Eteläisen Suomen metsissä mustikat ovat nyt monin paikoin kypsiä poimittaviksi.
Tänä kesänä mustikoita on Suomen metsissä kuitenkin vähän. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan mustikkasadosta on tulossa korkeintaan keskinkertainen ja useimmilla alueilla heikko.
Vaikka sato ei olekaan runsas, Luonnonvarakeskuksen tutkija Outi Mannisen mukaan mustikoita kyllä löytyy, kunhan marjastajalla riittää intoa. Esimerkiksi vesistöjen lähellä ja korkeilla paikoilla voi tärpätä.
– Kannattaa käydä katsomassa sellaisilta alueilta, missä halla on todennäköisesti päässyt puraisemaan vähemmän. Yleensä vesistöt tasaavat kylmyyden vaikutusta. Jos on mäkistä maastoa, kannattaa käydä katsomassa mäkien harjanteilta.
Myös lapsesta asti marjastanut Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen vinkkaa lähtemään vesistöjen äärelle.
– Aika varmoja paikkoja ovat yleensä järvien rannat ja saaret. Siellä käy harvemmin ihan täystuho ja mustikoita löytyy yleensä huononakin vuonna.
Marttaliiton palvelujohtaja Marjahelena Salonen lisää vielä yhden tärpin: soiden reunamat.
Pienikin läntti saattaa olla mehevä mustikkapaikka
Mustikkasadon paikalliset vaihtelut ovat kuitenkin sääolosuhteiden vuoksi joka vuosi suuria. Joillakin alueilla marjastaja voi tänäkin kesänä saada sangot täyteen vaivatta.
Arktiset Aromit ry:n Birgitta Partasen mukaan hyvän mustikkapaikan löytyminen onkin paikallisen vaihtelun vuoksi arpapeliä.
– Rohkeasti vaan katselemaan uusia paikkoja! Pieneltäkin alueelta voi löytyä hyvin marjaa.
Mustikanpoimijan kannattaa joka tapauksessa suunnata valoisiin metsiin. Pimeästä umpimetsästä löytyy huonosti marjoja, vaikka varpuja olisikin.
Vaikka mustikkasato on useilla alueilla määrällisesti heikko, mustikoiden laatuun se ei vaikuta. Luonnonvarakeskuksen Outi Mannisen mukaan mustikat saattavat tänä vuonna päinvastoin olla oikein hyviä ja mehukkaita.
– Monin paikoin maaperässä on ollut sopivasti kosteutta, minkä vuoksi marjat ovat niillä alueilla varmasti meheviä.
Vaikka mustikkasato on määrältään vähäinen, se ei vaikuta marjojen laatuun. Marjastaja saattaa tänä vuonna löytää hyvin mehukkaita mustikoita.Esa Huuhko / Yle
Marjastuskaveri voi löytyä lähipiiristä tai somesta
Marttaliiton palvelujohtaja Marjahelena Salonen kehottaa etsimään mustikkametsään kavereita. Yhdessä marjastaminen on usein hauskempaa ja hyvät marjapaikat saattavat löytyä helpommin.
– Monesti esimerkiksi ikäihmiset ovat tottuneita marjastajia, mutta heidän ei enää tule itsekseen lähdettyä. Kannustamme, että monen ikäiset lähtisivät yhdessä metsään, Marjahelena Salonen sanoo.
Arktiset Aromit ry on heinäkuussa aloittanut Facebookissa Marjakaveri-kampanjan. Kampanja kannustaa perustamaan ryhmiä, joissa voidaan sopia yhteisistä marjaretkistä. Ryhmän voi perustaa kuka tahansa. Tähän mennessä innokkaimmin on lähdetty mukaan Mikkelissä.
– Muutama muukin ryhmä on jo perustettu. Toivon, että paikallisryhmiä lähtee syntymään reippaasti ympäri Suomea, Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen sanoo.
Metallinetsintää harrastavalle Ari Paloselle kulunut vuosi on ollut antoisa.
Keväällä Palonen löysi kesämökkinsä lähistöltä Urjalasta viikinkiaikaan sijoittuvan keihäänkärjen. Maa oli roudassa, mutta keihäänkärki oli helposti kaivettavissa esiin puukolla. Palonen toimitti löydön Pirkanmaan maakuntamuseolle.
Samasta löytöpaikasta metallinpaljastin antoi signaalin myös suuremmasta esineestä.
– Maa oli vielä roudassa mutta sain kaivettua maata sen verran, että esiin paljastui miekan kahvaosa.
Palonen ilmoitti löydöstä Museovirastolle ja peitti miekan näkyvistä.
Heinäkuussa Museoviraston koekaivausryhmä saapui Palosen ilmoittamalle paikalle. Kaivauksista paljastui viikinkiaikainen, 85-senttinen miekka.
Ari Palosen paikantaman viikinkiaikaisen miekan terä on vain kolmen sentin paksuinen. Esa Mikkola, Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut
Museoviraston mukaan löytö on poikkeuksellinen, sillä miekka on malliltaan harvinainen: ohutteräinen ja vain toispuoleisesti teroitettu. Miekka on säilynyt maan alla ehjänä arviolta yli tuhannen vuoden ajan.
– Miekka on ehdottomasti urani ykköslöytö tähän mennessä. Tietojeni mukaan ei vastaavanlaisia ole Suomessa löytynyt kuin kerran aikaisemmin, Palonen kertoo.
Palonen on harrastanut metallinetsintää muinaisen Pirkanmaan etsijät -harrasteryhmässä muutamien vuosien ajan.
Useita löytöjä Pirkanmaalla
Tiistaina Museoviraston koekaivausryhmä ja muinaisen Pirkanmaan etsijät -ryhmän jäsenet löysivät läheltä miekan ja keihäänkärjen löytöpaikkaa niin ikään viikinkiaikaiset partakirveen ja palanutta luuta. Löytyneet keihäänkärki, partakirves sekä miekka ovat todennäköisesti olleet käytössä olleita aseita viikinkiajalla noin 800-1050 jaa.
Partakirves löytyi noin 30 metrin päästä miekan löytöpaikalta. Esa Mikkola, Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut
Löytöjen perusteella Museovirasto totesi alueella sijaitsevan noin 30 metrin halkaisijan kokoisen polttokenttäkalmiston eli hauta-alueen, jonne poltettujen vainajien jäänteitä on viikinkiajalla sijoitettu.
Palosen mukaan metallinetsinnän harrastajalle Urjalan kalmiston kaltaiset löydöt ovat palkitsevia.
– Löytöjen tekeminen vaatii paljon taustatyötä: kirjojen lukemista, vanhojen karttojen selailua ja lupien neuvottelemista maanomistajien kanssa. Ovathan nämä löydöt metallinetsijälle uran kohokohtia, hän iloitsee.
Mistä löytyisi luotettava aikuinen juttukaveriksi lapselle tai nuorelle mieltä hiertävästä aiheesta? Sitä pohtii lomallaan moni, kun esimerkiksi kouluterveydenhuolto on keskikesällä kiinni. Niinpä keskusteluavun tarvitsijat jonottavat chatteihin.
Helsinki-Vantaan lentoasemalla suuri hälytys: Finnairin kone laskeutui turvallisesti
Helsinki-Vantaan lentoasemalla oli myöhään keskiviikkona suuri hälytys. Pelastuslaitos sai ilmoituksen hälytyksestä puoli yhdentoista aikaan illalla. Kone laskeutui iltayhdentoista jälkeen turvallisesti. Finavian mukaan kyseessä oli Finnairin kone. Pelastuslaitos ei kommentoinut yöllä tarkemmin, millaisesta vaarasta on ollut kyse.
Tällaista oli asevarustelu tuhat vuotta sitten
Pirkanmaalta on löytynyt useita muinaislöytöjä ja kalmistoja heinäkuun aikana.Esa Mikkola, Museoviraston Arkeologiset kenttäpalvelut
Pirkanmaalla tamperelainen Ari Palonen paikansi metallinpaljastimellaan kesämökkinsä lähistöltä viikinkiaikaisen miekan ja keihäänkärjen. Tarkemmat kaivaukset osoittivat paikalla sijaitsevan viikinkiaikaisen kalmiston. Millaista oli asevarustelu aikakaudella, jota leimasivat viikinkien ryöstöretket ja niiltä puolustautuminen?
Mustikkasato on jäämässä pieneksi
Mustikanpoimijan kannattaa suunnata valoisiin metsiin. Mostphotos
Eteläisessä Suomessa mustikat ovat nyt monilla alueilla kypsiä. Asiantuntijat vinkkaavat, millaisista paikoista marjoja kannattaa kehnona mustikkakesänä etsiä. Mustikkasadon paikalliset vaihtelut ovat suuria, ja pieneltäkin läntiltä voi löytyä hyvä mustikkapaikka.
Edustajainhuone jäädytti virkasyytemenettelyn Trumpia vastaan
Donald Trump kehotti sunnuntain tviiteissään demokraattien edistysmielisiä naiskongressiedustajia menemään takaisin niihin maihin, joista he ovat tulleet.Nicholas Kamm / AFP
Yhdysvaltain edustajainhuone ei etene Trumpin virkasyytemenettelyssä. Syynä aloitteeseen olivat presidentin rasistisiksi katsotut kommentit demokraattien naisedustajista. Enemmistö demokraateistakin oli jäädyttämisen kannalla, koska tilanne on puolueelle vaikea.
Sateet jäävät vähiin
Yle
Loppuviikon ajan Suomen itäpuolella liikkuu matalapaineen alue, johon liittyvät sateet yltävät ajoittain itärajalle. Yksittäisiä sade- ja ukkoskuuroja voi tulla koko maassa, mutta kaiken kaikkiaan sateet jäävät vähiin. Torstaina ja perjantaina aurinkoisimmat ja lämpimimmät alueet ovat lännessä ja etelässä, missä lämpötilat ovat 20 ja 25 asteen välillä.
Viisikymmentä vuotta sitten, heinäkuun 20. päivä iltakymmeneltä Suomen aikaa, ihminen laskeutui ensimmäistä kertaa vieraalle taivaankappaleelle. Päivä oli sunnuntai. Helsingissä lämpötila oli 16 astetta ja sää poutainen, kuten koko maassa. Olin viidentoista vanha.
Apollo 11:a seurattiin Ylen Kuustudiossa herkeämättä ja suorana lähetyksenä. Tupakka savusi, kun herrajoukko kommentoi kravatit kaulassa laskeutumista ja Neil Armstrongin ensiaskelia. Innostus oli valtaisa sekä meillä että ympäri kehittynyttä maailmaa. Osa Kuustudion kommentaattoreista oli jopa riehaantunut riisumaan pikkutakkinsa.
Vaikka raketti oli amerikkalainen, saavutus tuntui koskevan koko ihmiskuntaa. Kyynisen nykyajan on ehkä vaikea ymmärtää, että tuolloin meillä vielä oli ihanteita.
Olimme varmoja, että todistimme tulevaisuutta livenä. Sitä oli odotettu, ja sen tiedettiin saapuvan pian. Maagisena vuosilukuna pidettiin vuosituhannen vaihdetta. Siitä alkaisi kokonainen uusi aikakausi.
Olihan Stanley Kubrickin kulttifilmikin nimeltään ”Avaruusseikkailu 2001”. Amerikkalainen piirrossarja ”Jetsonit” puolestaan kuvasi – tuolloin arveluni mukaan osuvasti – mitä oli odotettavissa: lentäviä autoja, robottipalvelijoita, yhdeksäntuntinen työviikko.
Nyt sanotaan: avaruuteen ei pidä mennä, ennen kuin ilmastonmuutos on torjuttu.
Tulevaisuus jäi tulematta. Ihmiskunta sai muuta ajateltavaa. Mutta nyt Kuu on jälleen tähtäimissä. Kaukaisuudessa väikkyy myös Mars.
Aika on kuitenkin toinen. Se on uhkien ja toivottomuuden aika. Elämää varjostaa ilmastonmuutos, joka kuihduttaa tulevaisuususkoa vanhan kunnon veteraani-argumentin hengessä.
Se kuului: mitään ei voi eikä saa tehdä, ennen kuin viimeisellä sotaveteraanilla on kaikki kunnossa.
Nyt sanotaan: avaruuteen ei pidä mennä, ennen kuin ilmastonmuutos on torjuttu.
Argumentin takana on kuvitelma, että kaikki asiat tapahtuvat sarjassa. Ensin suoritetaan yksi asia, ja vasta sen jälkeen toinen. Mutta oikeasti inhimillinen toiminta on aina rinnakkaista. Samanaikaisesti tapahtuu monta asiaa.
En pidä miehitettyä lentoa Kuuhun tai Marsiin suurena seikkailuna.
Nekin, jotka kantavat kiihkeää huolta ilmastosta, käyvät ravintoloissa, kuuntelevat musiikkia, tekevät lomamatkoja ja lapsia, vaikka tietävät kaiken tämän aktiviteetin olevan pahasta ja rahan poissa tärkeämmästä.
Avaruusmatkat ja ilmastonmuutoksen torjunta eivät ole keskenään poissulkevia.
Itse en pidä miehitettyä lentoa Kuuhun tai Marsiin suurena seikkailuna. En usko, että näemme niiden pinnalla koskaan merkittäviä siirtokuntia. Edes etelänavalle ei ole syntynyt kiinteistökeskittymiä tai teemapuistoja, ja mainittuihin taivaankappaleisiin verrattuna siellä sentään vallitsevat huolettomat terassikelit.
Avaruus on niin suuri ja vihamielinen, ettei sitä voi valloittaa.
Kun puhutaan avaruuden valloittamisesta, puhutaan mahdottomasta. Avaruus on niin suuri ja vihamielinen, ettei sitä voi valloittaa. En usko ihmisen matkaavan milloinkaan toisiin tähtiin. Tie on niin pitkä ja hankala, että se on varattu ainoastaan koneille.
Mutta kenties kuulennot ovat raivaamassa askelmerkkejä polulle, joka vielä yhdistää ihmiskuntaa.
1970-luvun loppupuolella innostuttiin hetkeksi avaruuteen rakennettavista keinomaailmoista. Suunnitelmia ja piirustuksia laadittiin aivan tosissaan. Yhdysvalloissa kongressi järjesti kuulemisia.
Kuusta louhitusta materiaalista oli tarkoitus rakentaa jopa kymmenien kilometrien pituisia ja kilometrien levyisiä onttoja sylintereitä. Niiden sisälle pystytettäisiin kokonainen ekosysteemi. Sen aurinkoenergian ylläpitämässä pastoraalissa kymmenet miljoonat onnelliset eläisivät sylinterin pyörimisen simuloimassa painovoimassa. Tämä taivainen Nurmijärvi olisi kuin keskustapuolueen paratiisi.
Myös ajatus avaruuden siirtokunnista lässähti. Mutta kenties vain tilapäisesti.
Viisisataa vuotta sitten keisarillinen Kiina poltti valtaisan laivastonsa ja eristäytyi muusta maailmasta kahdeksi vuosisadaksi. Historian suuressa sinfoniassa kyseessä oli kuitenkin vain lyhyt välisoitto.
Kiinalaiset eivät nimittäin pystyneet pysyttelemään poissa maailman meriltä. Niinpä aavistan, ettei ihmiskuntakaan malta olla siirtymättä avaruuteen.
Jos vedän harteilleni oraakkelin viittani, minun on pakko ennustaa, että kuluvan vuosisadan aikana avaruussiirtokunnat palaavat vielä piirustuslaudoille.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
Japanin studiopalon uhriluku on noussut jälleen. Pelastuviranomaiset arvioivat, että 24 ihmistä on kuollut. Loukkaantuneita on ainakin 36.
Tulipalo syttyi kuuluisalla Kyoto Animation -studiolla Kiotossa torstaiaamuna.
Viranomaisten mukaan kyseessä on tuhopoltto. Poliisi epäilee palosta 41-vuotiasta miestä, joka ryntäsi studiolle levittäen nestemäistä ainetta.
Mies loukkaantui itsekin ja on sairaalassa. Hänen motiiveistaan ei ole tietoa. Japanin yleisradioyhtiön NHK:n mukaan mies huusi "kuolkaa" tulta sytyttäessään.
Tiina Jutila / Yle
Palon syttyessä kolmikerroksisessa rakennuksessa oli 70 ihmistä, mutta osa heistä ehti juosta ulos.
Hätäkeskus alkoi saada puheluita palosta noin kello 10.30 paikallista aikaa.
– Soittajat kertoivat kuulleensa voimakkaan räjähdyksen ja nähneensä savua, pelastuslaitoksen viranomainen sanoi.
Kyoto Animation on tunnettu muun muassa K-ON!-anime-sarjasta. Anime tarkoittaa japanilaista animaatiota.
Kuolleiden määrästä liikkui epämääräistä tietoa tulipalon alkuvaiheessa. Viranomaiset eivät saa Japanissa sanoa suoraan kenenkään kuolleen, ellei häntä ole virallisesti todettu kuolleeksi.
Tuhopoltto on puurakenteisessa Japanissa vakava rikos, josta rangaistuksena voi olla kuolemantuomio.
Pietarin konsulaatti on saanut heinäkuussa 36 prosenttia enemmän viisumihakemuksia kuin vuosi sitten. Myös tammi-kesäkuussa venäläiset ovat hakeneet 15 prosenttia enemmän viisumeja vuoden takaiseen verrattuna.
Kauppiaat ovat kuitenkin toiveikkaita. Myynnin kasvu voi näkyä jo alkusyksystä, kun venäläiset lopettelevat kesälomiaan Suomessa.
Sekä Iso-Kristiinan keskuspäällikkö Jukka Nieminen että Etelä-Karjalan Osuuskaupan marketkaupan johtaja Olli Kurppa sanovat, että myynnin kasvu tulee usein hieman myöhässä.
– Toisaalta kävijöiden määrä ja myynnin määrä eivät ole ihan yhtä. Voi olla, että tulee uusia kävijöitä ja ostokset voivat olla pieniä. Viisumihakemusten määrä ei näy välttämättä suoraan myynnissä, Kurppa sanoo.
Tärkein myynnin kasvua ennustava tekijä on ruplan kurssi.Yle
Ruplan kurssi on tärkein
Eniten myyntiin vaikuttaa aina ruplan kurssin kehittyminen.
– Mitä tahansa muuta mittaria katsotaan, niin ne ovat aina arvailua. Mutta silloin, kun ruplan kurssi on suotuisampi venäläisille, niin silloin aina tapahtuu enemmän. Ja sitä kautta myynti kehittyy, Kurppa kertoo.
Syyksi venäläisten kasvaneeseen intoon matkustaa Suomeen arvellaankin nyt juuri ruplan kurssin hienoista vahvistumista.
Alkuvuonna Etelä-Karjalassa taxfree-kauppa oli alamaissa, mutta kevään mittaan myynti on kuroutunut viime vuoden tasolle.
Yle Radio Suomen aalloilta tuttu Kysy Ylestä -keskustelu käydään torstaina kesä-Suomen keskipisteessä Porissa. Keskustelu käydään ensimmäistä kertaa live-yleisön edessä.
Kaikille avoin tilaisuus alkaa Porin Promenadikeskuksessa (Yrjönkatu 17) kello 10 ja kestää parisen tuntia. Voit seurata keskustelua suorana myös Yle Areenassa.
Kysymyksiin vastaavat Ylen toimitusjohtaja, SuomiAreenan äiti ja primus motor Merja Ylä-Anttila, Yle Uutisten vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen, lokakuussa toimintansa aloittavan uuden Tapahtumat, urheilu ja tuotannot -yksikön johtaja ja Yle Urheilua pitkään päälliköinyt Panu Pokkinen sekä Lounais-Suomen aluetoimituksen päällikkö Mari Kunttu-Kauppi.
Näin osallistut lähetykseen
Kysymyksiä on voinut lähettää jo ennakkoon Näkökulma-artikkelin kautta, ja niitä voi edelleen kirjoittaa tämän jutun kommenttikenttään. Kysymyksiä kerätään Promenadikeskuksessa myös paperilomakkeille Yle Porin pisteellä.
Tilaisuuden alettua yleisön kysymyksiä poimii paikan päällä Päivi Nieminen.
Lähetyksen juontavat tuttuun tapaan Radio Suomen Markus Turunen ja Yle-tyyppi Sami Koivisto. Tilaisuus toteutetaan yhteistyössä Yle Uutisten ja Yle Radio Suomen voimin.
Finanssikonserni Nordean liikevoitto heikkeni huhti-kesäkuussa kolmanneksella verrattuna viime vuoden samaan jaksoon. Liikevoittoa kertyi 900 miljoonaa euroa, kun viime vuoden samalla jaksolla konserni ylsi 1 365 miljoonaan euroon.
Konsernijohtaja Casper von Koskullin mukaan tulokset eivät ole vielä tyydyttävällä tasolla, joten Nordealta tarvitaan vielä lisää toimenpiteitä niiden parantamiseksi. Nordea tulee von Koskullin mukaan käymään läpi taloudelliset tavoitteensa sekä pääomaa ja osingonjakoa koskevat periaatteet. Uudet linjaukset on määrä esitellä seuraavan osavuosikatsauksen jälkeen.
Nordean antelias osingonjakopolitiikka on merkinnyt, että osake on tuottanut omistajilleen hyvin, vaikka osakkeen kurssi on viipottanut parin viime vuoden aikana selvästi alaspäin. Eilinen päätöskurssi oli 6,62 euroa. Osinkoa maksettiin tänä keväänä 69 senttiä, joten tuotto nousi yli kymmeneen prosenttiin.
Osingonjaon odotettavissa oleva kutistuminen vaikuttaa tuntuvasti myös finanssikonserni Sammon tulokseen, sillä Sampo omistaa Nordeasta reilut 21 prosenttia.
"Näkyvissä rohkaisevia merkkejä"
Von Koskull on jäämässä eläkkeelle ensi vuoden loppuun mennessä. Uuden konsernijohtajan haku on käynnissä.
Hän totesi katsauksessaan, että Nordea on viime vuosina käynyt läpi muutosprosessia, jossa pankin riskejä on vähennetty, digitaalisuutta kehitetty ja toimintaa keskitetty Pohjoismaihin.
– Viimeksi kuluneen vuoden aikana tekemämme työ alkaa tuottaa tulosta, ja näkyvissä on rohkaisevia merkkejä siitä, että pankki on saamassa takaisin menetettyjä markkinaosuuksia ja kuluja saadaan karsittua. Vie kuitenkin aikansa ennen kuin tämä näkyy täysimääräisesti taloudellisissa tuloksissa.
Konsernin rahoituskate pieneni viime vuoden toisesta neljänneksestä neljä prosenttia ja oli 1 071 miljoonaa euroa.
Kuluttajien käyttäytymisen muutos on vaikuttanut elintarvikekonsernien HKScanin ja Atrian tuloslukuihin.
HKScanin tulos pysyi huhti-toukokuussa tappiolla, mutta vertailukelpoinen tappio pieneni tuntuvasti viime vuoden vastaavasta jaksosta. Tappiota kertyi toisella neljänneksellä 2,5 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli ollut 16,6 miljoonaa.
Toimitusjohtaja Tero Hemmilän mukaan tulos ei ole tyydyttävällä tasolla, vaikka kehityssuunta on ollut oikea.
– Siipikarjaliiketoiminnan tulos Suomessa oli merkittävin tulosparannukseemme vaikuttanut tekijä myös toisen neljänneksen aikana, Hemmilä sanoi katsauksessaan.
Markkinoiden muutos näkyi HKScanilla, jolla siipikarjaliiketoiminnan tulos koheni ja auttoi parantamaan konsernin tuloslukuja.
Siipikarja- ja aterialiiketoiminnot ovat Hemmilän mukaan yhtiön kehittämisen kasvusuunta tulevaisuudessa.
Atria odottaa tulosparannusta
Kilpailija Atria ylsi 5,1 miljoonan euron liikevoittoon, joka oli lähellä viime vuoden vastaavan jakson 5,4 miljoonan voittoa.
Atrian toimitusjohtaja Juha Gröhn totesi, että punaisen lihan kulutus on Suomessa alkuvuoden aikana supistunut neljä prosenttia ja kananlihan kulutus kasvanut kuusi prosenttia.
– Näyttää siltä, että rakenteellinen muutos lihan kulutuksessa jatkuu punaisesta lihasta kohden kananlihaa, Gröhn sanoi katsauksessaan.
Atria ennakoi, että tämän vuoden liikevoitto nousee paremmaksi kuin viime vuonna.
Juttua päivitetty 18.7.2019 kello 9.12: Lisätty HKScanin toimitusjohtajan kommentit.
Teleoperaattori Telian tulos supistui selvästi vuoden toisella neljänneksellä. Huhti-kesäkuun oikaistu liikevoitto oli 3,15 miljardia kruunua eli noin 300 miljoonaa euroa. Tulos laski lähes 13 prosenttia vuoden takaisesta.
Liikevaihtoa kertyi 21,3 miljardia kruunua eli runsaat kaksi miljardia euroa, mikä oli hieman vertailujaksoa enemmän.
Suomessa Telian tulos heikkeni noin kolmanneksen vuoden takaisesta, vaikka liikevaihto samaan aikaan kasvoi. Tulospudotus oli Suomessa selvästi jyrkempi kuin Telialle keskeisellä Ruotsin markkinalla.
Mobiililiittymien määrä laski Suomessa
Telian mukaan Suomen jääkiekon Liigan televisiointi onnistui hyvin asiakashankinnassa, mikä yhtiön mukaan antaa hyvät lähtökohdat tulevalle kiekkokaudelle.
Suomessa Telian mobiililiittymien määrä laski hieman, mutta laajakaista- ja tv-asiakkaiden määrä kasvoi. Lankapuhelinliittymien määrästä katosi kolmannes vuoden takaiseen verrattuna.
Mobiililiittymissä Telia on Suomen markkinakakkonen Elisan jälkeen. Kiinteissä laajakaistaliittymissä Telialla oli kolmanneksi suurin markkinaosuus viime vuoden lopulla.
Telian aikeet mediayhtiö Bonnierin televisiotoiminnan ostamisesta ovat parhaillaan EU-komission syynättävänä. Kaupassa Telialle siirtyisivät muun muassa suomalainen MTV sekä maksutelevisioyhtiö C More.
Telian toimitusjohtaja Johan Dennelind sanoo osavuosikatsauksessa, että yhtiö odottaa komission hyväksyvän Bonnier-kaupan tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Kustavissa on sattunut aamulla vakava ulosajo, jossa on kuollut poliisin mukaan yksi ihminen. Pelastuslaitos sai hälytyksen onnettomuudesta seitsemän jälkeen torstai-aamuna.
Onnettomuus tapahtui Iniöntiellä, kun henkilöauto suistui tieltä. Yksi turmassa osallisina olleista on kuollut, kolme muuta loukkaantunut. Loukaantuneet eivät alustavien tietojen mukaan ole loukkaantuneet vakavasti.
Poliisin mukaan turma tapahtui jyrkässä mutkassa. Pellolle ajautuneesta autosta putosi mies, joka menehtyi saamiinsa vammoihin. Poliisin mukaan auto pyöri pellolla muutaman kymmenen kilometrin matkan.
Alustavan tutkinnan perusteella poliisi epäilee, että autolla oli onnettomuushetkellä liian suuri tilannenopeus. Alkoholilla ei ole osuutta turmaan. Tutkinnan edetessä ulosajon syy tarkentuu, kertoo poliisi tiedotteessa.
Poliisi tutkii asiaa törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena, kuolemantuottamuksena ja kuolemansyyn tutkintana.
Pyhtäällä Kymenlaaksossa on otettu käyttöön harvinaislaatuinen kylätie. Noin 50 oppilaan Suur-Ahvenkosken koululle johtava Pyhtäänkuja on muutettu tieksi, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät ovat etusijalla.
250 metriä pitkän tieosuuden reunoihin on maalattu kävelijöitä ja pyöräilijöitä varten 1,5 metrin levyiset kaistat. Autoilijat käyttävät keskelle jäävää kaksisuuntaista kaistaa, jonka leveys on kolme metriä.
Uusi kyltti kertoo tiekokeilusta Pyhtäänkujalla.Olli Törönen / Yle
Nopeusrajoitus tieosuudella on 30 kilometriä tunnissa.
Pyhtäänkujan tietä on paikattu alkukesän aikana. Uudet ajoradat maalattiin viime viikolla. Tienlaidalle on asennettu tiekyltit, jotka kertovat uudesta liikennejärjestelystä.
Kustannukset puolittuivat
Noin 5 000 asukkaan Pyhtään kunta tähtää siihen, että koululle johtava tie olisi entistä turvallisempi koululaisten kulkea. Toisaalta hollantilainen kylätie säästää rahaa.
– Jos tämä toimii, niin on kyllä hyvä ratkaisu veronmaksajankin kannalta, sanoi Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio tien suunnitelmavaiheessa viime talvena.
Valvoja Iikka Voutilainen Pyhtään tekniikkapalveluista sanoo, että hollantilaisen mallin mukaan tehdyn tienpätkän kustannukset ovat reilusti alle 10 000 euroa. Kokonaan uusi kevyenliikenteenväylä kyseiselle tieosuudelle olisi hänen arvionsa mukaan maksanut ainakin tuplasti enemmän.
Kunnan olisi esimerkiksi pitänyt lunastaa maata ja rakentaa perustukset uutta tietä varten.
Uusi kylätie valmistui Pyhtäälle viime viikolla.Olli Törönen / Yle
Viikon käytössä olleesta uudesta kylätiestä ei ole vielä kuulunut palautetta kyläläisiltä.
– Palautetta tulee varmaan sitten, kun koulu alkaa, arvelee Iikka Voutilainen.
Uusi tiejärjestely voi aiheuttaa kysymyksiä varsinkin talviaikaan, jolloin tiemerkinnät eivät näy lumen ja jään alta. Silloin uudesta tiejärjestelystä kertovat vain tiekyltit.
Suomen ensimmäinen niin sanotun hollantilaisen mallin mukainen kylätie otettiin käyttöön viime syksynä Hattulassa Kanta-Hämeessä.
Pyöräilykuntien verkosto ry valitsi keväällä Hattulan vuoden 2019 pyöräilykunnaksi. Yhtenä valinnan perusteena oli hollantilaisen mallin mukainen kylätiekokeilu, joka toteutettiin kyläläisten aloitteesta.
Ennen kuin olet päässyt tämän jutun loppuun, on jossain päin Suomea hyvin mahdollisesti varastettu jonkun polkupyörä.
Kesällä pyörävarkaudet yli kaksinkertaistuvat muuhun vuoteen nähden ja pelkästään Helsingissä ilmoitetaan viedyksi polkupyörä melkein joka tunti.
Poliisi ei välttämättä tutki pyörävarkauksia ollenkaan – silloinkaan, kun uhri löytää itse pyöränsä myynnistä nettipalstoilta. Lähinnä pyörä voidaan saada takaisin sattumalta jotakin toista rikosta tutkittaessa, kun pyörä löytyy kotietsinnässä varkaan kotoa.
– Rikosilmoitus tulee yleensä sähköisesti. Sen jälkeen se kirjataan järjestelmään, jos pyörästä on yksilöllisiä tunnistetietoja olemassa. Sen jälkeen jutun aktiivinen tutkinta lopetetaan, sanoo rikostarkastaja Jari Illukka Helsingin poliisista.
Poliisi pystyisi selvittämään pyörävarkauksia esimerkiksi valvontakameroista. Se kuitenkin vaatii käytännössä sen, että rikospaikka ja -aika ovat tiedossa, teko on tapahtunut kameravalvotulla paikalla ja tekijä pystytään tunnistamaan.
Omaisuusrikoksista selviää yleensä noin yksi kolmesta, pyörävarkauksista vielä harvempi. Ja yleensä kun poliisi priorisoi tehtäviään, tingitään juuri pyörävarkauksien kaltaisten massarikosten tutkinnasta.
Tämän tietävät myös ne, jotka ovat turhaan yrittäneet saada pyöriään takaisin. Heidän avukseen onkin nettiin syntynyt pyöräsalapoliisien verkosto, joka käräyttää varastettujen pyörien myyjiä.
Facebook-salapoliisien avulla ratkesi myös espoolaisen Viitasen perheen pyörävarkaus.
Helsingissä ilmoitettiin viime vuonna 3 658 pyörävarkautta, eikä suurin osa tapauksista selviä koskaan. Jos yhden varastetun pyörän keskimääräinen myyntihinta olisi esimerkiksi 200 euroa, se tarkoittaisi, että pyörävarkaudet olisivat pelkästään Helsingissä puolen miljoonan euron bisnes vuosittain.Seppo Suvela / Yle
Yhtenä alkukesän aamuna Viitasen perheen poika tuli kotiin rikottu polkupyörän lukko käsissään. Muuta ei ollut jäänyt jäljelle, kun pyörä oli hävinnyt kodin pihalta.
– Poika tuli itku kurkussa sanomaan, että ei ole pyörää enää, isä Sami Viitanen kertoo.
Viitasen perheen onneksi pyörästä oli olemassa valokuvia. Vanhemmat postasivat niitä ahkerasti netin varastettuihin pyöriin keskittyville etsintäfoorumeille.
– Siinä meni ehkä kymmenen minuuttia kun ensimmäinen ilmoitus tori.fi-sivustolta löytyi. Sitten niitä löytyi lisää eri puolilta Facebookia.
Se oli Viitasen kaltaisen aktiivipyöräilijän silmissä tyypillinen varkaan ilmoitus. Myyjän nimi oli keksitty. Mallia ei selvinnyt, vaan pyörää myytiin suurpiirteisesti "maastopyöränä". Vaihteiden määrä oli ilmoituksessa väärin. Hinta oli huomattavan halpa.
Se sai minut haluamaan, että hän jää kiinni. Sami Viitanen
Jos varastettu pyörä on myynnissä vaikkapa tori.fi-sivustolla, poliisi pystyy selvittämään myyjän ip-osoitteen. Jos myyntikanavana on ulkomainen nettisivusto, asia mutkistuu heti. Tämän vuoksi edes myynti-ilmoituksen löytäminen ei aina auta.
Aluksi Viitanen toivoi saavansa edes pyörän takaisin ja anteeksipyynnön. Mutta sitten hän huomasi, että samalla myyjällä oli ainakin kolme maastopyörää myynnissä. Se ärsytti.
– Se sai minut haluamaan, että hän jää kiinni.
Huomiota herättävä näky poliisiaseman varastossa
Jos nämä pyörät olisi ilmoitettu runkonumeron perusteella varastetuiksi, ne saataisiin takaisiin omistajilleen parhaimmillaan pikavauhtia, kertoo rikoskomisario Mikko Minkkinen.Toni Määttä / Yle
Vantaan poliisiasemalla on varasto, jonka seinällä roikkuu vieri vieressä kotietsinnöissä takavarikoituja pyöriä. Kirkkaanväriset Jopot ovat yliedustettuja, mutta välissä on yksi tuliterä sähköpyöräkin.
Vaikka seinillä roikkuu pyöriä vähintään tuhansien eurojen edestä, kukaan ei ole ilmoittanut kaipaavansa niitä. Todennäköisesti omistajat eivät ole aikanaan kirjanneet runkonumeroa ylös. Jos olisivat, omistaja selviäisi minuuteissa.
Kun Itä-Uudenmaan poliisi teki tavallista enemmän huumetakavarikoita alkuvuodesta, sitä seurasi varkauksien aalto. Se kertoi siitä, miten pyörävarkauksien kaltaiset omaisuusrikokset ovat yhteydessä etenkin huumerikollisuuteen.
– Varkauksilla rahoitetaan huumeidenkäyttöä tai huumevelkojen maksua. Ja jos rahantarve on kova, tehdään ryöstö, kuvaa rikoskomisario Mikko Minkkinen Itä-Uudenmaan poliisista.
Oikeudentajuni ei olisi millään sallinut sitä, että näen jonkun myyvän minulta varastettua tavaraa, enkä toimisi. Johanna Aydemir
Joskus poliisi löytää epäiltyjen kotoa useita pyöriä tai pyörien osia ja lukkojen rikkomiseen tarkoitettuja työkaluja. Tällöin tietää, että taustalla on ammattimainen toimija.
Ääritapauksissa Suomesta vietyjä pyöriä on löydetty ulkomailta teollisuushallista, jonne on koottu välivarastoon eri puolilta Eurooppaa varastettua tavaraa.
KRP:n mukaan rikollinen ketju tavallisesta pyörävarkaudesta voi johtaa lenkki lenkiltä aina kansainväliseen järjestäytyneeseen rikollisuuteen asti. Tätä tavallinen pyöränsä menettänyt suomalainen tuskin tulee ajatelleeksi. Siitä ei kuitenkaan ole ainakaan Helsingin poliisin mukaan näyttöä, että esimerkiksi rikolliset jengit järjestelmällisesti varastaisivat pyöriä ja kauppaisivat niitä.
Helsinkiläinen Johanna sopi tapaamisen pyörävarkaan kanssa
Yksi tapa saada pyörävaras kiinni on järjestää valeosto. Tapaamisessa voi kuitenkin olla riskinsä, eikä poliisilla ole aina aikaa lähteä mukaan turvaamaan ostajan selustaa. On myös tapauksia, joissa pyörä ei lopulta olekaan ollut oikea.
– Kyllä se jännitti, myöntää varkaalta poikansa pyörän hakenut helsinkiläinen Johanna Aydemir.
Hän oli sopinut tapaamisen pyöräkauppiaan kanssa ostarille. Poliisit lupasivat olla paikalla. Aydemiriä kuitenkin mietitytti, voisiko varas kostaa.
– Mutta oikeudentajuni ei olisi millään sallinut sitä, että näen jonkun myyvän minulta varastettua tavaraa enkä toimisi.
Jos ostaa viidensadan euron pyörän satasella ilman tietoa pyörän alkuperästä, pitäisi ymmärtää että myyjällä ei ole puhtaat jauhot pussissa. Sami Viitanen
Varmuuden vuoksi hän oli värvännyt muutamia tuttavia, jotka sopivasti lukivat lehtiä tai söivät jäätelöä lähistöllä.
Kaikki sujui lopulta rauhallisesti. Pyörävaras ei ollut edes itse paikalla, vaan oli lähettänyt asialle tyttöystävänsä. Kun poliisit tulivat esiin, myyjä ei edes yrittänyt kiistää tapahtunutta.
Myös espoolainen Sami Viitanen yritti aluksi järjestää valeoston hänen poikansa pyörän varastaneen nuorukaisen kanssa. Luultavasti varas haistoi kuitenkin palaneen käryä ja lopetti viestittelyn lyhyeen.
Tässä kohtaa moni olisi luovuttanut. Viitanen päätti kuitenkin vaimonsa kanssa lähteä selvittämään varkaan henkilöllisyyttä. Avain arvoitukseen löytyi myyjän Facebookiin lataamista kuvista.
"Meni ehkä pari päivää, kun pyörävarkaan isä soitti"
Vaikka perheen pojan pyörää kaupittelevan Facebook-profiilin nimi oli keksitty, siinä oli julkaistu oikeita kuvia. Viitasen perhe katsoi, ketkä kaikki olivat tykänneet kuvista. Sitten he etsivät tykkääjien kavereita, kunnes löysivät lopulta henkilöitä, joita itsekin tiesivät.
Heidän kauttaan Viitaset lähettivät kyselyitä, tunteeko joku henkilön pyöräkauppiaan Facebook-profiilin takana.
– Siinä meni ehkä pari päivää, kun pyörävarkaan isä soitti ja kertoi, että etsimme hänen poikaansa.
Pyörä oli ehtinyt mennä kaupaksi ja vakuutus maksaa korvaukset. Viitaset päättivät kuitenkin ottaa yhteyttä ihmiseen, jolle varas oli myynyt pyörän.
Ostaja oli aluksi vihainen ja piti pyörää omanaan, koska oli siitä maksanutkin.
– Mutta jos ostaa viidensadan euron pyörän metroasemalla satasella ilman mitään tietoja pyörän alkuperästä, pitäisi ymmärtää että myyjällä ei ole puhtaat jauhot pussissa.
Lopulta ostaja päätti palauttaa pyörän poliisille. Viitaset eivät sitä enää takaisin saaneet, vaan se on nyt vakuutusyhtiön omaisuutta ja huutokaupataan myöhemmin.
"Ei ole oikein, että apua ei saa"
Poliisin näkökulmasta ei ole mitään väärää siinä, että ihmiset pyrkivät selvittämään pyörävarkauksia, kunhan salapoliisit eivät yritä toimia poliisin valtuuksin.
Mutta onko oikein, että yksi Suomen yleisimmistä rikoksista on sellainen, jonka selvittäminen on jäänyt pääsääntöisesti uhrin vastuulle?
Ainakin vantaalaista Kim Janssonia tilanne turhauttaa. Hän on perustanut Facebookiin Polkupyörävarkaudet PKS -ryhmän, jossa on jo yli 2 000 jäsentä. Suosiolla on kääntöpuolensa: myös varkaat ovat oppineet etsimään ryhmästä heitä koskevia ilmiantoja tai tietoja hylätyistä pyöristä.
– Polkupyörävarkaudet ovat ainoita kertoja, kun tavallinen kansalainen tarvitsee poliisin apua. Ei ole oikein, että silloin apua ei saa, Jansson sanoo.
Osalla ryhmän jäsenistä on kitkeriä kokemuksia tapauksista, joissa varas on tiedossa tai hänestä on hyvää kuvaa, mutta poliisitutkinta ei ole silti edennyt.
Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario Mikko Minkkinen ei ainakaan suoraan tunnusta moitteita todeksi. Hänen mukaansa tapauksia kyllä tutkitaan, mutta jos vaikkapa pyörä ilman runkonumeroa on viety viikonlopun aikana eikä kukaan ole nähnyt tekijää, mahdollisuudet ovat laihat.
– Kuka tahansa voi vähentää pyörävarkauksia ainakin lukitsemalla pyörän huolellisesti ja jättämällä sen paikkoihin, joista se ei välttämättä niin helposti joudu anastuksen kohteeksi. Pyöriin kannattaa myös laittaa tunnisteet.
Poikansa pyörävarkauden selvittäneelle Sami Viitaselle tämä on liiankin tuttua. Omia pyöriään hän pitää nykyään makuuhuoneessa tai parvekkeella.
– Ei sekään hirveän hauskaa ole. Ja kun lähden jonnekin, minulla on aina kolme kiloa lukkoja mukana. Muuten en uskalla pyörää jättää.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on saanut kuluttajilta lukuisia yhteydenottoja kemikaalille haisevista patjoista, sängyistä ja muista pehmustetuista huonekaluista. Tuotteet ovat aiheuttaneet myös terveysoireita, kuten päänsärkyä, allergiaa ja pahoinvointia.
Tukes epäilee, että oireet johtuvat todennäköisesti pehmustettujen huonekalujen sisältämästä vaahtomuovista. Vaahtomuovista voi vapautua haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa hajuhaittaa ja terveysoireita.
Kuluttajat olivat hankkineet haiseviksi todettuja patjoja eri huonekaluliikkeistä. Tukes ei kuitenkaan löytänyt merkkikohtaisia tai vaahtomuovin laatuun perustuvia eroja. Vaahtomuoveista ei myöskään löytynyt kemikaalilainsäädännössä rajoitettuja aineita.
– Pyysimme neljää huonekalufirmaa toimittamaan tiedot tuotteista, mutta emme löytäneet niistä laissa rajoitettuja aineita. Haihtuvia orgaanisia yhdisteitä on lukuisia, minkä vuoksi meidän pitäisi tietää tarkemmin, mitä etsitään, Tukesin ylitarkastaja Kati Suomalainen kertoo.
Oireita heti pakkauksen avaamisen jälkeen
Tukes kysyi helmikuussa 2019 kuluttajilta pehmustettujen huonekalujen aiheuttamista oireista. Kyselyyn tuli yhteensä 124 vastausta.
Vastaajista joka viides oli ollut terveysoireiden takia yhteydessä terveydenhuoltoon. Alle puolet vastaajista oli ollut yhteydessä myyjään oireiden ilmaannuttua ja vain neljä prosenttia oli ilmoittanut oireita aiheuttavasta tuotteesta Tukesiin.
Tukes ei löytänyt merkkikohtaisia tai vaahtomuovin laatuun perustuvia eroja patjoistaAOP
– Patjalla pitäisi pysytä nukkumaan kahdeksan tuntia yössä, joten ymmärrän, että hajusta on kuluttajalle haittaa, Suomalainen sanoo.
Vastaajien kuvaamat oireet alkoivat useimmiten heti pakkauksen avaamisen jälkeen ja kestivät noin kuukauden. Vastaajien mukaan tuotteen käyttöohjeen mukainen tuuletus, imurointi ja paineleminen ei aina auttanut.
Hyvinkään vanhassa kirkossa oli viime yönä palonalku, jota poliisi tutkii tuhotyönä.
– Alustavan tutkinnan perusteella on syytä epäillä, että tulipalo on tahallaan sytytetty. Asiaa tutkitaan tällä hetkellä tuhotyönä, rikoskomisario Leif Malmberg Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta kertoo Ylelle.
Malmberg toteaa, että tutkinta on vielä pahasti kesken, ja sen vuoksi poliisi ei voi vielä kertoa tapauksesta tarkempia tietoja. Malmbergin mukaan tulipalolle ei löydetty luonnollista syttymissyytä.
– Tämä perustuu tekniseen tutkintaan, missä todetaan sellaisia olosuhteita, jotka antavat syytä epäillä tulipalon olleen tahallaan sytytetty. Rikoksesta epäiltyä ei vielä tässä vaiheessa ole, Malmberg toteaa.
Poliisi pyytää tiedotteessaan yleisöhavaintoja tapauksen selvittämiseksi.
Ohikulkija hälytti pelastuslaitoksen paikalle
Ulkopuolinen ohikulkija teki hälytyksen Uudenmaankadulla sijaitsevan Hyvinkään vanhan kirkon varastorakennuksen palosta perjantaiaamuna noin klo 2.30.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen saapuessa paikalle 30-neliöinen varastorakennus oli täydessä tulessa. Sen sisällä oli puutarhanhoitoon liittyviä työkaluja ja tarvikkeita, kertoo päivystävä palomestari Harry Häyrinen.
Varasto ja tarvikkeet tuhoutuivat palossa täysin.
1800-luvun lopulla rakennetun hirsirakenteisen kirkon seinässä ikkunanpielessä havaittiin myös paloalku, jonka palomiehet saivat sammutettua.
– Ikkunanpieli raivattiin auki, siellä oli sellaista hamppua eristeenä. Kirkon sisään oli päässyt savua, se tuuletettiin, kuvailee Häyrinen.
Häyrisen mukaan kirkko on noin 15 metrin päässä varastosta ja sen palamaan syttynyt ikkunanpieli noin 25 metrin päässä.
Hyvinkään Vanhan kirkon varasto tuhoutui palossa.Pelastuslaitos
Hän pitää epätodennäköisenä, että kirkon palonalku olisi peräisin varastosta lentäneistä kipinöistä.
Palossa ei sattunut henkilövahinkoja. Pelastuslaitokselta tehtävää oli hoitamassa 10 yksikköä.
Hyvinkään vanha kirkko on hirsirakenteinen, alunperin vuonna 1896 ruokoushuoneeksi tehty kirkko, joka tehtiin arkkitehti Yrjö Sadeniuksen piiirustusten pohjalta. Rukoushuonetta laajennettiin vuonna 1923 Heikki Siikosen piirustusten mukaan. Rakennus on vihitty kirkoksi vuonna 1978.
Hyvinkään seurakunnan verkkosivujen mukaan vanha kirkko on suosittu vihkikirkko.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) uskoo, että lisää hoitajia saadaan tarjoamalla heille kokopäivätyötä ja houkuttelemalla alanvaihtajia takaisin.
– Meillä on nykyisissä vakansseissa merkittävä määrä ihmisiä, joilla ei ole kokopäivätyötä joko siksi, että sitä ei ole tarjolla, tai henkilön omista syistä, Kiuru sanoo.
Tehyn mukaan jopa yli 70 000 sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saanutta ihmistä on myös siirtynyt muille aloille töihin.
Kiuru uskoo, että tätä porukkaa saadaan houkuteltua takaisin, kun vanhuspalvelut laitetaan kuntoon, työolot parantuvat ja vanhustenhoidon arvostus kasvaa.
– Meidän pitää saada luottamusta yhteiskunnassa siihen, että nämä asiat laitetaan kuntoon.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) uskoo, että vanhustenhoidon kunnianpalautus houkuttelee hoivatehtävistä karanneita töihin.Mikko Stig / Lehtikuva
Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden on.
Esimerkiksi yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa edustavan työnantajaliiton Hali ry:n mukaan osaavan työvoiman saamisessa sosiaali- ja terveyspalveluihin on jo nyt suuria vaikeuksia ja hoitajia tarvitaan koko ajan enemmän myös siksi, että väestö ikääntyy.
Vuodesta 2000 vuoteen 2017 Suomeen on tullut 68 000 yli 85-vuotiasta lisää.
– Ensimmäinen lähtökohta on houkutella ihmisiä takaisin alalle, Kiuru toteaa.
Kiuru (sd.) on kertonut, että hoitajamitoitus nostetaan eduskunnassa työpöydälle heti kesän jälkeen.
Superin Paavola: Pirstaleisuus on ongelma
Suomen lähi- ja perushoitajaliiton Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että ensimmäinen asia riittävän työntekijämäärän saamiseksi olisi laittaa kuntoon työn sisältö.
Työ on nyt pirstaleista, sillä hoitajat saattavat joutua tekemään ruokaa, siivoamaan ja pyykkäämään.
– Työn pitää olla sitä, mitä ollaan opiskeltu eli hoidollista. Siivous, ruuanlaitto ja pyykkäys ovat erittäin tärkeitä tehtäviä, mutta niiden tekemiseen on oltava toinen henkilökunta kuin lähihoitajat. Pirstaleisuus tekee työn eettisen kuorman niin valtavaksi, että ei voi hoitaa hyvin. Työn pitäisi olla hoitamista, ihmisläheistä ja vuorovaikutuksellista sellaista, Silja Paavola sanoo.
Superin puheenjohtajan Silja Paavolan mukaan työn pirstaleisuus vaikuttaa alan vetovoimaan.Petteri Paalasmaa / AOP
Kysymys on Paavolan mukaan lopulta siitä, miten Suomi kansakuntana arvostaa vanhuksia ja heidän hoitoaan.
– Voittojen maksimointi ei sovi hoitotyöhön, sanoo Paavola.
Myös Super muistuttaa olevan tosiasia, että vanhustenhoidosta on paennut henkilökuntaa muille sektoreille huonojen työolojen ja heikon palkkauksen vuoksi. Hoitajia saadaan palaamaan alalle, kun epäkohtiin puututaan, liitossa uskotaan.
Silja Paaavola uskoo, että kun ei yritetä maksimoida voittoja, saadaan myös hoitajien palkkaus kuntoon.
Opiskelijayhdistys: Harjoittelussa saatetaan miettiä, onko tämä sittenkään minun alani
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön Tehyn opiskelijayhdistyksen mukaan tärkeintä on, että tulevaisuuden työnäkymät ja -olot ovat hyvät.
– Niiden pitää olla kunnossa, jotta alalle hakeutuvat ihmiset haluavat myös jäädä sinne ja työskennellä siellä eläkeikäänsä asti, opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsen Marko Kaira sanoo.
Tehy edustaa muun muassa sairaanhoitajia ja lähihoitajia.
STT:n mukaan nuorten silmissä sosiaali- ja terveysalan perustutkinto on menettänyt vetovoimaansa. Lähihoitajaopintoihin haki tänä vuonna alle 8 600 ihmistä, mikä on lähes 4 600 vähemmän kuin viisi vuotta sitten.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan uusia lähihoitajia tulee vanhusalalle tällä hetkellä noin 1 800–2 000 vuodessa.
Tehyn opiskelijayhdistyksen Marko Kaira sanoo, että opiskelijat odottavat tulevaisuudelta koulutusta ja työtä vastaavaa palkkaa sekä määräaikaisuusputkien sijaan pysyviä työsuhteita.
Harjoitteluaika on tärkeä tulevaisuuden kannalta.
– Huolestuttavan paljon eri puolelta Suomea kuulee sitä, että jo opintojen aikana harjoittelukokemusten tai opetuskokemuksen perusteella koetaan, että onkohan tämä sittenkään minun alani. Näin siksi, jos vaikka harjoittelussa ei saa mahdollisuutta olla opiskelijana harjoittelussa vaan laitetaankin jo työntekijäksi kiireen keskelle.
Harjoittelussa pitäisi olla aikaa perehtyä rauhassa työtehtäviin ohjauksessa.
– Muuten se voi pistää miettimään, millaista työelämä on, kun tästä valmistuu, Kaira sanoo.
– Vastavalmistuneen opiskelijan pitää myös pystyä perehtymään kunnolla, jotta voi olla varma omasta osaamisestaan.
Jos resursseja on niukennettu, myös opiskelijat aistivat helposti osaston tai organisaation pahan olon, Kaira lisää.
Huonot kokemukset voivat pistää pohtimaan alanvaihtoa, hän muistuttaa.
Viime talvena esiin nousseet vanhustenhoidon ongelmat voivat laittaa opiskelijan myös miettimään, onko työtä tulevaisuudessa mahdollista tehdä niin hyvin kuin haluaa.
51 ihmistä evakuoitiin palon vuoksi. Perjantaina 20. heinäkuuta iltapäivällä palo saatiin vasta hallintaan, ja asukkaat pääsivät takaisin koteihinsa.
Aseet ja patruunat pois palon tieltä
Yksi kodistaan evakuoiduista, lähellä palopaikkaa asuva Jarkko Ruohola katselee palopaikkaa pihastaan pienen kaurapellon yli.
Tuli hyppi hänen kuivurinsa ympärillä, mutta pelastuslaitos sai tulen talttumaan ennen kuin se pääsi asuinrakennukselle saakka, noin 30 metrin päähän.
Jarkko Ruohola katsoo kaurapellon takana näkyvää paloaluetta kuivurinsa nurkalta. Tuli tuli 30 metrin päähän asuinrakennusta.Minna Rosvall / Yle
– Keräsimme tärkeitä tavaroita mukaan kotoa. Ensimmäiseksi vein ulos aseet ja patruunat, etteivät ne ala paukkumaan sammutustöiden keskellä.
Tuli ei kuitenkaan päässyt rakennuksiin saakka.
– Istuin yöllä aitan rappusilla, katsoin tulta ja sitten taivaalle. Pohdin, että meillä taitaa olla hyvät välit yläkerran kanssa kuitenkin, Ruohola muistelee.
Ruoholan pihassa palosta kertovat yhä osittain palaneet puut. Siilon takana oleva kookas koivu on rungoltaan musta, ja pihapiirissä oleva kataja on osittain ruskea.
Horsmat nousevat palopaikan uumenista
Pyhärannan vapaapalokunnan päällikkö Kai Saarinen, Jarkko Ruohola ja Santtio-seuran puheenjohtaja Hannu Raunela katsovat Pyhärannan palopaikalta löytynyttä sammutusletkua. Siitä ei ole enää sammutustöihin, mutta sekin kertoo rajusta sammutustyöstä alueella vuosi sitten.
Hannu Raunela, Jarkko Ruohola ja Kai Saarinen katsovat palopaikalta löytynyttä sammutusletkua.Minna Rosvall / Yle
Kaikilla on yhä mielessä vuodentakainen tunnelma. Saarinen saapui oman yksikkönsä kanssa paikalle toiselta maastopalopaikalta Satakunnasta.
Haja-asutusalueelle ei ollut helppoa saada nopeasti sammutuskalustoa ja miehiä paikalle
– Tulimme tähän Santtion metsätien kohdalle, ja tässä palo loikki eteenpäin jostain välistä. Ääretön kuivuus ja sopiva tuuli auttoivat leviämistä, muistelee Saarinen palon nopeaa etenemistä.
Välillä vesikin pääsi hetkellisesti loppumaan, mutta onneksi läheisestä merenlahdesta voitiin nostaa sammutusvettä sekä helikoptereilla että säiliöautoilla.
– Tuli meni tonttien rajoja ja sokkeleita pitkin. Jos tuuli olisi puhaltanut vähän eri suunnasta, tuli olisi pyyhkäissyt kylän yli, pohtii Saarinen.
Pyhärannan maastopalo oli yksi viime vuoden kuuman heinäkuun seuratuimpia uutisaiheita.
Nokisten sammuttajien urakka metsässä, jossa palavat puut olivat kaatua sammuttajien päälle, levisi uutiskuvina monien tietoisuuteen.
Pyhärannan vapaapalokunnan päällikkö Kai Saarinen myöntää, että tulipalo on yhä mielessä.
– Kyllä se aina jostain putkahtaa ajatuksiin, mutta en ole silti yöunia menettänyt. Kun ajelee tällä alueella, sammutustyö tulee mieleen, kertoo Saarinen.
Santtio-seuran puheenjohtaja Hannu Raunela kyläyhdistyksen talon edustalla.Minna Rosvall / Yle
Tulipalon aikana huoltokeskukseksi muodostui kyläyhdistyksen talo, ja sen pihamaalta Raunela saa usein yhä neuvoa väkeä palopaikalle.
Palopaikasta kiinnostuneita on liikkeellä välillä jopa päivittäin.
– Jotkut tietävät, missä palopaikka on, mutta toiset kyselevät. Onhan se mukavaa, että kylällä on liikennettä. Palo oli vakava asia, mutta siitä selvittiin eikä onneksi mennyt kylä, vaikka tuli läheltä liippasikin, pohtii Raunela.
Hannu ja Anne Raunela Santtion kylätalon keittiössä, jossa jaettiin ruokaa sammuttajille tulipalon aikana.Minna Rosvall / Yle
Pelastuslaitos ja vapaaehtoiset ovat hioneet yhteistyötään
Pyhärannan maastopalo oli sammutusteknisesti Pyhärannan vapaapalokunnan päällikön Kai Saarisen mukaan normaali maastopalo. Kuuma sää, etäisyydet ja paloalueen laajuus toivat sammutukseen lisää haasteita.
Saarinen kertoo, että Pyhärannan palosta saaduilla kokemuksilla voidaan kehittää palojen sammuttamista.
– Yhtenä esimerkkinä voi mainita, että meidän yksikkömme lähtevät jatkossa toisen pelastuslaitoksen suurpaloihin johdettuna joukkueena eli mennään mestarin johtamana, kertoo Saarinen.
Palaneita kantoja näkyy yhä Pyhärannan palopaikalla. Minna Rosvall / Yle
Aluepalopäällikkö Kari Alanko Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta kiittelee Pyhärannan palon sammutusjoukkoja.
Palo levisi räjähdyksenomaisesti ja sammuttaminen kesti kauan. Pyhärannan palosta ja muistakin viime kesän metsäpaloista Suomessa ja Ruotsissa saatiin paljon arvokasta oppia.
– Maaseudulla sammuttamisen apuna voitaisiin käyttää lietesäiliövaunuja ja tilannekeskus tukee jatkossa sammuttamisen johtamista ja seuraa sammuttajien työaikoja, kertoo Alanko.
Pyhärannan paloalueen laidalla seisoo yhä palaneita puita.Minna Rosvall / Yle
Aluepalopäällikkö Alanko painottaa, että Pyhärannan tulipalossa yksiköt saatiin nopeasti liikkeelle ja pelastustoiminnan johtaja osasi ennakoida palon mahdollisen leviämisen.
Kohteeseen saatiin nopeasti lisävoimia ja alueen sopimuspalokuntien hälytysmuonitusryhmillä oli erittäin suuri merkitys toiminnan onnistumisessa.
Miten kova riski on, että tänä kesänä syttyisi vastaava palo?
– Ison metsäpalon riski on aina suuri, kun on kuivaa. Tänä kesänä alkukesä oli kuivaa, mutta nyt sateet ja ilman lämpötila ovat pitäneet huolen siitä, että riski on hieman pienempi, kertoo Alanko.
Ääniala yli neljä oktaavia. Christina Aguilera, 38, tunnetaan poikkeuksellisesta lauluäänestään. Häntä ei ole turhaan verrattu Whitney Houstoniin ja Mariah Careyhin.
Amerikkalaisen Aguileran ura alkoi räjähdysmäisesti tasan 20 vuotta sitten hitillä Genie in the bottle. Vasta 18-vuotias laulaja oli jo tuolloin kokenut esiintyjä, sillä hän oli ollut suositussa The Mickey Mouse Club -ohjelmassa.
Vuosien varrella Aguilera on myynyt miljoonia levyjä ja voittanut Grammy-palkintoja. Hän on tehnyt myös hyväntekeväisyyttä esimerkiksi kotiväkivallan ehkäisemiseksi.
Viimeiset kymmenen vuotta hän on kuitenkin pysyttäytynyt poissa kiertuelavoilta keskittyessään lapsiinsa. Nyt laulajataituri nähdään vuosien tauon jälkeen esiintymässä Euroopassa ja ensimmäistä kertaa Suomessa. Pori Jazzin esiintyminen on ainoa Pohjoismaissa.
Lapsitähdestä teinipoppariksi
Perheväkivalta kuului Christina Aguileran lapsuuteen. Hänen ecuadorilainen isänsä ja juuriltaan irlantilainen äitinsä erosivat tytön ollessa 6-vuotias.
Christina ja hänen nuorempi siskonsa muuttivat äitinsä kanssa Pittsburghiin. Siellä lahjakas laulaja esiintyi ahkerasti ja kävi useissa kykykilpailuissa. Aguilera pyrki jo 9-vuotiaana The Mickey Mouse Club -ohjelmaan, mutta oli tuolloin liian nuori.
Hän pääsi mukaan suosittuun Disneyn ohjelmaan 12-vuotiaana. Hänen kanssaan samaan aikaan esiintyivät niin ikään tulevat supertähdet kuten Britney Spears, Justin Timberlake ja Ryan Gosling.
Christina Aguilera esiintymässä New Yorkissa uran alussa vuonna 1999.Canova / Mediapunch / REX / AOP
Vuonna 1998 Christina Aguilera valittiin esittämään Reflection-niminen kappale Disneyn Mulan-animaatioelokuvan soundtrackille.
Heti seuraavana vuonna julkaistiin levytyssopimuksen saaneen laulajan läpimurtohitti Genie in the Bottle. Se nousi listaykköseksi Yhdysvaltojen lisäksi ympäri maailmaa. Vuonna 2000 laulaja pokkasi parhaan tulokkaan Grammy-palkinnon.
Aguilera nousi yhdeksi vuosituhannen vaihteen teinipoppareiden aallon menestyneimmäksi artistiksi. Laulaja ei kuitenkaan tuossa roolissa pitkään viihtynyt.
Seksiä tihkuva Xtina
Ensimmäinen irtiotto teinipopparin puhtoisesta imagosta oli Moulin Rouge! -elokuvan soundtrackilta löytyvä biisi Lady Marmalade. Kappaleen musiikkivideolla Aguilera, Pink, Mya ja Lil' Kim tanssivat seksikkäissä asuissa.
Samaa linjaa jatkoi Aguileran kakkosalbumin esimmäinen single Dirrty (2002), jonka musiikkivideo on seksuaalisviritteinen.
Laulaja myös värjäsi hiuksensa mustaksi ja alkoi käyttää itsestään lempinimeä Xtina, joka on käytössä vieläkin. Hän julkaisi myös kappaleen Beautiful, joka on noussut seksuaalivähemmistöjen suosikiksi.
Christina Aguilera Golden Globe -gaalassa vuonna 2011.Mike Nelson / EPA
Stripped (2002) albumin jälkeen Aguilera on julkaissut vanhaan jazziin, bluesiin ja souliin pohjautuvan levyn Back to Basics (2006), elektronisemman albumin Bionic (2010) sekä studioalbumin Lotus (2012).
Lisäksi hän on tähdittänyt Burleski-musikaalielokuvaa vuonna 2010 sekä ollut mukana dokumenttielokuvassa Shine a Light.
Aguilera oli myös Amerikan The Voice -ohjelman tuomarina kolmella ensimmäisellä kaudella 2011–2012.
Seksisymboli ja hyväntekijä
Blueslaulaja Etta James on ollut Christina Aguileran inspiraation lähteenä koko hänen uransa ajan. Myös klassikkoartistit Billie Holliday, Aretha Franklin ja Nina Simone ovat olleet hänen innoittajiaan, kuten myös uudemmat artistit Whitney Houston, Mariah Carey ja Celine Dion. Esiintymistyyliinsä laulaja on ottanut mallia Madonnalta ja Janet Jacksonilta.
Vuonna 2008 Rolling Stone -lehti valitsi Aguileran kaikkien aikojen sadan parhaimman laulajan joukkoon. Toisinaan laulajaa on kritisoitu ylilaulamisesta ja korusävelten liiasta käyttämisestä.
Christina Aguilera on ollut viimeksi kiertueella Euroopassa 13 vuotta sitten. Kuva hänen esiintymisestään Zürichissä Sveitsissä.Stefen Schmidt / EPA
Christina Aguilera on tunnettu myös näyttävistä ja paljastavista esiintymisasuistaan. Laulajan mukaan hänen käyttämänsä seksuaalisuus esiintymisissä toimii naisille voimaannuttavana kokemuksena.
Laulaja on myös kertonut useissa haastatteluissa kokevansa vetoa samaan sukupuoleen. Hän onkin ollut näkyvästi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolestapuhuja.
Artisti on tehnyt hyväntekeväisyyttä myös perheväkivallan ja eläinoikeuksien puolesta. Hän on toiminut niin ikään Maailman ruokaohjelman (WFP) nälänvastaisena lähettiläänä.
Hinku esiintymislavoille
Viime vuonna Christina Aguilera aktivoitui vuosien tauon jälkeen keskityttyään perheeseen ja lapsiinsa. Hän julkaisi kahdeksannen studioalbuminsa Liberation ja teki ensimmäisen konserttikiertueen Yhdysvalloissa kymmeneen vuoteen.
Aguilera kertoi Ellen DeGeneresinohjelmassa, että oli edellisen kiertueen aikana raskaana. Hänen poikansa täytti juuri 11 vuotta. Veri vetää kuitenkin jälleen takaisin konsertoimaan yleisön eteen.
– Olen äitikarhu. Pidän huolta henkilökunnastani. Rakastan lapsiani ja pidän rutiineista. Olen onnellinen, jos he ovat onnellisia. Mutta minun oli palattava rakastamani asian pariin ja tehtävä se faneilleni ja bändilleni.
Christina Aguilera aloitti toukokuussa residenssiesiintymiset Las Vegasissa.X17online.com / AOP
Toukokuussa Aguilera aloitti residenssiesiintymiset Las Vegasissa. Tämä tarkoittaa konserttien sarjaa samassa esiintymispaikassa. Vastaavia ovat tehneet muun muassa Celine Dion ja Britney Spears.
Aguilera on sanonut, että hänelle järjestely sopii erinomaisesti, koska tällöin ei tarvitse matkustaa koko ajan pienten lasten kanssa. Laulajan nuorempi lapsi on 4-vuotias.
Laulaja lahjoittaa jokaisesta esiintymisestä hyväntekeväisyyteen yhden dollarin per katsoja. Kohteena ovat naiset ja lapset, jotka ovat kohdanneet väkivaltaa perheessä.
Las Vegasin show'n ollessa kesätauolla, Christina Aguilera on konserttikiertueella Euroopassa.
Ranskalaisen tuomioistuimen on määrä antaa tänään perjantaina tuomio Estonia-aluksen uppoamista koskevassa, pitkään venyneessä oikeudenkäynnissä.
Laivaonnettomuuden uhrien omaiset ja turmasta selviytyneet ovat käyneet oikeutta kahta yhtiötä vastaan: Estonialle laivaluokituksen myöntänyttä Bureau Veritasia ja aluksen rakentanutta Meyer-telakkayhtiötä.
Tapausta on käsitelty tuomioistuimessa Pariisin esikaupungissa Nanterressa, koska Bureau Veritas on ranskalainen yhtiö. Se teki Estonialle merikelpoisuustarkastuksia aluksen rakentamisen aikana ja sen jälkeen. Meyer on puolestaan saksalainen varustamo.
1 116:ta omaista ja selviytyjää edustavat yhdistykset vaativat noin 40 miljoonan euron korvauksia psykologisista haitoista. Turmasta selviytyneet perustelevat vaatimusta lähestyvän kuoleman aiheuttamalla tuskalla, kertoo yksi jutun asianajajista, Maxime Cordier uutistoimisto AFP:lle.
Tapaus on pyörinyt ranskalaisen oikeusjärjestelmän rattaissa niin kauan, ettei osa kantajista edes tiennyt sen olevan enää käsittelyssä. Omaisten edustajat nostivat kanteen vuonna 1996, mutta tapauksen ottamisessa oikeuslaitoksen käsiteltäväksi kesti yli 20 vuotta.
Keulavisiiri jälleen keskiössä
Huhtikuussa alkaneessa oikeudenkäynnissä ovat olleet osallisina myös laivanvarustamot Estline ja Tallink. Le Point -lehden mukaan Bureau Veritas -luokitusyhtiö toivoo saavansa niiltä rahaa mahdollisiin vahingonkorvauksiin.
Laivaluokittaja Bureau Veritasin näkemys on, että Estline ja Tallink eivät olleet ilmoittaneet sille joistain aluksen vioista. Bureau Veritasin asianajajan mukaan laivaluokittajalle ei ollut kerrottu esimerkiksi puutteista Estonian keulavisiirin huollossa. Le Point kertoo, että Estline ja Tallink kiistävät tehneensä virheitä.
Estonian keulavisiiri irtosi turmayönä rajun aallon voimasta ja vesi pääsi virtaamaan autokannelle, minkä jälkeen alus upposi nopeasti. Turmaa tutkinut komissio totesi loppuraportissaan, että keulavisiirin kiinnitykset olivat liian heikkoja.
Estonia upposi rajussa myrskyssä syyskuun lopussa 1994 matkalla Tallinnasta Tukholmaan. Laivalla oli yhteensä 989 ihmistä, joista 852 kuoli.
Osa uhrien omaisista ja selvinneistä sai pian turman jälkeen 130 miljoonan euron korvaukset aineellisista vahingoista Estline-lauttayhtiöltä.
Viron ja Latvian välinen viinaveronokittelu sai uusia kierroksia keskikesällä. Ensin Viro laski alkoholiveroaan 25 prosenttia heti heinäkuun alussa. Ei mennyt kuin viikko, kun Latvia päätti laskea omaa veroaan 15 prosentilla.
Suomenlahtea edestakaisin kyntävät laivayhtiöt eivät jääneet odottamaan sormi suussa, miten kahden maan viinataistossa käy.
Esimerkiksi Tallink Silja vastasi huutoon ja kertoi laskevansa lähes 700 alkoholituotteen hintoja heinäkuussa. Laivayhtiöt käyttävät Viron valmisteverotusta alkoholin hinnoittelussaan.
Ensimmäiset merkit vaikutuksista ovat nähtävillä.
– Alustavat myyntiluvut alkoholin suhteen näyttävät hyviltä. Meillä on muutenkin vilkkain matkustuskuukausi meneillään:laivat ovat täysiä ja ihmiset tekevät paljon ostoksia. Vielä on vaikea vetää johtopäätöksiä siitä, mikä johtuu hintojen alennuksista ja mikä korkeasta sesongista, kertoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.
Suomen hallitus suunnittelee alkoholiveron nostoa samaan aikaan kun Viro ja Latvia painavat hintoja alas. Juha-Matti Mäntylä / Yle
Hänen mukaansa alkoholin hinnanalennusten todelliset vaikutukset nähdään luultavasti vasta syksyllä, kun huippusesonki on ohi ja normaali arki palaa.
Nöjd uskoo, että moni suomalainen ei välttämättä tiedä, että alkoholin hinta on muuttunut, jos ei ole kovin valveutuneesti seurannut uutisointia.
– Varmasti on se porukka, joka on tästä tilanteesta hyvin perillä, ja sitten on niitä, joille alennukset eivät merkitse mitään. He kyllä huomaavat, että tuote on halvempi laivalla kuin maissa.
Viking Line: Viron veronalennus pitää laittaa oikeaan perspektiiviin
Myös Tallink Siljan kilpailija Viking Line hilasi vajaan 200 alkoholituotteen hintoja alaspäin Viron veroalennuksen aikaan heinäkuun alussa.
Viking Linen markkinointijohtaja Kaj Takolander sanoo, että alkoholin myynti kesällä on pysynyt suunnilleen samoissa luvuissa kuin vuosi sitten. Mitään suurta ostoryntäystä ei ole havaittavissa.
– Tulemme näkemään plusmerkkisen myynnin meidän laivoilla kesällä, mutta se on vaatimatonta kasvua. Kilpailu Helsingin ja Tallinnan välillä on todella kovaa asiakkaista. Se on kuluttajien etu, koska kilpailu pitää hinnat alhaalla.
Alkoholijuomien matkustajatuonti nousi nykyisiin mittasuhteisiin 2000-luvun alussa. Juha-Matti Mäntylä / Yle
Takolander muistuttaa, että Viro on parin vuoden aikana lähinnä nostanut radikaalisti alkoholiverotustaan ja sitä kautta hintoja.
Hänen mukaansa alkoholijuomien valmistevero on loppujen lopuksi pieni osuus hinnan muodostuksessa ja nyt tehty veronalennus on vaatimaton.
– Oluttölkin kohdalla puhutaan noin kymmenen sentin laskusta hinnassa. Kymmenen senttiä ei vielä vallankumouksesta tee.
Kokenut markkinointijohtaja on huomannut vuosien aikana, että alkoholin merkitys Baltian matkailussa on vähentynyt.
– Ihmisillä on paljon muita motiiveja matkustaa Viroon kuin alkoholi. Jos parikymmentä vuotta sitten Viron matkailu on ollut votkaturismia, niin nyt maa on enemmän perhematkailukohde.
Samaa mieltä ollaan Tallink Siljalla.
– Olemme tutkineet asiaa, jaylivoimaisesti selkein syy laivalle lähtöön on irtiotto arjesta. Hyvin harvalla perimmäinen syy matkaan on alkoholin ostaminen, kuvailee viestintäjohtaja Marika Nöjd.
