Koronaviruksen takia useita henkilöitä on asetettu Suomessa karanteeniin. Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen kertoo, mistä karanteenissa on kyse.
1. Mitä karanteeniin joutuminen käytännössä tarkoittaa?
– Karanteenin kohdalla puhutaan terveistä ihmisistä, jotka ovat olleet mahdollisesti kontaktissa sairaan henkilön kanssa ja siitä syystä he ovat itse riskissä sairastua. Karanteeni ei ole sama asia kuin eristys, johon tautiin sairastuneet ihmiset pannaan.
Karanteenin tarkoituksena on katkaista tartuntaketju ja siksi altistunut ihminen ei saisi olla laajalti tekemisissä muiden kanssa. Karanteenissa oleva ei voi mennä esimerkiksi kauppaan, mutta koiraa voi käydä ulkoiluttamassa. Ulkona ollessa täytyy vain pitää huoli, ettei mene lähelle muita ihmisiä. Metsäpolulla tai rauhallisella tiellä voi kulkea huoletta.
2. Miten karanteenia valvotaan?
– Ei Suomi ole poliisivaltio, jossa seurattaisiin karanteenissa olevia ihmisiä puhelinpaikannuksella tai jäljityspannalla. Suomessa me luotamme ihmisiin. Kun henkilölle on annettu karanteenimääräys, niin uskomme, että hän pysyy kotonaan.
3. Miten karanteeni vaikuttaa samassa taloudessa asuvien elämään?
– Ei se vaikuta. Samassa taloudessa asuva voi käydä normaalisti töissä ja elää omaa elämäänsä. Karanteeniin joutuneen kanssa asuvat henkilöt eivät ole itse altistuneita. Altistumiseen vaaditaan suora kontakti sairastuneen henkilön kanssa. Jos karanteenissa oleva altistunut henkilö sairastuu, niin silloin muista perheenjäsenistä tulee altistuneita, ja he joutuvat karanteeniin.
Karanteenisäädöstö siis mahdollistaa vain altistuneiden ihmisten laittamisen karanteeniin, ei heidän perheenjäsenten ja muiden omaisten. Tarkoitus ei ole hajottaa perheitä. Eli sitä Wolt-kuskia ei kannata kutsua sisälle, mutta isä saa tulla kotiin.
4. Kuinka kauan karanteeni kestää?
– Tällä hetkellä se on kaksi viikkoa. Se pohjautuu taudin itämisaikaan, joka on kahdesta 12:een päivään. Jos henkilö ei ole kahden viikon aikana sairastunut, niin silloin karanteeni päättyy.
5. Kuinka pitkään ihmisiä asetetaan karanteeniin?
– Tällä hetkellä taudin leviämistä rajoitetaan karanteenien avulla, jotta epidemia ei tule yhtenä isona vuorena, vaan sairastumiset tapahtuvat pidemmällä aikavälillä. Meillä on edelleen päällä influenssaa ja pienillä lapsilla on RS-virusta. Ajatus on, että jos koronavirus siirtyy vähän pidemmälle, niin nämä olisivat pois kuormittamasta järjestelmää.
Oma kysymyksensä ovat vanhusten hoivapaikat, joissa karanteenit voivat tulle myöhemminkin kyseeseen. Mutta yleisellä tasolla jossain kohtaa tämä ei ole enää tarpeellista.
Jos me laitamme paljon ihmisiä karanteeniin, me halvaannutamme yhteiskunnan toiminnan. Esimerkiksi jos meillä päätyisi syystä tai toisesta paljon terveydenhuollon työntekijöitä karanteeniin, niin silloin he olisivat poissa hoitamasta potilaita. Vaikka he olisivat terveitä. Kyllä siinä tulee raja jossain vaiheessa vastaan.
Hämeenlinnassa ensi syksynä avattavan uuden naisvankilan peruskivi muurattiin viime vuoden elokuussa. Rikosseuraamuslaitoksen tiedotteessa julkaistut havainnekuvat tulevasta vankilasta kirvoittivat Iltalehden otsikoimaan, että "Hämeenlinnaan nousee varsinainen naisten luksusvankila".
Mielikuva luksusvankilasta syntyi muun muassa vankilaan tulevien luontopolun, kaupunkiviljelymahdollisuuksien ja kampaamon sekä jokaiseen selliin annettavan älylaitteen ja verkkoyhteyden takia.
Havainnekuva vankilan yhteisestä oleskelukäytävästä eli "bulevardista". Havainnekuvassa yksi vangeista tekee kampaamoalan opintoihin liittyvää työtä muiden vankien ja vankilan työntekijöiden seurustellessa vapaasti keskenään.Rikosseuraamuslaitos
Rikosseuraamuslaitoksen kehityspäällikkö Petri Niemelä sanoo, että uuden vankilan asukkaille ei tavoitella luksusoloja vaan "asiallista arkielämää".
– Vangit voivat päästä samalle viivalle kuin muut arkielämän taitojen harjoittamisessa. Vapauden menetys puraisee kuitenkin kovaa. Itse en ainakaan haluaisi mielelläni olla kovin montaa päivää vankilassa vaan päättää itse, missä olen milloinkin.
Rikosseuraamuslaitoksen projektipäällikkö Pia Puolakka on samoilla linjoilla. Hän toteaa, että "vankila on vankila, vaikka se olisi tehty kullasta".
– Tarkoitus on tukea kuntoutumista ja vähentää uusimisriskiä. Se, että vankilasta tulee hyvä palveluiltaan, palvelee koko ympäröivää yhteiskuntaa. On meidän kaikkien etu, että vankeja kohdellaan hyvin ja että he kuntoutuvat vankeusaikanaan.
Petri Niemelä kutsuu nykyaikaisen vankilan selliosastoa "rikoksettoman arkielämän oppimisympäristöksi". Nyt kun vankilan avajaisiin on enää runsaat puoli vuotta, alkaa hahmottua, millaisiksi tällaisen oppimisympäristön tilat muotoutuvat.
Niemelä kierrättää meitä vankila-alueella, jossa kullekin vankiosastolle tulee oma piha-alue. Vanki voi omalla pihallaan esimerkiksi viljellä vihanneksia, kuivattaa pyykkiä tai pelata sulkapalloa.
Havainnekuva vankila-alueesta. Jokaisella vankiosastolla on oma, toisista vankiosastoista eristetty piha-alue, jossa voi viljellä omaa ryytimaata tai kuntoilla.Rikosseuraamuslaitos
Vangit voivat kulkea selliosaston ja pihan välillä totuttua vapaammin. Aiemmin ulkoilu oli rajattu yhteen tuntiin päivässä.
Selliosastolle rakennetaan kodinomaiset olosuhteet, joissa vangit voivat kokkailla, syödä yhdessä ja seurustella toistensa ja vankilahenkilökunnan kanssa.
– Osastohenkilökunnan toimenkuva on myös isossa murroksessa. He eivät ole ainoastaan valvomassa näitä osaston asukkaita vaan osallistuvat näiden arkipäiväisiin toimiin. Ja samalla he toimivat kuntouttavan vuorovaikutuksen ammattilaisina, Petri Niemelä kuvailee.
Havainnekuva vankilaosaston yhteistilasta, jossa vanki voi valmistaa ruokaa. Myös täällä vankilan työntekijät osallistuvat vankien arkeen.Rikosseuraamuslaitos
Hän lisää vielä, että henkilökunnan ja vankien arkinen kanssakäyminen ei tarkoita sitä, että vangit ja vanginvartijat olisivat kavereita. Niemelän mukaan edelleenkin on tärkeää säilyttää sopiva ammatillinen etäisyys.
"Sinä et mihinkään kelpaa"
Yksi modernin vankilan keskeisistä lähtökohdista on se, että vankien erilaisuus ja sitä kautta myös erilaiset kuntoutustarpeet huomioidaan vankeusaikana. Yksi ei ole käynyt riittävästi kouluja, toisella on rikosmyönteisiä asenteita, kolmas kompuroi päihteidenkäytön takia ja neljäs ei hallitse sosiaalisia tilanteita.
Näihin puutteisiin pitää Petri Niemelän mukaan pystyä pureutumaan ja tukemaan kutakin vankia hänen omista tarpeistaan lähtien. Ja vastaavasti vangin vahvuudet tulisi nostaa esiin:
– Jokaisessa ihmisessä on myös voimavaroja, joita ei välttämättä ole otettu käyttöön. Saattaa olla, että aikaisempi palaute ympäristöltä on ollut sellaista, että "sinä et mihinkään kelpaa".
Hämeenlinnan vankilassa vankeusrangaistustaan suorittaa myös rikostaustaltaan kovan luokan rikollisia. Turvallisuussyistä he eivät saa yhtä laajoja vapauksia kuin muut. Osastolla voidaan esimerkiksi rajoittaa tällaisten vankien pääsyä samanaikaisesti yhteistiloihin.
Digisellistä pääsee verkkoon, mutta rajatusti
Hämeenlinnan uutta naisvankilaa kutsutaan myös nimellä "älykäs vankila". Sinne rakennetaan sata "digiselliä".
Älykäs vankila -hankkeesta vastaava Pia Puolakka selittää, millainen vankila on älykäs vankila:
– Jokaisella vangilla on mahdollisuus sähköisten palveluiden käyttöön suoraan sellistä. Jokaisessa sellissä olevalla sellipäätteellä pääsee vankilan sisäiseen verkkoon ja rajatusti myös ulkoiseen verkkoon.
Jokaiseen yksittäiseen vankiselliin tulee älylaite, jolla vanki pääsee rajatun verkkoyhteyden kanssa hoitamaan asioitaan, opiskelemaan ja pitämään yhteyttä läheisiinsä.Rami Moilanen/ Yle
Älyvankilassa vanki parhaimmillaan pysyy digitaalisen kehityksen kelkassa, mitä usein edellytetään, jotta vanki vapauduttuaan pääsee kiinni opiskelu- tai työelämään.
Älylaitteiden käyttöä on jo ehditty kokeilla testiolosuhteissa. Pia Puolakan mukaan palaute käyttäjiltä on ollut hyvää.
– Vangit kunnioittavat saamaansa mahdollisuutta. Laitteen on kuitenkin oltava riittävän helppo käyttää ja nettiyhteyksien täytyy toimia. Muuten aiheutuu turhautumista. Palveluita on myös oltava riittävän paljon, jotta käyttö pysyisi yllä. Meillä on siinä vielä työtä.
Puolakka pitää vangin kannalta erityisen arvokkaana mahdollisuutta ottaa yhteyttä ulkomaailmaan. Omasta sellistä voi hoitaa asioita viranomaisten kanssa, mutta myös pitää yhteyttä läheisiin Skype-yhteydellä.
Ihan mihin tahansa sellipäätteiltä ei kuitenkaan voi surfailla. Turvallisuussyistä esimerkiksi pääsy sosiaaliseen mediaan on estetty.
– Yhteys ei ole missään nimessä koko netin laajuinen. Kaikki ratkaisut voidaan myös rakentaa sellaisiksi, että niitä pystytään valvomaan lokitietojen avulla tai samalla tavalla kuin meillä jo nyt valvotaan esimerkiksi Skype-tapaamisia.
Ilmakuva Hämeenlinnan naisvankilan rakennustyömaasta. Vankilan rakennustyöt ovat aikataulussa, ja vankila on määrä avata syksyllä.Jyrki Ojala /Yle
Huolimatta vankien aiempaa suuremmasta liikkumavapaudesta ja laajemmista mahdollisuuksista yhteydenpitoon, opiskeluun ja arkielämän taitojen kehittämiseen Petri Niemelä uskoo, että osa vangeista palaa vankilaan rikoksenuusijoina.
– Sitä emme voi estää. Mutta meillä on odotettavissa monenlaisia onnistumisia. Ei ole pelkästään kyse siitä, tuleeko joku uudestaan vaan myös siitä, kuinka kauan kestää ennen kuin uusi reissu alkaa. Jotkut taas eivät syyllisty enää vakaviin rikoksiin.
Maanantai-illan A-studiossa keskustellaan vankeinhoidon nykytilasta, kehittämistarpeista ja tulevaisuudesta TV1:ssä kello 21:00.
Kun Anni Eresmaa-Korhonen oli parikymppinen, hänen kuukautisensa olivat hyvin kivuliaat ja kierto epäsäännöllinen. Se herätti huolen omasta hedelmällisyydestä.
– Kuukaudesta meni pari päivää huutoitkiessä kipujen takia. Ajattelin, että se ei voi olla normaalia.
Samoihin aikoihin Eresmaa-Korhonen ja hänen puolisonsa alkoivat toivoa lasta. Raskaaksi tuleminen ei kuitenkaan onnistunut yrityksestä huolimatta.
Yksilölliset erot naisen hedelmällisyydessä ovat suuria, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi munasarjojen toiminnan hiipuminen iän myötä tapahtuu yksilöllisessä tahdissa.
Hedelmällisyys voi laskea, vaikka vaihdevuosiin olisi vielä pitkä aika.
– Valitettavasti joillakin kolmekymppisillä juna lasten saannin suhteen on jo mennyt. Nelikymppisillä se on jo hyvin yleistä, sillä naisen hedelmällisyys alkaa laskea voimakkaasti 35-vuotiaana, sanoo lapsettomuuteen erikoistunut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen.
Anni Eresmaa-Korhonen tuli äidiksi nuorena, mutta tie ei ollut ongelmaton.Laura Kosonen / Yle
Voiko nainen selvittää lääkärissä, milloin päätös lapsen hankkimisesta on viimeistään tehtävä?
– Lääkäri ei voi antaa “parasta ennen” -päivämäärää. Ei ole olemassa myöskään yksittäistä laboratoriotestiä, jolla asia selviäisi. Tilannetta voidaan kuitenkin kartoittaa ultraäänitutkimuksella ja tietyillä laboratoriokokeilla, Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo.
Hedelmällisyyttä arvioidaan aina osana lapsettomuuden hoitoa. Yksityiset lapsettomuusklinikat tarjoavat nyt hedelmällisyysneuvontaa myös muille kuin lapsettomuudesta kärsiville. Kysyntä on kasvussa.
Suurin asiakasryhmä ovat yli 35-vuotiaat itselliset naiset, kertoo InOva-klinikalla Kuopiossa työskentelevä Paula Kuivasaari-Pirinen. He haluavat selvittää, onko vielä aikaa etsiä kumppania, jonka kanssa perustaa perhe.
Hedelmällisyysneuvonnan kasvavasta kysynnästä kerrotaan myös lääkärikeskus Mehiläisen Felicitas-klinikoilta.
– Pidän tätä hyvänä asiana. Harhakuva hedelmällisyyden säilymisestä liki vaihdevuosi-ikään asti alkaa karista, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Johanna Sirenne-Raivio Lappeenrannan Felicitas-klinikalta.
Lapsettomuuslääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen tapaa työssään viikoittain naisia, jotka ovat heränneet lapsitoiveeseen liian myöhään.Sami Takkinen / Yle
50-vuotiaan munasarja kolmekymppisellä
Lapsettomuuslääkärit kertovat, että vastaanotolla tapaa viikoittain asiakkaita, jotka ovat heränneet lapsitoiveeseen liian myöhään.
– Iän merkitystä ei voi kumota lapsettomuushoidoilla. Jos toive lapsesta on olemassa, kehotan pohtimaan, voisiko ehkäisyn jättää pois jo nyt eikä “joskus myöhemmin”, Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo.
Moni luulee, että hyvä terveys ja hyvä kunto ja terveet elintavat ovat suoraan tae hedelmällisyyden säilymisestä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan iän vaikutus hedelmällisyyteen on armoton.
Valtaosalla kolmekymppisistä naisista munasarjat toimivat vielä täydellä teholla, mutta joskus gynekologi tapaa vastaanotolla naisia, joiden munasarjat ovat saman näköiset kuin 50-vuotiaalla.
Anni Eräsmaa-Korhosen kuukautiskierto oli epäsäännöllinen ja kovien kipujen aiheuttajaksi paljastui endometrioosi. Molemmat voivat vaikuttaa hedelmällisyyteen.Laura Kosonen / Yle
Syy selvisi vasta tarkemmissa tutkimuksissa
Anni Eresmaa-Korhonen halusi selvittää kuukautiskipujensa syytä ja hedelmällisyyttään. Ultraäänitutkimuksessa ei näkynyt mitään poikkeavaa, mutta tarkemmat tutkimukset paljastivat endometrioosin.
Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa myös kohdun ulkopuolella. Sitä esiintyy noin yhdellä naisella kymmenestä, ja se voi vaikuttaa hedelmällisyyteen.
– Lasta ei kuulunut. Olin kaveripiirissäni ensimmäinen, joka ylipäätään halusi lapsia. Ei ollut ketään, jonka kanssa jakaa pettymyksen tunteet. Se oli raastavaa kuukausi toisensa perään, Eresmaa-Korhonen kertoo.
Kun yritystä oli takana jo hyvä tovi, lääkärin kanssa sovittiin, että tarkemmat lapsettomuustutkimukset aloitettaisiin seuraavana keväänä. Pian sen jälkeen, noin vuoden yrittämisen jälkeen, raskaustesti näytti plussaa. Esikoinen Aku Korhonen syntyi lokakuussa 2016.
Perheen kuopus Elvi sai alkunsa helpommin kuin esikoinen Aku.Laura Kosonen / Yle
Hormonitestit kertovat munasarjojen toiminnasta
Omaa hedelmällisyyttä on vaikea arvioida itse. Huolestuttava merkki on, jos aiemmin säännöllinen kuukautiskierto lyhenee tai kuukautiset jäävät kokonaan pois.
Gynekologi voi tehdä kokonaisarvion naisen hedelmällisyydestä. Siihen kuuluu kohdun ja munasarjojen ultraäänitutkimus, jossa munasarjoista lasketaan kehitysvaiheessa olevia munarakkuloita. Niiden vähäisyys voi kertoa munasarjojen toiminnan hiipumisesta.
Tietoa munasarjojen toiminnasta saadaan myös tietyillä hormonitesteillä. AMH- ja FSH-nimisiä hormoneja mittaavat verikokeet kertovat munasarjojen toiminnasta ja reservistä. AMH-arvo laskee iän myötä, mutta se ei kerro lyhyen aikavälin mahdollisuuksista tulla raskaaksi.
– Jos arvo on matala ikään nähden, ei ehkäisyn pois jättämistä kannata lykätä montaa vuotta, Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo.
On kuitenkin tärkeää muistaa, että hedelmällisyyteen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin munasarjojen toiminta.
– Lisäksi tarvitaan terveet munanjohtimet ja kohtu sekä tietysti siittiösolut. Raskaaksi tulemisessa on monta muuttujaa, Kuivasaari-Pirinen huomauttaa.
"Lapsia saa tulla lisää, mutta en haaveile iltatähdestä, sillä se ei välttämättä minulta edes onnistuisi", Anni-Eresmaa Korhonen sanoo. Laura Kosonen / Yle
Kiertoa kannattaa seurata
Anni Eresmaa-Korhonen on nyt 26-vuotiaana kahden pienen lapsen äiti. Toinen raskaus alkoi helpommin kuin ensimmäinen, ja kuopus Elvi Korhonen on nyt 10 kuukauden ikäinen. Äidin fysioterapeutin opinnot saavat toistaiseksi odottaa viimeistelyä.
Haasteet hedelmällisyydessä ovat muuttaneet Eresmaa-Korhosen ajatusta siitä, missä järjestyksessä asiat elämässä tapahtuvat. Työura odottaa tulevaisuudessa.
– Kun taustalla on epäsäännöllisiä kuukautisia ja endometrioosia, olen ajatellut, että perhe-elämän aika on nyt. Myöhemmin lasten saaminen olisi saattanut olla paljon hankalampaa, Eresmaa-Korhonen sanoo.
Ystäväpiirissään Eresmaa-Korhonen on edelleen poikkeus, nuori äidiksi. Hän on huomannut, ettei moni nuori nainen välttämättä edes seuraa kuukautiskiertoaan tai kiinnitä huomiota hankaliinkaan oireisiin.
– Vaikka lapsia ei olisi hankkimassa juuri nyt, kannattaa omasta terveydestä kuitenkin huolehtia ja olla perillä, missä mennään, Eresmaa-Korhonen sanoo.
Aiheesta voi keskustella 3.3.2020 kello 23.00 saakka.
Utsjoen Nuorgamissa on helmikuun alkupuolelta asti jouduttu säästämään vettä, sillä kylän vesivarastot tyhjenivät. Kylään tuotiin myös puhdasvesisäiliöitä.
Nyt vesivarastojen tyhjenemisen syy on löytynyt. Syyksi on paljastunut vesivuoto palaneessa rakennuksessa, kertoo Inarin Lapin Vesi Oy:n toimitusjohtaja Paulus Lepistö. Lepistö epäilee, että vuoto on alkanut joulun alla.
– Viime viikolla saatiin paikalliselta ilmoitus, että palaneessa rakennuksessa lentää vesi. Koko vesiongelma on todennäköisesti johtunut tonttijohdon vuotamisesta. Vuoto on tulpattu ja ylävesisäiliön pinta on lähtenyt nousemaan.
Ensimmäisen kerran vesi loppui jouluaattona, kertoo Lepistö.
– Vuodoilla on tapana, että ne alkavat pienempänä ja kasvavat sitten. Putki oli löytyessään jo isolta osalta halki.
Paulus Lepistön mukaan palaneen rakennuksen putkista vuosi jopa 100 kuutiota vettä vuorokaudessa. Tarmo Lehtosalo
Paulus Lepistön mukaan erilaiset vuodot ovat varsin tavallisia, mutta harvoin koko kylän vesivarastot tyhjenevät niiden vuoksi.
– Nuorgamissa vedenottamo on niin herkkä ja pienituottoinen, että siksi se aiheuttaa poikkeuksellisen tilanteen. Jos kylä käyttää vettä 30–40 kuutiota vuorokaudessa, niin 50–100 kuution vuorokausittainen vuoto vaikuttaa aika paljon.
Vettä voi käyttää taas normaalisti
Vesitilanne Nuorgamissa pitäisi olla nyt kunnossa. Paulus Lepistön mukaan vettä voi taas käyttää normaaliin tapaan. Inarin Lapin Vesi Oy:llä on suunnitelmissa aloittaa saneeraustyöt, jotta tällaisilta tilanteilta voitaisiin tulevaisuudessa välttyä.
– Kesällä pitäisi alkaa saneeraustöitä tekemään vedenottamolla. Tämäkin olisi ollut nopeammin havaittavissa, jos vedenottamolla olisi kunnon mittaukset.
Vesisäiliöt ovat Nuorgamisssa vielä tämän viikon varmuuden vuoksi. Lepistö ei kuitenkaan usko, että niille olisi enää tarvetta.
– Nyt on parempikin käyttää vettä mahdollisimman normaalisti. Jos se vielä näyttää loppuvan, niin ehditään reagoida siihen.
Valtion, kuntien ja Finavia Oyj:n neuvottelijat pääsivät 13.2.2020 yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista, kertoo valtioneuvosto tiedotteessaan.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli valtion osalta Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna -hankeyhtiön perustamista tiistaina.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi, että Suomen valtio, edustajanaan liikenne- ja viestintäministeri, voi hyväksyä Suomi-rata-hankeyhtiön sekä Turun tunnin juna -hankeyhtiön osakassopimukset sekä hankeyhtiöiden perustamisen yhdessä vähemmistöosakkaiden kanssa.
Valtion rahoitus enintään 51 prosenttia
Suomi-rata-hankeyhtiö tuottaisi esiselvitykset kahdesta vaihtoehtoisesta linjausratkaisusta, joita ovat uusi ratalinjaus Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle sekä nykyisen pääradan kehittäminen Riihimäen ja Tampereen välillä.
Suomen valtion kanta valittavaan suunnitteluratkaisuun käsiteltäisiin ja muodostettaisiin talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa esiselvityksen valmistumisen jälkeen.
Valtion, kuntien sekä Finavia Oyj:n rahoitussitoumukset yhdessä kattaisivat arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset.
Suomen valtion rahoitusosuus olisi enintään 51 prosenttia rahoitussitoumusten kokonaismäärästä.
Kuntien ja Finavia Oyj:n osalta osakassopimukset käsitellään toimivaltaisissa päätöksentekoelimissä helmi-huhtikuussa 2020.
Yhtiöt on tarkoitus perustaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimukset on allekirjoitettu.
Selvitystä jatketaan alueiden kanssa
Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta sekä olemassa olevan rataverkon parantamisen vaikutuksista.
Selvitystä tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Selvitys valmistuu tänä keväänä, jonka jälkeen keskustellaan alueellisten toimijoiden kanssa valmiudesta hankeyhtiöneuvottelujen aloittamiseksi.
Hallitusohjelman mukaisesti nopeiden raideyhteyksien hankeyhtiöitä kohdellaan tasavertaisesti.
Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kertoo, että viranomaiset ovat jäädyttäneet kaikkien hänen perheenjäsentensä tilit.
Jäädytettynä ovat Navalnyin omat sekä hänen vaimonsa, lastensa ja vanhempiensa tilit, Navalnyi kertoo Twitterissä.
Navalnyin edustaja Kira Jarmyš kertoo uutistoimisto AFP:lle, että tilien jäädyttäminen johtuu rahanpesututkimuksesta, jonka viranomaiset ovat käynnistäneet Navalnyin korruptionvastaista järjestöä vastaan.
Lokakuussa Moskovan piirioikeus jäädytti noin miljoonan euron arvosta järjestön ja henkilökunnan tilejä. Navalnyin omat tilit saivat tähän asti olla rauhassa.
Navalnyin perheen lisäksi nyt on jäädytetty myös säätiön johtajan Ivan Ždanovin perheen tilit.
Navalnyi toteaa blogissaan, että tilien jäädyttäminen on melkoisen epämiellyttävää. Se tarkoittaa muun muassa sitä, ettei hänen Yhdysvalloissa opiskelevalla tyttärellään ole rahaa eivätkä hänen vanhempansa saa eläkkeitään.
Navalnyi ja hänen järjestönsä ovat toistuvasti joutuneet viranomaisten tutkintojen kohteeksi.
Navalnyi on Kremlin ankara kriitikko ja hän on ollut järjestämässä mielenosoituksia Presidentti Vladimir Putin hallintoa vastaan.
Korjaus 3.3.2020 klo 16.18: Järjestön varoja jäädytettiin noin miljoonan euron arvosta (ei miljardin, kuten jutussa alun perin virheellisesti luki)
Rajavartiolaitos on selvittänyt mahdollisuuksia lähettää lisää henkilöstöä valvomaan Kreikan ja Turkin välistä merirajaa. Nyt Suomella on paikalla 14 rajavartijaa ja yksi partioalus. Tuolla määrällä alus pystytään pitämään liikkeellä joka päivä.
– Suomella on jo eurooppalaiseen lainsäädäntöön perustuva velvoite lähettää näihin nopeisiin rajainterventioihin henkilöstöä, muistuttaa Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön yksikön päällikkö Matti Pitkäniitty.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti viikonloppuna, että Turkki avaa rajansa Kreikkaan, koska ei voi enää ottaa vastaan uusia pakolaisia Syyriasta. Turkin Kreikan-vastaiselle rajalle on kerääntynyt tuhansia pakolaisia ja siirtolaisia, jotka pyrkivät Euroopan unionin alueelle.
Kreikka pyysi apua Frontexilta
Kreikka pyysi maanantaina apua Euroopan raja- ja merivartiosto Frontexilta, jonka pääjohtaja Fabrice Leggeri päätti käynnistää operaation. Nyt Kreikka ja Frontex laativat yhdessä suunnitelman, jossa tarkennetaan, mitä alueella on tarkoitus tehdä.
Kun suunnitelma saadaan valmiiksi, on virastolla perusteet pyytää jäsenvaltioilta operaatioon tarvittavia resursseja.
Suomen kiintiö tällaisia operaatioita varten on 30 ihmistä, joten sinne voidaan lähettää vielä 16 vartijaa. Lisäksi alueelle voidaan lähettää yksi alus lisää. Nyt selvitettiin, ketkä ovat juuri ne nimenomaiset henkilöt, jotka Suomi voisi kansainvälisestä ryhmästä lähettää.
Pitkäniityn mukaan lisähenkilöstö voisi lähteä matkaan parhaassa tilanteessa viikossa.
– Se riippuu hyvin paljon siitä, millainen se pyyntö on. Nopeimmillaan, jos saamme pyynnön tänään tai huomenna, me voimme olla siinä tilanteessa, että olemme lähettämässä henkilöstöä viikon lopulla tai ensi viikolla.
Tehtävänä rekisteröidä tulijoita
Pitkäniityn mukaan osansa on myös sillä, miten Kreikka pystyy ottamaan vastaan henkilöstöä. Heille pitää löytyä kaikkea aina majoituspaikoista järkeviin operationaalisiin tehtäviin.
Suomalaisten tehtävänä on nyt pitää yllä kuvaa merirajan tilanteesta. Lisäksi heidän tarkoituksenaan on löytää kaikki ne ihmiset, jotka eivät tule rajanylityspaikkojen kautta.
Nämä ihmiset viedään sitten Kreikan viranomaisten hoiviin niin, että osa menee turvapaikanhakijoiden joukkoon ja osa käännytettävien joukkoon.
Yhtenä isona asiana on tulijoiden rekisteröinti.
– Se on sitä perusrajavalvontaa, mitä Euroopan unionissa tehdään ja mihin myös meidän henkilöstömme osallistuu.
Tilanne eskaloitui yllättäen
Pitkäniitty pitää tilanteen kärjistymistä Kreikan ja Turkin rajalla yllättävänä, vaikka alueella on ollut levotonta jo vuosia.
– Mutta eskaloituminen tuli nopeasti. Näin ollen on aika mahdotonta ennustaa, kuinka tilanne tulee kehittymään lähipäivinä ja -viikkoina. Siihen vaikuttaa moni asia säätilasta alkaen ja siihen, kuinka ihmiset reagoivat nähtyihin uutiskuviin. Siihen vaikuttaa se, miten Kreikka toimii ja miten Turkin viranomaiset toimivat, Pitkäniitty kertoo.
Samalla Pitkäniitty muistuttaa, että Kreikka toimii alueella oikeuksiensa mukaisesti.
– Mitä tuolla uutiskuvissa nähdään, niin minun ymmärrykseni mukaan kyse on siitä, että Kreikka on päättänyt sulkea rajojaan. EU:n perussopimusten mukaan jäsenvaltiolla on velvollisuus ja oikeus huolehtia omasta yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudestaan.
Kreikka on pyytänyt nopean rajaintervention aloittamista myös Kreikan ja Turkin maarajalla.
Apulaisoikeusasiamiehen linjaus on johtanut siihen, etteivät monet koulut enää uskalla tehdä teatteriretkejä.
Monilla perusasteen kouluilla on ollut kymmenien vuosien perinteet vierailla jokaisen vuosiluokan kanssa teatterissa. Nyt teatterikäyntejä on peruttu ja suunnitelmista luovuttu.
Apulaisoikeusasiamies totesi viime lokakuussa, että perusopetuksen maksuttomuus on yksiselitteinen. Vanhemmilta ei saa pyytää rahaa esimerkiksi retkien järjestämiseen, vaan opetuksen järjestäjän tulee osoittaa riittävät resurssit opetuksen järjestämiseen myös koulun ulkopuolella. Asiaa on perusteltu tasa-arvolla.
Tamperelaiset opettajat ja teatterit ovat ryhtyneet vastaiskuun, koska heidän mielestään linjaus lisää epätasa-arvoa. Opettajat ja teatterit lähettivät yhteisen tiedotteen tiistaina asiasta.
Allekirjoittajina ovat teattereista Ahaa Teatteri, Tampereen Komediateatteri, Tampereen Teatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Tanssiteatteri MD ja Teatteri Mukamas.
Kaikilla perheillä ei varaa käydä teatterissa
Tampereen Linnainmaan koulun äidinkielen ja ilmaisutaidon opettaja Eeva Humalamäki sanoo, että on paljon perheitä, joilla ei ole mahdollisuutta käydä teatterissa.
– Valitettavasti emme saa enää kerätä rahaa teatterikäynteihin. Koulun järjestämä teatteriretki on ollut monelle lapselle ainoa mahdollisuus päästä teatteriin.
Pirkanmaan äidinkielenopettajat ry:n puheenjohtaja Anja Korkea-aho kertoo, että teatterikäynnit ovat olleet yhteisöllinen kokemus.
– Opettajien mukaan teatteriretket ovat toimineet paitsi kulttuurikasvatuksena, myös nuoren kasvun konkreettisena tukena. Teatteriesitykset lisäävät lasten empatiakykyä aiheidensa kautta ja vaikutus ulottuu monesti keskusteluissa kotiin asti.
Jopa puolet jää toteutumatta
Erityisen suuri merkitys kouluvierailuilla on lastenteattereille. Tamperelaisten teattereiden koululaisille suunnatuista lasten- ja nuorten teatteriesityksistä jopa puolet on nyt vaarassa jäädä toteutumatta rahankeräyskiellon vuoksi.
Tampereen Työväen Teatterin johtajan Otso Kauton mukaan epätasa-arvoisia käytäntöjä varottaessa ollaan menettämässä jotakin merkittävästi suurempaa
– Tässä heitetään lapsi pesuveden mukana. Lasten- ja nuortenkulttuurin monimuotoisuutta ei saisi uhrata.
Intian suurin kaupunki Mumbai vilisee lapsia. Kaupungin väkiluku on 12 miljoonan tietämillä, mutta todellista lukua ei tiedä kukaan.
Yleisin turistille esitettävä kysymys Mumbaissa kuuluu: onko totta, että Euroopassa maksetaan lapsen saamisesta?
Kun mainitsen lapsilisät, kysymyksen esittäjä pudistaa päätään ja hymyilee: Intiassa lisääntymisestä saa vain potkun takapuoleensa.
Lapsilisä loppuu samaan aikaan, kun kännykkään ja urheiluharrastuksiin kuluu eniten rahaa.
Lapsilisä kuuluu kaikille, rikkaille ja rutiköyhille. Ensimmäisestä lapsesta kilahtaa tilille 95 euroa kuukaudessa siihen asti, kun pienokainen täyttää 17. Lapsilisä loppuu samaan aikaan, kun kännykkään ja harrastuksiin kuluu eniten rahaa.
Lapsilisä on niin kutsuttu universaali oikeus. Sillä korvataan lastenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Lapsilisä on myös yhteiskunnan keino osoittaa, että it-miljonäärin ja siivoojan lapset ovat samanarvoisia.
Ennen kaikkea lapsilisä on tulonsiirto lapsettomilta lasten vanhemmille.
Ensi töikseen sosiaaliturvakomitea selvittää, miten asia on muissa EU-maissa. Suomen kaltainen malli on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, mutta poikkeuksia riittää.
Kun pankinjohtajat ja it-miljonäärit saavat lapsilisiä, he ovat valmiit sitoutumaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.
Islannissa lapsilisien maksaminen loppuu, kun perheen tulot ylittävät 50 812 euroa. Italiassa saa tienata 79 505 ja Britanniassa 55 900 euroa. Osa maista verottaa lapsilisiä.
Belgiassa jyrää alueiden itsehallinto: ranskankielisessä Valloniassa lapsilisää maksetaan ensimmäisestä lapsesta 163 euroa, hollanninkielisessä Flanderissa 93 euroa.
Ylen kansanedustajakyselyssä etenkin kokoomuksen kansanedustajat perustelevat lapsilisien maksamista hyvätuloisille sillä, että se lisää keskituloisten haluja maksaa veroja.
Kun pankinjohtajat ja it-miljonäärit saavat lapsilisiä, he ovat valmiit sitoutumaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseen.
Perussuomalaisten kansanedustajilta tulee arvostelua siitä, että varakkaat perheet sijoittavat lapsilisät jälkikasvun osakesalkkuun.
Nousuhuuman vuonna 1987 käytiin vaalitaistelu, jossa puolueet kilpailivat siitä, kuka korottaa eniten lapsilisiä.
Julkisuudessa tuodaan sopivin väliajoin esimerkkejä naapurinpojasta tai -tytöstä, joka saa lapsilisäsijoituksista pesämunan ensiasuntoonsa. Samaan aikaan yksinhuoltajan tytär joutuu kulkemaan läpi talven kumisaappaissa. Pitäisikö yksinhuoltajan saada enemmän lapsilisää, että hänellä olisi ollut varaa ostaa talvikengät tyttärelleen?
Poliittisesti lapsilisät ovat kuuma peruna. Vanhat merkit näyttävät, että löysistä lupauksista tulee pahasti nenille.
Nousuhuuman vuonna 1987 käytiin vaalitaistelu, jossa puolueet kilpailivat siitä, kuka korottaa eniten lapsilisiä.
Vaalien jälkeen Liikasesta tuli valtiovarainministeri. Jokaisen kodin postiluukusta tipahti kirje, jossa kerrottiin, että verotus kevenee.
Hilpeys oli lyhytaikaista. Pian iski maailmanlaajuinen lama, eikä lupaus lapsilisien korottamisesta koskaan toteutunut. SDP hävisi seuraavat vaalit.
Lapsilisästä voi kieltäytyä suullisella tai kirjallisella ilmoituksella.
Sanna Marinin (sd. ) hallitus on päättänyt vaihteeksi nostaa lapsilisiä. Yksi syy tähän on se, että lapsilisän ostovoima on ottanut reilusti takapakkia. Suuria korotuksia on kuitenkaan turha odottaa, sillä lapsilisiin on varattu tänäkin vuonna 1,4 miljardia euroa.
Lapsilisästä voi kieltäytyä suullisella tai kirjallisella ilmoituksella. Kelan mukaan tällaistakin tapahtuu. Mutta säästöä valtiolle pikkupuroista ei kerry.
Vastustus lapsilisäjärjestelmän muuttamiselle on kuitenkin Ylen kyselyn mukaan kovaa. Lapsiperheitä on ollut tapana puolustaa, eikä kukaan halua hävitä seuraavia vaaleja.
Ylen kysely kansanedustajille osoittaa, että Suomessa on yksi asia, josta ei kiistellä.
Oman ansioluettelon julkaiseminen sosiaalisessa mediassa on yleistynyt. Harjoittelupaikkoja hakevat nuoret saavat opastusta cv:n tekoon oppilaitoksissa, mutta kesätöitä hakevat kirjoittavat hakemuksensa usein itse.
Jos oman ansioluettelon haluaa julkaista esimerkiksi Linkedinissä, tulisi nuoren kirjoittaa siitä kaksi erilaista versiota. Toinen lähetetään vain suoraan haluttuun työpaikkaan ja toinen voi olla julkinen.
Tällä hetkellä moni paljastaa itsestään liikaa julkisessa ansioluettelossaan.
– Olen nähnyt, että osa laittaa sinne osoitteen, puhelinnumeron, syntymäajan, jopa sosiaaliturvatunnuksen, sanoo Pohjois-Savon te-toimiston asiantuntija Riikka Korhonen.
Te-toimistosta ohjeistetaan, että nuorten ei kannata julkaista tällaisia tietoja.
Myöskään mahdollisten suosittelijoiden yhteystietoja ei kannata laittaa julkiseksi, etenkään jos siihen ei ole kysynyt erikseen lupaa. Varminta on kirjoittaa, että suosittelijat saa pyydettäessä.
Linkedin-palvelu on käyttäjäehtojensa mukaan avoin yli 16-vuotiaille. Linkedin ei halunnut kertoa Ylelle käyttäjiensä ikäjakaumaa, mutta yrityksen mukaan sillä on Suomessa yli miljoona käyttäjää.
Some voi antaa lisäarvoa hakemukseen
Kaupunkien kesätyöpaikkoja haetaan pääasiassa sähköisillä lomakkeilla Kuntarekryn kautta. Niihin täytetään pyydetyt tiedot ja Linkedin-profiilin voi jättää avoimeen hakemustekstiin.
Turun ja Kuopion kaupungeilta kerrotaan, että 16–17-vuotiaat kesätyönhakijat jättävät Linkedin-profiileita todella harvoin.
Täysi-ikäiset sen sijaan käyttävät mahdollisuutta jo enemmän.
Vantaan kaupungilta kerrotaan, että kesätyöpaikkoja hakiessa Linkedin-profiileita linkitetään eniten hallinnon kesätöihin, jolloin niitä saattaa tulla jopa yli puolelta hakijoista. Sen sijaan puisto- ja puutarhapuolelle hakeneista linkkiä ei jättänyt yksikään.
Pohjois-Savon te-toimiston asiantuntija Riikka Korhonen kannustaa nuoria hakemaan töitä sosiaalisen median avulla. Linkedin-profiili on hyvä tapa kertoa itsestään sähköistä lomaketta laajemmin.
– Aina on hyötyä olla Linkedinissä, jos sitä oikeasti myös käyttää ja pitää tiedot ajan tasalla, Korhonen sanoo.
Aiheesta voi keskustella 4.3.2020 kello 23.00 saakka.
Valkeakosken kaupunki aloittaa yt-neuvottelut. Tämä johtuu siitä, että kaupungin vuoden 2019 tilinpäätösennuste on noin 4,6 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kaupunki on tehnyt taloussuunnitelman vuosille 2020–2022, mutta tämänkin jälkeen kaupungin talous on jäämässä 260 000 euroa alijäämäiseksi.
Yt-neuvottelut koskevat koko henkilöstöä eli arviolta noin 1 400 työntekijää. Vuodenvaihteessa kaupungilla oli 1 270 vakituista työntekijää ja kaikkiaan 1 620 työntekijää, joista osa on ollut sijaisena.
Arvioitu tasapainotustarve on noin 3–4 miljoonaa euroa.
Joitakin kaupungin toimintoja ja tehtäviä voidaan järjestellä uudelleen, toimintoja voidaan supistaa, osa työtehtävistä tai viroista voi lakata olemasta tai niitä voidaan yhdistellä toisiin, tehtäviin saattaa tulla erilaajuisia muutoksia tai tehtävien sijainnit voivat muuttua.
Lisäksi säästöihin pyritään esimerkiksi niin, että avoimia vakansseja ei välttämättä täytetä, eläköitymisillä ja työaikaa järjestellään.
Valkeakosken kaupunginhallitus päätti asiasta maanantaina.
Valkeakosken kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen toivoo, että sote-ratkaisu tulee pian Suomeen, koska terveysmenojen raju kasvu vaikeuttaa kuntien tilannetta. Järvisen mukaan kaupunki lähtee siitä, että irtisanomisia ja lomautuksia ei tule.
Järvisen mukaan tämä on ensimmäinen kerta, kun kaupungilla on näin isot yt-neuvottelut.
Tulevaisuus näyttää epävarmalta. Valkeakosken verotulojen kehitys on ollut vuosina 2018 ja 2019 selvästi alle valtionvarainministeriön ennusteiden, sosiaali- ja terveystoimen kustannukset nousevat eikä kunta-alan palkkaratkaisujen vaikutusta henkilöstökustannuksiin vielä tiedetä.
Tarkasteluun joutuvat myös ostopalvelut, toimitilat ja hankinnat.
Tennesseen osavaltiossa Yhdysvalloissa tornadot ja myrskysää ovat surmanneet ainakin 19 ihmistä, pelastusviranomaiset kertovat.
Uutiskanava CNN:ään kytköksissä olevan WTVF-nettisivuston mukaan ainakin 20 ihmistä on joutunut sairaalaan.
Tiedot tornadojen määrästä vaihtelevat. Tornadot ja myrskysää ovat kuitenkin runnelleet alueita neljässä Tennesseen keskiosan piirikunnassa. Ne tekivät myös isoja aineellisia tuhoja. Esimerkiksi Nashvillessä on romahtanut noin 40 rakennusta, poliisi kertoo.
Harri Vähäkangas / Yle
Tornadot ovat myös katkoneet sähköjä kymmeniltä tuhansilta ihmisiltä sekä aiheuttaneet kaasuvuotoja. Kouluja on jouduttu sulkemaan ja julkisen liikenteen vuoroja perumaan.
The Tennessean -lehti tviittaa, että myrskyssä tuhoutui muun muassa Donelsonin kristillisen akatemian siipi:
Tennessee on yksi osavaltioista, joissa äänestetään tänään supertiistaina demokraattien presidenttiehdokkaasta. Vain tunteja ennen äänestyksen alkua neljä äänestyspaikkaa jouduttiin siirtämään.
Jari Vilén on nimitetty Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettilääksi.
Vilénin edellinen työ EU:komission arktisten asioiden neuvonantajana päättyi alkuvuodesta ja hänen uusi työnsä ulkoministeriössä Helsingissä alkoi maanantaina.
Nyt kemiläislähtöisellä poliitikolla ja diplomaatilla on mahdollisuus keskittyä jälleen pohjoisen asioihin ja edistää Barentsin asioita ja pohjoista ulottuvuutta.
– Suomi aloittaa ensi vuonna Barentsin alueneuvoston puheenjohtajana ja erityistehtäväni tulee olemaan valmistella puheenjohtajakausi ja tukea ulkoministeriötä puheenjohtajakauden toteuttamisessa.
Barentsin yhteistyöhön liittyy myös tiivis yhteistyö maakuntien kanssa.
– Suomesta ennen kaikkea Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Pohjois-Karjala ovat yhteistyökumppaneitani tästä eteenpäin.
Jari Vilén siirtyi kotimaan politiikasta Budapestin suurlähetystön virkaan vuonna 2007, minkä jälkeen hän on työskennellyt useissa maissa eri tehtävissä yhteensä yli 12 vuotta. Viimeksi hän toimi Euroopan komission arktisena neuvonantajana Brysselissä.
Helmikuun 1. päivänä neljä vuotta sitten Eetu Pakkasen elämä koki täyskäännöksen. 15 käräjäoikeuden tuomion ja kuuden vankilakierrevuoden jälkeen koitti uusi elämä kaidalla tiellä.
Sitä edeltävät vuodet olivatkin menneet sumussa.
– Jouduin 19-vuotiaana ensimmäisen kerran vankilaan. En edes tiennyt, mistä vankilassa on kyse.
Pakkanen kertoo, että hänellä oli vakava päihdeongelma jo ennen vankilaan joutumistaan. Hän ei kokenut itseään millään tavalla merkitykselliseksi, eikä tilanne parantunut vankilassa, koska vankilan hierarkiassa hän oli lyhytaikaisvankina pohjakastia.
– Yritin tavata päihdetyöntekijän, mutta lyhytaikaisvangin on vaikea saada hoitoon aikaa. Menin vankilaan päihdeongelman kanssa ja asunnottomana. Vapauduin edelleen päihdeongelmaisena ja asunnottomana. Miten tällaisesta kierteestä voi päästä, jos ei koe itseään merkitykselliseksi?
"Vankilat ovat tavallaan pelastaneet henkeni"
Vankilakierre syntyi viimeistään siitä, että asunnoton ei vapaalla jalalla päässyt päihdehoitoon. Vankila tarjosi sentään mahdollisuuden lepäämiseen. Pakkanen sanoo miettineensä, minkälaisilla rikoksilla kiven sisään "pääsee".
– Asunnottomana tunsin itseni riutuneeksi. Vankilaan pystyi menemään syömään, treenaamaan ja nukkumaan. Koen, että vankilat ovat tavallaan pelastaneet henkeni.
Vankilan arki ei silti ollut mitään ruusuilla tanssimista. Kovemman luokan vangit muun muassa pakottivat Pakkasen keittämään kiljua tämän sängyn alla, jotta heidän omat lomansa eivät "palaisi". Pakkanen ei puolestaan uskaltanut sanoa vastaan.
Vankilassa liikkui myös paljon huumeita. Niitä salakuljetettiin esimerkiksi vartalon sisällä tai vaatteiden saumoissa. Aina kun yhdestä keinosta kärähdettiin, uusia kuljetustapoja tuli tilalle.
– Kyllä ketku keinot keksii.
"Harva vanki tietää, mihin kykenee"
Maanantai-illan A-studiossa Eetu Pakkanen uhkui uutta itsetuntoa. Hänellä oli takanaan ensimmäinen päivä sosionomiopinnoissa Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Päihteidenkäytön Pakkanen jätti kokonaan kolme vuotta sitten. Nyt hän hyödyntää omia kokemuksiaan päihdeohjaajan työssä ja kokemusasiantuntijana yläkoulujen oppilaille luennoidessaan.
Eetu Pakkanen uskoo, että vankilakierteeseen joutuneen lyhytaikaisvangin kierre voidaan katkaista, jos vanki kohdataan tosissaan.
– Vahvistetaan ihmisestä löytyviä voimavaroja, opetellaan tunnistamaan niitä. Harva vanki tietää, mihin kykenee. En minäkään tiennyt.
– Luulin olevani pohjasakkaa, joka ei pysty mihinkään. Nyt istun täällä Rikosseuraamuslaitoksen johtajan kanssa samassa studiossa. En olisi uskonut, että tähänkin tilanteeseen päästään.
Rikosseuraamuslaitos aikoo puuttua järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien vankien arkeen merkittävällä tavalla.
Omien vaatteiden käyttöä aiotaan rajoittaa niillä vankiosastoilla, joissa on jengeihin kuuluvia vankeja.
– Vankeuslaki antaa meille turvallisuuden vuoksi mahdollisuuden toimia näin, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja Arto Kujala.
Kujalan mukaan päätöksen taustalla on vankiloiden tämän hetkinen tilanne.
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus määräsi tammikuun lopussa United Brotherhood -rikollisjärjestön väliaikaiseen toimintakieltoon.
Oikeus myös kielsi samaisella päätöksellä jengitunnusten käyttämisen.
Vankiloissa jengitunnusten käyttö on ollut kielletty jo aiemmin. Tämän vuoksi vankiloissa esimerkiksi United Brotherhood -jengin jäsenet ovat käyttäneet punamustaa vaatetusta.
Nyt vankiloissa ei enää aiota hyväksyä sitä, että jengiläiset voivat omalla vaatetuksellaan erottua muista vangeista.
– Me emme voi kieltää tiettyjen värien käyttöä vankiloissa. Siksi teemme päätöksen, että tietyillä osastoilla vankien on käytettävä vankilan vaatteita, Kujala.
Pääjohtaja toteaa, ettei vankivaatteita aleta käyttää kaikilla järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvilla vangeilla.
– Emme aio tehdä kategorista päätöstä, että esimerkiksi kaikilta UB-vangeilta kiellettäisiin omien vaatteiden käyttö. Muutenhan siitä tulisi heille uusi tapa osoittaa jengiin kuuluminen.
Tarkemmat päätökset vaatetukseen puuttumisesta tehdään eri vankiloissa.
Tällä hetkellä vankivaatteita käyttää vankiloissa vain pieni osa vangeista.
200 rikollisjärjestöihin kuuluvaa vankia
Pääjohtaja Arto Kujalan mukaan Rikosseuraamuslaitos tekee päätöksen vaatetusasiassa huomenna.
Päätöksen syy on tammikuinen Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden päätös United Brotherhoodin väliaikaisesta lakkauttamisesta.
– Ei me voida olla reagoimatta. Ei voida vankiloita määritellä turvavyöhykkeiksi, Kujala sanoo.
Tällä hetkellä vankiloissa on 200 vankia, jotka kuuluvat johonkin rikollisjärjestöön. Heistä 95 kuuluu United Brotherhood -järjestöön.
Kujalan mukaan jengiläiset pyritään keskittämään tietyille osastoille Riihimäen, Turun, Sukevan ja Mikkelin vankiloihin.
Viime aikoina on uutisoitu siitä, että United Brotherhood -jengi on uhkaillut vankiloissa muita vankeja ja vanginvartijoita.
Puolustusvoimat on varautunut koronaviruksen leviämiseen. Sen mukaan puolustusvoimien henkilökunnalla, varusmiehillä tai kertausharjoituksissa olevilla reserviläisillä ei ole muusta väestöstä poikkeavaa riskiä saada koronavirustartuntaa.
– Meillä ei ole ollut yhtään epäilyä tai tartuntaa. Näen riskin tällä hetkellä pienenä. Varusmiesten ja henkilökunnan kontaktit epidemia-alueille ovat varsin vähäiset, joten ensiaallossa koronaviruksen leviämisen riski varuskuntiin on vähäinen, sanoo lääkintäeverstiluutnantti Jari Autti Sotilaslääketieteenkeskuksesta.
Auttin mukaan lomamatkojen kautta riski on toki olemassa henkilökunnan osalta, mutta henkilökuntaa on kehotettu noudattamaan lomamatkoilla yleisiä ohjeita eikä matkailua ole rajoitettu.
– Mikäli koronavirus kuitenkin leviää laajemmin väestöön, on varuskunnassa tunnetusti varsin otolliset olosuhteet tartuntojen leviämiselle, Autti sanoo.
Puolustusvoimat on korostanut yskimis- ja käsihygienian merkitystä. Terveysasemien henkilökunta on perehdytetty toimimaan potilaiden kanssa, joiden epäillään saaneen tartunnan tai altistuneen koronavirukselle. Lisäksi suojautumisvälineiden tilanne on kartoitettu ja lisähankintoja tehdään kumppanuussairaaloiden kautta.
– Suojautumisvälineitä osataan käyttää ja välineitä on alkuvaiheessa riittävästi. Tilaamme niitä tarvittaessa lisää varuskuntia lähellä olevista keskussairaaloista samalla tavalla kuin mitä tahansa välineistöä ja materiaalia, Autti kertoo.
Tilannetta seurataan ja puolustusvoimat noudattaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) ohjausta. Auttin mukaan varusmiesten ja henkilökunnan ohjeet ovat samanlaiset kuin muillakin altistumistaan epäilevillä tai itsensä sairastuneeksi epäilevillä.
– Varusmiehet on ohjeistettu olemaan puhelimitse yhteydessä varuskunnan terveysasemaan ja lomalla ollessaan kotikuntansa terveyskeskukseen tai valtakunnalliseen varusmiesten puhelinpäivystykseen, josta he saavat toimintaohjeet. Henkilökunta on ohjeistettu olemaan yhteydessä kotikuntansa terveyskeskukseen.
Isossa varuskunnassa otetaan rauhallisesti
Puolustusvoimat on tukenut joukko-osastojaan varautumissuunnitelmien tarkistamisessa. Esimerkiksi Kainuun prikaati on yksi puolustusvoimien suurimmista joukko-osastoista.
Varuskunta-alueella, eli Kajaanin Hoikankankaalla on yli 3 000 henkilöä, kun yhteen lasketaan varusmiehet ja alueen kaikkien toimijoiden henkilöstö.
– Toimimme Sotilaslääketieteenkeskuksen ja THL:n ohjeiden mukaisesti, sanoo Kainuun prikaatin tiedottaja Satu Hujanen.
Toistaiseksi matkustusta, harjoituksia tai kokoontumisia ei ole rajoitettu.
Kainuun prikaati on mukana esimerkiksi maanantaina 9. maaliskuuta alkavassa Cold Response 2020 -talviharjoituksessa Pohjois-Norjan Tromssassa. Harjoitukseen osallistuu yli 400 varusmiestä ja henkilökuntaa pääosin Kainuun prikaatista ja Jääkäriprikaatista.
– Tässä vaiheessa tällä ei ole vaikutusta harjoituksiin, Hujanen sanoo.
Lounais-Suomen poliisi on saanut maanantain ja tiistain aikana noin kaksikymmentä yhteydenottoa Kotisairaala Luotsin saattohoidossa olleilta omaisilta. Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mika Paaer kuvaa määrää tässä vaiheessa hyväksi.
– Ihmiset ovat olleet aktiivisia, vaikka on verrattain vanhoista asioista kyse.
Poliisi tiedotti maanantaina, että turkulaisessa saattohoitopalvelua tarjonneessa yrityksessä on tullut ilmi vakavia rikosepäilyjä. Epäilyt koskevat vuosien 2011–2014 tapahtumia.
Erillinen rikostutkinta mahdollinen
Uusia yhteydenottoja ei ole vielä ehditty analysoida. Tässä vaiheessa ei siis tiedetä, onko yritystä syytä epäillä laajemmasta rikollisesta toiminnasta.
Rikoskomisario Mika Paaer kertoo, että rikostiedustelu- ja analysointiryhmä kerää tiedot yhteen, ja sen jälkeen poliisi ottaa omaisiin yhteyttä.
– Lähestymme näitä ihmisiä virallisen suostumuksen saamiseksi. Kun saamme potilasasiakirjat ja muut dokumentit, tarkastelemme onko tarvetta käynnistää erillinen rikostutkinta.
Omaisten apua kaivataan
Mika Paaer kokee kaikkien eduksi, että poliisi saisi mahdollisimman paljon materiaalia käsiinsä. Ilman omaisten aktiivisuutta se ei onnistu.
Poliisi pyysi Turun kaupungilta kotisairaalan asiakkaiden nimiä, jotta se olisi voinut kohdistaa tietopyynnöt suoraan omaisille. Kaupunki vetosi potilastietojen salassapitovelvollisuuteen, eikä luovuttanut tietojaan eteenpäin.
– Kaupunki tulkitsi asiaa niin, että myös nimi on potilastieto, joka on salassapidettävä. Nyt ainoa keinomme tavoittaa omaiset on median kautta, Paaer toteaa.
Puolustusvoimat aloitti äskettäin Instagramissa uuden Perjantaipuolustaja-sarjan, joka organisaation Snapchat-tilin tavoin on suunnattu nuorille aikuisille – varusmiesten pääasiallinen ikähaarukka kun liikkuu 18–24 vuoden hujakoilla.
Sarjassa esitellään erilaisia palveluspaikkoja ympäri Suomea, ja mukana ovat jo olleet muun muassa Porin prikaati ja Jääkäriprikaati.
Nuoren yleisön saavuttaminen on haasteellista paitsi valtavirtamedialle, myös Puolustusvoimien kaltaiselle viranomaiselle.
– Noh, minä kuulun siihen kohderyhmään, jota tässä tavoitellaan, Perjantaipuolustajaa tekevä parikymppinen korpraali Edvin Ingman toteaa.
– Perjantaipuolustajan tarkoituksena on kertoa, kuinka monipuolinen organisaatio Puolustusvoimat on. Haluamme luoda sisältöä, joka on hyödyllistä meille nuorille ja tahdomme myös näyttää, ettei armeija ole pelkkää sotimista ja aseiden kalistelua. Nuoria kiinnostavat toisista nuorista tehdyt jutut.
Ruotuväki-lehden valokuvaaja, kaartinjääkäri Nea Holopainen päivittämässä Puolustusvoimien Instagram-tiliä Jussi Mankkinen / Yle
Ingmanin mukaan Puolustusvoimien haasteellisimpiin kohderyhmiin kuuluvat etenkin nuoret reserviläiset, joita on ymmärrettävistä syistä vaikea tavoittaa.
– Intin jälkeen ei ehkä ensimmäisenä ole mielessä se, että mitähän sinne armeijaan mahtaa kuulua, vaan inttiaikaan halutaan ottaa etäisyyttä.
Myös Puolustusvoimissa on huomattu videoiden voima sosiaalisessa mediassa – niinpä Perjantaipuolustajakin tarjotaan yleisölle IG Storyna videomuodossa. Ingmanin mielestä video on edelleen niin suomalaisen sosiaalisen kuin perinteisenkin median kohdalla hieman paitsiossa.
– Video on tällä hetkellä kasvava mediaformaatti, jota ei täällä ehkä vielä käytetä niin paljon kuin olisi mahdollista. Nuoret katselevat mieluummin videoita kuin staattista kuvaa ja tekstiä, Edvin Ingman toteaa.
Puolustusvoimien Instagram kiinnostaa naisia
Pääesikunnan viestintäosaston verkkoviestintäpäällikkö Ossian Hartigin mukaan Puolustusvoimien sosiaalisen median strategia on selkeä: halutaan olla siellä missä kansalaisetkin.
– Koska olemme viranomaisia, meidän pitää kertoa ihmisille avoimesti asioista, joita me täällä Puolustusvoimissa teemme, Hartig kiteyttää.
Esimerkiksi Snapchatiin eli snäppiin Puolustusvoimat siirtyi jo vuonna 2016. Kohderyhmäkin oli selvillä.
– Muutama vuosi sitten huomasimme, ettemme saavuta riittävän hyvin kutsuntaikäisiä henkilöitä. Snapchatissä liikkuu sopivaa ikäryhmää ja aloitimme pilottijakson, joka onnistui todella hyvin. Inttielamaa-snapchat perustuu varusmieheltä varusmiehelle -periaatteeseen.
Pääesikunnan viestintäosaston verkkoviestintäpäällikkö Ossian Hartigin mukaan Puolustusvoimat on viranomaisena etuoikeutetussa asemassa, koska armeijan toiminta on visuaalista ja hienoa kuvamateriaalia syntyy päivittäin. Jussi Mankkinen / Yle
Puolustusvoimat vaikuttaa tällä hetkellä Snapchatin, Youtuben, Facebookin ja LinkedInin lisäksi Instagramissa, jonka seuraajamäärät kasvavat Hartigin mukaan kohisten. Monelle lienee yllätys, että tilin 44 000 seuraajasta neljäsosa on nuoria naisia.
– Naisten vapaaehtoinen asepalvelus kiinnostaa tällä hetkellä monia, mutta kynnys siihen hakeutumiseen voi olla korkea. Juuri tämän takia pyrimme siihen, että esimerkiksi Instagramissa naiset ovat hyvin esillä.
Hartigin mukaan Puolustusvoimien toimintaan liittyy edelleen klassisia stereotypioita, joita aktiivinen toimiminen sosiaalisessa mediassa voi hälventää.
– Moni luulee, että armeijan toiminta perustuu komentamiselle ja paikasta toiseen juoksemiselle. Tämä ei pidä enää paikkaansa: koulutusjärjestelmä on kehittynyt ja kehittyy jatkuvasti.
Mielikuvat Verohallinnosta ovat muuttuneet
Verohallinto on viime aikoina saanut suitsutusta nokkelista somekampanjoistaan. Trendikkäitä ASMR-videoita imitoiva Verokuiskaaja-video esimerkiksi palkittiin viime vuonna Tubecon-tapahtumassa kunniakirjalla.
Aprillipäivänä Verohallinto taas ilmoitti videon kera lanseeraavansa uuden Verovirkailija yökylässä -sarjan ja etsi ohjelmaan mukaan henkilöitä, jotka avaisivat ovensa verottajalle.
– Olemme huomanneet, että ihmiset pitävät yllätyksistä. Me myös kokeilemme paljon. Vaikka huumori on vaikea tyylilaji, kannattaa sitä käyttää, kunhan sen tekee taiten. Olemme kuitenkin veronmaksajien palveluksessa oleva viranomainen, viestintäjohtaja Kati Kalliomäki Verohallinnosta kertoo.
Verohallinnon Kati Kalliomäen mukaan viestintämaailma tarjoaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia: – On syytä pitää kaikki aistit auki ja kokeilla erilaisia asioita rohkeasti. Jussi Mankkinen / Yle
Kalliomäen mukaan Verohallinnon sosiaalisen median tavoitteet ovat yhteneväisiä Verohallinnon muiden tavoitteiden kanssa.
– Niihin muun muassa kuuluu se, että ihmiset hoitaisivat veroasiansa kerralla kuntoon, ja että kokemus olisi myönteinen. Tämä jo sinänsä on tietysti melko kova tavoite.
Myös Verohallintoon liitetään usein byrokratiaan ja jäykkyyteen viittaavia mielikuvia.
– Ennakkoasenteisiin saattaa kuulua se, että olemme iso instituutiomöhkäle, joka ei paljoa liikuskele tai kuuntele asiakkaita. Joissakin kohderyhmissä olemme tällaisia mielikuvia onnistuneet muuttamaan.
Verohallinnon sometiimiä kokoustamassa ja pohtimassa seuraavaa someiskua. Jussi Mankkinen / Yle
Kolmen periaatteen ohjelma
Myös Verohallinto on panostanut Instagramiin ja onnistunut sitä kautta saavuttamaan nuorempaa yleisöä.
– Meillä ei ole minkäänlaista ongelmaa nuoren yleisön tavoittamisessa. Instagramissa seuraajiimme kuuluu tällä hetkellä voittopuolisesti kaupungeissa asuvia nuoria naisia, viestintäsuunnittelija Inka Leisma Verohallinnosta toteaa.
Instagram on Verohallinnon sosiaalisen median kanavista nopeimmin kasvava. Lyhytvideopalvelu TikTokiin siirtymistä Verohallinto on viime aikoina harkinnut, mutta Snapchatin se on jo jättänyt taakseen.
– Snäppiin pistetty työpanos ei tuottanut samaa tulosta kuin muissa sosiaalisen median kanavissa tehty työ. Muualla meillä oli myös tarjolla isommat yleisöt.
Viestintäsuunnittelija Inka Leisman mukaan Verohallinnon Instagram-tilillä ei ole ongelmaa nuoren yleisön tavoittamisessa. Jussi Mankkinen / Yle
Verohallinto analysoi datan avulla, mikä sosiaalisessa mediassa toimii, ja kulkee sitten siihen suuntaan.
– Meillä on kolmen periaatteet ohjelma. Olemme läsnä, olemme aktiivisia ja vuorovaikutamme. Instagramissa sisältömme voidaan kokea hieman kummallisena, Facebookissa meillä on lämmin ja ohjaava ote, kun taas Twitterissä puree fakta ja nasevan kuiva huumori.
Leiskan mukaan reaktioiden nopeudesta ja volyymista saa pikaisesti selville, millainen sisältö resonoi Verohallinnon yleisössä. Viestinnän onnistumiseen vaikuttaa myös oikein ajoitettu vuorovaikutus.
– Olemme huomanneet, että vuorovaikutus on varsinainen supervoima – se on kuin taikapölyä. Kun sitä ripottelee sisällön päälle, seuraa yleensä orgaanista kasvua.
Poliisi valistaa ja ehkäisee rikoksia somessa
Suomen poliisin Youtube-kanavan eli Poliisituben katsotuimpiin videoihin kuuluu Valepoliisin huijaussoitto -video, joka tarttuu ajankohtaiseen asiaan eli seniorikansalaisten huijaamiseen. Video on saanut lähes 600 000 katsojaa ja on hyvä esimerkki siitä, millaista valistustyötä poliisi sosiaalisessa mediassa tekee.
– Sosiaalisessa mediassa ykköstavoitteenamme on nimenomaan palvella ja valistaa, ylitarkastaja Anna Lind Poliisihallituksen viestinnästä kertoo.
Poliisihallituksen Anna Lindin mukaan Poliisi palvelee kaikkia ja sen kohteena ovat kaikki ikä-ryhmät. Jussi Mankkinen / Yle
Sometilejä poliisilta löytyy ympäri Suomen ja yhteensä niillä on miljoona seuraajaa. Tämän takia esimerkiksi kesämökkimurtojen kaltaisiin ilmiöihin pystytään tarttumaan nopeasti ja somekampanjat käynnistämään helposti. Tällä hetkellä poliisin sosiaalisen median tileillä on kerrottu muun muassa netti- ja it-tukihuijauksista.
– Poliisin ydinbisnes on asialinjaista, mutta kyllähän meilläkin sometuksessa on jonkin verran mukana leipää ja sirkushuveja, Anna Lind toteaa.
Sirkushuveilla Lind viittaa muun muassa poliisikoirista ja -hevosista kertoviin postauksiin, joilla on oma vakiintunut fanikuntansa.
Poliisin Instagram-sivuaJussi Mankkinen / Yle
Nuorten somekampanjat toimineet hyvin
Poliiisin toiminta eri somekanavilla on selkeää. Twitter on operatiivisen viestinnän työkalu, jota voidaan käyttää myös kriisiaikoina. Facebookista löytyy vanhempaa yleisöä, kun taas Instagramin kautta tavoitetaan nuoret. Poliisi on tehnyt IG Storyja muun muassa somehäirinnästä ja alastonkuvilla painostamisesta.
– Nuorten somekampanjat ovat toimineet hyvin ja saaneet laajan yleisön, vaikka niissä on käsitelty vaikeitakin aiheita. Koska poliisin tavoitteena on palvella kaikkia ikäryhmiä, tavoitteenamme on saada enemmän nuorta yleisöä. Pyrimme auttamaan heitä arjen haasteissa, joihin myös somehäirintä kuuluu, Anna Lind kertoo.
Poliisissa on pohdittu myös TikTok- ja Snapchat-tilien perustamista. Poliisiammattikorkeakoulu käyttää jo snäppiä uusien opiskelijoiden rekrytoinnissa
Sosiaalisen median suhteen sekä poliisilla, Puolustusvoimilla että Verohallinnolla on yhteinen ongelma.
– Yhteiskunta on avoinna sosiaalisessa mediassa koko ajan, joten ihmiset odottavat, että olemme nopeita ja nokkelia vuorokauden ympäri ja viikonloppuisinkin. Tässä tulevat kuitenkin työajat vastaan, Kati Kalliomäki Verohallinnosta summaa.
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupaa, että Kreikka saa unionilta kaiken tarvitsemansa tuen Turkista pyrkivien turvapaikanhakijoiden suhteen.
Tuhansia Turkissa olleita turvapaikanhakijoita eri maista tuli Kreikan rajalle, kun Turkki avasi viime viikolla EU:n vastaisen rajansa.
Raja-alueella tiistaina vieraillut von der Leyen totesi, ettei kyseessä ole vain Kreikan asia, vaan tilanne on koko EU:n vastuulla.
– EU:n yhtenäisyyttä testaavat tulevat pettymään. Pidämme linjamme ja yhtenäisyys säilyy, hän vakuutti.
Von der Leyenin tavannut Kreikan pääministeru Kyriakos Mitsotakis sanoi toivovansa, että tuore kriisi herättää Euroopan hoitamaan velvollisuutensa.
