Paraislainen Merja Innilä juoksuttaa sormiaan pianon koskettimilla. Kassu Halosen ja Vexi Salmen Maailma on kaunis soi kuulaana 130 vuotta vanhassa puutalossa. Soiton lomassa ajatukset palaavat vuoden taakse, tiistaiseen kireään pakkaspäivään.
– Sydämessä oli ollut tuntemuksia. Olin ulkona, kun minuun iski kova rintakipu. Se kesti, eikä helpottanut.
Innilä soitti ambulanssin. Ensihoitajat ottivat sydänfilmin ja totesivat, että sydämessä on aiemminkin ollut muutoksia. Innilää kehotettiin tilaamaan Kela-taksi, jos tämä välttämättä haluaa päivystykseen. Ambulanssi lähti ja Innilä soitti taksin kuljettamaan hänet parinkymmenen kilometrin päähän Turkuun.
Päivystyksen odotushuoneessa kului useita tunteja. Lopulta Innilä pääsi kokeisiin, jossa todettiin, että hänellä oli sydäninfarkti.
Merja Innilä kirjoitti tapauksesta Turun Sanomien mielipidepalstalle. Kirjoitus poiki muutamia yhteydenottoja. Innilän mielestä se kertoo siitä, ettei hän ole poikkeus.
– Alkuun ajattelin, että säilyin hengissä ja olin tiistai-illan erehdys ensihoitajille. Tunnit, jolloin pääsee hoitoon nopeammin, ovat tärkeitä.
Tarpeeton hälytys viivästyttää apua
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä hoidettiin viime vuonna 67 000 hälytystehtävää. Näistä noin 40 prosentissa potilasta ei otettu ambulanssin kyytiin. Satakunnan sairaanhoitopiirissä luku on 35 prosenttia, kun hälytystehtäviä oli 35 000.
Luku on samansuuntainen ympäri Suomea. Lääketieteen lisensiaatti Marko Hoikka tarkasteli vuoden 2018 lopulla tarkastetussa väitöstutkimuksessaan puolen vuoden ajalta Kainuun ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ensihoitotehtävät. 40 prosentissa ensihoitotehtävistä päädyttiin siihen, ettei potilasta otettu ambulanssin kyytiin. Näistä tehtävistä noin puolet ohjattiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.
Hoikan väitöstutkimus osoitti, että ensihoidon rajalliset resurssit pitää kohdentaa niitä tarvitseville potilaille. Erityisesti tämä tulee huomioida pitkien etäisyyksien alueilla, joissa ambulanssin tarpeeton hälyttäminen voi viivästyttää suuremmassa hädässä olevan potilaan kuljetusta.
Hoikkala painottaa, että toisaalta riskien aliarviointi voi johtaa potilaan ennusteen huononemiseen asianmukaisen hoidon aloituksen viivästyessä.
Syitä kuljettamatta jättämiselle on esimerkiksi se, ettei tarvetta ensihoidolle tai päivystyskäynnille ole. Tarvittava hoito voidaan myös kyetä antamaan jo kohteessa. Kuljetuksen voi hoitaa myös taksi tai omainen.
Huoli on kuultu
Esiin nousseet tapaukset, joissa vakavasti sairastunut potilas on jätetty ottamatta ambulanssin kyytiin, ovat herättäneet keskustelua Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä.
– Käytössä olevia olevia hoito-ohjeistuksia on arvioitu ja todettu, ettei niissä sellaisenaan ole tarvetta muutokselle, sanoo VSSHP:n ensihoitopalveluiden ylilääkäri Timo Iirola.
Suomessa ei ole tehty tutkimusta, miten kuljettamatta jättämiset ovat vaikuttaneet potilaan turvallisuuteen. VSSHP on saanut käyttöönsä Turun ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimusryhmän aineiston 40 000 potilaasta. Sen avulla pyritään selvittämään, mitkä ovat ne potilasryhmät, jotka voidaan jättää kuljettamatta ja toisaalta ne potilaat, jotka pitää aina ehdottomasti kuljettaa sairaalaan.
– Ensihoitajalla on aina mahdollisuus kysyä neuvoa lääkäriltä ja potilaan voi aina tarvittaessa kuljettaa hoitoon, muistuttaa Timo Iirola.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri sai viime vuonna 24 ensihoitoon liittyvää reklamaatiota. Kuusi käsitteli epäasiallista kohtelua, viisitoista puutteellista hoitoa. Ensihoitopalveluiden ylilääkäri kävi tilanteet läpi eri osapuolten kanssa.
Karkeasti noin puolet tapauksista oli sellaisia, joissa oli todettavissa puutteita kommunikaatiossa, asioiden selittämisessä tai yksittäin jopa käytöksessä.
Potilaat ovat entistä huonokuntoisempia
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ambulanssikuljetuksia hoitaa piirin lisäksi Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja joukko yksityisiä palveluntuottajia. Pelastuslaitoksella yksistään on kaksitoista ensihoitoyksikköä. Tehtäviä oli viime vuonna 42 000, kuljettamatta jättämisiä oli näistä 16 500.
Väestön ikääntyminen ja entistä huonokuntoisempien potilaiden kotihoito on lisännyt tehtäviä.
– Yksittäisen ensihoitajan koulutukselle tämä muodostaa haasteen, koska pääsääntöisesti ensihoitajat on koulutettu hätätilapotilaiden tunnistamiseen ja hoitamiseen, sanoo Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta ensihoitopäällikkö Vesa Jyrkkänen.
Ensihoitaja tutkii paikalle tullessaan potilaalta peruselintoiminnot: verenpaineen, sykkeen, veren happipitoisuuden, veren sokerit ja ottaa tarvittaessa myös sydänfilmin.
– Päätös siitä, konsultoidaanko lääkäriä, pohjautuu sairaanhoitopiirin ja ensihoidon päivystyksen ylilääkärin hoito-ohjeisiin. Niissä on määritelty hyvin yksiselitteisesti, milloin lääkäriin otetaan yhteyttä.
Ensihoitajan ammattitaitoa pidetään yllä pelastuslaitoksen oman koulutussuunnitelman ja sairaanhoitopiirin täydennyskoulutuksen avulla. Ensihoitajat käyvät 6–24 kuukauden välein teoriatestauksissa. Lisänä tulee palveluntuottajien omavalvonta.
– Ala kehittyy kovaa vauhtia ja ymmärrämme kritiikin. Ikääntymiseen liittyvät vaivat ovat meillä selkeä koulutuksen paikka.
Vesa Jyrkkänen tähdentää, että järjestelmä on luotu nimenomaan turvaamaan hätätilapotilaan hoito.
Ikä tuo haasteita hoitoon
Vanhukset ovat ensihoidossa vaativa potilasryhmä. Ikäihmisen väsähtäneen yleistilan taustalla voi olla moninaisia syitä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on käyty keskustelua vieritestauslaitteen lisäämisestä ambulanssin varusteluun.
– Käytännössä nämä ovat laboratoriokokeita, joita voisi tehdä potilaan vieressä. Joissakin tilanteissa se helpottaa päätöksentekoa, jos voidaan esimerkiksi mitata potilaan tulehdusarvo tai hemoglobiini, sanoo ensihoitopalveluiden ylilääkäri Timo Iirola.
Iirolan mukaan ei ole selkeää näyttöä, että jokin tietty mittausjärjestelmä olisi ratkaisu ongelmatilanteisiin. Tämän päivän ambulanssien varustelutaso on hänen mukaansa hyvä.
Luottamus meni
Ilman ambulanssikyytiä jäänyt Merja Innilä ei enää luota ensihoitajien osaamiseen. Eniten häntä kiukuttavat tapaukset, joissa vanhus on jäänyt ilman ambulanssikyytiä.
– Olen tottunut siihen, että ensihoitajat ovat ystävällisiä, lohduttavat ja vievät perille asti. Tekevät asianmukaisesti työnsä. Nyt kaikki esilletullut kertoo, että työmoraali, ohjeistus tai joku on muuttunut. Nyt mennään kiireellä, unohdetaan ihminen.
Jos vuoden takainen tilanne kovasta rintakivusta uusiutuisi, soittaisi Merja Innilä paikalle Kela-taksin.
– Yhteydenottoja voisi tarvita vähän korkeammaltakin taholta, jotta luottamukseni tilanteen muuttumiseen palaisi. Ohjeistuksen pitää muuttua. Ehkä koulutuksenkin, koska ensihoitajat tekevät hyvin arvokasta työtä, sanoo Innilä.
– Ensihoitajien kouluttajille haluaisin toivoa hyvää tahtoa. Jos tahtoo olla onnellinen, tulee tehdä jotain hyvää jollekin toiselle, hän sanoo.
Aiheesta voi keskustella jutun alla. Kommentointi sulkeutuu kello 22.