Monet EU-maat suhtautuvat varauksella ajatukseen siitä, että unionin ulkorajoja valvomassa olisi jatkossa 10 000 hengen yhteinen rajavartiosto, kuten komissio on ehdottanut.
Asiasta keskusteltiin sisäministerien kokouksessa Luxemburgissa tänään perjantaina.
– Sitä 10 000 henkeä kohden oli aika paljon kritiikkiä. Myös meiltä, koska emme näe että se olisi tarpeeksi hyvin perusteltu, sanoi sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).
Ehdotetusta joukosta noin kolmasosa palkattaisiin suoraan EU:n palvelukseen, kaksi kolmasosaa olisivat jäsenmaiden lähettämiä. Joukko olisi moninkertaisesti suurempi kuin nykyinen rajaturvallisuusvirasto Frontex. Suomen panos olisi Mykkäsen mukaan noin sata rajavartijaa.
– Moni esitti kritiikkiä, kuten mekin, että onko järkevää palkata pysyvään virkaan 3 000 ihmistä jos tarve on aina väliaikainen, Mykkänen sanoi.
Myös esimerkiksi Saksa on suhtautunut kriittisesti ideaan. Puolan ministeri sanoi kokouksessa, että rahaa pitäisi ennemmin suunnata jäsenmaiden oman rajavartioinnin tehostamiseen.
Maahanmuuttokomissaari Dimitris Avramopoulos korosti, että tarkoitus ei ole siirtää EU:n harteille.
– Frontex ei aio ottaa tehtäväkseen ulkorajavalvontaa jäsenmailta, komissaari sanoi.
Mykkänen arveli, että kritiikistä huolimatta Frontexia luultavasti päädytään vahvistamaan, tosin kaavailtua pienempänä ja siten, että EU:n omien rajavartijoiden määrä jäisi pienemmäksi.
Samaan aikaan jäsenmaat vaativat kuitenkin myös ulkorajojen nykyistä tiukempaa vartiointia. Saksa, Tanska ja Ruotsi ilmoittivat tänään perjantaina aikovansa jatkaa Schengen-alueen sisäisiä rajatarkastuksia. Eilen saman ilmoituksen teki Itävalta.
Tarkastukset ovat olleet käytössä jo kolme vuotta, ja ne jonouttavat rajat ylittävää liikennettä paikoin pahastikin. Vapaan liikkuvuuden Schengen-alueen sääntöjen mukaan niitä voi jatkaa poikkeusluvalla puoli vuotta kerrallaan.
Maat perustelevat tarkastuksia sillä, että ulkorajoilta pääsee EU:n alueelle väkeä, joiden liikkumista on tarpeen rajoittaa.
– Jotta voimme palauttaa Schengenin periaatteet, ulkorajojen valvonnan täytyy toimia paremmin, sanoi Ruotsin sisäministeri Morgan Johansson.
Tanska puolestaan perustelee omia tarkastuksiaan terrorismin uhkalla, joka on maan maahanmuuttoministeri Inger Stöjbergin mukaan "vakava".
Mykkäsen mukaan ratkaisuun pitäisi kuulua myös turvapaikanhaun siirtäminen nykyistä enemmän unionin ulkorajoille kontrolloituihin keskuksiin, joista kriteerit täyttäviä hakijoita siirrettäisiin jäsenmaihin. Siirtely taas ei kelpaa Puolalle tai Unkarille.
Kokouksessa esimerkiksi Alankomaat ja Ruotsi ilmoittivat olevansa sitä mieltä, että EU-rahoitusta pitäisi vähentää sellaisilta mailta, jotka eivät suostu ottamaan vastaan EU:n alueelle tulevia turvapaikanhakijoita.