Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla luetellaan eri riskiryhmät, joille koronavirustauti voi ola vaarallinen. Iäkkäämpien ihmisten lisäksi isomman riskin ryhmiin kuuluvat seuraavista sairauksista kärsivät:

Vaikea-asteinen sydänsairaus, huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus, diabetes, johon liittyy elinvaurioita, krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta, vastustuskykyä heikentävä tauti tai vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys.

Hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio. Lääkäri ottaa myös kantaa siihen, pitäisikö lääkitystä muuttaa.

Eri työpaikoilla on jouduttu pohtimaan, miten riskiryhmiin kuuluvat voivat työskennellä esimerkiksi päiväkodeissa, sairaaloissa tai vanhusten kotihoidossa.

Koska käytännöt näyttävät vaihtelevan, se on herättänyt hämmennystä ja jopa pelkoa työntekijöiden keskuudessa. Työsuojelulain mukaan työnantajan velvollisuus on turvata työntekijän terveys kaikissa työskentelyolosuhteissa - myös COVID-19-epidemian tai -pandemian aikana.

Erityisesti terveydenhuollon piirissä työskentelevien ja koronavirusinfektoituneiden kanssa tekemisiin joutuvien hoitajien parissa on ollut pelkoja, jos hoitaja on ollut raskaana tai kärsinyt mainituista perussairauksista.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä työskentelyn rajoitukset määritellään tapauskohtaisesti, viestittää henkilöstöjohtaja Katariina Similä. Sairaanhoitopiiri on tähän mennessä linjannut, että riskiryhmään kuuluvat raskaana olevat työntekijät.

– Huomioimme viranomaisohjeet tässäkin asiassa. THL ja STM korostavat kunkin työntekijän altistuksen määrää ja tartunnan saamisen riskiä, jonka perusteella lähiesimies arvioi työntekijän soveltuvuutta kuhunkin työtehtävään, Similä vastaa sähköpostitse Yle Uutisten kyselyyn.

Riskinarvio tehdään siitä, miten työntekijä pystytään suojamaan työn vaaralta. Koska työtehtävät vaihtelevat kuitenkin suuresti, on mahdotonta Katariina Similän mukaan antaa kaikkien kohdalla pätevää ohjetta siten, että se ei olisi jonkun kohdalla liioitteleva ja toisen kohdalla vähättelevä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on koulutettu työntekijöitä suojautumaan paremmin mahdollisen tartunnan varalta. Toisaalta lähiesimiesten paine kasvaa, kun he joutuvat pohtimaan kunkin riskiryhmäläisen työtilannetta.

Millainen on raskaana olevien riski?

THL on arvioinut, ettei koronaviruksesta välttämättä ole isoa riskiä raskaana oleville naisille. TYKSin sairaalajohtaja Petri Virolainen kertoi (23.3.) Yle Uutisille näin.

– Lähtökohtana on, että riskiryhmiin kuuluvat eivät tee sellaista hoitotyötä, jossa mahdollisuus koronavirustartuntaan on normaalia suurempi. Pitkäaikaissairaiden ohella riskiryhmään kuuluvat myös raskaana olevat henkilöt.

Työntekijät kertovat kuitenkin, että ohjetta ei aivan täsmällisesti ole noudatettu käytännössä. Raskauden aikaan liittyy usein pelkoja lapsen kehityksestä ja synnytyksestä, joten koronaviruksen aiheuttamat pelot ovat varsin ymmärrettäviä.

Turun kaupungin puolelta viestitään, etteivät raskaana olevat työntekijät joudu tekemisiin koronaviruspotilaiden kanssa. Käytännössä hoito Turussakin on keskitetty toistaiseksi yliopistolliseen keskussairaalaan.

Osa terveydenhuollon henkilöstöstä on siirretty kokonaan muihin tehtäviin. Esimerkiksi hammaslääkäreitä ja -hoitajia on ollut Turun satamassa ja lentokentällä neuvomassa saapuvia matkustajia.

Suojautumisessa ollut puutteita

Työntekijöiden ammattijärjestöihin on tullut tietoja siitä, että työpaikoilla ei ole aivan selvää, miten koronavirukselta pitäisi suojautua. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska tiedot COVID-19-epidemian muuttumisesta pandemiaksi ja muu tietous on tullut pikavauhdilla.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laineen mukaan kaikilla ei suojavälineitä ole ollut käytössä.

– Meille räikeimmät ovat, että ei ole ollut suojavälineitä. Ei ole ollut maskeja, ei laseja, ei suojavaatteita. Sanottu, että käytetään toiseen kertaan. Nämä ovat yksittäistapauksia, Päivi Niemi-Laine sanoo.

Epidemian iskiessä valmius työpaikoilla on ollut paikoin puutteellinen.

– Ajatellaan, että ihan kuin valmiuslain nojalla voitaisiin laistaa työturvallisuudesta ja -suojelusta, mutta näin ei ole, JHL:n puheenjohtaja arvioi.

Riskiryhmiin kuuluville pitäisi Päivi Niemi-Laineen mukaan järjestää muuta korvaavaa työtä ja kouluttaa koko henkilökunta käyttämään oikein suojavarusteita.

Yksityisllä palvelualoilla, kuten kaupoissa ja ravintoloissa, työskenteleviä edustava Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Merja Vihersalon mukaan riskiryhmäläisille on etsittävä korvaavaa työtä. Välittömiä asiakaskontakteja on vältettävä.

– Yhteydenotot kasvaneet päivä päivältä. Suurin osa yhteydenotoista liittyy lomautuksiin ja toimeentuloon, mutta myös riskiryhmiin, Vihersalo kertoo.

Suurin osa työpaikoista on ottanut suojautumisen vakavasti. Kaupoissa on asennettu kassojen eteen suojalaseja, otettu käyttöön suojalaseja ja -käsineitä, mutta joissain yrityksissä riskiä on vähätelty.

– Jonkun verran ymmärretään, että työntekijä on riskissä. Silloin on sanottu, että voit olla pois, mutta se on sitten palkatonta. Näinhän ei pidä toimia, ei sitä riskiä voi siirtää työntekijälle, PAM:n Merja Vihersalo ihmettelee.

Matkailu- ja ravintola-alalla korvaavia töitä ei ole tarjolla

Työnantajapuolelta tulee myös runsaasti kyselyitä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:lle. Vakava virusepidemia on luonut uuden tilanteen, johon ei ole heti tarjolla toimivia ratkaisuja.

EK:n asiantuntijalääkäri Auli Rytivaaran mukaan koronaepidemiankin aikana työnantajan velvollisuus on lain mukaan huolehtia siitä, että työskentely on turvallista ja terveydelle vaaratonta. Jos tätä ei pystytä takamaan, on neuvoteltava järjestelyistä erityisesti riskiryhmien kohdalla.

– Työterveyshuolto on nyt erityisasemassa. Sen pitää ohjeistaa työntekijöitä ja työnantajia. Tehdä riskinarviointi, että pystyykö työntekijä riittävällä suojauksella asianmukaisesti työskentelmään omassa työssään, Rytivaara sanoo.

Koronatilanteeseen liittyen on tehty erityisiä arviointeja juuri infektioriskiin liittyen. Aloite on tullut työntekijöiltä. Tällöin arvioinnin hoitaa työterveyshuolto, mutta arviointi kohdistuu vain yhteen työtehtävään, sillä yleensä työpaikoilla tehtävät vaihtelevat.

Yleisohjetta riskiryhmien kohteluun ei työtehtävien erilaisuuden takia voi Auli Rytivaaran mukaan antaa. Terveydenhuollossa tarvitaan kuitenkin tarkempi suojaus, jos työskentelee mahdollisten koronapotilaiden kanssa.

– Sairaanhoitopiireillä on varmasti erilaisia käytäntöjä, joita nyt yhdistellään. Haasteena on se, että emme tiedä tästä koronainfektiosta kaikkea. Tietoa tulee koko ajan lisää, jolloin riskituntemus kasvaa, EK:n asiantuntijalääkäri arvioi.

Jos hoitaja kuuluu riskiryhmään, hänet voitaisiin siirtää Rytivaaran mukaan hoitamaan jo COVID-19-infektion sairastaneita potilaita.

Jos korvaavia työtehtäviä ei löydy, työnantaja ja työntekijä voivat Auli Rytivaaran mielestä yhteisymmärryksessä miettiä muita ratkaisuja, esimerkiksi käyttää vuosilomia, että voi olla pois riskialttiista työstä.

Matkailu- ja ravintola-aloilla ei korvaavia työtehtäviä tällä hetkellä pystytä tarjoamaan, koska toiminta niillä on miltei loppunut.

Lue myös

Koronan varjossa muhii hoitopommi – Pahin skenaario on, että riskiryhmien potilaat jäävät hoidotta pitkäksi aikaa

Korona ajaa kuntia yhä syvempään ahdinkoon: yt-neuvotteluja useissa kunnissa, lomautusuhka leijuu monen yllä

Kysely: Jopa kaksi kolmesta suomalaisyrityksestä aikoo lomauttaa tai irtisanoa

Miltä kuulostaisi 100 000 koronatestiä viikossa?

Turkulaisen terveysteknolgiayrityksen toimitusjohtaja Petri Kallion mukaan yritys pystyy toimittamaan materiaaleja 100 000 testin tekemiseen joka viikko.

Raskaudenaikaiseen ja vastasyntyneiden seulontaan erikoistunut PerkinElmer Wallac on palkannut 30 uutta uutta ihmistä juuri tätä varten.

Yritys on alkanut valmistaa koronaviruksen testauksessa tarvittavia eristyslaitteita ja reagensseja eli kemiallisia aineita. Suomessa laitteita on tilattu jo kolmeen laboratorioon ja reagensseja 20 000 näytteeseen.

Kun reagenssit on pakattu helppokäyttöisiin kitteihin, tarvitaan vielä henkilökuntaa ja bioturvallisia laboratorioita, joissa varsinaiset testit tehdään.

– Olen hämmentyneenä seurannut keskustelua, siitä, että meillä Suomessa testausta tehdään niin vähän, PerkinElmer Wallacin toimitusjohtaja Petri Kallio sanoo.

Pohjoismaista pienin toimii toisin.

Islanti testaa oireettomia

300 000 asukkaan Islannissa tehdään parhaimmillaan 1 800 testiä päivässä. Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaisi, että Suomessa tehtäisiin noin 27 000 koronatestiä päivässä.

Yhden päivän aikana siis testattaisiin lähes kaikki Riihimäen kaupungin asukkaat.

Vielä kaksi viikkoa sitten piskuisessa saarivaltiossa tehtiin kolmisen sataa testiä päivässä. Sitten kaikki muuttui. Niitä ryhtyi tekemään kansallisen yliopiston lisäksi yksityinen geeniteknologian yritys.

Yhteensä Islannissa on vahvistettuja koronatartuntoja 1 086 – 927 ihmistä on eristetty. Vain kaksi on kuollut.

Toisin kuin Suomi, Islanti testaa myös vähäoireiset tai oireettomat.

– On todennäköistä, että he saavat taudin kuriin hyvin nopeasti, epidemian huippu on siellä pian saavutettu, kertoo lääkintöneuvos Mikko Paunio Sosiaali ja terveysministeriöstä.

Islanti saattaa myös tehdä palveluksen koko maailmalle. Kun lähes koko väestö testataan, saadaan tietää, miten vaarallinen tauti oikeasti on. Paunion mukaan näyttää siltä, että Islannissa koronan tappavuus on 0,2 prosentin luokkaa. Esimerkiksi Italiassa kuolleisuus on ollut paljon suurempi.

Islanti tekee nyt sen mitä WHO käskee: testatkaa, testatkaa, testatkaa.

Samoin ovat toimineet aiemmin Etelä-Korea, Singapore, Taiwan.

Tavoite on selkeä: rajata virus ja estää yhteiskunnan halvaantuminen.

Miksi Suomessa ei tehdä samoin?

Meillä on "istuttu ja odotettu"

Ylen A-studio kysyi asiaa neljältä asiantuntijalta eri organisaatiossa. He halusivat pysyä nimettöminä koska testaamisen laajentaminen on Suomessa kiistanalainen kysymys.

Suomen linja on tähän saakka ollut testata vain terveydenhuollon ammattilaisia ja vakavaoireisia.

Linjaa pitäisi muuttaa, sanovat monet.

– Olisi tärkeää testata myös lieväoireisia ja heidän läheisiään. Olennaista olisi tietää, paljonko on oireettomia sairastuneita, jotka levittävät tautia, sanoo koronakriisissä keskeisessä organisaatiossa työskentelevä asiantuntija.

Oireettomia kantajia on vaikea löytää ja eristää ilman aggressiivista testaamista. Juuri sitä tehdään nyt Islannissa.

Ylen haastatteleman lähteen mukaan Suomessakin olisi voitu testata paljon enemmän. Ja voitaisiin yhä. Kyse ei ole siitä, ettei kapasiteettia olisi, sitä ei ole vain otettu tehokkaasti käyttöön.

– On vain istuttu ja odotettu, milloin niitä testejä aletaan tehdä, samalla arvokasta aikaa on kulunut hukkaan, kertoo lähde Ylelle.

Hänen mukaansa yksi syy testauksen vähäiseen määrään on se, että oireettomien kantajien määrä on arvioitu liian suureksi.

Testein varmennetut koronatapaukset ovat vain osa todellisista sairastuneista, mutta miten iso?

Sitä ei tiedä kukaan.

Valistunut arvaus on tällä hetkellä se, että puolet sairastuneista on oireettomia, ehkä jopa enemmän.

Maanantaihin 30.3.2020 mennessä Suomessa oli tutkittu 21 000 näytteenottokriteerit täyttävää näytettä. Luku sisältää vain julkisella puolella tehdyt testit. THL:n mukaan testauskapasitetti on tällä hetkellä noin 2300 testiä päivässä.

Piskuinen Islanti on testannut tähän mennessä yli 16 000 ihmistä. Jotta Suomi pääsisi samaan, luvun pitäisi olla meillä 240 000. Se tarkoittaisi sitä, että koko Tampere olisi jo testattu.

Useat asiantuntijat ovat arvioineet, että kaikkien suomalaisten testaaminen maksaisi noin miljardi euroa. Ylen haastattelemat lähteet sanovat, että hinta voisi laskea huomattavastikin, jos testejä tehtäisiin enemmän. Silloin saavutettaisiin mittakaavaetuja.

Tavara seisoo lentokentillä

Mikä estää Suomea testaamasta laajemmin?

Pula testitikuista, suojavaatteista. Se, että tavara on juuttunut lentokentille. Isoin pullonkaula ollut näytteiden käsittely.

Ylen haastattelemien lähteiden mukaan yksi ongelma on hitaus. Testauskapasiteetin pystyttäminen vie viikkoja, siksi se olisi pitänyt aloittaa nopeammin. Koska ilman testejä koronan hoitaminen on kuin arvailua.

Reagensseja riittää, mutta niiden saaminen laboratorioihin kestää noin kolme viikkoa tilauspäivästä.

Myös amerikkalaisomisteinen PerkinElmer Wallac olisi pystynyt tekemään tavaraa aiemmin, jos sitä olisi heiltä tilattu.

– Vasta nyt ovat laboratoriot ymmärtäneet, että me pystymme tekemään testeissä tarvittavia eristyslaitteita ja reagensseja täällä Turussa, sanoo PerkinElmerin kotimaan myynnistä vastaava Tiina Vierjoki.

Vierjoen mielestä hidas käynnistyminen voi johtua siitä, että yritys on tunnettu muunlaisesta terveysteknologiasta. Myös hankintasopimukset julkisella puolella ovat pitkiä.

– Onneksi tähän on nyt herätty. Samalla pystymme työllistämään suomalaisia, hän sanoo.

Yliopistot voisivat auttaa

PerkinElmer sanoo pystyvänsä toimittamaan testikittejä tällä hetkellä noin 100 000 koronatestiin viikossa.

Niitä voisivat käyttää esimerkiksi yliopistot ja tutkimuslaitokset, jotka ovat julkisuudessa tarjonneet apuaan koronavirustestaukseen.

– Pystyisimme melko helposti kaksinkertaistamaan Suomen nykyisen kapasiteetin pelkästään omilla resursseillamme, kirjoitti Jyväskylän yliopiston mikrobiologian professori Marja Tiirola viime viikolla HS:n mielipidesivuilla.

Ylen tietojen mukaan myös muissa yliopistoissa selvitetään mahdollisuutta ryhtyä tekemään koronavirustestejä. Esimerkiksi Helsingin yliopisto on luvannut tarjota tilojaan ja laitteitaan Covid-19-testaukseen, jos HUS esittää pyynnön.

Helsingin Sanomat puolestaan kertoi eilen, että joukko yksityisiä yrityksiä aloittaa testien lähettämisen Etelä-Koreaan tavoitteenaan kaksinkertaistaa testien määrä.

Islannin tartunnoista valtaosa on saatu kotimaassa vain noin joka kymmenennen alkuperää ei tiedetä. Ja vaikka tapauksia ilmaantuukin yhä, on tauti ehkä pian hallinnassa.

Toissapäivänä tapauksia ilmeni Islannissa 66 kappaletta.

Aivan viime päivinä myös Uudellamaalla todettujen tartuntojen määrä on kääntynyt hienoiseen laskuun. Onnistuisiko Islannin mallin mukainen testaaminen meiltäkin?

– En ymmärrä miksei testikapasiteettia yritetä nostaa kaikin tavoin. Jokainen päivä kasvattaa välimatkaa Islantiin, kertoo koronakriisissa keskeisessä organisaatiossa työskentelevä asiantuntija.

Turussa PerkinElmerin tehtailla tehdään pitkää päivää. Taloon on palkattu opiskelijoita ja entisiä kesätyöntekijöitä koronatöihin. Määräaikaisuudet jatkuvat elokuun loppuun.

Reagensseja valmistetaan samanlaisissa olosuhteissa kuin lääkkeitä. Toimitusjohtajan mukaan pätevää väkeä on ollut helppo löytää.

– Nyt on työnantajan markkinat. Turun alueella löytyy erittäin hyvin tekijöitä, esimerkiksi opiskelijat pystyvät tekemään töitä päivisin ja opiskelemaan iltaisin, kertoo Petri Kallio.

Aiheesta lisää A-studiossa tänä iltana klo 21.

Keskustelu on auki 1.4. klo 23 asti.

Ruotsin ja Norjan rajan yli työssä käyvät suomalaiset ovat huolissaan toimeentulostaan hallituksen eilisen ilmoituksen jälkeen. Ruotsin rajakunnissa puolestaan pelätään terveydenhoidon ajautuvan katastrofitilanteeseen, jos iso osa työntekijöistä jää rajasulkujen taakse Suomeen.

Rajavartiolaitos twiittasi tiistaina, että valmistelut rajaliikenteen tulevista tiukennuksista on jo aloitettu.

Torniolainen Minna Keveri kulkee töissä Ruotsin Kalixin sairaalassa, jonne matkaa kertyy 60 kilometriä. Keveri kertoo, että hänen Suomessa asuvilta kollegoiltaan on tiedusteltu, voisivatko he jäädä Kalixiin asumaan pidemmäksi aikaa, jos rajan ylittäminen kielletään.

– Kuka voisi lähteä asumaan puoleksi vuodeksi Ruotsiin, kun mies ja lapset jäisivät Suomeen?

Ruotsin rajakunnille sulku olisi katastrofi

Minna Keverin kaltaisia Pohjois-Ruotsissa päivittäin töissä käyviä terveydenhuollon suomalaisia ammattilaisia on satoja.

Rajakunta Haaparannan ja sen naapurikuntien Övertorneån ja Överkalixin terveyskeskuksia johtava Elisabeth Eero sanoo, että rajan sulkeminen veisi pelkästään Itä-Norrbottenista valtavan määrän henkilökuntaa.

– Vanhustenhoito Itä-Norrbottenissa kyllä kaatuu. Jos joutuisimme karanteeniin Suomeen, joudumme isoon katastrofiin, Eero sanoo.

Työmatkaliikenteen loppuminen sulkisi Elisabeth Eeron mukaan ainakin kaksi terveyskeskusta ja lopettaisi kahden ambulanssin toiminnan.

– Ambulanssissa työskenteleviä hoitajia on kaikkiaan 11. Heistä yhdeksän asuu Suomen puolella.

Elisabeth Eero kertoo, että Norrbottenin aluehallinnossa ja kunnissa pohditaan nyt kiivaasti vaihtoehtoja terveydenhuollon järjestämiseksi, jos Pohjois-Ruotsin kannalta pahin tapahtuu.

– Toivomme tietysti, että niin ei käy. Se olisi todella kova haaste. Ihan sama kuin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminta loppuisi muutamassa päivässä.

Minna Keverikään ei usko, että Ruotsin terveydenhoito pärjäisi ilman suomalaisia työntekijöitä, ainakaan rajan tuntumassa. Sairaanhoitajalla onkin ehdotus siihen, miten ongelma ratkaistaisiin.

– Meidän annettaisiin käydä töissä, mutta meidät testattaisiin säännöllisesti koronaviruksen varalta. Perheemme laitettaisiin karanteeniin kotiin. On tärkeää, että naapurimaassakin ihmiset saisivat hoitoa, Keveri miettii.

"Ei auta kuin pakata reppu pitemmälle savottaretkelle"

Jouko Könönen ja Teijo Kolehmainen asuvat Pellossa ja kulkevat töissä Pajalassa Kaunisvaaran kaivoksella. Rajan sulkeminen kokonaan ei saa miehiltä ymmärrystä. Heidän työtään ei voi tehdä etänä.

– Samaa virusta on molemmin puolin Tornionjokea. On väärin ja kohtuutonta syyttää Ruotsissa töissä käyviä viruksen levittämisestä. Johan meillä on Suomessakin tätä virusta, Könönen sanoo.

Miehet kulkevat töihinsä koneenkuljettajaksi kaivokselle noin tunnin ja hieman reilun matkan päästä. Tällä hetkellä tahti on se, että he tekevät viikon töitä Ruotsissa ja ovat sen jälkeen viikon vapaalla Suomessa.

Yksi vaihtoehto voisi olla tehdä jatkossa pidempi pätkä töitä putkeen.

– Silloin ei auta kuin pakata reppu pitemmälle savottaretkelle, kuten ennen tehtiin. Tästä ei ole vielä tosin ollut työnantajan kanssa puhetta, Könönen sanoo.

Tämä sopisi myös Teijo Kolehmaiselle. Hän varautuu kuitenkin jopa uuden työpaikan etsimiseen.

– Jos tänne ei pääse töihin eikä asumaan, täytyy alkaa hakea töitä Suomesta.

"Mistä tulisi raha elämiseen, jos Ruotsista ei saa palkkaa"

Arja Martinviita käy töissä Ruotsin Haaparannalla. Hän on koulu- nuoriso- ja vapaa-aikatoimenjohtaja Haaparannan kunnassa. Martinviita asuu noin 30 kilometrin päässä Kemissä. Toistaiseksi rajan yli on päässyt ongelmitta, mutta nyt tilanne on epävarma.

– Voi olla, että huomenaamulla rajan yli ei pääse enää niin helposti, Martinviita pohtii.

Martinviidalla on monta suomalaista kollegaa saman työnantajan palveluksessa. Haaparannan kunnalla on töissä noin 120 Suomessa asuvaa. Hän ei usko, että raja menisi ihan kokonaan kiinni.

– Rivien välistä luin ministerin sanoista A-studiossa, että päivittäistä pendelöintiä saatetaan vähentää. Eli työntekijä voisi olla pidempään Ruotsissa ja kun palaa Suomeen, hän jäisi karanteeniin.

Hän uskoo itse voivansa tehdä töitä etänä kotoaan Kemistä. Monilla kollegoilla työtehtävät eivät sellaista kuitenkaan mahdollista.

Jos työt loppuisivat kiristyvien määräysten takia kokonaan, se tietäisi monille rajan yli työssä käyvälle vaikeuksia.

– Mistä tulisi raha elämiseen, jos työnantaja ei maksa palkkaa eikä Suomesta saisi rahaa, Martinviita kysyy.

Ruotsissa valtiovalta ei ole määrännyt yhtä tiukkoja rajoituksia viruksen vuoksi kuin Suomessa. Esimerkiksi koulut ja päiväkodit ovat edelleen auki länsinaapurissa. Martinviita sanoo, että Suomen rajan pinnassa elävistä moni kuitenkin toimii Suomen ohjeiden mukaisesti.

– Vältellään lähikontakteja, pidetään turvaväliä ja jäädään kotiin, jos on vähänkään oireita.

Ruotsissa voi olla tällä hetkellä kolme viikkoa sairaana ilman lääkärintodistusta. Aikaa pidennettiin viikolla hiljattain. Ruotsi poisti väliaikaisesti ensimmäisen sairauspäivän karenssin koronan vuoksi.

Lähihoitaja muuttaa Norjaan, jos raja menee kiinni

Leena Mustalampi hoitaa vanhuksia Norjan Tanassa. Lähihoitaja asuu vähän yli 20 kilometrin päässä Utsjoen Nuorgamissa.

– Ensin piti pysähtyä Norjan tullissa, työnantaja kirjoitti todistuksen rajanylitystä varten. Kun Suomikin alkoi valvoa rajaa, työnantajan piti kirjoittaa uusi todistus, jossa luki, että olemme välttämättömiä työntekijöitä, Mustalampi kertoo.

Hänen mukaansa työnantaja on antanut tiukat määräykset koronaviruksen takia.

– Emme saisi käydä kaupassakaan Suomen puolella, vaan Norjan puolella. Lupa on vain mennä töistä asunnolle ja takaisin. Käyn kuitenkin ulkoiluttamassa koiria, Mustalampi sanoo.

Mustalammella on koti, lapset ja lapsenlapsi Rovaniemellä. Heitä hän ei ole tavannut yli kuukauteen, mutta videopuheluja on soitettu. Lähihoitaja arvelee, ettei pääse kotikonnuille vielä toukokuussakaan.

– Loma olisi alkanut toukokuun viimeinen päivä, mutta se on peruttu. Ei ole järkeä lähteä viikoksi Rovaniemelle, koska joutuisin sen jälkeen kahdeksi viikoksi karanteeniin Norjan puolella.

Jos raja menee kokonaan kiinni, Mustalampi on valmistautunut muuttamaan Norjaan. Hän on asunut aiemminkin naapurimaassa.

– Silloin on lähdettävä, jos meinaa töitä tehdä. Kunta on luvannut hommata asunnon.

Suomen ja Ruotsin rajan yli työssä käyviä on arviolta noin 3000. Norjan puolella työskentelevien määrä on tästä vain pieni osa.

Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue myös:

Sisärajavalvonta, kokoontumisrajoitukset ja etäopetus jatkuvat 13. toukokuuta saakka – Yle seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä

Lapissa ensimmäisiä Ruotsista saatuja koronatartuntoja – Infektioylilääkäri Markku Broas ehdottaa: työmatkaliikenne rajan yli pitäisi keskeyttää

Cool, calm and collected. Tyynesti maataan pandemian läpi luotsaavaa pääministeriä esitellään Vogue-lehdessä kuin yhtä maailman ihmeistä. Toimittaja Siri Kalen kirjoittamasta jutusta käy ilmi, että Sanna Marin on yhtä aikaa tavallisen oloinen kolmekymppinen uraäiti ja samalla hyvin erityinen. Tällä viikolla printtilehdessä ilmestyvän jutun voi lukea jo Voguen nettisivuilla.

Marin-jutusta uutisoi ensimmäisenä musiikkilehti Rumba.

Maailman tärkeimmässä muotilehdessä puidaan usein myös politiikkaa ja muita ajankohtaisia aiheita. Tuoreessa Voguessa kerrataan Sanna Marinin nousua pääministeriksi ja poikkeustilajohtajaksi.

– Asiat menivät juuri niin kuin en suunnitellut, Marin kertoo lehdelle.

Ensin hänet temmattiin pääministeriksi väistyvän Antti Rinteen tilalle. Marin nousi Suomen politiikan huipulle vain vähän sen jälkeen, kun hän oli kieltäytynyt kisaamasta puolueensa johtajuudesta.

Pian tapahtui jotain vielä odottamattomampaa. Kiinan Wuhanista alkoi levitä virus, jonka torjumiseksi myös Suomen tuli ottaa käyttöön valmiuslait ja monet uudet säännöt.

Naisten hallitsema Suomi ylitti uutiskynnyksen

Voguen mukaan Sanna Marin ylitti uutiskynnyksen jo ennen koronavirusta. Alle neljännes maailman parlamentaarikoista on naisia. Suomen hallitukseen nousseiden puolueiden johtajista neljä viidestä on alle 35-vuotiaita naisia. Yhtäkkiä suomalainen politiikka nousi valokeilaan. Se näyttäytyy harvinaislaatuisena ja jännittävänä, kertoo Vogue.

– Sukupuoleni on aina ollut keskiössä, kun poliittista uraani on ruodittu, Marin kertoo lehdessä.

– Toivon, että jonain päivänä ollaan tilanteessa, jossa sillä ei ole enää väliä.

Pääministeri Marin kertoo, että puhtoisessa, onnelliseksi mainitussa maassa on muitakin ongelmia kuin akuutti koronavirustilanne. Hän mainitsee esimerkkeinä naisten ja miesten väliset palkkaerot sekä oikeistopopulismin nousun.

Toimittaja ihmettelee Marinin tapaa puhua. Sanat eivät tunnu kumpuavan tavallisesta poliitikon puhemyllystä. Marin kertoo itse oppineensa tyylinsä entisen kotikaupunkinsa Tampereen kunnallispolitiikassa.

– Tavoitteet voi saavuttaa vain yhteistyössä toisten ihmisten kanssa. Se on tärkein läksy, jonka olen oppinut.

Pääkuvan Voguen juttuun on ottanut maailmankuulu alankomaalainen valokuvaaja ja ohjaaja Anton Corbijn. Corbijn on tunnettu musiikkivideoistaan, joita hän on ohjannut muun muassa Nirvanalle, Depeche Modelle ja U2- yhtyeelle.

Hallitus sulki lailla ravintolat koronakriisin keskellä, mutta muun muassa parturi-kampaamot ja kauneushoitolat saavat edelleen pitää ovensa auki. Tällä tietoa asiaan ei ole tulossa lähiaikoina muutosta.

Oikeusministeriön kansliapäällikön Pekka Timosen mukaan hallituksen linjauksissa on lähinnä kyse isojen kokoontumisten rajoittamisesta.

– Yksilöllistä asiakaspalvelua ei tällaisena pidetä, eikä perusteita tällaisen elinkeinotoiminnan kieltämiseen ole. Siksi tilanteen arviointi tällaisten yritysten osalta jää kunkin yrityksen ja elinkeinonharjoittajan oman harkinnan varaan, Timonen kertoo Ylelle sähköpostitse.

Ylen tietojen mukaan kampaamoiden laittaminen säppiin olisi lakiteknisesti yhtä vaikeaa kuin ravintoloidenkin sulkeminenkin.

Yksinyrittäjät ovat yrittäneet pitää liiketoimintansa käynnissä eri keinoin asiakkaiden kaikkoamisesta huolimatta: Kosmetologit myyvät tuotteitaan postitse, osa yrittäjistä on siirtynyt desifiointiaineiden kauppaamiseen ja kampaamoissa mainostetaan hygieenisyyttä.

Espoossa sijaitsevan Hiushuone Lumin omistaja Saila Suonperä on toiminut alalla kaksi vuosikymmentä. Aiemmin parturi-kampaamo täyttyi viikottaisesta vierailijavirrasta.

Nyt tilanne on päinvastainen: Varauskalenterit ovat tyhjentyneet ja ajat peruuntuneet tai siirtyneet. Vuokrat ja muut maksut kuitenkin juoksevat.

Suonperä kertoo itsekkin tehneensä töitä "aralla mielellä".

– Kyse on kuitenkin tarttuvasta viruksesta. Haluan olla vastuullinen, koska asiakkaissani on riskiryhmäläisiä.

Epävarmuus näkyy myös netin keskustelupalstoilla: Voiko kampaajalla edelleen leikkauttaa kuontalonsa? Onko kosmetologilla käynti moraalisesti tuomittava teko?

Selkeän linjauksen puuttuminen on luonut ikävän ilmapiirin myös alan ammattilaisten keskuuteen, toteaa Vantaalla työskentelevä kauneusyrittäjä Mariella Petsalo.

Moni on sulkenut liikkeensä ilman virallista linjaustakin.

– Näillä liikkeitään sulkeneilla on ollut taipumusta ja tarvetta vahtia niitä, jotka eivät ole toimineet samoin, eli hienoista syyllistämistä on koettu muiden yrittäjien suunnalta, hän sanoo.

"Menee aikaa ja energiaa hukkaan, jos liikkeitä ajetaan ensin alas ja perustetaan uudestaan"

Oikeusministeriön sivuilla lukeva ohjeistus muistuttaa, että "yksilöllisten palvelujen tarjoajien on syytä ottaa huomioon poikkeusolot". Yrittäjien tulisi kasvattaa asiakkaiden välisiä etäisyyksiä ja järjestää palvelut siten, että kontakteja syntyisi mahdollisimman vähän.

Tämä on kuitenkin hankalaa ammatissa, jossa työ tehdään pääosin kosketuksissa toiseen.

– Missä menee raja, että tehdään töitä ihmisten terveyden kustannuksella? parturi-kampaaja Saila Suonperä kysyy.

Yle uutisoi tänään yksinyrittäjien mahdollisuudesta hakea kunnilta 2 000 euron suuruista tukea koronaviruksen aiheuttamiin vaikeuksiin, kuten vuokran maksamiseen. Enintään 5 työntekijää omaavat pienyritykset hakevat tukensa ELY-keskuksien kautta.

Yksinyrittäjäksi määritellään yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa. Tähän lukeutuvat myös freelanceryrittäjät.

Kauneusyrittäjä Petsalo ei ole varma varma, mihin tukiluokkaan hän kuuluu toimiessaan sivutoimisena yrittäjänä.

– Tilannetta pitäisi katsoa nyt tapauskohtaisesti. Myös vuokranantajille tulisi välittää voimakasta viestiä, että pitkäaikaisille vuokralaisille voisi antaa muutaman kuukauden hengähdysaikaa maksuissa, hän sanoo.

Petsalo on työskennellyt kauneusalalla kymmenen vuoden ajan. Ennen Mana Gaia -hoitolan tilavuokra saatiin jaettua toisen yrittäjän kesken, mutta nyt hän on vastuussa maksuista yksin kollegan siirryttyä muihin töihin.

Arvioiden mukaan koronavirus, tai ainakin sen ensimmäinen aalto, saattaa jyllätä keskikesään saakka.

Petsalo itse on huojentunut, ettei kauneuspalveluita ohjata sulkemaan oviaan. Hän itse on ehdottanut sosiaalisessa mediassa liiketilan jakamista. Kukaan ei kuitenkaan ole tarttunut vielä tarjoukseen.

– Selviän luultavasti kosmetiikan maahantuonnilla. Olen myös miettinyt vaihtamista pienempään liiketilaan, jos se on mahdollista, hän kertoo.

Kampaaja Saila Suonperän mukaan kampaajien keskuudessa vallitsee tällä hetkellä sekasorto.

– Ajattelen niin, että tilanne on niin iso, että se koskettaa kaikkia. Menee hirveästi aikaa ja energiaa hukkaan, jos liikkeitä ajetaan ensin alas ja perustetaan uudestaan. Nyt meillä on olemassa paljon kannattavia yrityksiä, joista täytyisi pitää yhdessä hyvää huolta, hän sanoo.

Käytkö edelleen parturissa tai kosmetologilla? Aiheesta voi keskustella 1.4 klo 23 saakka.

Lue lisää:

Yksinyrittäjille 2 000 euron toimintatuki koronakriisiin – haku avautuu mahdollisimman pian

Ravintolan omistaja purskahtaa itkuun: "Maailmani on romahtamassa" – Moni pienyrittäjä kauhuissaan koronan takia

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Euroopan maat ovat myyneet lääkintätarvikkeita Iraniin Yhdysvaltain talouspakotteista huolimatta. Nyt käytettiin ensimmäistä kertaa niin kutsuttua Instex-mekanismia, joka on perustettu kiertämään pakotteita.

Saksa, Ranska ja Britannia perustivat mekanismin vajaa vuosi sitten. Suomi liittyi Instexiin viime vuoden lopulla.

Mekanismissa humanitaarisia tuotteita ja ruokaa voidaan viedä Iraniin. Vastineeksi Iranin olisi tarkoitus myydä öljyään ja kaasuaan Eurooppaan.

Maat veivät nyt lääkintätarvikkeita koronavirusepidemian pahoin runtelemaan Iraniin, kertoi Saksa tiistaina.

Saksan ulkoministeriö on kertonut tarvikkeiden olevan jo Iranissa. Ministeriölähteen mukaan lääkintätarvikkeet ovat eurooppalaisesta yrityksestä, mutta sen tarkempia tietoja sisällöstä ei voitu kertoa sopimusehtojen vuoksi. Iranin osalta yksityiskohtia hiotaan vielä.

Tämä lähetys on kuitenkin erillinen aiemmin tässä kuussa kerrotun lääkinnällisen avun lisäksi. Saksa, Ranska ja Britannia lupasivat lääkintätarvikkeita, suojapukuja ja testipakkauksia.

Yhdysvallat ilmoitti samaan aikaan jatkavansa Iran-pakotteita kahdella kuukaudella. Presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat Iran-sopimuksesta 2018 ja asetti talouspakotteet uudelleen. Yhdysvalloista poiketen Euroopan maat tukevat Iranin ydinohjelmasopimuksen pitämistä voimassa.

YK:n edustajat ovat vedonneet Yhdysvaltoihin pakotteiden höllentämiseksi, jotta taistelu virusta vastaan helpottuisi.

Tiistaina Iran ilmoitti 141 uudesta koronakuolemasta. Virallinen kuolonuhrien lukumäärä nousi siten yhteensä liki 2 900:aan.

Lue myös:

Myös Suomi haluaa kiertää USA:n Iran-pakotteita – Israelin ulkoministeriö ärähti vihaisesti

Iranin ratkaisuehdotus kiistaan uraanin rikastamisesta: "Eurooppalaisten tulisi ostaa öljyä Iranilta"

Britannia, Saksa ja Ranska esittelivät kauppamekanismin Yhdysvaltain Iran-pakotteiden välttämiseksi

Venezuelan viranomaiset väittävät oppositiojohtaja Juan Guaidón syyllistyneen vallankaappausyritykseen ja salamurhan yrittämiseen, kertoo uutistoimisto AFP. Valtakunnansyyttäjä Tarek William Saab sanoi valtiollisen television lähetyksessä, että Guaidó on kutsuttu kuultavaksi epäilyjen vuoksi.

Epäilyjen taustalla on naapurimaa Kolumbiasta löytynyt asekätkö, josta aseet syyttäjän mukaan oli määrä salakuljettaa Venezuelaan. Aseet on liitetty eläkkeellä olevaan venezuelalaiseen kenraaliin Cliver Alcaláan.

Kolumbiassa kiinni otettu Alcalá luovutettiin viime viikolla Yhdysvaltain viranomaisille. Huumeiden salakuljetuksesta epäilty kenraali itse on sanonut aikoneensa käyttää aseita Venezuelan vapauttamiseen.

Valtakunnansyyttäjä väittää Alcalán toimineen Guaidón määräyksestä.

Venezuelan presidentti Nicolás Maduro ei ole tähän asti uskaltanut suoraan kajota Guaidóon, jonka monet ulkovallat ovat tunnustaneet Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi. Guaidólla on myös kansan suosiota.

Guaidó on useita kertoja haastettu oikeuteen, mutta häntä ei ole pidätetty kuten muita oppositiopoliitikkoja. Yhdysvallat on aiemmin varoittanut, että Guaidóon kajoaminen olisi Maduron viimeinen virhe.

Lue myös:

Venezuelan kaaos otti jälleen uusia kierroksia, kun Maduron hallinto yritti juonia parlamenttia haltuunsa – Guaidólla yhä tukea kansainvälisesti

Venezuelan Guaidó syrjäytettiin vallasta – opposition kansanedustajia ei päästetty parlamenttiin

Vain armeijan tuki pitää Venezuelan presidentti Nicolas Maduron vallassa

Poikkeusolot Suomessa jatkuvat. Hallituksen maanantaisella päätöksellä opetus jatkuu pääsääntöisesti etänä 13:nteen toukokuuta.

Poikkeusjärjestelyihin valmistaudutaan kevään loppuun asti, mikäli epidemian rajoittaminen sitä vaatii.

Tilanteen pitkittyminen aiheuttaa monenlaista päänvaivaa sekä vanhemmille että opettajille. Osa vanhemmista pitää kotona etäkonttoria, eikä vanhempien ja jälkikasvun yhteentörmäyksiltä voi aina välttyä.

Loppukeväällä joudutaan ratkaisemaan monia kysymyksiä, jotka liittyvät läksyihin, opettajien jaksamiseen ja siihen, miten arvosanat ja todistukset jaetaan.

Yle etsi vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. Niihin vastasivat Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo ja Opetusalan ammattijärjestön (OAJ) koulutusjohtaja Heljä Misukka.

1. Miten kotona tehdyt tehtävät tarkastetaan?

Asia vaihtelee koulu- ja opettajakohtaisesti. Osan tehtävistä oppilaat voivat tarkastaa itse, osan opettaja tarkastaa ja antaa niistä palautetta.

Tehtäviä voidaan palauttaa opettajille esimerkiksi ottamalla niistä valokuvan. Oppilas voi kirjoittaa aiheesta myös esimerkiksi pienen raportin.

2. Miten toimia, jos lapsi tarvitsisi tukiopetusta?

Omaan opettajaan voi ottaa tällaisessa asiassa yhteyttä. Hän osaa auttaa eteenpäin ja voi tarvittaessa antaa myös itse tukiopetusta etänä.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki varautuu myös poikkeustilan jälkeen antamaan tukiopetusta sitä tarvitseville.

3. Kenen vastuulla on, jos lapsi ei tottele kotona? Kenen puoleen vanhempi voi kääntyä?

Se riippuu tilanteesta. Vanhemmilla on kasvatusvastuu. Esimerkiksi perheneuvolat voivat tarvittaessa antaa apua arjen haasteisiin.

Myös kouluissa on oppilashuolto, jonka tulisi toimia normaalisti. Jos esimerkiksi koulukuraattorin kautta ei löydy apua, niin koulupsykologin kanssa voi päästä eteenpäin.

4. Mitä jos perheessä on esimerkiksi kolme lasta, eikä kaikilla ole käytössä omaa tietokonetta?

Monissa kunnissa kouluilta voi lainata konetta, jos sellaista ei ole kotona. Esimerkiksi Helsingissä koulusta saa tarvittavat työskentelyvälineet, myös tietokoneen.

Koneiden käytössä voi myös vuorotella, jos jokaisen ei ole mahdollista saada omaa konetta. Kouluun voi viestittää, jos lapsella ei ole tietokonetta käytössä. Aika monella on älykännykkä ja myös sen avulla saa usein tarvittavan yhteyden.

Olisi hyvä, että koneen käyttö suunnitellaan perheessä hyvissä ajoin, ettei asiasta tule riitaa.

5. Saavatko kaikki lapset tänä keväänä todistuksen?

Saavat. Kevätarvioiden onnistuminen on ensisijainen asia, joka pyritään turvaamaan.

6. Miten opetetaan taideaineita ja liikuntaa, miten niiden suoritukset arvioidaan?

Opettajat ovat tehneet erilaisia ratkaisuja taito- ja taideaineiden opetukseen. Myös näitä aineita voi suorittaa tarvittaessa kirjallisina tehtävinä tai oppimista voidaan dokumentoida esimerkiksi sähköisesti.

Lapset ja nuoret ovat erittäin hyviä käyttämään erilaisia sovelluksia esimerkiksi liikunnan apuna. Kuntoilusovelluksen avulla tehdystä lenkistä tai treenistä voi laittaa kuvan opettajalle. Seppo-sovelluksella voi suunnitella suunnistusreitin lähimaastoon ja hakea rasteja. Niistä voi ottaa valokuvan omalla kännykällä. Ideoista ei ole ollut pulaa.

Taito- ja taideaineissa kaikilla ei ole materiaaleja kotona, mutta esimerkiksi vesivärit voi saada koululta. Oppilaat ovat järjestäneet myös esimerkiksi levyraateja.

Kotitaloustunnilla taas on voitu tehdä esimerkiksi perheelle lounas ja siivota.

7. Järjestetäänkö kevätjuhlat ja ylioppilasjuhlat?

Tämä riippuu siitä, kuinka kauan poikkeustila kestää. Vastausta ei vielä pystytä antamaan.

Valmistujaisjuhlat ja kevätjuhlat ovat oppilaille tärkeitä. Jos juhlia ei pystytä järjestämään keväällä, voi olla mahdollista, että ne siirretään esimerkiksi syksyyn.

On myös esitetty, voisiko kevätjuhlat vaikkapa striimata. Moni haluaa kuitenkin kokea hetken opiskelukavereiden kanssa.

8. Jatketaanko lukukautta tai aloitetaanko syksyllä aikaisemmin?

Tästä ei ole vielä tehty päätöksiä. Koulutyötä ei kuitenkaan ole vielä missään vaiheessa keskeytetty eli sinänsä aihetta tällaiseen ei ole.

Perusopetuslain mukaan lukukautta olisi mahdollista jatkaa kuudella päivällä. Lukuvuoden aloittaminen aikaisemmin olisi hankalampaa, koska asetuksessa on määrätty, kuinka monta työpäivää lukuvuodessa on.

Jos työpäiviä siirretään seuraavalle lukukaudelle, se vaatii hallitukselta päätöksiä.

9. Saavatko lapset opiskella esimerkiksi muutaman hengen porukoissa?

Terveysviranomaisten ohjeita on syytä noudattaa. Se on siis mahdollista, mutta ei missään nimessä fyysisesti.

Opettajat kannustavat oppilaita opiskelemaan ryhmissä, jotka ovat jo valmiiksi olemassa esimerkiksi Snapchatissa tai Skypessä.

10. Miten huolehditaan opettajien jaksamisesta?

Opettajat eivät voi olla läpi vuorokauden vanhempien tavoitettavissa, eikä oppilas voi päättää, milloin koulupäivä pidetään.

OAJ:n Misukan mukaan opettajat ovat tehneet töitä "hyvällä fiiliksellä". Tätä auttaa se, että pidetään kiinni normaalin työpäivän aikatauluista.

Esimiehen ja kollegojen tuki on myös tärkeää. Rehtorit ovat yhteydessä opettajiin ja kouluilla on luotu erilaisia yhteydenpitotapoja.

Jutusta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23:een.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Sisärajavalvonta, kokoontumisrajoitukset ja etäopetus jatkuvat 13. toukokuuta saakka – Yle seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä

Hallitus on ottanut viime viikkoina käyttöön joukon kovia keinoja poikkeusoloihin tarkoitetun valmiuslain perusteella. Tarkoitus on hillitä koronaviruksen leviämistä.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen Tampereen yliopistosta sanoo, että Suomessa on liikuttu hyvin nopeasti kohti äärimmäisiä ulkorajoja.

Monia toimia ei ole kuitenkaan vielä otettu käyttöön koko ankaruudessaan, vaan hallituksella on Rautiaisen mukaan tilaa liikkua kohti voimakkaampia rajoituksia, jos niitä pidetään välttämättöminä.

Millä tavalla päättäjät ovat rajoittaneet suomalaisten liikkumista ja elämää ja mitä hallituksen olisi mahdollista vielä tehdä?

1. Lääkemyyntiin rajoituksia

Ensimmäisten joukossa hallitus antoi kiireellisenä asetuksen, jonka turvin lääkkeiden hamstraamista tai ulosmyyntiä Suomesta voitiin rajoittaa.

Tehty valmiuslain 87. pykälän nojalla.

2. Yksityisiä sairaaloita voidaan muuttaa koronasairaaloiksi

Viranomaiset voivat myös ohjata julkiselta puolelta muita kuin koronapotilaita yksityiselle puolelle.

Perustuu valmiuslain 86. pykälään.

3. Hoitotakuuta ei tarvitse noudattaa

Kunnat ovat siirtäneet kiireettömiä hoitoaikoja eteenpäin. Kunnilla on myös mahdollisuus luopua palvelutarpeen arvioinnista esimerkiksi lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa. Perustuu valmiuslain 88. pykälään.

4. Päiväkodit ovat auki, mutta kotihoitoa suositellaan

Hallituksen käyttöön ottaman valmiuslain 88. pykälän mukaan kunnat voivat luopua vastuusta järjestää päivähoitoa, mutta hallitus päätyi kuitenkin siihen, että lapset on yhä mahdollista viedä päivähoitoon.

5. Lääkäreiden, poliisien ja hoitajien ylityöt voivat paukkua

Työnantaja voi poiketa esimerkiksi sairaaloissa normaaleista lomia ja ylitöitä koskevista rajoituksista, jotta henkilökuntaa olisi tarpeeksi rivissä koronaepidemian edetessä. Valmiuslain 93. pykälä.

6. Hoitoalan työntekijöiden irtisanomisaikoja on pidennetty

Myös tämän pykälän aktivoinnilla on tarkoitus varmistaa, että lääkäreitä ja hoitajia riittäisi kaikissa tilanteissa. Valmiuslain 94. pykälä.

7. Hoitajia voidaan määrätä töihin

Työhön voidaan määrätä jokainen alalle koulutettu hoitaja, ja heitä voitaisiin määrätä hätätilanteessa työhön myös toiselle paikkakunnalle. Työvelvollisuus kaatui kerran tekniseen muotoseikkaan, mutta asiaa koskevan valmiuslain asetus meni eduskunnassa läpi viime viikolla. Valmiuslain 95. pykälä.

8. Koulut sulkivat ovensa

Hallitus määräsi aluehallintovirastot sulkemaan koulut, mutta 1–3. luokkalaisilla säilyy mahdollisuus lähiopetukseen. Koulut ovat siirtyneet pääosin etäopetukseen.

Koulujen sulkeminen perustui tartuntatautilakiin ja osin valmiuslain 109. pykälään.

9. Uusimaa eristetty

Liikkumisen rajoittaminen Uudenmaan ja muun Suomen välillä alkoi lauantain vastaisena yönä. Uudenmaan eristäminen vaati valmiuslain pykälän 118 käyttöönottoa.

10. Yli kymmenen hengen tilaisuudet kielletty

Julkisten kokoontumisten rajoittamista ei tarvinnut tehdä valmiuslain nojalla, vaan se perustuu tartuntatautilakiin. Sen nojalla on myös suljettu museot, kirjastot ja uimahallit.

11. Suomi pani rajat kiinni

Rajanylityspaikkojen sulkeminen ja sisärajatarkastusten palauttaminen toteutettiin rajavartiolain nojalla. EU-johtajat päättivät sulkea unionin ulkopuolisilta.

12. Ravintoloita, yökerhoja ja pubeja suljettu

Ravintoloiden sulkeminen ei onnistunut valmiuslain perusteella, joten hallitus ajoi läpi väliaikaisen lainmuutoksen. Laki ravintoloiden sulkemisesta tuli voimaan maanantaina, mutta hallituksen on vielä annettava oma, tarkentava asetuksensa alueista, joilla sulkeminen on välttämätöntä koronan leviämisen ehkäisemiseksi.

Osa ravintoloista, yökerhoista ja pubeista noudatti pääministerin vetoomusta ja sulki ovensa ennen lain voimaantuloa. Noutoruuan myynti on edelleen sallittua.

Terveys- ja talousuhkan perusteella voi ottaa yhä uusia keinoja käyttöön

Jos hallitus katsoo lisärajoitukset koronaviruksen taltuttamiseksi tarpeellisiksi, miten pitkälle se voi mennä?

Apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo, että hallitus pystyy ottamaan valmiuslaista käyttöön uusia tartuntatautiin tai talouskriisiin perustuvia toimivaltuuksia, joita ei ole vielä aktivoitu.

Yksituumainen eduskunta tai enemmistöhallitus pystyy toteuttamaan kaikki toimet, jotka perustuslakivaliokunta hyväksyy välttämättömiksi ja oikein mitoitetuiksi.

Laki mahdollistaisi lisärajoitukset koulutukseen ja kokoontumisiin

Hallituksen olisi mahdollista puuttua esimerkiksi joukoliikenteen toimintaan valmiuslain 75. pykälän nojalla. Euroopassa junia on käytetty sairaankuljetukseen, mutta Rautiaisen mukaan Suomessa sama voisi onnistua valtion omistajaohjauksen kautta ilman valmiuslakia. Esimerkiksi VR ja Finnair ovat valtionyhtiöitä.

Valmiuslain nojalla olisi mahdollista supistaa vielä lisää velvollisuutta koulutuksen järjestämiseen ja jopa keskeyttää koulutus sekä lomauttaa opettajat.

Esimerkiksi Saksa on kieltänyt yli kahden ihmisen kokoontumiset, kun Suomessa julkiset kokoontumiset on rajoitettu kymmeneen henkilöön. Jos hallitus haluaisi tiukentaa rajoitusta, se onnistuisi Rautiaisen mukaan tartuntatautilain perusteella.

Talouskriisin perusteella voisi säännöstellä tuotteita ja alentaa esimerkiksi eläkkeitä

Valmiuslain työkalut tartuntatautien aiheuttamaan poikkeustilaan ovat Rautiaisen mukaan täsmällisiä, mutta talousuhka avaa laajemman paletin.

Talousperusteilla hallitus voisi puuttua niin yksityisiin markkinoihin kuin sosiaaliturvaankin.

Hallitus voisi puuttua esimerkiksi lainojen korkoihin, talletuksiin, maksuliikenteeseen ja säännöstellä erilaisia tuotteita. Äärimmillään rahoituslaitokset voitaisiin Rautiaisen mukaan velvoittaa lainaamaan valtiolle rahaa.

Hän sanoo, että myös etuuksia, kuten eläkkeitä ja työttömyyspäivärahaa olisi mahdollista alentaa valmiuslain avulla tarvittaessa. Rautiainen korostaa, että kaikkien toimien pitää olla välttämättömiä ja että mitään talousperusteisista toimista ei ole vielä otettu valmiuslaista käyttöön.

"Mikä tahansa välttämätön on mahdollista"

Rautiainen pitää poikkeuksellisen kovana siirtona sitä, että hallitus on siirtynyt jo valmiuslain ulkopuolellekin. Kyse on siitä, että hallitus otti käyttöön perustuslain 23. pykälän saadakseen ravintolat suljettua.

Pykälän mukaan suomalaisten perusoikeuksista voidaan poiketa tilapäisesti kansakuntaa vakavasti uhkaavien poikkeusolojen aikana.

– Hallitus avasi viimeisen hätäluukun, jonka jälkeen tällä työkalulla kaikki välttämättömät muutokset myös valmiuslain ulkopuolella ovat mahdollisia, Rautiainen sanoo.

– Nyt kun se on lähtökohtaisesti avattu, ja perustuslakivaliokunta on sen sallinut, sen mekanismin kautta mikä tahansa mikä on välttämätöntä on mahdollista.

Rautiainen sanoo, että päätöksille asettavat ulkorajat tällä hetkellä enää Suomen ihmisoikeusvelvoitteet.

Hän olisi pitänyt parempana vaihtoehtona tartuntatautilain muuttamista, jolloin perustuslain 23. pykälään ei olisi välttämättä tarvinnut vielä turvautua.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23:een.

Lue lisää:

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen seitsemässä päivässä

Korona voi mullistaa politiikkaa – Tutkija: Poikkeustilasta saattaa tulla uusi normaali

Vielä puolisentoista viikkoa sitten jyväskyläläinen yrittäjä Reijo Savolin istui Floridan lämmössä miettien, miten ihmeessä pääsee kotiin Suomeen.

Koronan tuoma poikkeuksellinen tila oli hiipinyt Floridaan saakka. Normaalisti vilkkaat Miamin kadut olivat tyhjentyneet. Golf-kentät suljettiin, samoin kahvilat ja ravintolat.

Savolinin ensimmäinen paluulento Suomeen peruttiin, ja myöhemmin toinenkin varaus kariutui. Vasta kolmas lentovaraus tärppäsi.

– Päällimmäinen tunteeni oli, että Miamista täytyy päästä äkkiä: ikään kuin pois sodan alta, Savolin kertoo.

Muutkin hänen tuttavansa olivat jo alkaneet varailla paluulentoja kotiin Suomeen. Yhdysvaltojen tiedotus tuntui epämääräiseltä ja puutteelliselta. Floridalaiset suhtautuivat Savolinin mukaan koronaan lähes väheksyvästi.

Lähtöpäivän aamuna Savolin kävi vielä uimassa taloyhtiön uima-altaassa, joka oli noin 400 ihmisen käytössä. Se suljettiin vasta Savolinin lähdön aikoihin.

Jääkiekon ja koripallon keskeyttäminen oli vakava paikka

Työuransa kiinteistövälityksessä tehnyt Reijo Savolin, 69, on viettänyt viimeiset kahdeksan talvea Floridassa. Tällä kertaa tuli äkkilähtö takaisin Suomeen. Savolin maksoi pitkälti toista tuhatta euroa siitä, että pääsi lentämään Lontoon kautta Suomeen noin viikko sitten.

Tuossa vaiheessa iso osa hänen suomalaisystävistään Miamissa oli jo pakannut laukkunsa ja lähtenyt etsimään reittiä kotiin. Joku lensi Moskovan kautta, toinen Reykjavikin.

Savolin oli tullut tapansa mukaan viettämään talvea Floridaan jo tammikuussa. Hän kertoo, että tuolloin Yhdysvaltojen mediassa ei koronasta puhuttu vielä ollenkaan tai korkeintaan hajanaisesti. Siispä Savolin kääntyi kotimaisten ja eurooppalaisten uutisten puoleen saadakseen lisätietoja tilanteesta.

– Asia tuntui Yhdysvalloissa kaukaiselta ihan viime päiviin asti. Jos sanotaan, että Venäjältä saa monenlaista tietoa, niin mielestäni Yhdysvalloista tietoa saa vähintään yhtä hatarasti, Savolin toteaa.

Yksi käänne tilanteessa oli NBA-koripallosarjan keskeyttäminen, toinen NHL-jääkiekkokauden tauko maaliskuun puolessavälissä koronan takia.

– Lajien televisioseuranta loppui. Jos nämä kaksi merkittävää urheilulajia loppuvat Yhdysvalloissa, se tarkoittaa melkein sodanjulistusta, Savolin toteaa.

Siitä pystyi päättelemään, että jotain vakavaa on tapahtumassa. Samaan aikaan kuitenkin moni palvelupaikka pidettiin auki, eikä ulkonaliikkumista kielletty. Savolin kertoo, että tunnelma oli monella tapaa epävarma.

Edes Floridassa, lomalaisten paratiisissa, ei juuri puhuttu koronasta vielä Savolinin lähtöhetkien koittaessa. Savolin ajattelee, että se saattaa johtua Yhdysvaltojen esivaalitilanteesta. Lisäksi presidentti Trumpilla on Floridassa loma-asunto (Miami Herald, englanninkielinen linkki), ja Savolin ajattelee, että presidentti on halunnut viestittää floridalaisille tilanteen olevan hallinnassa.

– Hallinto antoi myös ymmärtää, että kyseessä on muun maailman ongelma eikä Yhdysvaltojen, Savolin kuvailee.

Jopa terveydenhoitoviranomaiset ja Savolinin lääkäriystävät puhuivat siitä, että viruksen tartuntariski on pienempi lämpimässä Floridan säässä. Hänen mukaansa ainakin paikalliset tuntuivat uskovan tietoon.

Savolin ystävineen teki kuitenkin omat johtopäätöksensä lähinnä eurooppalaisten uutisten tietojen perusteella.

Pikkuhiljaa huoli alkoi hiipiä elämään. Savolin pisti merkille, miten monikaistaisten ja yleensä ruuhkaisten teiden liikenne romahti. Kaupoista sai yhä tavaraa, mutta Savolinkin sai kokea vessapaperihamstraajien iskun.

– Kävimme kavereilta hakemassa vessapaperia, kun emme olleet hirveästi varautuneet, hän toteaa.

Meriteitse Suomeen?

Savolin sai viimein hankittua paluulennon Suomeen maaliskuun lopulle. Golf-kentät olivat jo harmillisesti kiinni, samoin hänen ystäväpiiriensä käyttämät Suomi-talo ja kerhotalo.

Osa Savolinin ystävistä Floridassa on Yhdysvaltojen ja Suomen kaksoiskansalaisia. Silti moni muukin ryhtyi puuhaamaan lentoja takaisin Suomeen, kun koronatilanne alkoi näkyä Yhdysvalloissa. Suurin osa seurueesta on ikäihmisiä, jotka ajattelivat olevansa paremmassa turvassa ja terveydenhuollossa Suomessa.

Savoliniakin huoletti, millaista hoitoa olisi tarjolla, jos hän sairastuisi Yhdysvalloissa – vai olisiko hoitoa tarjolla lainkaan ilman kansalaisuutta.

Kun lentoja peruttiin yksi toisensa jälkeen, ryhtyi eläkeläisporukka kehittelemään paluuvaihtoehtoa. Jos lentoa ei olisi järjestynyt, olisi Suomen rannoilla voitu kevään mittaan nähdä purjealus, jonka kannelta pilkistää floridansuomalaisten eläkeläisten rivistö.

– Joukossamme on useampi valtameripurjehtija. Suunnittelimme, että jos emme muuten pääse pois, vuokraamme ison aluksen ja purjehdimme Suomeen, kestipä matka mitä kestää.

Alusta ei kuitenkaan tarvinnut vuokrata. Savolin pääsi lentäen kotiin 25. maaliskuuta. Kaksi päivää myöhemmin uutiset kertoivat, että Yhdysvalloissa on eniten todettuja koronavirustartuntoja maailmassa.

Harhailevia kaukomatkaajia lentokentällä

Savolin seuralaisineen oli saanut lennolle mukaan kasvosuojuksia ja käsineitä floridalaisen klinikan suomalaiselta sairaanhoitajalta. Savolin pisti merkille, miten stuertit ja lentoemot palvelivat asiakkaita ilman suojuksia lennolla Miamista Lontooseen.

Helsinki-Vantaan lentokentällä huomioliiveihin pukeutunut henkilökunta jakoi tulijoille paperilappuja, joissa oli jatko-ohjeita saapujille.

– Niitä ei jaettu läheskään kaikille. Ne olivat vähän kuin vapaaehtoisesti otettavia lentolehtisiä, Savolin kuvailee.

Vielä joitakin päiviä sitten Suomessa uutisoitiin, että maahan saapuneita ei ole aiemmin ohjattu tiukasti kotikaranteeniin (Helsingin Sanomat). Sittemmin ohjeet ovat kiristyneet.

Savolinin saapuessa ihmiset kuitenkin harhailivat ristiin rastiin laukkujensa kanssa. Osa tuloterminaaleista on remontissa, eikä ohjeita ulospääsyreiteistä Savolinin mukaan ollut. Itselleen ja seurueelleen hän oli järjestänyt yksityisautokyydin Helsingistä kotiin Jyväskylään.

Nyt Savolin on viimein kotimaan kamaralla ja karanteenissa. Hän tarkisti usealta lääkäriltä, saako karanteenissa ulkoilla: saa, jos välttää lähikontakteja. Siispä Savolin on pyöräillyt, katsellut televisiota ja viettänyt yllättävän paljon aikaa mobiililaitteiden parissa.

– Harvoin tulee yrittäjänäkään oltua puhelimessa niin paljon kuin nyt. On ihan mukavaa, kun ihmiset tietävät, että hengissä ollaan.

Savolin kokee, että tilanne on Yhdysvalloissa on ymmärretty ja tunnustettu vasta nyt, ja sen eteen tehdään töitä.

Osa Savolinin tuttavista on yhä Miamissa, mutta ei välttämättä kauaa. Epävarmuus näkyy.

– Parin päivän aikana minulle on soittanut useita henkilöitä kertoen, että he ovat sittenkin tulossa Suomeen. Vielä viikko sitten he vakuuttivat jäävänsä Floridaan.

Oletko sinä palannut viime tingassa ulkomailta Suomeen koronan takia? Voit keskustella aiheesta 1.4.2020 kello 09.00 saakka.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kirjeenvaihtajalta: Trump havahtui pääsiäisaikataulunsa mahdottomuuteen koronarajoitusten purkamisessa

Trump vaatii autojätiltä vauhtia hengityskoneiden tuotantoon – yhtiö sanoo työskentelevänsä jo kellon ympäri tavoitteen eteen

Ranskalainen luksusmuotibrändi Louis Vuitton on yksi esimerkki yritysten tahdosta taistella koronapandemiaa vastaan, kertoo BBC.

Yritys alkoi tuottaa parfyymilinjastollaan käsidesiä, joka toimitetaan ilmaiseksi terveysviranomaisten edelleen jaettavaksi.

Louis Vuitton on tehnyt hajusteita muun muassa Christian Dior ja Givenchy -tuotemerkkien alla. Yhtiö kertoo tuottavansa käsidesiä "niin pitkään kuin on tarpeen."

Monet tunnetut suuryritykset ovat muuntaneet tuotantolinjojaan valmistamaan hengityskoneita ja suojatarvikkeita. Tiistaina ruotsalainen huonekalujätti Ikea ilmoitti ryhtyvänsä valmistamaan kasvosuojia ja suojaessuja sairaaloille.

Koronan aiheuttamien oireiden vuoksi pulaa on erityisesti hengityskoneista.

Saksalaisen autonvalmistajan Mercedeksen formulatalli tuottaa laitteita, jotka toimivat ikään kuin hengityskoneen korvikkeina. Ne auttavat kuljettamaan elimistöön happea. Tavoitteena on valmistaa tuhat laitetta päivässä. Laite on kehitetty yhteistyössä brittiläisen yliopiston kanssa.

Ideana on, että hengityskoneet riittäisivät niille, jotka kaikkein kipeimmin niitä tarvitsevat.

Lentokonevalmistaja tuottaa hengityskoneita

Britanniassa on meneillään hengityskonekampanja, johon osallistuvat sellaiset suuryritykset kuin Airbus, Ford, Rolls-Royce ja Siemens.

Tavoitteena on vastata pulaan hengityskoneista. Yrityskonsortioon osallistuvat ovat saaneet tilauksia yli 10 000 hengityskoneesta.

Yhdysvalloissa autovalmistaja General Motors on samalla asialla. GM kertoo kotisivuillaan olevansa valmis tuottamaan jopa 10 000 hengityskonetta kuukaudessa auttaakseen taistelussa koronaa vastaan.

Lisäksi yhtiö valmistaa hengityssuojia. Ensimmäisten viikkojen aikana tuotantovauhti on 50 000 kappaletta viikossa ja tuotanto on yhtiön mukaan nostettavissa jopa 100 000 kappaleeseen päivässä.

Aiemmin ainakin italialaiset Ferrari ja Fiat ovat ilmoittaneet osallistuvansa koronan nujertamiseen omilla toimillaan. Reutersin mukaan Ferrari voisi esimerkiksi valmistaa osia hengityskoneeseen ja Fiat viimeistellä itse koneet.

Hengityslaitehanke on vireillä myös Suomessa

Suomalaistutkija Janne M. Korhonen muistuttaa, että Suomessakin on vireillä hanke hengityskoneiden valmistamiseksi. Tavoitteena on päästä tuhannen laitteen tuotantoon puolentoista kuukauden päästä.

Hoitohenkilöstö on myös Suomessa valittanut, ettei hengityssuojaimia ja käsineitä ole riittävästi.

Tuotantorakenteiden muutosta tutkiva Korhonen sanoo, että muovialan yritykset ovat täälläkin siirtyneet suojavisiirien tekemiseen. Uuden tuotteen valmistamiseen on siirrytty jopa viikossa.

– Mutta mitä monimutkaisempi on tuote, sitä hankalammaksi tämä tietysti käy. Onneksi tekniikka on kehittynyt joustavammaksi, ja tuotannon muuttaminen on nykyään helpompaa kuin se olisi ollut vaikkapa kymmenen vuotta sitten.

Korhosen mukaan esimerkiksi automaation lisääntyminen johti jo ennen koronaepidemiaa siihen, että tuotantovaiheita palautettiin Aasiasta Eurooppaan, jotta toimitusajat asiakkaalle lyhenisivät

– Tämä kehitys tulee varmasti nyt kiihtymään, Korhonen ennustaa.

Yhdysvalloissa puhdistetaan hengityssuojaimia uusiokäyttöön

Yhdysvalloissa yritys nimeltä Battelle on kehittänyt tekniikan, jolla hengityssuojaimia voidaan desinfioida uudelleenkäyttöä varten.

Laivakonttiin rakennetussa järjestelmässä voidaan käsitellä jopa 80 000 hengityssuojainta päivässä niin, että niitä voi käyttää peräti kaksikymmentä kertaa uudestaan.

Yritys joutui aluksi terveysviranomaisten hampaisiin, mutta lopulta lupa puhdistustyöhön heltisi presidentti Donald Trumpin avustuksella.

Pandemian nujertaminen on myös yritysten etu. Mitä nopeammin tauti saadaan kuriin, sitä nopeammin kuluttajat voivat jälleen alkaa kuluttaa. Yritysten valmius muuttaa tuotantolinjojaan voi toimia myös imagon parantajana.

"Uskon että kaikilla on vilpitön halu auttaa"

Korhonen katsoo kuitenkin, että yleensä yritykset ovat liikkeellä vilpittömin aikein.

– Uskon että kaikilla on halu auttaa, mutta emme vielä tiedä, ehtivätkö tuotteet ajoissa.

Valtiot ovat luvanneet merkittäviä taloudellisia kannustimia. Pelkkä rahoitus ei kuitenkaan takaa tuloksia, jos puuttuu komponentteja ja tekijöitä.

– Kriisitilanteessa henkilökohtaiset suhteet korostuvat. Tekijät ottavat yhteyttä toisiinsa ja vauhdittavat asioita, Korhonen sanoo.

Päätyykö yritysten apu vain omalle takapihalle?

Yhdysvalloissa kalifornialaisia teknologiayrityksiä on kritisoitu siitä, että ne keskittävät apunsa lähiseudulle eli Seattleen, San Franciscon alueella ja Los Angelesiin.

STAT-verkkojulkaisun mukaan miljardööri Elon Musk tilasi Kiinasta 1 200 hengityskonetta Los Angelesiin, jossa hänen yrityksensä SpaceX toimii.

Kalifornian kuvernööri Gavin Newsom sanoi maanantaina, että laitteiden sijoittamisesta neuvotellaan parhaillaan. On epäselvää, päätyykö niitä myös Kalifornian ulkopuolelle, arvioi STAT-verkkojulkaisu.

Massachusettsin keskussairaalan lääkäri Daniel Horn vetosi New York Times -lehdessä teknologiajätteihin tietokannan luomiseksi. Hornin mukaan tarvitaan reaaliajassa toimiva pilvipalvelu, jonka avulla voidaan tarkistaa hengityskoneiden saatavuus maanlaajuisesti.

"Miljoonan taalan paikka muuttua"

Tutkijat pohtivat jo koronakriisin jälkeistä aikaa.

Janne M. Korhonen on mukana Plan B -tutkimuksessa, joka on Lappeenrannan teknillinen yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteinen hanke.

Siinä tutkitaan tuotannon nopean muuttamisen mahdollisuuksia ja dekarbonisaatiota, eli fossiilisista energialähteistä luopumista.

Korhosen mukaan muutokselle olisi jo korkea aika.

– Nyt on miljoonan taalan paikka miettiä vakavasti, millaiseen tuotantoon halutaan palata koronakriisin mentyä. Onko yhä tavoitteena vain taloudellinen kasvu ja ihanteena uuden television hankkiminen joka vuosi, kysyy hän.

Korhonen muistuttaa, että ympäristötutkijat ovat ennakoineet vielä nykyistäkin koronakriisiä vakavampia koettelemuksia.

– Erilaisten isompien ja pienempien kriisien pelätään tulevaisuudessa vain vahvistavan toisiaan. Ihmiskunta on elänyt velaksi suhteessa luontoon jo neljä vuosikymmentä, sanoo hän.

– Koronakriisin jälkeen pitäisi jo kohtuullistaa elämää ja kysyä, mikä kaikki on oikeasti tarpeen, Korhonen miettii.

Huawei lahjoittaa hengityssuojaimia ja käsineitä

Toistaiseksi koronaepidemia pakottaa keskittymään tärkeimpään.

Kiinalainen teknologiayhtiö Huawei on ilmoittanut toimittavansa hengityssuojaimia muun muassa Baltian maihin. Hengityssuojaimet ovat osa Huawein ja sen kumppanien tarjoamaa avustuspakettia. 20 000 hengityssuojaimen lisäksi yhtiö lahjoittaa 120 000 paria hansikkaita Liettuaan.

Samantyyppistä apua on tarjottu myös Viroon ja Latviaan.

Liettuan liikenne- ja viestintäministerin mukaan Huawei on ollut kiinnostunut osallistumaan Liettuan 5G-verkon rakentamiseen. Puolustusministerin mukaan kaikki ehdotukset ovat mukana tarkastelussa.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Sairaaloiden ensiapupoliklinikoilla on ollut viime aikoina hiljaisempaa kuin yleensä samaan vuodenaikaan. Tämä johtuu mitä todennäköisemmin siitä, että ihmisillä on nyt normaalia suurempi kynnys lähteä päivystykseen.

Yleisesti ottaen se on hyvä asia, sillä sairaaloilla riittää nyt töitä koronavirusepidemian hoitamisessa. Ilmiöllä on kuitenkin myös toinen puoli.

Yle kertoi aiemmin tiistaina pitkäaikaispotilaiden hoidon viivästymisestä ja sen seurauksista. Myös havaittu asiakasmäärien lasku ensiavuissa ja päivystyspoliklinikoilla voi kostautua jatkossa.

Päivystyspoliklinikalle voidaan joutua monista eri syistä, ja osa niistä voi vaatia hyvinkin nopeaa hoitoon pääsyä. Osa lääkäreistä on jo huolissaan siitä, että liiallinen hoidon viivästyminen voi aiheuttaa ongelmia jatkossa.

Selkeän syyn takia sairaalaan kannattaa lähteä

Esimerkiksi Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella päivystyspoliklinikan asiakasmäärä on ollut maaliskuussa noin 20 prosenttia pienempi kuin vastaavaan aikaan yleensä.

– Toivon, että kaikki vakavasti sairastuneet ovat lähteneet hoitoon, saanoo Ensihoidon ja päivystyksen vastuualuejohtaja, ylilääkäri Vesa Lund.

Hän pitää kuitenkin mahdollisena, että joku ei uskalla lähteä esimerkiksi koronatartunnan pelossa. Joku voi myös ajatella, että ei halua olla "vaivaksi" kiireiselle hoitohenkilökunnalle.

– Sellainen uhka on olemassa, että joku hoitoa tarvitseva pitkittää hoitoon lähtöä liian pitkään, Vesa Lund sanoo.

Lundin esiin tuomaa huolta pehmentää jonkin verran se, että ainakin Satakunnassa sisätautien ja neurologisten sairauksien päivystyskäynnit ovat pysyneet ennallaan.

Lundin kanssa saman uhan tunnistaa kuitenkin myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Akuutin toimitusjohtaja Sirpa Rantanen. Akuutissakin on käynyt potilaita normaalia vähemmän ja Rantanen rohkaisee pitämään huolta itsestään.

– Sydänsairaudet tässä eniten mietityttävät, Rantanen sanoo. Mahdolliset kivut on syytä ottaa tosissaan, hän jatkaa.

Ensiavun asiakasmäärät ovat laskeneet myös pääkaupunkiseudulla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Päivystyksen ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari Kainuun sairaanhoitopiiristä ei ole kuitenkaan yhtä huolissaan kuin Lund ja Rantanen.

– Meillä asiakasmäärät ovat laskeneet, kun laskettelumäessä itsensä loukkaavat turistit puuttuvat, Koukkari sanoo.

HUS:n alueella päivystyspotilaiden määrä on vähentynyt noin 25 prosenttia. Meilahden päivystyksen ylilääkäri Timo Suonsyrjä arvioi, että ihmiset haluavat pysyä kotona koronan vuoksi.

– Ainakaan toistaiseksi ei ole nähty merkkejä muiden sairauksien pahentumisesta, Suonsyrjä sanoo.

Osa sairaaloista järjestelee tilojaan

Porissa sijaitseva Satasairaala on päättänyt jo erottaa hengitystiepotilaiden ja muiden potilaiden ensiaputilat. Samalla tavalla on toimittu myös esimerkiksi Turussa.

Huhtikuun alusta lähtien hengitystieoireita kärsivien potilaiden ja muusta syystä tulevien potilaiden ensiapu hoidetaan Porissakin eri pisteissä. Samalla Satasairaala lopettaa kaiken kiireettömän toiminnan.

Myös sairaaloiden ensiapupäivystyksessä on aika ajoin kiireettömiä potilaita.

– Päivystyksessä on aina ihmisiä, joiden ei olisi tarvinnut sinne lähteä, sanoo päivystyksen ylilääkäri Olli-Pekka Koukkari Kainuun sairaanhoitopiiristä.

Hän lisää, että aina on myös niitä, joiden pitäisi olla liikkeellä aikaisemmin. Oulun yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Matti Martikainen tunnistaa viime aikojen trendin, jonka mukaan ensiavun kävijämäärä on laskussa.

– Hyvä, jos nyt ei lähdetä ihan pienistä asioista liikkeelle, Martikainen sanoo. Hän ei ole ainakaan vielä huomannut, että joku ensiavun potilaista olisi viivytellyt lähtöään liian pitkään.

NEW DELHI Muutama viikko sitten alkoivat Intiassa osavaltioiden välejä kulkevat junat, bussit ja kuorma-autot täyttyä peri-intialaiseen tyyliin – täyteen pakattujen kulkuneuvojen ovista ja ikkunoista roikkui ihmisiä. Kaupungeissa huhutiin jostain tappavasta viruksesta.

Viikko sitten tiistaina julkistettiin koko maan kattava kolmiviikkoinen koronakaranteeni, jonka myötä kaikki julkinen liikenne, toimistot ja tehtaat suljettiin. Työt loppuivat miljoonilta.

Junien ja bussien pysähdyttyä alkoi Intian pitkäksi marssiksikin kutsuttu pako suurkaupungeista jalkaisin. Kadut täyttyivät lapsiaan syleissään kantavista äideistä, riisisäkkejä päänsä päällä tasapainottelevista papoista, toisiaan tukevista ihmisistä.

Monet kaupunkilaiset kokivat, että heidän oli päästävä edes jonnekin, kunhan pois kaupungista.

– Monet eivät välttämättä edes tienneet, minne he olivat menossa. Kaikki eivät osaa lukea tai etsiä kotikylää kartalta, sanoo hyväntekeväisyysjärjestö Responsenetin perustaja Kuldip Nair.

Marssilla kuoli ainakin 20 ihmistä. Samanlaista joukkopakoa ei oltu nähty maassa sitten vuoden 1947, jolloin Intia ja Pakistan itsenäistyivät.

Ihmisiä jäi kuitenkin mottiin, kun osavaltioiden rajat suljettiin sunnuntaina ja rajoille kerääntyi tuhansia ihmisiä. Sosiaalisessa mediassa alkoi kiertää raakoja videopätkiä, joissa poliisi yritti hajottaa kepeillä ihmismassoja.

Kadut ja työmaat hiljentyneet

Nyt noin 20 miljoonaan ihmisen Delhissä vallitsee outo hiljaisuus. Rakennustyömaiden pauke ja alituinen liikenteen meteli on kaikonnut. Vain kourallinen ihmisiä tuntuu olevan ulkosalla.

Yksi heistä on Delhin hienostoalueella töissä oleva vartija Suresh Kumar.

– Perheeni lähti takaisin kotikylääni Uttar Pradeshiin kaksi viikkoa sitten, mutta minulla on onneksi tämä vartijan työ ja työnantajan antaa yhden huoneen käyttöön, kertoo Kumar.

Mies kertoo saavansa palkkaa 14 000 rupiaa eli 168 euroa kuukaudessa.

– Melkein kaikki palkastani menee normaalisti perheen ylläpitoon. Nyt on hankalaa lähettää rahaa, joten he joutuvat lainamaan sukulaisilta kunnes tilanne normalisoituu, hän sanoo.

Kumarin tilanne on hyvin tyypillinen maassa, jossa ei ole juuri lainkaan sosiaaliturvaa. Intiassa sanotaankin, että yhden ihmisen tilipussista syö ainakin viisi muuta perheenjäsentä.

Kuukausipalkkaiset kuten Kumar ovat Intiassa niitä onnekkaimpia, koska heidän toimeentulonsa on ainakin osittain turvattu.

Päiväpalkka on Intian yleisin ansaintamuoto. Päivittäin palkkansa nostavia arvioidaan olevan noin 70 prosenttia työvoimasta eli noin 500 miljoonaa.

Köyhistä huolehtineet temppelit ja moskeijat suljettu

Intian köyhistä pitävät normaalisti huolta maan tuhannet hindujen temppelit, sikhien gurudwarat tai muslimien moskeijat. Karanteenin myötä nämäkin paikat suljettiin.

Ilman toimeentuloa jääneitä yritetään nyt auttaa. Delhin pääministeri Arvind Kejriwal vetosi hiljattain kaupungin vuokranantajiin ja pyysi heitä antamaan anteeksi köyhien vuokrarästit.

Maan keskushallitus julkisti viime viikolla 20 miljardin euron tukipaketin köyhille. Esimerkiksi eläkeläisille on ensi alkuun luvattu noin 13 euron suuruinen kertamaksu.

Vaikka viranomaisten apupaketteja on julkistettu, on toistaiseksi epäselvää, miten ne tulevat käytännössä auttamaan köyhimpiä. Usein virallinen ruoka- tai käteisapu on sidottu äänestäjärekisteriin, joita kaupunkien ulkopuolelta tulleilla ei ole.

– Heillä ei ole edes osoitetta tai pankkitilejä. Avun saaminen perille voi olla vaikeaa, sanoo Nair.

Näillä ihmisillä ei sosiaaliseen eritykseen tai etätöihin ole mahdollisuutta. Perheet asuvat ahtaasti joko tilapäismajoituksissa tai valtavissa slummeissa, joissa etäisyyden pitäminen on haastava.

Hyväntekeväisyysjärjestö Responsenet toimittaa hätäapupusseja ympäri Delhiä. Pussukoissa on muutama kilo jauhoja, öljyä, linssejä, masalamausteita, saippuaa ja sokeria.

– Yritämme opettaa ihmisiä suunnittelemaan enemmän kuin vain yhden päivän ateriat kerrallaan. Monille se on vaikeaa, koska heille on olemassa vain huominen, eikä ensi viikkoa, Nair sanoo.

Asiantuntijat varoittavat pitkästä lamasta

Päiväpalkkaa ansaitsevien elämää rytmittävät erilaiset uskonnolliset juhlat.

– He kirjaimellisesti elävät päivä kerrallaan ja palavat kotiseuduille kolmasti vuodessa, oman uskontonsa festivaalien aikaan, hyväntekeväisyysjärjestön Kuldip Nair sanoo.

Maan pääministeri Narendra Modi pyysi anteeksi Intian köyhiltä kerran kuukaudessa pitämässään Maan ki Baat - radiopuheessaan, joka käsitteli yksinomaan koronavirusta.

– Tiedän, että jotkut teistä ovat vihaisia minulle. Mutta näitä kovia toimenpiteitä tarvittiin tämän taistelun voittamiseksi, hän sanoi.

Intian pelätään vajoavan pitkäaikaiseen taloudelliseen lamaan, jossa köyhät tulevat kärsimään eniten. Viimeisimmän Nobelin talouspalkinnon voittajat Abhijit Banerjee ja Esther Duflo vaatiivat järeämpiä toimia köyhien auttamiseksi, jotta maa säästyy kaaokselta.

– Kysyntäkriisi voi lumipallon tavoin levitä taloudelliseksi lumivyöryksi, ja ihmisillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä kapinaan, he kommentoivat Indian Express -lehden mielipidesivuilla.

Lue lisää:

Ulkonaliikkumiskielto hiljensi 1,3 miljardin asukkaan Intian – todellista koronatartuntojen määrää ei tiedä kukaan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ihmiset ympäri maailmaa yrittävät jälleen huomenna huijata kavereitaan. Huhtikuun ensimmäisen päivään eli aprillipäivään kuuluu olennaisena osana pilailu ja toisten hyväntahtoinen jekuttaminen.

Yksi todennäköisistä aprillipiloista on raskaudella huijaaminen. Sosiaalisessa mediassa on viime vuosina jaettu positiivisen raskaustestin kuvia ja myöhemmin kerrottu, että kyseessä oli aprillipila.

Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repon mukaan aihe on vuosittain toistuva ja valitettava.

– Jokainen raskausuutinen on tärkeä. Lapsettomuus on monille hyvin kipeä ja surullinen asia. Raskausuutinen ei ole mikään vitsi, Repo kertoo.

Simpukka tiedottaa lapsettomuudesta ympäri vuoden. Erillistä kampanjaa, joka olisi ajoitettu juuri aprillipäivän ympärille, heillä ei ole.

Repo tietää, että osa tahattomasta lapsettomuudesta kärsivistä välttelee sosiaalista mediaa aprillipäivänä. Pahimillaan lapsettomuudella vitsailu voi katkaista ihmissuhteita kokonaan.

Hän muistuttaa, että on jokaisen oma asia missä ja miten raskaudestaan kertoo. Suurta uutista ei kuitenkaan ole pakko ajoittaa juuri aprillipäivään.

– Vuodessa on 364 muutakin päivää. Ehkä sen uutisen paljastamisen voisi säästää toiselle päivälle, vaikkakin uutinen saisi aprillipäivänä enemmän huomiota.

Kahden viivan kaipuu on lapsettomuudesta kärsivälle kova

Noin joka viides suomalaisista kärsii jossakin elämänsä vaiheessa tahattomasta lapsettomuudesta.

Revon mukaan jokaisen ihmisen lähipiiriin mahtuu kourallinen ihmisiä, joille raskaus ei ole ollut itsestäänselvyys ja joille se on voinut olla hyvinkin kipeä asia.

Lasta kaipaava haluaa nähdä raskaustestissä joko kaksi viivaa tai tekstin "raskaana". Tahattomasta lapsettomuudesta kärsivä kokee pettymyksen joka kuukausi.

– Aina sen pettymyksen jälkeen täytyy yrittää herättää henkiin toivoa. Kerran kuukaudessa toistuva pettymys voi jättää syvätkin haavat, Repo kertoo.

Lapsettomalle toisen ihmisen raskausuutinen on tunnemyrsky. Se ilahduttaa, mutta muistuttaa myös omasta surusta.

Repo myöntää, että aprillipilat tuovat piristystä erityisesti tällä hetkellä koronauutisten keskellä. Hän toivoo kuitenkin, että ketään ei satutettaisi.

– Ihmiset ovat varmasti tällaisena aikana stressaantuneita ja kuormittuneita. Normaalit murheet, kuten tahaton lapsettomuus, eivät kuitenkaan poistu. Toivoisin, että aprillipäivää käytettäisiin muiden ilahduttamiseen.

Lue lisää:

Hedelmöityshoidot keskeytetään varmuuden vuoksi koronaviruksen takia – varmaa tietoa viruksen vaikutuksesta sikiöön ei vielä ole

Yhtenä esteenä koronatestaamisen lisäämiselle on tartuntaketjuja jäljittävän henkilökunnan puute.

Asia kävi ilmi tänään tiistaina Ylen A-studiossa, jossa asiasta olivat keskustelemassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sekä Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo.

– Jos testi on positiivinen, jonkun pitäisi huolehtia siitä, että kontaktit jäljitetään, käydään ne kaikki läpi ja sitten asetetaan ne ihmiset karanteeniin. Koska muuten jää roikkumaan ilmaan, että mikäs tämä lopputulos oli, Salminen selitti.

Salminen huomautti, että kyseessä on manuaalinen ja työläs prosessi.

– Erilaisia teknisiä ratkaisuja on mietitty. Ne eivät ole ihan helppoja ottaa käyttöön, mutta silti siinä tarvitaan ne ihmiset, jotka ohjeistavat ja kertovat, ketkä pannaan karanteeniin ja ketkä ovat eristyksissä, Salminen jatkoi.

Infektiolääkärit tekevät jäljitystä

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen sanoi, ettei usko, että missään päin Suomea on tarpeeksi tämän tyyppistä henkilökuntaa.

Hän huomautti, että kun Suomen ensimmäinen koronatapaus todettiin Lapissa, kiinalaisnaisen kontakteja yritettiin löytää hyvin intensiivisesti. Kaikkia kontakteja ei silloinkaan löydetty, vaikka silloin kaikki Suomen infektiovoimavarat olivat tätä yhtä jäljitystä tekemässä.

– Nyt meillä on jo tuhansia potilaita ja THL:llä on varmaan se kymmenen ihmistä suurin piirtein tätä jäljitystä tekemässä. Monessa sairaanhoitopiirissä on yksi infektiolääkäri, jonka pitäisi potilaiden hoidon lisäksi nämä jäljitykset yrittää tehdä, Lehtonen sanoi.

Voisiko ajatella joissain tilanteissa, että joku muukin tekisi sitä jäljitystyötä. Kaisla Lahdensuo

Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Kaisla Lahdensuo pohti, onko tarpeen, että tällaisessa tilanteessa jäljitystyötä tekevät koulutetut infektiolääkärit, joita tarvittaisiin muissakin töissä.

– Voisiko ajatella joissain tilanteissa, että joku muukin tekisi sitä jäljitystyötä, Lahdensuo kysyi.

Salminen totesi pitävänsä hyvänä asiana, että yksityinen ja julkinen sektori pystyisivät toimimaan nyt yhdessä. Hän kuitenkin huomautti, että karanteenipäätöksiä voivat tehdä vain virkalääkärit.

– Mutta sen sijaan kyllähän tätä jäljitystyötä voisivat tehdä myös teidän toimijat, Salminen sanoi Lahdensuolle.

Lehtonen tiesi kertoa, että Saksassa paljon työvoimaa vievään touhuun on rekrytoitu kymmenen tuhatta lääketieteen opiskelijaa.

Pullonkauloja myös muualla

Salmisen mukaan jäljityshenkilökunnan pula ei ole ainoa syy siihen, ettei Suomessa voida testata laajasti kaikkia hengitystieoireista kärsiviä.

– Alkuun oli myös kapasiteettihaastetta, se on myönnettävä. Tämä on uusi testi. Ei sitä tyhjästä polkaista noin vain, Salminen selitti.

Hän korosti, että testit halutaan tehdä laadukkaasti ja tulosten täytyy olla luotettavia. Testejä tekevien laboratorioiden täytyy olla validoituja eli tietyt kriteerit täyttäviä, jotta tulokset eivät olisi sattumanvaraisia.

– Siinä on tietty sisäänajoaika, joka vaaditaan, jotta tulokset olisivat oikeita eikä ihminen saa vahingossa väärää negatiivista, Salminen sanoi.

Yksi merkittävä tekijä on myös se, että näytteenottajien täytyy olla hyvin suojautuneita, koska testi otetaan läheltä potilaan kasvoja. Kaikkia suojavarusteita ei voida tuhlata pelkkään testaamiseen.

– Suojautumista tarvitaan erityisesti sairaalassa, jotta ne ihmiset, jotka hoitavat sairaita ihmisiä olisivat suojautuneet. Pakko priorisoida näitä ihmisiä ensin, Salminen totesi.

Salminen myös huomautti, että Suomessa pystytään jo testaamaan päivittäin suhteellisesti yhtä paljon kuin testaamisen mallimaana pidetyssä Etelä-Koreassa. Kapasiteettia pystytään Salmisen mukaan myös nostamaan edelleen koko ajan.

Tarvitaan myös muita keinoja

Salminen myös korosti, että laaja testaaminen ei ole ainoa keino, jolla epidemiaa voidaan torjua. Hänen mukaansa tarvitaan niin sanottua hybridistrategiaa, jossa on mukana myös muita keinoja: testaus, fyysisten kontaktien vähentäminen ja hyvä hoito.

– Kansainvälisissä järjestöissä minua on eniten ihmetyttänyt se, että puhutaan testaamisesta, mutta entäs sitten se hoito. Se on meidän mielestä tärkeätä, Salminen sanoi viitaten ilmeisesti maailman terveysjärjestön WHO:n kehotukseen testata kaikki epäillyt tapaukset.

Tällä hetkellä puuttuu se johtoajatus, mitä tehdään sitten kun löydetään näitä ihmisiä. Lasse Lehtonen

HUSin Lasse Lehtonen kaipasi tarkkaan laadittua testausstrategiaa, jossa määritellään, keitä testataan ja mitä tehdään sen jälkeen, kun on testattu.

– Meillä pitäisi olla joku strategia, jolla me rajaamme tämän epidemian etenemistä ja hoitoa. Se väistämättä tulee vaatimaan ihmisresursseja sen tekeminen. Tällä hetkellä puuttuu se johtoajatus, mitä tehdään sitten kun löydetään näitä ihmisiä, Lehtonen totesi.

Mika Salmisen mukaan THL ei voi yksinään tällaista johtoajatusta tuoda. Kriisissä tehdään hänen mukaansa yhteistyötä muiden yhteiskunnan toimijoiden kanssa.

Hallitus pitää huomenna keskiviikkona tiedotustilaisuuden, jossa se on luvannut kertoa lisää muun muassa testauskapasiteetin kasvattamisesta.

Lisää aiheesta:

Suomi hidastelee koronatestien kanssa, sanovat Ylen lähteet – Turussa tehdas voisi valmistaa 100 000 testiä viikossa

Yle vertaili: Suomi on kirinyt koronan testaamisessa, Norja silti täysin omilla luvuillaan

Koronavirus teki sen, mitä kaikki lainlaatijat toivovat aina vältettävän: pakotti ottamaan valmiuslain käyttöön. Parin viikon takainen poikkeusolojen toteaminen kuitenkin paljasti, ettei vääntöä presidentin ja hallituksen vallanjaosta ole vielä täysin ratkaistu.

Suomessa on haluttu siirtyä kohti parlamentarismia eli vähentää presidentin ja vahvistaa hallituksen ja eduskunnan valtaa. Monessa kohti siinä on myös onnistuttu.

Nyt ensi kertaa käyttöönotettu valmiuslaki on kuitenkin osoittanut, että nykykirjaus tarjoaa presidentille myös houkutuksen yrittää laajentaa omaa valtaansa.

Sellaiseksi on viime päivinä tulkittu presidentti Sauli Niinistön hallitukselle tekemä ehdotus niin sanotun "nyrkkiryhmän" perustamisesta.

Lakiesitysten valiokuntamietinnöt ovat harvoin mielenkiintoista luettavaa ainakaan jälkeenpäin, mutta valmiuslakiin liittyvä on. Se on vuodelta 2010.

Valmiuslaki haluttiin uusia, koska edellinen laki oli 1990-luvun alkupuolelta eli ajalta ennen Suomen EU-jäsenyyttä ja vuonna 2000 voimaan tullutta valtiosääntöuudistusta.

Lakiuudistuksen mietinnön laati eduskunnassa puolustusvaliokunta, koska laki on luotu ikään kuin pariksi puolustustilalaille. Sitä käytetään Suomen ollessa sodassa tai väkivaltaisten levottomuuksien keskellä. Puolustustilalain käyttöönotto vaatii presidentin asetuksen.

Vuonna 2010 puolustusvaliokuntaa johti keskustalainen Juha Korkeaoja. Hän muistaa hyvin valmiuslakimietinnön laatimisen.

Uusittu ja yhä voimassaoleva valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön vain "jos valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, toteaa maassa vallitsevan poikkeusolot".

Korkeaojan mukaan presidentti haluttiin pitää osallisena valmiuslain käyttöönotossa nimenomaan puolustusvoimien ylipäällikön roolissa. Uudenkin valmiuslain ensi määritelmät viittaavat nimenomaan aseelliseen hyökkäykseen tai sen uhkaan – siis juuri ylipäällikön tontille kuuluviin asioihin.

Uuteen valmiuslakiin liitettiin ensi kertaa mahdollisuus ottaa laki käyttöön myös, jos maassa on ”hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatautitila”. Sillä ei ole mitään tekemistä sodan, aseellisen hyökkäyksen tai ylipäällikön kanssa.

Juha Korkeaojan mukaan mietintötyössä ei harkittu sellaista vaihtoehtoa, että presidentin rooli rajattaisiin vain ”ylipäällikköpykäliin”.

Asia ratkaistiin niin, että valmiuslain käyttöönottoon tarvitaan presidentti, mutta toimeenpanoon tarvittavat asetukset antaa hallitus. Siten laki ei lavenna presidentin tehtäviä sisäpoliittisiin kysymyksiin, jollainen vaarallinen tarttuva tauti selvästi on.

Toisaalta kun lain käyttöönotto vaatii presidentin myötävaikutusta, monet vahvan presidentin kannattajat varmasti katsovat, että presidentillä on oikeus puuttua kaikkeen valmiuslain käyttöön. Siis myös nykyiseen koronatilanteeseen.

Kymmenen vuoden takainen puolustusvaliokunnan mietintö ei ollut yksimielinen, vaan siihen jätettiin kaksi eriävää mielipidettä. Niiden lukeminen on nyt kiintoisaa, kun presidentin vallan rajat ovat jälleen keskustelussa.

Nykyisen valmiuslain laatimisen aikaan eli vuonna 2010 presidenttinä oli Tarja Halonen, pitkäaikainen SDP:n ministeri ja toisen kauden presidentti.

Puolustusvaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat Reijo Laitinen, Reijo Kallio, Saara Karhu ja Eero Heinäluoma olivat sitä mieltä, että presidentillä pitäisi olla enemmän valtaa kuin mitä valmiuslakiesityksessä ehdotettiin.

Heistä ei riittänyt, että lain käyttöönottoon tarvittiin presidentti. Heidän mukaansa myös lain toimeenpanoon tarvittavien asetusten antaminen pitäisi olla presidentin tehtävä. Siis samalla tavalla kuin puolustustilalaissakin.

Samaa mieltä oli omassa eriävässä mielipiteessään vasemmistoliiton Jaakko Laakso.

He jäivät kuitenkin vähemmistöön ja nyt voimassa on valmiuslaki, jonka toimeenpano- ja soveltamisasetukset antaa hallitus.

Asetelma on mielenkiintoinen. Kymmenen vuotta sitten SDP:n kansanedustajat eivät halunneet, että SDP-taustaisen presidentin Tarja Halosen valtaa kavennetaan.

Nyt SDP:n pääministeri Sanna Marin ei suostunut kokoomustaustaisen presidentin Sauli Niinistön ehdotukseen erityisestä "lisänyrkistä", joka toimisi valmiuslain ja poikkeusolojen käytännön moottorina. Marin ministereineen halusi pitää vallan valmiuslain toteuttamisesta hallituksella ilman minkäänlaisia presidenttiperäisiä lisukkeita.

Korkeaojan mielestä pääministeri Marin on toiminut nyt oikein eli täsmällisesti sekä lain hengen että kirjaimen mukaisesti.

Korkeaoja korostaa, että valtioneuvostolla on sekä valta että vastuu toteutettavista toimista.

– Yleisperiaate on, että kukin ministeriö, mutta myös kunnalliset viranomaiset, vastaavat oman alansa toiminnasta myös kriisitilanteessa, Korkeaoja kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Mitä presidentin ja pääministerin viime päivien kirjeet ja pikaviestit sitten paljastavat?

Minusta sen, että presidentin ja hallituksen vallanjaon rajapyykkejä yritetään yhä siirtää aina kun siihen tarjoutuu pienikin mahdollisuus.

Jutusta voi keskustella keskiviikkoiltaan klo 23:een.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hallitus panee lisää paukkuja koronakriisin johtamiseen – presidentti esitti toiveen, josta hallitus ei innostunut

Näin presidentti Niinistö esitti ministereille "nyrkin" perustamista ja näin pääministeri Marin vastasi – ehdotus ei saanut hallitukselta vastakaikua

Taistelu tuntematonta vastaan – Näin hallitus sulki Suomen seitsemässä päivässä

Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump on varoittanut kansalaisia edessä olevista vaikeista ja tuskallisista viikoista. Trump puhui tulevasta kahdesta viikosta päivittäisessä koronaviruskriisiin liittyvässä tiedotustilaisuudessa.

Hänen mukaansa on tärkeää, että yhdysvaltalaiset noudattavat nyt liittovaltion antamia ohjeita viruksen estämisessä seuraavan 30 päivän ajan.

– Kyse on elämästä ja kuolemasta, Trump sanoi.

Trump ilmoitti sunnuntaina, että Valkoinen talo jatkaa sosiaalisen eristäytymisen suositusta huhtikuun loppuun asti. Vielä viikko sitten Trump olisi halunnut Yhdysvaltojen purkavan rajoituksia jo pääsiäiseen mennessä.

Pari päivää sitten Trump arvioi, että koronaviruskuolemien määrässä korkein kohta saavutetaan todennäköisesti kahden viikon kuluessa eli juuri pääsiäisen aikoihin.

Trump sanoi tiistain tiedotustilanteessa myös, että liittovaltion hallinnolla on hallussaan 10 000 hengityslaitetta.

Presidentin mukaan niitä ei ole vielä jaettu osavaltioiden sairaaloihin, koska hoitoa vaativien tapausten määrän odotetaan nousevan lähitulevaisuudessa jyrkästi. Hän lisäsi, että joillakin alueilla voi tulla pulaa hengityslaitteista.

Tiistain kuolleisuusluku toistaiseksi korkein

Yhdysvalloissa on vuorokaudessa kuollut ainakin 865 ihmistä koronavirukseen. Kyseessä on maan korkein päivittäinen luku koronavirusepidemian aikana.

Yhdysvalloissa on nyt raportoitu lähes 3 900 virukseen liittyvää kuolemaa.

Valkoisen talon julkaisemien uusien ennusteiden mukaan koronavirukseen voi kuolla 100 000–240 000 yhdysvaltalaista epidemian aikana. Trumpin mukaan 2,2 miljoonaa ihmistä olisi voinut kuolla, jos rajoittamistoimiin ei olisi ryhdytty.

Eristystoimien ja liikkumisrajoitusten arvioidaan koskevan jo ainakin 75:tä prosenttia maan asukkaista.

Terveysviranomaisten mukaan todelliset luvut kuolonuhreista voivat olla uusia ennusteita pienempiä, jos ihmiset muuttavat käytöstään.

– Me uskomme, että pystymme parempaan. Se vaatisi sen, että kaikki amerikkalaiset ottaisivat vakavasti oman roolinsa taudin leviämisen estämisessä, Valkoisen talon virustorjuntatoimista vastaava Deborah Birx sanoi.

Kansainvälisiä tartuntalukuja seuraavan Johns Hopkins -yliopiston mukaan varmistettuja koronavirustartuntoja on Yhdysvalloissa yli 188 000. Tartuntojen todellinen määrä lienee tätä suurempi.

Yhdysvalloissa on vahvistettuja tartuntoja eniten maailmassa. Yhdysvaltojen jälkeen eniten todettuja tartuntoja on raportoitu Italiassa, Espanjassa ja Kiinassa.

Päivitetty 1.4. klo 4.02 tuoreimmat luvut kuolemista ja tartunnoista.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kirjeenvaihtajalta: Trump havahtui pääsiäisaikataulunsa mahdottomuuteen koronarajoitusten purkamisessa

Yhdysvalloissa eniten todettuja koronavirustartuntoja maailmassa – Trump haluaa ihmiset takaisin töihin mahdollisimman pian

Pohjoismaiden suurimpiin pankkeihin lukeutuva Nordea suunnittelee osingonjakopäätöksen lykkäystä. Nordean hallitus ehdottaa tilikauden 2019 päätöksen lykkäystä 14. toukokuuta kokoontuvalle yhtiökokoukselle.

Taustalla on Euroopan keskuspankin EKP:n vajaan viikon takainen suositus, jonka mukaan pankkien tulisi pidättäytyä voitonjaosta lokakuun alkuun asti koronaviruskriisin vuoksi, Nordea perustelee tiedotteessa.

– Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään, että tilikaudelta 2019 maksetaan osinkoa enintään 0,40 euroa osakkeelta yhdessä tai useammassa erässä, tiedotteessa kirjoitetaan.

Tiedotteen mukaan Nordean hallitus aikoo noudattaa EKP:n suositusta ja pidättäytyä päättämästä osingonmaksusta yhtiökokouksen valtuutuksella lokakuulle asti.

Myös Suomen Finanssivalvonta on antanut vastaavan suosituksen. Suosituksella pyritään turvaamaan suomalaisten pankkien kykyä tukea reaalitaloutta yritys- ja kotitalousrahoituksella koronapandemian aiheuttaman talouskriisin vaikutusten helpottamiseksi.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Fiva: Pankkien on syytä lykätä osingonmaksua, sijoittajat kyllä jaksavat odottaa

Kuluttajalle tulee jatkossa tehdä selväksi, mistä elintarvikkeiden pääraaka-aine on peräisin. Pääraaka-aineita koskeva EU-säädös tulee voimaan tänään.

Käytännössä pääraaka-aine tarkoittaa yli 50 prosentin osuutta elintarvikkeesta tai ainesosaa, jonka kuluttaja yhdistää tuotteen nimeen, kuten mansikkahillon tai ruisleivän kohdalla. Ulkoasuun liittyen mahdolliset harhakuvat täytyy oikaista.

Esimerkiksi ruisleivän "leivottu Suomessa" -lausahduksen oheen täytyy kirjoittaa, mistä ruis on peräisin, ellei se ole Suomesta.

Jos tuotteen pakkauksessa on Suomen lippu, mutta raaka-aineet eivät silti ole suomalaisia, tieto elintarvikkeen ainesosien alkuperästä tulee tähdentää pakkausselosteessa. Tiedon tulee myös näkyä selvästi elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä, jos tuotteen ulkoasusta saa muunlaisia viitteitä.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan uudistus tähtää siihen, ettei kuluttajaa johdettaisi harhaan ja että kuluttajien tiedonsaanti ruoan todellisesta alkuperästä paranisi.

Aiemminkaan kuluttajaa ei ole saanut johtaa harhaan pakkauksen ulkoasulla tai vaillinaisilla tiedoilla. Elintarvikkeen sisällön alkuperämaa on pitänyt ilmoittaa, jos kuluttajalle on syntynyt tuotteesta tietty käsitys. Nyt säädös tarkentuu, vaikka edelleenkin siihen jää tulkinnanvaraa.

Ei tiedetä kuinka suuressa osassa on merkintä

Maa- ja metsätalousministeriössä ei osata sanoa, kuinka suuressa osassa elintarvikkeista nyt on merkintä elintarvikkeen pääainesosan alkuperästä.

– Enemmän on niitä tuotteita, joissa alkuperämaata ei ole ilmoitettu kuin niitä, joissa se olisi, arvioi maa- ja metsätalousministeriön lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen helmikuussa.

Toisaalta jotkut elintarviketoimijat haluavat ilmoittaa alkuperästä myös vapaaehtoisesti, sillä se voi toimia myönteisenä brändinä tuotemerkille.

Puolustusvoimat aikoo pitää keväällä suurimmat sotaharjoituksensa koronavirusepidemiasta huolimatta, kertoo Uutissuomalainen.

Tähän mennessä on peruttu vain yksittäisiä kansallisia harjoituksia, Pääesikunnan komentajakapteeni Tuomas Syvänen kertoo jutussa.

Puolustusvoimilla on keväälle suunnitteilla noin kymmenen harjoitusta. Niihin osallistuu suunnilleen koko saapumiserä eli 15 000–18 000 varusmiestä.

Kaikki harjoitukset eivät kuitenkaan tapahdu yhtä aikaa eivätkä samassa paikassa.

Syvänen perustelee harjoitusten jatkamista hallituksen maaliskuun puolivälissä tekemällä päätöksellä, jonka mukaan Puolustusvoimat turvaa toimintansa jatkuvuuden ja valmiuden kaikissa tilanteissa.

Syväsen mukaan kokoontumisrajoitus ei siten koske Puolustusvoimien toimintaa.

Viruksen leviämisen ehkäisyyn kiinnitetään Syväsen mukaan erityistä huomiota myös harjoituksissa.

Puolustusvoimat kuitenkin seuraa epidemian tilannetta ja saattaa vielä tehdä harjoituksiin muutoksia, Uutissuomalainen kirjoittaa.

Kertausharjoitukset sen sijaan on keskeytetty huhtikuun loppuun saakka.

Lue aiheesta lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Sadat poliisit ja varusmiehet valvovat Uudenmaan rajaa 30 tarkastuspisteellä – yö sujui rauhallisesti