Missä olit kun kuulit, että saksalainen Ursula von der Leyen on valittu Euroopan komission seuraavaksi puheenjohtajaksi historiallisen niukalla yhdeksän äänen marginaalilla?
Minä olin kakkostiellä Nummelan paikkeilla, kollegani Susanna Turusen autossa matkalla kohti Helsinkiä. Kuulimme tuloksen tuoreeltaan tv-uutisista Anna Karismolta.
Susanna piti auton kaistalla, vaikka Euroopan ehkä korkein lasikatto rikkoutuikin. Ensireaktio oli lievä helpotus siitä, että von der Leyen ylitti riman, vaikka niukasti.
Hänen torjumisensa olisi voinut sotkea kesälomasuunnitelmat. EU-johtajat olisi pitänyt kutsua uudelleen koolle kuukauden sisällä etsimään uutta vaihtoehtoa.
Toimittajien kesälomia huimasti merkittävämpää on toki se, että komission johtoon saadaan ensi kertaa nainen.
Nyt von der Leyen voi ryhtyä kokoamaan seuraavaa komissiota. Vajaa puolet jäsenmaista on jo ilmoittanut ehdokkaansa komissaariksi.
Tanska ehdottaa jatkokaudelle Margrethe Vestageria, jolle on luvassa varapuheenjohtajan paikka osana nimityspakettia. Vestager iloitsi kollegani Annan haastattelussa von der Leyenin ja Christine Lagarden noususta huippuvirkoihin.
– Jo oli aikakin!, kilpailukomissaari sanoi.
EUObserver-verkkolehden laskujen mukaan jo ehdotetuista 13 komissaariehdokkaasta vain neljä on naisia. Von der Leyen on ilmoittanut haluavansa komissioon puolet naisia. Eli lopuista 15 jäsenmaasta pitäisi löytää vielä kymmenen naista.
Suomen ehdokas on Jutta Urpilainen. Niukka naistarjonta voi tarkoittaa sitä, että jo ehdotetut naiset voivat odottaa itselleen painavampia salkkuja.
"Painava salkku" on suomalaisen EU-keskustelun kestokäsite. Urpilaisen salkkumahdollisuudet tuntuivat kiinnostavan suomalaista politiikan ja talouden eliittiä Porin Suomi-Areenassa, jossa vietimme Susannan kanssa alkuviikon.
Eräs entinen meppiavustaja miltei hiiltyi, kun kyseenalaistin painavan salkun merkityksen. Onko Suomelle jäsenmaana ollut hyötyä siitä, että Olli Rehn on toiminut talouskomissaarina, tai että Jyrki Katainen on nykyisen komission varapuheenjohtaja?
Komissaarin tehtävä on vahtia Euroopan etua, ei oman maansa etua. Mutta oma komissaari on myös väylä vaikuttaa päätöksentekoon. Esimerkiksi Jyrki Katainen teki viime vuonna ilmoituksen 99 lobbaritapaamisesta, joista 32 oli suomalaistahojen kanssa. Lisäksi hänellä on suora yhteys hallitukseen. Painavan salkun haltijan kautta pääsee painavien asioiden äärelle.
Painavin jaossa ollut salkku meni jo Suomelta ohi. Von der Leyen -nimityspaketti nosti Euroopan keskuspankin pääjohtajaksi Christine Lagarden. Mikkelin miehet Olli Rehn ja Erkki Liikanen jäivät sivuun.
Rehnin nimi on kuitenkin sitkeästi spekulaatioissa, tällä kertaa Lagarden seuraajapelissä kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajaksi. Wall Street Journalin mukaan Rehn on yksi neljästä eurooppalaisesta ehdokkaasta tehtävään.
Nyt kun von der Leyenin valinta on sinetöity, huomio kääntyy takaisin Britanniaan. Boris Johnsonista tulee ensi viikolla hyvin todennäköisesti Britannian kolmas pääministeri kolmen vuoden sisällä.
Kaksi hänen edeltäjäänsä ovat kaatuneet brexitin kuohuihin. Johnson on luvannut avata uudet neuvottelut EU:n kanssa erosopimuksen muuttamisesta.
Brexit jää ratkaisematta minultakin. Britannian kansanäänestyksestä alkanut kolmen vuoden EU-kirjeenvaihtajan pesti päättyy kesän lopussa. Tämä jää viimeiseksi Brysselistä käsin kirjoittamakseni EU-kirjeeksi. Anna Karismo kirjelmöi vielä ensi viikolla ennen kesälomataukoa.
# Somessa: Vihreiden protesti
Tiistai-iltana komission puheenjohtajaksi valitulla Ursula von der Leyenillä on jo liki 30 000 seuraajaa Instagramissa ja #ursulavonderleyen-tunnisteella löytyy yli tuhat julkaisua. EU-myönteiset mepit syyttivät vihreitä Eurooppaa kehittämään pyrkivän rintaman rikkomisesta, kun ryhmä äänesti von der Leyenin valintaa vastaan. Vihreät selittävät Instassa, miksi he äänestivät vastaan.
#FAKTA: EU-maat hyödyntävät porsaanreikää alueellisessa rahoituksessa
Kolmannes EU:n budjetista, 50 miljardia euroa, on suunnattu alueellisten erojen kaventamiseen. Tilastoista datavisualisointeja tekevä The Pudding-sivusto on selvittänyt, että vähemmän kehittyneiden alueiden tuki on niin suurta, että se on saanut maat kikkailemaan aluejaoilla. Lue, miten Unkarissa, Puolassa ja Liettuassa tehdyt aluejaot hyödyttävät saamaan lisää rahoitusta.
ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Nimityspakettikiistalla ehkä hyviäkin puolia, Suomi hakee tiiviimpää yhteistyötä siirtolaiskysymyksessä, EU-kokousten liikennevaikutukset jatkuvat
Tällä viikolla pääministeri Antti Rinne (sd.) arvioi, että EU:n nimityspaketteihin liittyvällä poliittisella väännöllä voi olla jopa hyviä seurauksia. Rinteen mukaan vääntö vaikuttaa siihen, että komission puheenjohtajalla tulee entistä enemmän yhteistä tekemistä parlamentin kansa ja entistä enemmän yhteisten näkemysten hakemista.
Rinne esitteli keskiviikkona Suomen EU-puheenjohtajuusohjelmaa Euroopan parlamentille Strasbourgissa. Rinne sanoi Suomen haluavan vahvistaa ja kehittää EU:n oikeusvaltiovälineitä. Parlamentissa puheenjohtajamaalle asetettiin odotuksia. Parlamentista varoitettiin muun muassa, että Euroopan parlamentista ei löydy tukea aluerahojen leikkaukselle. Suomi on aiemmin ollut valmis leikkaamaan niin sanotuista koheesiorahoista.
EU-maiden sisä- ja oikeusministerit kokoontuvat loppuviikolla Helsinkiin. EU:n puheenjohtajamaana Suomi on avaamassa jälleen keskustelu tiiviimmästä yhteistyöstä siirtolaiskysymyksessä. Yhteistä linjaa on etsitty tuloksetta syksyn 2015 pakolaiskriisin jälkeen. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) arvioi Ylelle keskiviikkona, että Euroopan unionissa ollaan mukana yhteisvastuullisesti tai sitten ei olleenkaan.
ENSI VIIKOLLA: Britannian uuden pääministerin nimi selviää, Espanjassa vallanvaihto kolkuttelee ovella
Britannian hallitseva konservatiivipuolue ilmoittaa tiistaina puheenjohtajakisansa tuloksen. Jäsenet valitsevat Boris Johnsonin ja Jeremy Huntin välillä.
Keskiviikkona Theresa May osallistuu viimeistä kertaa parlamentin alahuoneen kyselytunnille ja käy jättämässä eroilmoituksensa kuningatar Elisabetille. Heti tämän jälkeen kuningatar nimittää uuden pääministerin.
Ennakkosuosikki on Boris Johnson, joka toimi 1990-luvun vaihteessa Daily Telegraph -lehden Brysselin-kirjeenvaihtajana. Guardian-lehti perkasi hänen kirjeenvaihtajauraansa, alkaen jutusta joka väitti virheellisesti EU-komission säätelevän kondomien kokoja.
Johnson on luvannut pyrkiä uusiin neuvotteluihin EU:n kanssa erosopimuksesta vielä kesän aikana. Brysselin EU-koneisto puolestaan virittäytyy jo kesälomatunnelmaan.
Vallanvaihto voi olla edessä myös Espanjassa. Pääministeri Pedro Sanchezilla on ensi viikon tiistaihin asti aikaa haalia parlamentin enemmistön tuki hallitukselleen. Jos tukea ei löydy, Espanja päätynee uusiin vaaleihin syksyllä.
Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin Kirjeen voi tilata tästä linkistä.
Jos keksit parannusehdotuksia, kerro meille! Voit lähettää meille kysymyksiä ja vinkkejä vastaamalla tähän viestiin. Bon weekend!
Lämmin kiitos lukijoille!
terveisin, Petri