Marjatta ja Matti Kangastuvan, 73, kotitalon pihamaa Nurmon Hyllykalliolla on laitettu niin sanotusti viimeisen päälle. He ovat olleet käytännössä koko pandemian ajan lähestulkoon kotona, joten aikaa puutarhan hoitoon on ollutkin runsaasti.
Kangastuvat kertovat, että eivät ole uskaltaneet tavata koronan aikana muita kuin muutamaa läheistä perheenjäsentä, ja heitäkin lähinnä vain ulkona maskien kanssa.
Tilanne surettaa ja edelleen pelottaakin, vaikka ensimmäiset rokoteannoksetkin on jo saatu.
– Tämän ikäiseen kun se korona isköö, se on puuturkki vierelle ja sitä rataa. Että siitä ei selviä millään, kun ei meinaa nuoremmatkaan selvitä, Matti Kangastupa heittää hieman virnistäen.
– Tuttavia emme ole uskaltaneet tavata ollenkaan, mutta ehkä pikkuhiljaa voisi vähän höllätä rajoituksia ja tavata vaikka ulkotiloissa, Marjatta Kangastupa miettii.
50 vuotta naimisissa ollut pariskunta on kuitenkin tyytyväinen siihen, että pandemia-aikaa on saanut elää yhdessä toisen kanssa.
– En tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos olisi pitänyt olla ihan yksin. Ei uskalla ajatellakaan sitä, olisi ollut varmasti rankkaa. Onneksi on puhelimet, Marjatta miettii.
Osa voi elää eristyksissä edelleen
Eläkeliitto teki MTV Uutisten kanssa kyselyn jäsenilleen siitä, miten eläkeläiset ovat kokeneet korona-ajan. Kyselyyn vastasi yli 10 000 liiton jäsentä, ja toiminnanjohtaja Anssi Kemppi toteaakin ajan olleen osalle raskas.
– Yli 70-vuotiaat ja riskiryhmiin kuuluvat kansalaiset kehotettiin pääministeri Sanna Marinin toimesta vetäytymään sosiaaliseen eristykseen ”karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin” maaliskuussa 2020. Tämä eristys on jatkunut yli 70-vuotiaiden kohdalla enemmän tai vähemmän näihin päiviin asti, Kemppi toteaa.
Kempin mukaan lähes joka toinen ikääntynyt kokee, että kokemus yksinäisyydestä on kasvanut koronan aikana paljon tai jonkin verran.
Lähes viidennes uskoo myös, että normaali arki palaa vasta joskus myöhemmin tai ei ollenkaan.
– Rokotusten eteneminen on tuonut valoa ja toivoa, mutta edelleen esimerkiksi Eläkeliiton yhdistystenkin toiminta on minimissä, Kemppi toteaa.
Hän uskoo, että osa ikäihmisistä voi vielä elää eristyksissä kotonaan sieltä juurikaan poistumatta.
– Toki näin totaalista eristäytymistä näkee käsittääkseni enää harvemmin. Oman arvioni mukaan juuri rokotteet ovat helpottaneet ikääntyneillä aavistuksen normaalimpaan arkeen palaamista.
Eläkeliitto toivookin, että rokotusten edistymisen myötä yhdistysten kulttuuri- ja liikuntatoiminta sekä muut kohtaamiset saataisiin jälleen täyteen vauhtiin.
– Kontakteista eristäytymiselläkin kun saattaa olla vakavia vaikutuksia ikääntyneiden hyvinvointiin, kuten kyselymmekin osoitti, Kemppi painottaa.
"Kenenkään ei tarvitse jäädä neljän seinän sisälle"
Tänä keväänä koronatilanne on muun muassa rokotusten takia monin paikoin helpompi kuin vuosi sitten.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla ei ikäihmisiin erikseen kohdistuneita rajoituksia ole juurikaan tarvittu, toteaa ylilääkäri Matti Rekiaro Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksiköstä.
– Tervettä harkintaa käyttäen voidaan ilman muuta avartaa tapaamisia, eikä kenenkään tarvitse jäädä neljän seinän sisälle.
Tapaamisissa pitää kuitenkin muistaa noudattaa edelleen suosituksia ja tavata esimerkiksi vain niitä ihmisiä, joiden kanssa on jo muutenkin tekemisissä. Uusia kontakteja ei suositella otettavaksi eli riskejä pitää edelleen minimoida.
– Lisäksi tapaaminen on turvallisempaa, jos kaikki ovat rokotettuja, Rekiaro muistuttaa.
Suositukset sekä rajoitukset vaihtelevat hyvin paljon alueittain. Esimerkiksi tähän saakka rauhallisena tartuntojen osalta pysynyt Keski-Pohjanmaa siirtyi viime sunnuntaina (16.5.) leviämisvaiheeseen ensimmäistä kertaa pandemian aikana.
Marjatta ja Matti Kangastupa näkevät jo valoa koronatilanteessa, mutta eivät ole varmoja, uskaltavatko he löysätä kaikista omistakaan rajoituksista vielä senkään jälkeen, kun toiset tehosteannokset on saatu.
– Emme ole ihan varmoja, voiko siihen luottaa, että on turvallista sen jälkeenkään. Emme oikein luota vielä rokotteen tehoon, ja pelottaa, että se [korona] vielä jostakin tarttuu, he pohtivat.
Eniten odotetaan sitä, että vieraita pääsisi kotiin sisällekin
THL:n ohjeistus on, että lähikontakteissa on hyvä noudattaa edelleen pidättyvää linjaa yksilöllistä harkintaa käyttäen, ottaen huomioon henkilön kokonaistilanne ja yksilölliset riskitekijät.
Iäkkään ihmisen kohdalla ylilääkäri Matti Rekiaro kehoittaa punnitsemaan tämän kokonaisvointia.
– Jos vointi on heikentynyt merkittävästi vuoden aikana, on tärkeää kohentaa kuntoa ulkoilemalla mahdollisuuksien mukaan.
Eläkeliiton kyselyyn vastanneista valtaosa odottaa sitä, että voi tavata tuttavia ja perheenjäseniä kotioloissa. Tätä odottavat myös Marjatta ja Matti Kangastupa.
– Sitä vain odotan, että saa kutsua vieraita ihan sisälle asti, Marjatta toteaa.
Autoja aikanaan ammatikseenkin laittaneella ja nyt samaa harrastavalla Matti Kangastuvalla on toinenkin toive.
– Että pääsisi taas käymään vaikkapa varaosaliikkeissä ihan muuten vain kiertelemässä ja katselemassa. Aina ei tarvitsisi mitään ostakaan, mutta pääsisi pois kotoa silloin kun tulee tylsää, hän virnuilee ja vilkaisee vaimoaan.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 24.5. kello 23 saakka.