11-vuotias Milla herää öisin painajaisiin.
Aamulla hänellä on paha olo, kun pitää lähteä kouluun.
Päivällä ruoka ei maistu, ja mahaan koskee.
Millan koulukiusaaminen alkoi, kun luokan kovaäänisin tyttö perusti WhatsApp-ryhmän, johon liitettiin kaikki muut luokan tytöt paitsi Milla. Tyttöjen ryhmässä Millasta lähetellään haukkumaviestejä, joille kaikki nauravat. Milla jätetään luokan tyttöporukan ulkopuolelle.
Millan vanhemmat ovat tehneet kaikkensa, että kiusaaminen loppuisi.
Mutta se ei ole loppunut.
Kiusaaminen ei ole loppunut suomalaisista kouluista, vaikka meillä on kaiken maailman KiVa-koulut ja muut hankkeet, joilla kiusaamista yritetään vähentää. Onneksi se on kuitenkin jonkun verran vähentynyt yläkouluikäisillä viime vuosikymmenen aikana, kertoo THL:n kouluterveyskysely.
Mutta saman kyselyn mukaan 8.–9. luokkalaisista pojista lähes neljäsosa ja samanikäisistä tytöistä noin kuudesosa kokee edelleen koulussa fyysistä väkivaltaa. Ja se on vain yksi kiusaamisen muoto.
Sivistysvaliokunta halusi myös opetusministeriön näkemyksen asiaan. Sielläkään ei kiusaajan siirtämisestä toiseen kouluun innostuttu.
Kansanedustaja Tiina Elovaara (sin.) teki kaksi vuotta sitten lakialoitteen perusopetuslain muuttamisesta.
Lakimuutos antaisi kunnille mahdollisuuden siirtää kiusaaja pois koulusta vaikeimmissa tapauksissa eli niissä, joissa kiusaamista ei saada millään muulla tavalla loppumaan. Eduskunnan sivistysvaliokunta käsitteli lakialoitetta ja kuuli useita asiantuntijoita.
– Niissä ei paljoa kannatusta löytynyt, kertoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumala (kesk.).
Sivistysvaliokunta halusi myös opetusministeriön näkemyksen asiaan. Sielläkään ei kiusaajan siirtämisestä toiseen kouluun innostuttu.
Syitä oli monta.
Kunnille saattaisi tulla kustannuksia kiusaajan koulumatkoista, kun tämä siirrettäisiin toiseen kouluun. Myös kiusaajasta oltiin huolissaan.
Syytä onkin olla.
Koska tuskin monikaan kiusaa ihan vain huvikseen. Kiusaajan oma tilanne saattaa olla hyvinkin kurja, ja myös hänen tulee saada apua.
Kansanedustajat voisivat pysähtyä miettimään, millaista olisi kävellä eduskunnan rappusissa ja koko ajan pelätä, että edustajakollega tulee takaa ja tuuppaa päin seinää.
Olipa koulukiusaamisen syy mikä tahansa, se olisi saatava loppumaan.
Tätä mieltä ollaan varmasti ihan jokaisessa kouluasioita hoitavassa virastossa, puhumattakaan Suomen 2 300 peruskoulusta.
Näin ajatellaan myös sivistysvaliokunnassa, jonka puheenjohtaja Puumala sanoi, että kouluissa tapahtuvalle kiusaamiselle halutaan ehdoton nollatoleranssi.
Mutta miten se tehdään?
Ei ainakaan niin, että perustetaan taas uusia työryhmiä, joissa kiusaamisilmiöön perehdytään tilastojen valossa. Olisiko jo aika kuulla arjen asiantuntijoita eli niitä kiusattuja lapsia?
Ehkäpä heidän kuulemisensa auttaisi päättäjiä ja virkamiehiä ymmärtämään, mistä ihan oikeasti on kyse.
Kansanedustajat voisivat pysähtyä miettimään, millaista olisi kävellä eduskunnan rappusissa ja pelätä koko ajan, että edustajakollega tulee takaa ja tuuppaa päin seinää.
Tai kampittaa rappusissa.
Tai tönäisee alas siitä eduskunnan kuuluisasta ovettomasta paternosterhissistä, joka on jatkuvasti liikkeessä.
Tai millaista olisi kuulla joka päivä työkaverilta, että on ruma, läski ja aivoton tyyppi, jonka pitäisi kuolla.
Moni meistä aikuisista olisi tuhannen pirstaleina tällaisesta kohtelusta. Mutta liian moni lapsi elää tätä elämää päivästä toiseen.
Viikosta toiseen. Ja vuodesta toiseen. Useat koko kouluaikansa.
Eivät silloin opetusministeriön virkamiehet mieti, kuka maksaa uhrin koulumatkat uuteen kouluun. Tai kuka auttaa särkyneen perheen uuteen alkuun?
Yle kertoi vuosi sitten Mikosta, joka oli koulukiusaaja.
Yksi Mikon uhreista joutui vaihtamaan koulua. Se onkin tapa, jolla suomalainen yhteiskunta hoitaa tällä hetkellä kaikista vakavimpia koulukiusaamistapauksia.
Kun mikään muu ei auta, kiusatun perhe usein luovuttaa ja vaihtaa koulua.
Eivät silloin opetusministeriön virkamiehet mieti, kuka maksaa uhrin koulumatkat uuteen kouluun. Tai kuka auttaa särkyneen perheen uuteen alkuun?
Se on turha pelko, että kiusaajia alettaisiin lennätellä koulusta toiseen heppoisin perustein. Rehtorit kun käyttävät äärimmäisen harvoin nykyisenkin lain suomaa mahdollisuutta irtisanoa oppilas määräajaksi koulusta.
Kiusaajan siirtäminen toiseen kouluun olisi raju toimenpide.
Mutta se olisi selkeä viesti kiusaajille ja kiusatuille: Yhteiskuntamme ei hyväksy koulukiusaamista.
Lain mukaan rehtorilla ja opettajalla on velvollisuus puuttua kiusaamistapauksiin. Myös he voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos eivät puutu kiusaamiseen.
Ei kiusaaminen tietenkään tähän lakimuutokseen kokonaan loppuisi, mutta aivan varmasti vähenisi. Kun kiusaaja tietäisi, että rangaistuksena on muutakin kuin keskustelua ja jälki-istuntoa, moni ikävä teko jäisi tekemättä.
Jos epäilet tai tiedät, että lastasi kiusataan, toimi!
Ole yhteydessä kouluun, koska suuri osa siellä olevista aikuisista haluaa aidosti puuttua kiusaamistapauksiin.
Mutta joskus sinun on syytä tehdä poliisille suoraan rikosilmoitus. Tee se ainakin näissä seuraavissa tapauksissa.
1. Lasta täytyy käyttää lääkärissä hänen saamiensa vammojen takia.
2. Jos lapsesi omaisuutta, esimerkiksi hänen polkupyöräänsä, vahingoitetaan.
3. Jos lapsesi joutuu laajamittaisen vihapuheen tai rasistisen puheen kohteeksi.
Ja tähän listaan on syytä lisätä vielä yksi tilanne.
Jos rehtori ja opettaja eivät puutu kiusaamiseen.
Lain mukaan rehtorilla ja opettajalla on velvollisuus puuttua kiusaamistapauksiin. Myös he voivat joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos eivät puutu kiusaamiseen.
Sivistysvaliokunta aikoo keskustella syksyn aikana lakimuutoksesta, joka antaisi mahdollisuuden siirtää kiusaaja toiseen kouluun.
Löytyykö Suomesta vastuullisia päättäjiä, jotka haluavat ja uskaltavat säätää rajun lain, joka auttaisi monia koulukiusattuja?
Päivi Happonen
Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja. Hän tulee aina hyvin murheelliseksi, kun hän kuulee, että jotain lasta kiusataan koulussa.Kirjoituksessa Millan nimi on muutettu.
Lue myös:
Pitäisikö lain määrätä kiusaaja vaihtamaan koulua? "Lapsi ei sitä uhkaa ymmärrä"
"Kiusaaminen voi tappaa." Näin neuvovat kiusatut itse: Kerro. Kuuntele. Puutu.