesta terveydenhuollosta.

Tampereella puretaan hammashoidon jonoja, ja töitä tehdään myös sunnuntaisin. Marin sattui saamaan ajan juuri vaalipäivälle Tammela-keskukseen.

Hammastarkastukseen on puolen vuoden jono. Reikiä ei ollut, Marin kertoi vaalivalvojaisissa.

Tiukka kisa

Vaalitulos oli niin tiukka, että Helsingissä ollut Antti Rinne toisteli pitkin iltaa Ylen vaalilähetyksessä, että jännäksi menee.

– On aika hankala arvioida, mikä lopputulos tulee olemaan. Luvut elävät illan mittaan. Sen takia en halua spekuloida yhtään, Rinne kertoi kahdeksan jälkeen.

Rinne ei voinut julistautua vielä ennen iltayhdeltätoistakaan vaalivoittajaksi, vaikka äänistä oli laskettu yli 95 prosenttia.

Ensin kokoomus nosti kannatustaan ja hengitti niskaan. Kun äänistä oli laskettu yli 60 prosenttia, perussuomalaiset meni kokoomuksen ohitse.

Kun äänistä oli laskettu 89 prosenttia, perussuomalaiset oli enää yhden paikan päässä ja kokoomus kahden paikan päässä.

SDP:ssä lähes kaikki muut yllättyivät kokoomuksen loppukiristä paitsi europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari.

– On ihan tutkittu, että kokoomus pärjää joka puolella Eurooppaa lopussa aina paremmin kuin ennakkoon näyttää.

Kenen kanssa hallitukseen?

Sanna Marin oli vaali-iltana Rinnettä suorasanaisempi. Hänen mukaansa puolue on linjannut, että ensin katsotaan vaalit ja hallitustunnustelut. Itse hän ei haluaisi perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen.

– Minun on vaikea nähdä SDP:tä ja perussuomalaisia samassa hallituksessa. Meidän arvopohjamme on erilainen ja sen lisäksi itse näen, että perussuomalaiset ovat talous- ja sosiaalipoliittisesti oikeistopuolue. He ovat arvokonservatiiveja ja oikeistopuolue, Marin linjasi alkuillasta.

28-vuotias Ilmari Nurminen (sd.) uusi paikkansa Pirkanmaalla ja keräsi lähes 10 000 ääntä. Nurminen esiintyi vaalimainoksissa yhdessä Marinin kanssa. Hän kertoo, että he ovat olleet ystäviä jo ennen eduskuntaa.

Nurminen toivoo, ettei uudessa hallituksessa ole nykyisiä hallituspuolueita.

– Toivottavasti hallituspohjaa lähdetään rakentamaan vihreiden ja vasemmistoliiton pohjilta, Nurminen sanoo.

Lisäpaikkoja useassa vaalipiirissä

Pirkanmaan lisäksi muuallakin etenkin naiset olivat tekemässä SDP:n vaalivoittoa. Lopulta puolue sai kuusi lisäpaikkaa viime vaaleihin verrattuna.

Helsingissä Tuula Haatainen keräsi paljon ääniä. Helsingistä uutena eduskuntaan pääsi Eveliina Heinäluoma. Hän myönsi, että sama sukunimi kuin isä Eero Heinäluomalla saattoi avittaa.

– Uskon, että kaupunginvaltuutettuna tehdyllä työllä ja vaalikampanjalla on ollut merkitystä, Eve Heinäluoma sanoo.

Uudellamaalla SDP sai lisäpaikan Antti Lindtmanin, Antti Rinteen ja Maria Guzeninan johdolla. Rauhanneuvottelija Hussein Al-Taee meni uutena läpi, Kimmo Kiljunen palaa eduskuntaan.

Myös Hämeen, Satakunnan, Kaakkois-Suomen, Oulun ja Savo-Karjalanvaalipiirissä SDP sai yhden lisäpaikan.

Hämeessä Johannes Koskinen palasi eduskuntaan, Ville Skinnari sai eniten ääniä SDP:lle.

SDP:n mikkeliläinen kansanedustaja Satu Taavitsainen oli kello 21. aikaan tippumassa Eduskunnasta.

– Tämä on ihan yhtä jännittävää kuin edelliselläkin kerralla. Kello 22–23 aikaan tuli viimeksi tieto läpimenosta. Toivottavasti loppua kohti tulee hyviä uutisia, Taavitsainen kertoi.

Tällä kertaa Taavitsainen jäi niukasti varalle, kun imatralainen Niina Malm meni niukasti edelle.

Savo-Karjalassa SDP sai kolme paikkaa. SDP:n istuva kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen oli tulokseen tyytyväinen.

Oulussa kansanedustaja Tytti Tuppurainen sai seuraa eduskuntaan palaavasta Raimo Piiraisesta.

Satakunnassa raumalainen Kristiina Salonen kisasi Laura Huhtasaaren (ps.) kanssa Satakunnan äänikuninkuudesta, mutta hävisi lopulta parilla tuhannella äänellä Huhtasaarelle. Läpi menivät myös Krista Kiuru ja Heidi Viljanen.

Niukat erot

Muissa vaalipiireissä SDP piti paikkansa. Varsinais-Suomessa Aki Lindén meni uutena läpi.

Vaasan vaalipiirissä entinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen Kokkolassa oli yksi puolueen ääniharavista. Uutena meni läpi Kim Berg.

Keski-Suomessa entinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila jäi varalle. Myös Keski-Suomessa naiset juhlivat ja menossa eduskuntaan olivat Riitta Mäkinen Jyväskylästä ja Piritta Rantanen Jämsästä.

Lapin vaalipiirissä Johanna Ojala-Niemelä piti paikkansa.

Lue lisää:

SDP johtaa ääntenlaskentaa yhdellä paikalla, Rinne: Odotin parempaa tulosta – katso suoraa lähetystä, seuraamme hetki hetkeltä

Lue täältä vaalien tuloksia

Keskusta menetti kolme kansanedustajapaikkaa Oulun vaalipiirissä, mutta säilytti asemansa piirin suurimpana puolueena. Perussuomalaiset, SDP ja vasemmistoliitto saivat kaikki yhden lisäpaikan eduskuntaan.

Juha Sipilä, keskusta, 57 vuotta

Pääministeri, keskustan puheenjohtaja, kansanedustaja, diplomi-insinööri

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Teen kaikkeni, jotta yhä useampi saa Suomessa töitä ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Vaaliteemani on koko Suomi. Pidän huolta koko Suomesta. Koko Suomessa on voitava elää, kouluttautua, tehdä töitä, yrittä ä ja liikkua myös polttomoottoriautolla. Kestävä metsänhoito tuo työtä koko maahan ja kasvattaa hiilinielujamme.

Keskusta haluaa parantaa perusturvaa ja lapsiperheiden palveluja."

Sebastian Tynkkynen, perussuomalaiset, 30 vuotta

Yrittäjä, opiskelija

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Vaadin maahanmuuttokriittistä hallitusohjelmaa sen ehtona, että Perussuomalaiset lähtevät hallitukseen.

Ajan kansanäänestyksen järjestämistä Suomen EU-jäsenyydestä.

Politiikkani keskiössä tulee olemaan rahojen siirtäminen humanitaarisesta maahanmuutosta suomalaisten vähäosaisten hyväksi."

Hanna Sarkkinen, vasemmisto, 30 vuotta

Kansanedustaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: " Lupaan toimia eriarvoisuuden vähentämiseksi. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon vaikutukset eri ihmisryhmiin ja erityisesti heikompiosaisiin, ja pyrittävä rakentamaan mahdollisimman hyvää ja tasa-arvoista yhteiskuntaa kaikille.

Lupaan toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon ilmastovaikutukset. Talous ja yhteiskuntaelämä on sovitettava ympäristön ja ilmaston asettamiin reunaehtoihin.

Lupaan kuunnella asiantuntijoita ja paneutua asioihin mahdollisimman hyvin. Päätöksenteon taustalla ovat aina arvot ja aatteet, mutta on tärkeää, että päätökset perustuvat tietoon ja huolelliseen punnintaan."

Mari-Leena Talvitie, kokoomus, 38 vuotta

Kansanedustaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä parhaani. Se tarkoittaa, että otan asioista selvää, rakennan tulevaisuutta ja edistän järkeviä, kestäviä ratkaisuja - niin sosiaalisesti, ekologisesti kuin taloudellisesti kestävästi.

Vaikutan, kannan vastuuta, avaan ovia ja puhun pohjoisen puolesta. Tunnen alueemme erityispiirteet, kuten nuoren väestön, elinkeinoelämän, infran ja koulutus/osaamisen tarpeet. Niiden puolesta on ilo ja kunnia toimia.

Eduskunnassa toimiessani nostan esiin ihmisenkokoista näkökulmaa, hallinnon sijaan. On kyse ihmisestä - potilaasta, yrittäjästä, opiskelijasta tai vaikka rikoksen uhrista. Erityisesti lasten, nuorten ja perheiden asiat ovat lähellä sydäntäni."

Tytti Tuppurainen, SDP, 43 vuotta

Kansanedustaja, filosofian maisteri

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Puolustan hyvinvointipalveluita: vanhustenhuollon ja terveydenhoidon laatua ja resursseja on lisättävä. Nuorten syrjäytymistä ehkäistään. Vammais-, mielenterveys- ja päihdepalveluja parannetaan. Työllisyyttä ja oikeudenmukaista verotusta edistetään.

Koulutukseen, sivistykseen ja kulttuuriin investoidaan. Varhaiskasvatusoikeus palautetaan kaikille. Laajennetaan oppivelvollisuus toiselle asteelle ja tehdään siitä maksuton. Oulun yliopiston perusrahoitusta lisätään. Peruskoulua kehitetään.

Puolustan pohjoista: Rata kaksiraiteiseksi Ouluun saakka ja väylät kuntoon. Ilmastonmuutosta torjutaan ja pohjoisen herkkää luontoa suojellaan. Järviä puhdistetaan ja vaelluskalakantoja varjellaan. Metsähallituksen Luontopalveluita vahvistetaan."

Jenna Simula, perussuomalaiset, 29 vuotta

Kansanedustajan avustaja, liiketalouden tradenomi

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Toimin politiikassa edistäen Suomen kansan etua.

Teen arvojeni mukaista politiikkaa ja perehdyn huolellisesti käsittelyssä oleviin asioihin.

Kuuntelen kansalaisia, ja olen heitä varten - myös vaalien välillä."

Mikko Kinnunen, keskusta, 51 vuotta

Kansanopiston rehtori, erityisopettaja, pastori, uskonnon ja psykologian opettaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Tehdään yhdessä maa, jossa kaikki otetaan mukaan. Ihmisellä ei ole hintaa, pidetään toisista huolta, kukaan ei putoa. Elämä on jatkuvaa oppimista ja rakentamista. Jokaisen koulupolku kuntoon. Jokainen lapsi/nuori löytää lahjakkuutensa, paikkansa.

Saa yrittää, tehdä työtä ja rakastaa. Yrittävää asennetta oppii eskarista yliopistoon. Työ on aina kannattavaa. Otetaan kaikki mukaan. Saatetaan sukupolvet yhteen. Lapsi on tervetullut. Tuetaan perheitä. Varmistetaan arvokas ja vireä vanhuus.

Viljellään ja varjellaan, kannetaan yhdessä vastuuta. Ettei jäätiköt pääse sulamaan, koko maa pysyy asuttuna, voi hyvin ja kukoistaa. Viljellään ja varjellaan. Välitetään viljelijästä. Hoidetaan metsiä. Rakennetaan puusta. Kierrätetään. Biotalous."

Jenni Pitko, vihreät, 32 vuotta

Arkkitehti

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa:" Lupaan tehdä kaikkeni Suomen talvien pelastamiseksi.

Aion vaikuttaa sosiaaliturvauudistuksen toteuttamiseen, että Suomesta saadaaan kitkettyä köyhyys.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on kaiken toimintani pohja."

Hanna-Leena Mattila, keskusta, 50 vuotta

Kansanedustaja, suomen kielen ja historian lehtori

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan ajaa sellaisia perhepoliittisia uudistuksia, jotka rohkaisevat nuoria ja lapsiperheitä saamaan lapsia. Vanhempainvapaakustannusten tulisi olla valtion eikä äidin työnantajan kustannettavana. Tämä lisäisi myös työelämän tasa-arvoa.

Lupaan edistää arjen turvallisuutta lisäämällä poliisien määrää ( tämä pitää tapahtua yli hallituskauden kestävällä ohjelmalla) ja niin, että kaikilla ikäluokilla on turvallinen paikka, johon he kuuluvat: esim. Vanhuksilla laadukas hoitoympäristö.

Opettajataustaisena haluan varmistaa, että suomalainen koulutus on koko matkalta laadukasta. Kuluneen hallituskauden aikana tehtiin koulutusuudistuksia, joita pitää vielä kehittää esim. ammatillisen koulutuksen reformissa on vielä työstettävää."

Olli Immonen, perussuomalaiset, 33 vuotta

Kansanedustaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan tehdä kaikkeni niiden asioiden eteenpäin viemiseksi, joihin olen politiikassa sitoutunut. Lupaan ajaa politiikassa aina ensisijaisesti suomalaisten etua.

Tulen nostamaan yhteiskunnalliset epäkohdat näkyvästi esiin ja tekemään kaikkeni, jotta kyseiset epäkohdat saadaan korjatuksi.

Pyrin vaikuttamaan siihen, että Suomen maahanmuuttopolitiikkaa saadaan tiukennettua ja suomalainen hyvinvointivaltio säilytettyä. Kansalaisten elinkustannuksia täytyy pyrkiä alentamaan, sekä Euroopan unionin liittovaltiokehitys on pysäytettävä."

Merja Kyllönen, vasemmistoliitto, 42 vuotta

Bioanalyytikko, Euroopan parlamentin jäsen

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Perehdyn asioihin huolella ja teen työni täysillä haasteista riippumatta.

Olen aina rauhanrakentamisen puolella.

Maalaisjärjen lisäksi myös sydän on ratkaisuissa paikallaan."

Pekka Aittakumpu, keskusta, 37 vuotta

Pastori, kirjailija

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Lupaan toimia edelleen yhteisten asioiden hoitamisessa avoimesti, rehellisesti ja päättäväisesti sekä toimia jokaista osapuolta arvostavasti myös silloin, kun asioista ollaan eri mieltä.

Lupaan pitää esillä kestäviä perusarvoja, joita ovat muun muassa rehellisyys, yritteliäisyys, oikeudenmukaisuus ja heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen.

Lupaan toimia sen puolesta, että koko Suomessa säilyisi ja vahvistuisi mahdollisuudet perustaa perhe ja kasvattaa lapsia, käydä koulua ja opiskella, yrittää ja tehdä työtä sekä viettää hyviä eläkepäiviä."

Janne Heikkinen, kokoomus, 28 vuotta

Viestinnän suunnittelija

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: " Lupaan olla aloitteellinen uudistaja ja ennakkoluuloton uusien ideoiden esittäjä. Otan kantaa rohkeasti ja linjakkaasti.

Pyrin vastustamaan holhousta ja edistämään laajempia yksilönvapauksia.

Yritän tehdä hartiavoimin töitä Oulun seudun työttömyyden kitkemiseksi edistämällä pohjoista työtä ja yrittäjyyttä."

Raimo Piirainen, SDP, 66 vuotta

Veturinkuljettaja evp, kansanedustaja 2009–2015

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Pyrin ajamaan oman maakuntani ja Pohjois-Suomen asioita kaikella tarmolla.

Toimin tasa-arvoisemman hyvinvointivaltion turvaamiseksi.

Työtä ja kasvua sekä toimeentuloa kansalaisille, se mahdollistaa hyvinvointivaltion palveluiden laadun ja yhdenvertaisen saatavuuden."

Ville Vähämäki, perussuomalaiset, 39 vuotta

Kansanedustaja, DI

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Järkeä talouspolitiikkaan Kokonaisveroastetta laskettava. Keskituloisten veroale. Velaksi elämisen on loputtava. Asumisen, sähkön ja liikkumisen hintaa laskettava. EU-nettojäsenmaksu alemmaksi. Varauduttava uuteen velkakriisiin.

Toimivat liikenneyhteydet Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkeitä: VT4, VT8, VT22 ja VT20. Pohjantielle kolme kaistaa Kaakkuri-Linnanmaa välille. Oulu-Ylivieska välille kaksoisraide ja lentorata. Junayhteyksien nopeuttaminen.

Oulusta teknologiakeskus Oulun talouskasvu edistää koko Pohjois-Suomea ja Oulun talousaluetta. Ouluun kasvua syntyy vahvasta osaamisesta useilla eri teknologia-aloilla. Yliopistolla on suuri rooli. Kaivos- ja akkuteknologiat."

Antti Rantakangas, keskusta, 55 vuotta

Olen toiminut kansanedustajana vuodesta 1999 alkaen, sitä ennen mm. maatalousyrittäjänä

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Haluan jatkaa työtä Suomen talouden,työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.Erityisesti haluan puolustaa pohjoisen Suomen kehitysedellytyksiä,liikenneyhteyksiä ja koulutuspaikkoja.

Haluan toimia kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisesksi. Tärkeimpänä kasvavat metsävaramme.

Haluan parantaa erityisesti pienituloisten toimeentuloa mm.sosiaaliturva uudistuksen kautta."

Katja Hänninen, vasemmistoliitto, 39 vuotta

Myyjä, kansanedustaja

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Riittävän toimeentulon, hyvinvoinnin ja turvallisuuden sekä julkisten sote-palveluiden turvaaminen. Indeksijäädytykset tulee perua ja säätää kaikille tukimuodoille yhtenäinen perusturva. Tulonsiirtoja lapsiperheille tulee lisätä ja köyhyyttä torjua.

Eriarvoistumisen ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen säätämällä esimerkiksi toisen asteen koulutus aidosti maksuttomaksi kaikille. Koulutusleikkaukset on peruttava ja opintopolku aina varhaiskasvatuksesta lähtien on turvattava.

Pienten sairaaloiden toiminnan turvaaminen, Pohjoisen Suomen työllisyyden, koulutuspaikkojen ja kulkuyhteyksien parantaminen. Työelämän tasa-arvon ja reilujen pelisääntöjen edistäminen esim. alipalkkauksen kriminalisointi."

Juha Pylväs, keskusta, 47 vuotta

Kansanedustaja, agronomi, maaseutuyrittäjä

Vaalilupaus Ylen vaalikoneessa: "Tiestön kunnossapitoon panostuksia. Varsinkin soratiestö kaipaa pysyäkseen pitkään hyvässä riittävää kunnossapitoa.

Biokaasu merkittäväksi liikennepolttoaineeksi. Uusiutuvaa energiaa pitää lisätä. Varsinkin biokaasun liikennekäyttöä pitää vauhdittaa verohelpotuksilla. Samalla maaseudulle saadaan merkittävä tulonlähde.

Perheiden palveluiden turvaaminen. Vastasyntyneen ja pienen lapsen paikka on ensisijaisesti kotona vanhempiensa hoidossa. Sitä pitää tukea riittävästi kotihoidon tuella ja perheiden päätöksillä."

Lue myös:

Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

Katso vaalien tulos Ylen tulospalvelusta

SDP johtaa ääntenlaskentaa yhdellä paikalla, Rinne: Odotin parempaa tulosta – katso suoraa lähetystä, seuraamme hetki hetkeltä

Puolueiden puheenjohtajista eniten ääniä keräsi koko maan vaalikuningas Jussi Halla-aho. Kokoomuksen Petteri Orpoa ja SDP:n Antti Rinnettä lukuunottamatta myös muut puoluejohtajat olivat puolueensa vetovoimaisempia ehdokkaita.

Orpon edelle kiilasi neljä muuta puolueen jäsentä. Puolueen ääniharava oli oikeusministerinä hallituksessa istunut Antti Häkkänen 20 231 äänellä.

Orpoa enemmän ääniä keräsivät myös Elina Lepomäki, Ben Zyskowicz ja Kai Mykkänen.

Orpon äänimäärä jäi 10 784:ään. Antti Rinteellä oli koossa 12 026 ääntä. Häntä enemmän ääniä demareista saivat Sanna Marin ja Antti Lindtman.

Jussi Halla-ahon ylsi 30 527 äänellä uuteen ennätykseen Helsingissä. Sillä hän peittosi nykyisen presidentin Sauli Niinistön aikaisemman ennätyksen.

Pääministeri Juha Sipilän äänisaalis on 16 680. Viime vaalien äänikuningas saa nyt tyytyä koko maan vertailussa seitsemänteen tilaan.

Halla-ahon ohella puoluejohtajista Sipilää enemmän ääniä saalistivat vasemmistoliiton Li Andersson vihreiden Pekka Haavisto.

Lisää aiheesta

SDP suurin puolue, aloitti jo uuden hallituksen hahmottelun – Yle seurasi vaali-iltaa hetki hetkeltä

Tästä pääset katsomaan kaikki tulostiedot vaaleista

Halla-aho vaalien äänikuningas ja ohitti Sauli Niinistön aikaisemman ennätyksen Helsingin vaalipiirissä – katso täältä muutkin äänirohmut

Helsingin vaalipiiristä valittiin yhdeksän uutta kansanedustajaa.

Tässä he ovat:

Vihreiden uudet edustajat ovat Maria Ohisalo, Mari Holopainen ja Atte Harjanne. He kaikki ovat Helsingin kaupunginvaltuutettuja.

Kokoomuksen riveissä eduskuntaan nousee aivan uutena Terhi Koulumies. Myös Koulumies on kaupunginvaltuutettu.

SDP:n uutena edustajana Arkadianmäellä nähdään valtuutettu, SDP:n Helsingin valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma.

Perussuomalaisten uudet kansanedustajat ovat Jussi Halla-aho ja Mari Rantanen. Hekin Helsingin kaupunginvaltuutettuja.

Vasemmistoliiton riveistä uusina eduskuntaan nousevat Mai Kivelä ja Veronika Honkasalo. Hekin kaupunginvaltuutettuja.

Tippujia viisi

Tippujia oli yhteensä viisi:

Vihreiden valtuutettu Ozan Yanar tippui. Samoin SDP:n valtuutettu Pilvi Torsti sekä Vasemmistoliiton valtuutettu Silvia Modig. Myös Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho tippui eduskunnasta, vaikka hän yrittikin tällä kertaa eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä.

Perussuomalaisten valtutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja Mika Raatikainen myös tippui.

Kaikkiaan 22 edustajaa

Kaiken kaikkiaan Helsingin vaalipiiristä valittiin yhteensä 22 kansanedustajaa.

Tässä he ovat:

Vihreät: 6

Outi Alanko-Kahiluoto

Pekka Haavisto

Atte Harjanne

Mari Holopainen

Emma Kari

Maria Ohisalo

Kokoomus: 6

Terhi Koulumies

Jaana Pelkonen

Wille Rydman

Sari Sarkomaa

Juhana Vartiainen

Ben Zyskowicz

SDP: 3

Tuula Haatainen

Eveliina Heinäluoma

Erkki Tuomioja

Perussuomalaiset: 3

Jussi Halla-aho

Tom Packalén

Mari Rantanen

Vasemmistoliitto: 3

Paavo Arhinmäki

Veronika Honkasalo

Mai Kivelä

RKP: 1

Eva Biaudet

Uudenmaan kansanedustajista 16 on uusia. Heidän joukossaan on perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, näyttelijä Pirkka-Pekka Petelius sekä Brother Christmas -nimellä julkisuuteen noussut Ari Koponen.

Eduskunnasta tippuivat muiden muassa tähtiliikkeen Paavo Väyrynen, vihreiden Jyrki Kasvi, sinisten ministerit Sampo Terho ja Jussi Niinistö sekä Simon Elo.

Ilman paikkaa jäivät myös porvoolainen Mikaela Nylander (r.), vihtiläinen Eerikki Viljanen (kesk.) ja lohjalainen Joona Räsänen (sd.). Raaseporista eduskuntaan nousi uusi sosialidemokraatti Johan Kvarnström.

Vantaalta kansanedustajia on nyt peräti kuusi edellisen kauden kahden sijaan. Yksi koko vaalien nuorimmista ehdokkaista, omalla listallaan eduskuntaan pyrkinyt vantaalainen Veeti Salo ei kuitenkaan onnistunut saamaan tavoittelemaansa paikkaa Arkadianmäeltä.

Kaikkiaan Uudeltamaalta valittiin 36 kansanedustajaa, tässä he ovat:

Kokoomus 9:

Elina Lepomäki (Espoo)

Kai Mykkänen (Espoo)

Pia Kauma (Espoo)

Mia Laiho (Espoo)

Kari Tolvanen (Espoo)

Sari Multala (Vantaa)

Heikki Vestman (Sipoo)

Ruut Sjöblom (Tuusula)

Pihla Keto-Huovinen (Mäntsälä)

SDP 7:

Antti Lindtman (Vantaa)

Antti Rinne (Mäntsälä)

Hussein al-Taee (Vantaa)

Kimmo Kiljunen (Vantaa)

Timo Harakka (Helsinki)

Maria Guzenina (Espoo)

Johan Kvarnström (Raasepori)

Perussuomalaiset 6:

Riikka Slunga-Poutsalo (Lohja)

Mika Niikko (Vantaa)

Leena Meri (Hyvinkää)

Riikka Purra (Kirkkonummi)

Arja Juvonen (Espoo)

Ari Koponen (Tuusula)

Vihreät 5:

Pirkka-Pekka Petelius (Espoo)

Inka Hopsu (Espoo)

Noora Koponen (Espoo)

Saara Hyrkkö (Espoo)

Tiina Elo (Espoo)

RKP 3:

Anders Adlercreutz (Kirkkonummi)

Thomas Blomqvist (Raasepori)

Veronica Rehn-Kivi (Kauniainen)

Keskusta 2:

Antti Kaikkonen (Tuusula)

Matti Vanhanen (Nurmijärvi)

Vasemmisto 2:

Jussi Saramo (Vantaa)

Pia Lohikoski (Kerava)

Liike Nyt 1:

Harry Harkimo (Sipoo)

Kristillisdemokraatit 1:

Antero Laukkanen (Espoo)

Ylen Voitto-robotilla on ollut kiireinen vaali-ilta. Heti eduskuntavaalien ääntenlaskennan valmistuttua Voitto kirjoitti tulosraportit kaikista Suomen kunnista.

Lue oman kuntasi raportti tästä alta.

Lue myös:

Eduskuntavaalien tulospalvelu

Vaalien hetki hetkeltä -seuranta

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen jännittää.

Mies katsoo keskittyneenä vaalilähetystä ja pohtii, pystyykö puolue oikaisemaan vaaleja edeltäneen synkän gallup-kierteensä. Ennakkoäänten tulos julkaistaan hetkellä minä hyvänsä.

Keskusta on usein ollut ennakkoäänten ykkönen, ja nyt siitä lipeäminen ennakoisi karvasta loppuiltaa.

Kohta saamme ennakkoäänten tulokset, toteaa Matti Rönkä Ylen vaalistudiosta, minkä jälkeen keskustan vaalivalvojaisiin laskeutuu syvä hiljaisuus ja epäusko.

Keskusta on kaukana kärkipuolue SDP:stä. Puolue on menettämässä jopa 20 paikkaa ja päätymässä kaikkien aikojen huonoimpaan eduskuntavaalitulokseen.

Puolueen ydinkannatusalueella Oulun vaalipiirissä, ja pääministeri Juha Sipilän kotikonnuilla keskustalle ennakoidaan vain viittä paikkaa edellisvaalien yhdeksän sijaan. Piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen on järkyttynyt.

– En osannut odottaa tällaista pahimmissa painajaisunissakaan. Toivotaan vielä, että muutama paikka saadaan takaisin, mutta tuloksen edessä on oltava rehellinen.

Hallitusvastuu kaatoi keskustan ja Sipilän

Heti ennakkoäänten jälkeen kävi selväksi, että hallitusvastuun haitat kaatuivat tälläkin kertaa keskustan harteille. Hallituskumppani kokoomus nappasi jopa yhden lisäpaikan.

Keskustan kannalta tukalan tilanteen totesi myös puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä vaali-illan puheessaan.

– Vastuunkantajan rooli oli meillä tällä kertaa. Olemme menossa sellaiseen aikaan, jossa on vähintään viisi suurta puoluetta. Hallituksen muodostaminen ei tule olemaan helppo tehtävä.

Keskustan paikkamäärä eduskunnassa on alkavalla vaalikaudella pienin yli sataan vuoteen. Puolue menetti sunnuntaina kannatuksestaan yli 7 prosenttiyksikköä ja peräti 18 paikkaa. Eduskuntaan valittiin tällä kertaa 31 keskustan ehdokasta.

Keskusta oli vastaanlaisessa tilanteessa vuonna 2011, jolloin sillä oli ennen vaaleja peräti 51 kansanedustajaa. Keskusta menetti 16 paikkaa ja tämän vuoden tavoin yli 7 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Tuolloin hallituskumppani kokoomus nousi suurimmaksi puolueeksi, mutta nyt se jäi SDP:n ja perussuomalaisten taakse.

Keskustan kurimus ja historiallisen huono vaalitulos herättivät nopeasti spekulaatiot puolueen asemasta hallitusneuvotteluissa ja Juha Sipilän asemasta puolueen puheenjohtajana.

Oulun vaalipiirissä Sipilä oli selvä äänikuningas yli 16 000 äänimäärällään. Puolueen puheenjohtajan ja pääministerin henkilökohtainen kannatus kuitenkin lähes puolittui edellisvaaleista.

Pohjoisen puolue

Oulun vaalipiirissä keskustan illasta ei tullut aivan niin synkkä kuin ennakkoäänet antoivat odottaa. Keskusta sai Pohjois-Pohjanmaalta lopulta kuusi paikkaa eli saman verran kuin kahdeksan vuotta sitten. Kainuu jäi ilman keskustan edustajaa ensimmäistä kertaa yli 35 vuoteen.

Puolueen kannatus kipusi Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa niukasti yli 30 prosenttiin, mikä on keskustan huonoin kannatusluku Oulun vaalipiirissä tämän vuosituhannen eduskuntavaaleissa.

Aamulla menen taas töihin. Antti Ollikainen

Keskusta on tottunut menetykseen Pohjois-Suomessa, joka on poliittiselta kannatukseltaan poikkeuksellinen alue. Oulun ja Lapin vaalipiirin kansanedustajista on perinteisesti puolet ja usein vielä enemmänkin ollut keskustalaisia. Millään puolueella ei missään muussa vaalipiirissä ollut viime vaaleissa vastaavaa kannatusta.

Keskusta säilyi selvästi Pohjois-Suomen suurimpana puolueena, mutta paikkamäärä putosi kauas edellisvaaleista, ja puolueen valtakunnallisen menestyksen tavoin myös pohjoisessa palattiin vuoden 2011 eduskuntavaalien tasolle. Oulun vaalipiiristä eduskuntaan valittiin kuusi edustajaa ja Lapista kolme.

Keskustalla riittää pohdittavaa

Oulun keskustan vaalivalvojaiset hiljenevät tuloslaskennan edetessä. Piirin johto jännittää vielä viimeiseen saakka, josko puolue pystyisi vielä nappaamaan seitsemännen paikan Oulun vaalipiirissä.

Taistelu viivan tuntumassa on tiukkaa, mutta keskustan Tuomas Kettunen häviää niukasti vasemmistoliiton Katja Hänniselle. Seitsemäs edustaja olisi tuntunut jo pieneltä voitolta, arvioi piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen.

– Ennakkoäänten jälkeiseen tilanteeseen ja ennakoituun viiteen paikkaan seitsemän edustajaa olisi ollut jo hyvä tulos. Mutta tämä kuusikin on hieman lohdullisempi.

Vuosituhannen vaihteessa parikymppisenä nuorukaisena politiikkaan mukaan tullut Ollikainen katsoo jo eteenpäin.

– Aamulla menen taas töihin, ja siitä alkaa tuloksen analysointi.

Töitä on tiedossa myös keskustan puoluejohdossa. Puoluehallitus kokoontuu tiistaina, ja piirien toiminnanjohtajat ja puoluetoimiston väki keskiviikkona.

Pohjois-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalon mukaan vaalituloksesta pitää tehdä tarkka analyysi. Yksi selvityksen kohteista tulee olemaan hallituskumppani kokoomuksen menestys.

– Kaikki hallitukseen liittyvä negatiivinen uutisointi tuntuu nyt osuneen meidän nilkkaan, Ylitalo huokaisee.

Näin on yksi keskustan poliittisen historian karuimmista illoista tullut päätökseen. Tuloslaskenta on päättynyt ja vaalivalvojaiset vaienneet häkellyttävään tappioon.

Piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainenkaan ei enää jännitä.

Korjaus 15.4. kello 8:06: Jutussa luki aiemmin, että keskusta menetti sunnuntaina kannatuksestaan yli 7 prosenttia. Korjattu, että keskusta menetti kannatuksestaan yli 7 prosenttiyksikköä.

Lue myös:

Tässä ovat Oulun vaalipiirin kansanedustajat – kaksi alle 30-vuotiasta mutta myös vanhoja konkareita

Kainuu vaihtoi kansanedustajiaan, kaikki istuvat tippuvat – keskusta jäi ilman paikkaa Kainuusta

Millainen vaalitulos on pääministerin vaalipiirissä? Seuraa suoraa lähetystä Oulusta

Katso vaalien tulos Ylen tulospalvelusta

Julian Assange rikkoi toistuvasti turvapaikkansa ehtoja ja yritti käyttää Ecuadorin Lontoon suurlähetystöä vakoilukeskuksena, sanoo Ecuadorin presidentti Lenin Moreno the Guardian lehden haastattelussa.

Moreno sanoo myös, että hänellä on Britannialta kirjallinen lupaus, että Assangen perusoikeuksia kunnioitetaan, eikä häntä luovuteta sellaiseen maahan, jossa on käytössä kuolemanrangaistus.

Britannian poliisi pidätti Assangen viime torstaina, sen jälkeen kun Ecuador peruutti hänen turvapaikkaoikeutensa. Assange oli lähetystössä lähes seitsemän vuotta.

Julian Assangen luovuttamista ovat vaatineet Yhdysvallat ja Ruotsi. Yhdysvallat syyttää Assangea vakoilusta ja Ruotsi raiskauksesta.

Koska vaatimuksen esittää kaksi eri valtiota, Britannian sisäministeri päättää kumpi valtioista saa etusijan.

Vuoden 2011 katastrofissa Fukushiman ydinvoimalan kolme reaktoria sulivat ja nyt ensimmäistä kertaa sieltä poistetaan polttoaineyksiköitä. Voimalan poistaminen käytöstä kestää vuosikymmeniä.

Tokyo Electric Power -yhtiö kertoi maanantaina, että ensimmäisen polttoaineyksikön poistaminen jäähdytysaltaasta on aloitettu. Yksiköitä on yhteensä 566 kappaletta.

Polttoaineyksiköt jäähdytysaltaissa eivät ole suljettuja. Niiden siirtäminen turvalliselle alueelle on tärkeää, jotta vältytään katastrofilta, jos alueella sattuisi uusi maanjäristys.

Tokyo Electric Powerista kerrotaan, että tämän ensimmäisen reaktorin polttoaineen poisto vie kaksi vuotta.

Varsinainen haaste tulee olemaan sulaneen polttoaineen poistaminen itse reaktoreiden sisältä.

Tämän sivun kartat antavat yleisnäkymän kuntien ja äänestysalueiden suurimmista puolueista sekä puolueiden kannatuksen muutoksesta. Tarkemmat alueelliset tiedot vaalituloksesta löydät Ylen tulospalvelusta.

VINKKI: Voit tarkentaa karttaa hakemalla kuntaa tai äänestysaluetta. Valittu alue vilkkuu kartalla. Voit myös vaihtaa näkymää suurimman, toiseksi suurimman ja kolmanneksi suurimman puolueen välillä. Jutun lopussa kerrotaan lisäksi kunkin puolueen ääniosuuden muutos kuntien tarkkuudella.

Hallitus eroaa, kannabis on nyt laillista Ruotsissa ja valuuttakin vaihtuu.

– Olemme lakkauttaneet Ruotsin kruunun ja korvanneet sen bitcoinilla, aika ostaa! Ruotsin sosiaalidemokraattien Twitter-tili väittää.

Ei kannata uskoa. Tili on kaapattu.

– Nyt kun Steffe eroaa, hänestä tulee puolustusvoimien luutnantti, kaapattu tili vinoilee.

Tviiteistä päätelle tilin kaappaaja on kiinnostunut maahanmuuttokysymyksistä, sillä “Ruotsin ilmavoimat on päätetty lopettaa ja laittaa rahaa sen sijaan maahanmuuttoon ja hädänalaisille”.

– Nyt voimme juhlia raiskausten uhrien ennätyskorkeaa määrää nostamalla veroja ja avaamalla rajat, sosialismi FTW!

Puolue kertoi verkkosivuillaan, että ongelmaan etsitään ratkaisua.

Kaikki vaaleista – tulospalvelu kertoo läpimenneet, pudonneet ja ääniharavat

Eduskuntavaalit olivat tällä kerralla erittäin tasaiset. SDP ja perussuomalaiset taistelivat ykkössijasta aivan viimeisiin ääniin saakka. Lopulta kärkisija ratkesi Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirien yömyöhällä valmistuneen laskennan myötä. Katso kaikki tuloksesta Ylen tulospalvelusta.

SDP voitti perussuomalaiset hiuksenhienolla erolla – suurimman puolueen asema on nyt heikompi kuin koskaan itsenäisyyden aikana

SDP saa uuteen eduskuntaan 40 paikkaa, ja perussuomalaiset seuraa aivan kannoilla: 39 paikassa. Pääministeripuolue keskusta ja eduskunnasta rannalle jäänyt siniset olivat vaalien häviäjät. Vihreät nosti eduskuntaan nuoria ja naisia.

Hallitusneuvotteluista tulossa vaikeat

Eduskuntavaalien lopullinen tulos ja viimeiset paikat saattavat ratketa vasta keskiviikkona, kun virallinen tulos julkaistaan. Siihen asti saadaan jännittää jopa siitä, kuka lähtee vetämään hallitusneuvotteluja. SDP ei pääse valtaan ilman kokoomuksen tai keskustan tukea, eivätkä kokoomus tai keskusta lähde SDP:n apupuolueeksi ilman kovia myönnytyksiä. Lue Ylen politiikan toimittajan Pekka Kinnusen analyysi mahdollisista neuvottelukuvioista.

Katso kartasta kuinka maassa äänestettiin

Ylen kartta kertoo, kuinka kansalaiset äänestivät vaalipiireittäin ja kunnittain. Kartasta näet, mikä oli asuinkuntasi suurin puolue ja missä puolueet kasvattivat äänipottiaan eniten. Tarkemmat alueelliset tiedot vaalituloksesta löydät Ylen tulospalvelusta.

Naisleijonat taipui MM-hopealle – Yhdysvallat vei voiton rankkareilla

Ensimmäistä kertaa historiassa MM-finaalissa pelannut Naisleijonat joutui taipumaan Yhdysvalloille värikkäiden vaiheiden jälkeen. Ratkaisu saatiin vasta voittomaalikilpailussa, vaikka Suomi ehti jo tuulettaa maailmanmestaruutta jatkoerässä. Yhdysvallat voitti numeroin 2–1.

Viikko alkaa keväisenä

Suomeen virtaa lähipäivinä lämmintä ilmaa ja sää on pääosin poutainen. Maanantaina on aurinkoista koko maassa. Viikon edetessä sää lämpenee päivä päivältä. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Vaalit on vaalittu ja vaalijuhlat pidetty. On aika palata arkeen. Hallitusta ja hallitusohjelmaa pitäisi alkaa kasata. Vaalilupauksia tarkastellaan tosiasioiden valossa. Talous on yksi niistä.

Valtiovarainministeriö julkisti talvella kestävyysvajelaskelmansa. Sen mukaan julkisen taloutemme kestävyysvaje heiluu edelleen kymmenen miljardin euron tienoilla. Ja juuri ennen vaaleja julkitulleiden laskelmien mukaan vaje vain syvenee muun muassa yhä surkeammaksi menevän väestörakenteemme takia. Lisäksi soten kaatuminen vei suunnitellut kolmen miljardin säästöt.

Vaalikeskusteluissa ei juuri talouden karuista tosiasioista puhuttu. Jotkut tosin totesivat kestävyysvajeen olevan vakava asia. Toiset taas ilmoittivat, että meitä ei kamreerit määräile.

1990-luvun syvän talouslaman hoitohommissa olleena voin todistaa, että kyllä kamreerit meitä määräili, ja ankarasti. Eivätkä määräykset tulleen äidinkielellämme, koska elimme ulkomaisen rahan varassa.

Vaihtoehtoiset totuudet ovat tulleet meidänkin poliittiseen keskusteluihin. Viime vuonna kerrottiin ilouutisena, että valtion velkaantuminen on loppu. Tosiasiassa kysymys oli parin kertaluonteisen tuloerän vaikutuksesta, joka tuli ja meni. Tänä vuonna uutta velkaa otetaan taas pari miljardia ja vähintään sama meno jatkuu lähivuosina.

Tänä vuonna kasvu hiipuu yhden prosentin tuntumaan ja siellä se pysyy lähivuodet, jos siis jos kaikki menee hyvin.

Talouden lyhyt kasvupyrähdys on ohi. Tänä vuonna kasvu hiipuu yhden prosentin tuntumaan ja siellä se pysyy lähivuodet, jos siis kaikki menee hyvin. On monta asiaa, jotka ei välttämättä mene ollenkaan hyvin.

Tällaisessa taloustilanteessa puolueet silti lupailivat kaikkea hyvää. Päällimmäisenä ja myös lisämenojen yhtenä rahoituskeinona näytti olevan lupaus työllisyysasteemme nostamisesta muiden pohjoismaiden tasolle. Mikään taho ei tosin kertonut, miten aikoo tämän tehdä.

Paljon tuli muitakin lupauksia. Sote-uudistus pitäisi tehdä. Samoin sosiaaliturva- eli sotu-uudistus, jonka aloittamisesta on kulunut vasta neljännesvuosisata. Perhevapaauudistus pitäisi tehdä sekin ja syntyvyys saada nousuun. Hävittäjiä pitäisi alkaa ostella, ja sotalaivoja. Ja edellisen hallituksen menoleikkauspäätökset pitäisi purkaa.

Mistä sitten rahat? Yritystuista tietysti! Tämmöinen ajatus oli vallalla jo päättyneellä vaalikaudella. Tosiasiassa budjettiin tuotiin pari uutta tukea. Mauri Pekkarisen tarmokkaasti vetämän parlamentaarisen yritystukien leikkausryhmän haaksirikko oli näyttävä.

Työ- ja elinkeinoministeriön vetämä laaja työryhmä arvioi yritystuet parisen vuotta sitten. Tukia on viitisenkymmentä kappaletta ja niihin palaa rahaa noin neljä miljardia euroa vuodessa. Pekkarisen työryhmän ”liikennevaloarvio” näytti punaista 3,3 miljardin kohdalla. Nämä tuet ovat siis ”säilöviä”, eivät uudistavia.

Mitäpä jos uusi hallitus tekisi niin kuin liikenteessä tehdään: punainen valo ja stop, mutta pysyvästi. Yli kolme miljardia vapautuisi kaikenlaiseen hyvään.

Olosuhteiden pakosta jouduin hiukan seuraamaan vaaliväittelyjä. Ja kuinka ollakaan, ajatukseni veivät Lewis Carrollin kirjaan Liisan seikkailut Ihmemaassa. Kun Liisa ei yhtään ymmärrä Humpty Dumptyn puhetta, tämä selvittää: ”Kun Minä käytän sanaa, se tarkoittaa juuri sitä mitä Minä määrään sen tarkoittavan.”

Palaan vielä muutamaan asiaan vaalinaluskeskustelussa.

Eivätkö nämä nuoret miehet halua tehdä lapsia vai eikö naiset huoli heitä lapsentekoon, en osaa sanoa. Ehkä uusi hallitus osaa.

Tilastokeskus julkisti syksyllä uudet väestöennusteensa. Syntyvyys on maassamme romahtamassa ja on jo romahtanutkin. Syntyi laaja keskustelu, jossa mm. moitittiin korkeasti koulutettuja naisia tästä kehityksestä. Mutta kun tilastoja katsoo tarkemmin, suurin ”synnyttämiskuoppa” löytyykin nuorten, vähän koulutettujen miesten kohdalta. Eivätkö nämä nuoret miehet halua tehdä lapsia vai eikö naiset huoli heitä lapsentekoon, en osaa sanoa. Ehkä uusi hallitus osaa.

Taksiliikenteen vapautus seuraamuksineen erityisesti kelakorvattavien taksikyytien osalta herätti laajaa keskustelua, joka ei kylläkään johtanut mihinkään.

Jostain kaivoksesta oli löytynyt jätteitä. Sen takia vaadittiin muutettavaksi uutta kaivoslakiamme, jonka aikana ei ole perustettu yhtään kaivosta.

Samoin moitittiin ankarasti uutta sähkömarkkinalakia, kun sähkön siirtohinnat nousevat voimakkaasti. Ei ole pitkä aika siitä, kun sähkömarkkinalaki aika yksimielisesti säädettiin, haluttiin estää pitkät sähkökatkot. Lakiesityksen perusteluissa kyllä kerrottiin, että sähkökaapeleiden kaivaminen maahan tulee maksamaan miljardeja. Näyttää unohtuneen.

Jossain välissä pitäisi keritä johtamaan puoli vuotta EU:takin.

Entisenä ” kamreerina” uskallan arvata, että ei uuden hallituksen elämä ihan helppoa tule olemaan!

Erkki Virtanen

Kirjoittaja on työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansliapäällikkö, joka jäi eläkkeelle 45 vuoden virkamiesuransa jälkeen. Nyt Virtanen vaeltelee mökkipaikkakuntansa Tammelan saloilla. Hän seuraa ja kommentoi päätöksenteon sekä erityisesti valtiontalouden nykytilaa. Poliittisesti yhä sitoutumaton.

Seurasimme vaali-iltaa Helsingissä perussuomalaisten ja vihreiden taistelun kautta.

Siinä kohtasivat toistensa vastakohdat, joista kumpikin tavoitteli paikkaa kärkipuolueiden joukossa. Kaksikko julisti vahvoja arvoteemoja – maahanmuuttoa ja ilmastonmuutosta – ja oli lähes kaikesta keskenään eri mieltä.

Puheenjohtajat eli Jussi Halla-aho ja Pekka Haavisto taistelivat pääkaupungin äänikuninkuudesta. Puolueiden kannatuskäyrät osoittivat eri suuntiin:

Perussuomalaisten kannatus notkahti edellisen vaalivoiton jälkeen. Hajaannuksen kesänä 2017 puolueväki valitsi Halla-ahon puheenjohtajaksi ja siniset repeytyivät omaksi puolueekseen. Kunnes viime kuukausina puolue nousi taas gallupeissa ryminällä.

Vihreiden kannatus oli välillä jopa kolmen parhaan joukossa. Kuntavaaleissa 2017 tuli voitto, 12,5 prosenttia äänistä. Mutta ennen näitä vaaleja gallupit olivat lievässä laskussa.

Kello 18–20: "Katsotaan, mihin suoritus riittää"

PAM!

Vihreä ilmapallo paukahtaa. Oskari Sundström ja Linda Hartman eivät hätkähdä, vaan ottavat pussista seuraavan ja jatkavat täyttöä. Tavastian salissa tarvitaan ainakin 700 ilmapalloa, ja vihreiden vaalivalvojaisten ovet ovat juuri aukeamassa.

Ensimmäisten joukossa sisään astuu Pirkka-Pekka Petelius, mies jonka koko kansa tuntee tv-koomikkona, radion Luontoillan juontajana ja nyt myös kansanedustajaehdokkaana Uudeltamaalta.

– En ajattele tätä iltaa äänimäärän kautta. Jo ehdolle lähteminen oli teko. Jos kysytään, mitä olen tehnyt esimerkiksi ilmaston, ympäristön ja koulutuksen puolesta, niin voin sanoa että olen ainakin lähtenyt ehdolle, Petelius sanoo.

– Katsotaan, mihin suoritus tänään riittää. Tämä on ehkä perinteinen urheilijan vastaus, mutta niin minä sen näen.

Kun sali on täyttynyt, puheenjohtaja Haavisto nostaa tunnelmaa. "Vihreä unelma" kolmen tai ainakin neljän suuren joukkoon noususta elää.

– Tämä voi olla historiallinen voitto vihreille. Tämä merkitsee paljon paitsi Suomessa myös koko EU:n alueella, jossa vihreät on nyt lähtenyt nousujohteisesti eteenpäin. Meillä on edessämme hyvä ilta.

Kolmen korttelin päässä Forumissa Apollo Live Clubilla perussuomalaisten valvojaisissa kolme Janakkalan miestä ja yksi siuntiolainen ovat parkkeeranneet paraatipaikalle: sohvaryhmälle lavan viereen.

Puoluevirkailija, kansanedustajaehdokas Matti Putkonen on juuri huudattanut väkeä tsunami-huudolla. Ilmaisu ei maistu sohvaryhmälle.

– Ennemmin hattutemppu! sanoo Marko Ojanen, Janakkalan valtuustoryhmän puheenjohtaja.

– Tai työvoitto, jatkaa siuntiolainen Jarmo Hussi.

– Kun ajattelee, miten ison työn Jussi [Halla-aho, toim.huom.] on tehnyt, niin nimenomaan työvoittoa tässä odotetaan, sanoo puolueen Hämeen-piirin vaalipäällikkö Samuli Vesioja.

Miesten toiveissa on 18–19 prosentin ääniosuus. Halla-aho on kirkastanut puolueen kuvaa, he sanovat.

Mutta Halla-ahon jyrkän maahanmuuttovastainen retoriikka on myös saanut osan suomalaisista suorastaan pelkäämään perussuomalaisten politiikkaa. Sohvaryhmä kieltää olevansa "natseja tai rasisteja".

– Mulla on Turengissa baari, jossa on tälläkin hetkellä turkkilainen muslimi tiskin takana töissä. Siitä voit päätellä, sanoo Club Paratiisia pyörittävä Ojanen.

Kello 20: "Näyttää siltä, että kolmen joukossa ollaan"

Apollossa puheenjohtaja Halla-aho kiipeää lavalle puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon viereen.

Tavastialla vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo tuijottaa herkeämättä screenillä pyörivää vaalilähetystä.

Sitten kello lyö tasan kahdeksan. Vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet ja ennakkoäänet tulevat ruudulle: vihreät 11,4 prosenttia, perussuomalaiset 15,1 prosenttia. Molemmat leirit repeävät huutoon.

Tavastialla Ohisalo nostaa kädet ilmaan ja alkaa ottaa vastaan halauksia.

Apollossa Halla-aho ja Slunga-Poutsalo hymyilevät, mutta vielä hieman varovaisesti. Kun ruutuun tulee ennakkoäänten mukainen paikkamäärä, 32, Halla-ahon suu kääntyy maireaan hymyyn ja hän kääntyy yleisöön päin taputtamaan.

Mutta kaikkein suurin huuto salissa kuullaan, kun kuulutetaan ennakkoäänten mukainen sinisten paikkamäärä: nolla.

Haastatteluissa ennakkoääniä kommentoi kaksi vapautunutta, tyytyväistä puoluejohtajaa.

– Ollaan menossa ylöspäin, tulos paranee vielä tästä. Kaikkien aikojen paras vihreä vaalitulos, vihreiden Pekka Haavisto sanoo, kun puolueelle olisi ennakkoäänten perusteella tulossa 24 paikkaa.

Salissa uskotaan, että tulos nousee vielä 1–2 prosenttiyksikköä ylöspäin. Se tarkoittaisi 13–14 prosentin kannatusta.

Nousuun uskotaan myös Apollossa.

– Pidän selvänä, että kannatus nousee tästä vielä. Nyt näyttää siltä, että kolmen joukossa ollaan, Halla-aho sanoo.

Neljän kärki on poikkeuksellisen tiivis. Kärjessä olevan SDP:n osuus ennakkoäänistä, 18,9 prosenttia, on juuri niin matala kuin muut kärkipuolueet toivoivat. Demarit on jäänyt iskuetäisyydelle.

Klo 20–22: "Keskusta on näiden vaalien suurin häviäjä"

Heti ennakkoäänten paljastuttua puoluejohtajat kokoontuvat eduskunnan Pikkuparlamenttiin kotimaisen ja kansainvälisen median myllyyn.

Edessä on kaksituntinen, jonka aikana vaalitulos käytännössä jo selviää. Ääntenlaskenta etenee 70–80 prosenttiin kaikista äänistä, ja Ylen perinteinen vaaliennuste enteilee lopputulosta jo ennen iltakymmentä.

Puoluejohtajia revitään pöydältä pöydälle, suorasta lähetyksestä toiseen. Koska sanottavaa ei yhtäkkiä putoa taivaasta lisää, puoluepomot asettelevat sanansa varoen ja toistavat sitä mitä voivat: katsotaan nyt, hyvältä näyttää, kaikki ovet pidetään avoimina.

Häviäjiä ei juuri näy. Seitsemän tähden liikkeen Paavo Väyrynen on jo ehtinyt lähteä, ja sinisten Sampo Terho seuraa perässä pakollisten haastattelukierrosten jälkeen. Keskustan Juha Sipilä tunnustaa murskatappion:

– On jo selvää, että keskusta on näiden vaalien suurin häviäjä. Vaalitulos on iso pettymys.

Vasemmistoliiton Li Andersson, Halla-aho ja Haavisto ovat tilaisuuden tyytyväisimmät. SDP:n Antti Rinne ja kokoomuksen Petteri Orpo ovat varpaillaan.

– Vaikuttaa siltä, että kokoomuksen ja meidän välillä käydään tämä kamppailu, Rinne sanoo.

Mutta perussuomalaiset nousee jatkuvasti. Äänistä on laskettu 44 prosenttia, ja puolueelle olisi tulossa jo 35 paikkaa. Halla-aho antaa haastattelua englanniksi.

– We are absolutely satisfied with this result, hän sanoo, ollaan ehdottoman tyytyväisiä tulokseen.

Vaalilähetyksessä haastatellaan Pirkka-Pekka Peteliusta, joka on menossa läpi. On aika siirtyä öljyn, hiilen ja ylikulutuksen jälkeiseen aikaan, hän sanoo.

Kokonaisuutena vihreiden paikkamäärä on laskenut 20:een. Haaviston mukaan kyse on vihreiden perinteisestä "kitutunnista" kello 21–22, kun ääniosuus laskee väliaikaisesti. Suurten kaupunkien vaalipäivän äänistä suurin osa on vielä laskematta.

– Tämä on tuskallinen tunti. Vasta kymmenen jälkeen nähdään, mikä on meidän kannatuksemme. Mutta tämä kuuluu jo nyt Euroopan mitassa uniikkien vihreiden tulosten sarjaan, Haavisto sanoo.

Kello 21.45 viiden kärkipuolueen johtajat ryhmitetään jälleen riviin tv-kameroiden eteen, ja Ylen tulosennuste tulee ruutuun. SDP–kokoomus–perussuomalaiset ovat kolmen kärjessä yhdessä nipussa.

Klo 22–23: "Naisten valtava nousu ilahduttaa"

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari päättää radiohaastattelun Tavastian aulassa.

Vihreiden tulos alkaa olla selvillä: tämä ilta on naisten. Myös Kari on pääsemässä jatkokaudelle eduskuntaan, ja ohi kulkevat ihmiset halaavat ja huutavat kannustuksia: tsemppiä Emma! Hyvä Emma! Hienoa Emma!

– Ei tätä huonoksi illaksi voi sanoa. Vihreille tulos on historiallinen, ja naisten valtava nousu ilahduttaa, Kari sanoo.

– Ihmiset kokevat, että takana on synkät neljä vuotta. Tämä on hieno viesti.

Tavastian sali on täynnä, kuuma ja hikinen. Valvojaisten osallistujissa on paljon nuoria naisia. Naisten noususta puhuu myös puolueen varapuheenjohtaja Maria Ohisalo.

– Yli 20 prosentin kannatusta ei näytä tulevan kenellekään. Ja eduskuntaan nousee yhä enemmän nuoria naisia. Feminististä hallitusohjelmaa voidaan ehkä lähteä sorvaamaan, puolueen toiseksi suurinta äänipottia keräävä Ohisalo sanoo.

Apollossa perussuomalaisten juhlissa väen koostumus on toisenlainen. Yleisö on miesvaltaista ja ennemminkin keski-ikäistä kuin nuorta.

Halla-aho on juuri palannut valvojaisiin Pikkuparlamentista, jättää takkinsa narikkaan ja astelee kohti salia. Salamavalot välähtelevät, tv-kamerat seuraavat Halla-ahon kävelyä, tunnelma on voitonriemuinen. Ensimmäisenä kättään Halla-aholle tarjoaa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

Kättelikö Meri peräti seuraavaa pääministeriä?

– Toivotaan! Olen ylpeä Jussista ja ihan kaikista tämän tuloksen tekijöistä, Meri sanoo.

Salissa kaikuvat Jussi–Jussi–Jussi-huudot. "Paita pois!" huutaa joku. Perussuomalaiset on vain paikan päässä SDP:stä eli tilanne on 40–39, kun Halla-aho aloittaa kiitospuheensa paperista lukien.

– Kun hahmottelin tätä puhetta päivällä, en osannut arvata, millaisen tuloksen saamme. Nyt huomaan, että tämä puhe on aika vähäeleinen, mikä tietysti johtuu siitä että olen monotoninen ja tylsä ihminen, Halla-aho hymähtää ja puhe keskeytyy raikuviin aplodeihin.

Halla-aho enteilee jo hallitusneuvotteluja kertaamalla puolueelle tärkeimmät kolme aihepiiriä: maahanmuutto, ilmastolaukka ja omista kansalaisista huolehtiminen. Samalla yleisöstä huikataan: 40.

– Oliko 40? Halla-aho kysyy.

Oli, yleisöstä vastataan, ja jälleen salissa raikaa suora huuto. Paikkaluku on noussut samaan kuin SDP:llä. Puoli vuotta aiemmin SDP:n gallupkannatus Ylen mittauksessa oli 21 prosenttia ja perussuomalaisten 10.

– Aivan lopuksi minua pyydettiin siteeraamaan kauppaneuvos Tuuraa: tästähän tuli oikea ilon ja riemun päivä, Halla-aho päättää puheensa ja vaimo Hilla Halla-aho tulee lavalle.

Klo 23–24: "Se oli tossa, että olisi saatu kaksi paikkaa lisää"

Perussuomalaisten Hämeen-piirin vaalipäällikkö Samuli Vesioja jättää peukalonsa ja etusormensa väliin pienen raon ja näyttää sitä.

– Se oli tossa, että olisi saatu kaksi paikkaa lisää. Se 18–19 prosenttia olisi riittänyt isoimman puolueen paikkaan. Siihen nähden tämä oli pieni pettymys, mutta kiva että päästiin edes näin lähelle, hän sanoo.

Janakkalan–Siuntion-miehet ovat tyytyväisiä, mutta ykköspuolueen paikka oli lähellä. Lopullinen saalis eli 39 paikkaa riittää Marko Ojaselle antamaan lupauksen, että huomenna Club Paratiisissa juhlitaan.

– HPK–Tappara katsotaan screeniltä ja juhlitaan siinä lomassa. Olen kova Kerhon mies, että oransseissa tunnelmissa.

Halla-aho on vielä lavalla, saanut käteensä tuopin ja sanoo, ettei olisi voinut uskoa näin hyvään tulokseen vaikka ykköspaikka olisikin ollut henkisesti tärkeä.

Jussi, huutaa mies alhaalta lattialta, "minulla on sinulle lahja". Halla-aho ottaa vastaan A4-kokoisen julisteen ja asettaa sen puhujanpöydälle voittokukkien viereen.

Retrojulisteessa lukee "Camel Boots – miehille jotka kulkevat omia polkujaan".

Myös Tavastialla ilmassa on voitto – ja pieni pettymys. Ääntenlaskennan loppunostetta ei tällä kertaa tullutkaan, vaan kannatus jää 11,5 prosenttiin ja 20 paikkaan.

Pääkaupungin äänikuninkuustaistossa Halla-aho voittaa Haaviston äänin 30 000–20 000, kun vähän pyöristää, mutta Helsingissä vihreät nousee ykköseksi ohi kokoomuksen.

Perussuomalaisten 39 kansanedustajassa on 27 miestä ja 12 naista. Vihreiden 20 edustajassa on 3 miestä ja 17 naista.

– Hyvältä tuntuu, sanovat ulos viltteihin kietoutuneina tauolle lähteneet Sini Koivunen ja Irini Papanthimou.

Nyt jos koskaan oli tärkeää äänestää, he sanovat. Koivunen kertoo, ettei viime vaaleissa tiennyt ketä äänestää, mutta nyt päätös oli helppo. Miksi nyt oli tärkeää äänestää?

– Koska ilmasto on ollut niin tapetilla. Ja vihreät ajaa ympäristöasiaa enemmän kuin muut puolueet, Papanthimou sanoo.

Perussuomalaisten suosiota kaksikko pitää huolestuttavana. Kumpikin työskentelee hoitoalalla ikääntyvien parissa, ja odottaa että sukupolvenvaihdos vauhdittuisi politiikassakin.

– Jo somessa näkyi, että nyt nuoret lähtevät äänestämään. Nuoret sukupolvet tulevat, Koivunen jatkaa.

Mutta nyt viltit pois ja sisään jatkamaan jälkipeliä.

Pian rakennetaan jo kovaa vauhtia hallituspalapeliä, ja sitä rakentaa ensisijaisesti nelikko Rinne–Halla-aho–Orpo–Sipilä.

Siinä on neljä puoluetta ja neljä miestä, joiden keski-ikä on 52,3 vuotta.

Maailman mediassa Suomen vaalitulosta on kommentoitu laajalti.

Ruotsi

Ruotsissa Dagens Nyheter -sanomalehti nostaa vaalien suurimmiksi voittajiksi Pekka Haaviston (vihr.) ja Li Andersonin (vas.).

Lehti vertaa analyysissään Suomen vaalitulosta Ruotsiin ja huomauttaa, että Ruotsissa vaalitulos olisi johtanut hankalaan tilanteeseen, koska kolmen kärki - "sosiaalidemokraatit, oikeistopopulistinen perussuomalaiset ja porvarillinen kokoomus" - saivat liki tasatuloksen.

“Sellaisessa tilanteessa hallituksen muodostaminen on vaikeaa, ainakin jos populistit halutaan pitää ulkona eikä suostuta kompromisseihin”, Dagens Nyheter kirjoittaa.

Lehden mukaan Suomessa blokkiajattelu, jossa hallitus rakentuu joko oikeisto- tai vasemmistolaispuolueiden varaan, ei kuitenkaan ole yhtä vahvoilla kuin Ruotsissa.

Ruotsin televisio SVT toteaa, että sosiaalidemokraatit ovat suurin puolue 20 vuoden tauon jälkeen, mutta takana on tasaista. Perussuomalaiset jäivät Sdp:stä vain 0,2 prosenttiyksikköä, ja kokoomuskin hengittää niskassa.

– Kynnyskysymys on, suostuuko kokoomus hallitukseen heidän kanssaan, valtiotieteen professori Göran Djupsund Åbo Akademista arvioi.

SVT on haastatellut myös Helsingin yliopiston valtiotieteen professoria Åsa von Schoultzia, jonka mukaan perussuomalaiset on nyt huomattavasti jyrkempi puolue kuin edellisen puheenjohtajansa aikana 2015, jolloin puolue nousi hallitukseen.

Puolueen kannatus nousi vaaleja edeltävinä kuukausina.

– Talvella seksuaalirikossyytökset kohdistuivat maahanmuuttajamiehiin. Se sai Suomessa paljon huomiota, von Schoultz sanoo.

Norja

Norjalaisen Verdens Gang -sanomalehden mukaan Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) onnistui saamaan kannattajansa nousemaan sohvalta vaalipäivänä. Syyksi lehti arvelee perussuomalaisten ilmastoskeptisyyden.

Aftenpostenin mukaan Suomen politiikkaa ei ole koskaan ollut yhtä pirstaloitunutta. Lehti kiinnitti kuitenkin myös huomion siihen, että eduskuntaan valittiin ennätysmäärä naisia.

Saksa

Saksalainen Frankfurt Allgemeine Zeitung nostaa analyysissään esiin perussuomalaisten hyvän tuloksen.

Lehden mukaan tulos on mielenkiintoinen toukokuun eurovaalien kannalta, sillä perussuomalaiset ovat mukana uudessa populistiryhmittymässä yhdessä saksalaisen AfD:n ja italialaisen La Legan kanssa.

Ranska

Le Monde kiinnittää huomion perussuomalaisten nousuun.

Lehden mukaan perussuomalaisten kannatus oli vielä viime vuoden lopussa 10 prosenttia, sen jälkeen kun radikaali vähemmistö nousi puolueen johtoon.

Lehti kutsuu Halla-ahoa islamofobiksi eli islamkammoiseksi ja kiinnittää huomion Halla-ahon saamiin rikostuomioihin rasismirikoksista.

Britannia

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan maahanmuutto nousi pääkysymykseksi Suomen vaaleissa, mikä johti perussuomalaisten kannatuksen nousuun.

BBC nostaa esiin myös ilmastokysymykset ja lainaa perussuomalaisten puheenjohtajaa Jussi Halla-Ahoa, jonka mukaan "Suomi ei voi pelastaa maailmaa".

BBC povaa hallitusneuvotteluista vaikeita vaalien tasaisen tuloksen takia.

Financial Times korostaa SDP:n vaalivoittoa harvinaisena keskustavasemmiston vaalivoittona Euroopassa. Lehti muistuttaa, että myös muut vasemmistopuolueet nostivat kannatustaan vaaleissa.

Venäjä

Venäläinen uutissivusto vesti.ru kertoo lyhyessä uutisessaan, että oppositiossa oleva sosiaalidemokraatit on voittanut Suomen eduskuntavaalit 17,7 prosentin ääniosuudella.

Perussuomalaisten kerrotaan tulleen toiseksi 17,5 prosentin kannatuksella, kokoomuksen kolmanneksi ja hallituspuolue keskustan neljänneksi alle äänisaaliin jäädessä vähän alle 14:n prosentin.

Uutissivusto kertoo valtiollisen televisiokanavan Rossija 24:n arvioon perustuen, että Suomessa muodostetaan koalitiohallitus, kuten viime vaalien jälkeen.

Muu maailma

Yhdysvalloissa New York Times -sanomalehti ennustaa, ettei perussuomalaiset mahdu tulevaan hallitukseen.

Lehti nostaa esiin puolueen ilmastopolitiikan. Sen mukaan perussuomalaiset on esittänyt ilmastomuutoksen eliitin politiikkana, joka on haitaksi työläisille.

Lehti myös muistuttaa, että perussuomalaisten kannatuksesta 80 prosenttia tulee miehiltä.

Taloussivusto Bloomberg korostaa vaalitulosta protestina talouskuripolitiikkaa vastaan.

Bloombergin mukaan Rinne on luvannut lopettaa edellisen hallituksen tekemät leikkaukset palkkoihin ja työolojen heikentämisen.

Voit keskustella tästä artikkelista kello 22.00 asti.

Iiris Suomelan saapuminen vihreiden vaalivalvojaisiin sunnuntai-iltana Tampereen Kehräsaareen sai paikalla olijat spontaaneihin suosionosoituksiin. Suomela nousi eduskuntaan 4 872 äänellä, Pirkanmaan vihreiden ääniharavana.

– Hienolta tuntuu, totta kai! Näissä vaaleissa on nähty aivan huikea nuorten naisten valtaannousu. Jos katsoo esimerkiksi Sanna Marinin nousua ei vaan Pirkanmaan vaan koko Suomen kovimmille tuloksille, näyttää siltä, että sukupolvenvaihdokselle ja tasa-arvolle on kova tilaus, Suomela sanoo.

24-vuotiaasta Suomelasta tulee eduskunnan nuorin kansanedustaja. Suomela uskoo, että hän sai ääniä leveältä rintamalta, eri-ikäisiltä ihmisiltä.

– Kauhean laajalta tuki on nyt tuntunut. Minulle on tullut puhumaan valtavan paljon ensimmäistä kertaa äänestäviä nuoria, jotka pohtivat uskaltaako äänestää ja kenet valitsee. Olen yrittänyt käyttää aikaa ja energiaa siihen, että annan tietoa, vastailen kysymyksiin ja kerron miten vaalijärjestelmä toimii.

– Paljon on tullut myös vanhempia ihmisiä kertomaan, että he ovat ajatelleet lapsiaan ja lapsenlapsiaan ja päättäneet, että tämän kerran he antavat äänensä ei itselle vaan seuraaville sukupolville. Ne ovat olleet erityisen pysäyttäviä hetkiä.

Reilusti kokemusta politiikasta

Vaikka Iiris Suomela on eduskunnan kuopus, politiikasta hänellä on jo reilusti kokemusta. Suomela oli vihreiden nuorten puheenjohtajana pari vuotta.

Valtakunnallisesti vihreät ylsivät isoon vaalivoittoon. Pirkanmaalla puolue sai kaksi paikkaa, eikä kolmaskaan jäänyt kovin kauas.

Suomela uskoo, että vihreillä on nyt sanansa sanottavana tulevissa hallitusneuvotteluissa.

– Toivon, että tällä voimalla päästään tekemään vahvaa työtä ilmaston, koulutuksen ja tasa-arvon puolesta. Meidän vaalivoittomme on tosi kova.

Naisia nousi eduskuntaan nyt historiallisen paljon, 92. Vihreiden edustajista 85 prosenttia on naisia.

Arki muuttuu isosti

Iiris Suomela on kotoisin Tampereelta Hervannasta. Hän on asunut yhteensä seitsemän vuotta ulkomailla. Kaksi vuotta koti on ollut Tampereen Kalevassa.

Suomela opiskelee Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteitä. Hän on Tampereen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja Tampereen yliopiston hallituksen jäsen.

Kansanedustajuus avaa nyt uuden sivun nuoren naisen elämässä.

– Totta kai tämä on valtava muutos arkeeni. Olen asunut Tampereella keittiöttömässä yksiössäni, josta nyt varmaan muutan pois, Suomela nauraa.

– Gradun tekeminen varmaan jää myös tauolle. Toivon tietysti, että pystyn jatkossakin viettämään aikaa perheen ja ystävien kanssa vaikka varmasti kiireistä tulee arki olemaan, Suomela sanoo.

Myös viime vaalien nuorin edustaja oli Pirkanmaalta, kun sastamalalainen SDP:n ehdokas Ilmari Nurminen valittiin eduskuntaan 24-vuotiaana. Kaikkien aikojen nuorin kansanedustaja on ollut 21-vuotias Erkki Liikanen, joka valittiin eduskuntaan vuonna 1972.

Uudessa eduskunnassa on kahdeksan alle 30-vuotiasta edustajaa.

Keskustelu on avoinna 15.4. kello 22 saakka.

Suomi on herännyt vaalien jälkeiseen aamuun.

SDP:n Antti Rinne totesi aamulla Ylen aamu-tv:ssä, että "näyttää epätodennäköiseltä", että PS olisi Rinteen johtamassa hallituksessa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vastasi Rinteelle Ylen haastattelussa, että salkkuja ei kannata jakaa vielä tässä vaiheessa. Halla-aholta kysyttiin, ovatko muut puolueet ajaneet itsensä nurkkaan, kun ovat ennakoineet, ettei PS mahtuisi hallitukseen.

- Se on hyvä kysymys, ovatko ajaneet itsensä nurkkaan. Me olemme avoimia kaikkien kanssa. Kun ei maalaa itseään nurkkaan, ei tarvitse ihmetellä, miten sieltä pääsee kasvojaan menettämättä pois, Halla-aho näpäytti.

Halla-aho kertoi, ettei Rinne eikä kukaan muukaan puoluejohtaja ole ollut häneen yhteydessä.

Vaaleissa pahimman tappion kokeneet siniset eivät saaneet läpi yhtään kansanedustajaa.

Sinisten puoluesihteeri Matti Torvinen totesi Radio Suomen päivässä, että puolue kuitenkin jatkaa toimintaansa.

Torvinen uskoo, että neljän vuoden kuluttua puolue saa jälleen kansanedustajia.

Helsingin poliisi kertoo tiedotteessa, että eteläsuomalaiselta kansanedustajana toimineelta ihmiseltä on yritetty periä oikeusteitse 13 miljoonan euron suuruista, tekaistuksi epäiltyä saatavaa.

Helsingin Sanomien mukaan kyseessä on kokoomuksen kansanedustajana toiminut Eero Lehti. Hän on vahvistanut asian lehdelle.

Poliisin mukaan saatavaa yritettiin periä ensin lähettämällä laskuja ja kehotuksia sähköpostitse. Tämän jälkeen saatavaa yritettiin periä jättämällä Tuusulan käräjäoikeuteen velkomiskanne. Tapahtuneesta tehtiin poliisille tutkintapyyntö ja epäilty rikos tapahtui tammikuussa 2015.

Poliisi kertoo tiedotteessa, että sama kansanedustaja oli joutunut aiemminkin tekemisiin velkojaksi nimetyn yhtiön ja yhtiön taustalla vaikuttaneiden henkilöiden kanssa 2000-luvun alussa. Poliisin mukaan esitutkinnassa ei tullut ilmi laillista perustetta, johon väitetty velka olisi voinut perustua.

Tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Harri Saaristola Helsingin poliisista sanoo tiedotteessa, että kyseessä oli niin sanottu prosessipetos, jossa viranomaisia erehdytetään antamaan jotakin osapuolta taloudellisesti suosiva päätös riita-asiassa.

Poliisin mukaan prosessipetokset peruvat viranomaisen toiminnan hyväksikäyttämmiseen. Vaikka vaatimus olisi perusteeton ja se hylättäisiin oikeudessa, siitä voisi silti tulla merkittäviä kuluja ja erilaista haittaa vastaajalle. Teon vaikuttimena voi olla kulujen, haitan tai pelkästään negatiivisen julkisuuden aiheuttaminen vastapuolelle.

– Nyt tutkittu juttu ei ole mitenkään epätavallinen tai poikkeuksellinen, sillä vastaavan kaltaisia tapahtumia tulee aika ajoin poliisin tutkittavaksi. Tämänkaltainen perimisyritys on rangaistava teko, Saaristola toteaa tiedotteessa.

Poliisi sanoo esitutkinnan valmistuvan lähiaikoina ja juttu siirtyy sen jälkeen syyttäjälle syyteharkintaan.

Viranomaiset epäilevät, että lontoolaisen Gatwickin lentokentän toiminnan pysäyttäneen lennokin lennättäjät olivat kentän työntekijöitä.

Gatwickin johtaja Chris Woodroofe kertoi asiasta Britannian yleisradioyhtiön BBC:n Panorama-ohjelmassa.

– On selvää, että lennokin lennättäjät tiesivät, mitä kentällä tapahtuu, hän sanoi.

Woodroofen mukaan tekijä joko näkivät koko ajan kiitoradalle tai kuuntelivat kentän sisäistä viestintää. Aina kun kiitorata avattiin uudelleen, lennokki ilmestyi alueelle.

Tässä vaiheessa ei ole selvää, onko epäiltyjä tekijöitä yksi tai enemmän.

Lennokki pysäytti liikenteen Gatwickin lentokentällä 19. joulukuuta illalla. Liikenne seisoi yli 33 tuntia, mikä aiheutti yli 1000 lennon perumisen tai myöhästymisen pahimman jouluesongin aikaan.

Lue myös:

Lennokkien lennättäjiä jahdataan – kaaos Lontoon Gatwickin lentokentällä, suurin operaattori perui kaikki torstain lennot

Brittiministeri lennokkihyökkäyksestä Gatwickin lentokentälle: Tämä on uudenlainen uhka, johon on varauduttava

Voisivatko droonit sekoittaa lentoliikenteen myös Helsinki-Vantaalla? Lontoossa näin tapahtui – 9 kysymystä lennokkien riskeistä