Pyhtään Siltakylään aiotaan rakentaa uudenlainen monitoimikerrostalo. Kuusikerroksisen talon neljä ylintä kerrosta varataan asunnoille ja kahteen alimpaan kerrokseen tulee tiloja yrityksille kuten ravintolalle ja kampaamolle.

Erikoista on, että asukkaiden ja yritysten väliin talon toiseen kerrokseen muuttaa koko Pyhtään kunnanvirasto. Rakennuttajan mukaan tällainen yhdistelmä on Suomessa hyvin harvinainen.

– Asuntoja olemme tehneet paljon rivitaloista kerrostaloihin. Autotalojakin olemme tehneet sekä erilaisia liiketiloja, mutta tämä on kyllä lajissaan ensimmäinen, kertoo FH Invest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Antti Viskari.

Kunta on uusien tilojen tarpeessa, koska nykyinen kunnanvirasto on tullut tiensä päähän.

– Vanha rakennus on sinänsä viihtyisä ja sympaattinen, mutta vikaakin siitä löytyy. Auttamatta edessä olisi iso peruskorjaus. Kun punnittiin vaihtoehdotjärkevimmäksi ratkaisuksi nousi muuttaminen uusiin tiloihin, kunnanjohtaja Olli Nuuttila kertoo.

Pörrille ei ole kerrottu

Motellinrantaan rakennettava talo on osa Siltakylän alueen kehittämistä koko Pyhtään keskustaksi.

– Raha on toki yhtenä syynä, ettei vanhaan kannata enää sijoittaa, mutta kyllä sijainnillakin on merkitys. Palvelut ovat jatkossa lähellä, sanoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Kunnan työntekijöiden kesken on keskusteltu tulevasta ja pohdittu, millaista toimistoympäristöä kukakin kaipaa. Vain yhdelle työntekijälle edessä olevasta muutosta ei ole kerrottu. Pyhtään kunnantalolla jo vuosia viettänyt virastokissa Pörri ylennettiin taannoin yhdeksi kunnan työntekijöistä, ja se sai hiljattain oman henkilökortin.

– Emme ole vielä kertoneet Pörrille edessä olevasta muutosta. Se saattaa tulla vähän järkytyksenä, mutta eiköhän siitäkin yli päästä, arvelee kunnanjohtaja Olli Nuuttila.

Vuokralaisia ja senioreja

Pyhtäällä selvitettiin vuonna 2016 kuntalaisten halukkuutta asua kerrostalossa. Vajaasta sadasta vastauksesta paljastui tasainen kannatus omistusasunnon, senioritalon ja vuokra-asumisen kesken. Pyhtäänlinna nimeä kantava talo mahdollistaa kaikkia nämä asumismuodot.

– Vanhemmalle väelle esteettömiä asuntoja palveluiden ollessa lähellä. Ja jos yksityissijoittajia lähtee mukaan, mahdollistuu omistusasuminen lisäksi myös vuokra-asuminen, kertoo Pyhtään tekninen johtaja Janne Kaulio.

Kun suoraan kunnanviraston yläpuolella asuu neljä kerroksellista kunnan asukkaita, palaute kunnan palveluista voi lisääntyä. Kunnanjohtaja Olli Nuuttila ei tästä hätkähdä.

– On ihan toivottavaa, että yläkerrasta alakertaan tulee suoraa palautetta. Neljä kerrosta edustaa kuitenkin varsin pientä otantaa kunnan asukkaista.

Ei lainkaan kynnyksiä

Talon rakentamisessa satsataan nykyaikaisiin menetelmiin. Talossa liikkuminen on helppoa, sillä kynnyksiä ei ole käytännössä lainkaan ja ovet avautuvat sähköisesti.

– Merkittävää on se, ettei rappusia tarvitse juurikaan kävellä. Asuntoihin ja saunaan pääsee jopa pyörätuolilla, kertoo Antti Viskari.

Yrittäjiltä on kantautunut viesti, ettei Pyhtäällä ole nykyisellään riittävästi toimitiloja.

– Yhtenä kasvun esteenä yrittäjien mukaan on toimitilojen niukkuus. Uusi talo tulee osaltaan helpottamaan tätä huolta ja tarjoamaan lisää tiloja yritysten käyttöön, sanoo kunnanjohtaja Olli Nuuttila.

Talon suunnittelu on jo täydessä vauhdissa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2018 syksyllä, ja valmista pitäisi olla syksyllä 2019.

Entinen kansanedustaja, nykyinen viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtaja Mikael Jungner kertoo eronneensa SDP:stä. Jungner kertoo asiasta Facebook-päivityksessään.

Eron syynä Jungner sanoo olevan alkoholilain käsittely. Eduskunta päätti tänään nostaa kaupoissa myytävän alkoholin prosenttirajan 5,5:een. Oppositiopuolue SDP vastusti lähes yksimielisesti prosenttirajan nostamista.

– Erosin juuri SDPstä. Tämän alkoholilakikäsittelyn tiimoilta viimein ymmärsin, kuinka erillemme olimme vuosien mittaan kasvaneet, Jungner kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mukaansa SDP ei ole enää se puolue, josta hän aikoinaan innostui.

– Kauppojen aukiolo, työperäinen maahanmuutto, paperittomien oikeudet, tieliikennekaari, kasvuyrittäjyys... Tämä ei ole enää se puolue, josta aikoinaan innostuin. Hienot yhteiset menneet vuodet eivät ole yksin syy jatkaa yhdessä silloin, kun mikään muu ei enää toimi, Junger jatkaa.

Jungner toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 2011–2015. Hän oli SDP:n puoluesihteeri vuosina 2010–2012. Sitä ennen hän toimi Yleisradion toimitusjohtajana.

Mikael Jungner perustelee eroaan illan Pressiklubissa TV1:ssä klo 20. Voit katsoa ohjelman Yle Areenassa.

Lue myös:

Pekka Puska arvostelee kovin sanoin oman puolueensa toimintaa alkoholiäänestyksessä: "Vastoin keskustalaista ideologiaa"

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta 5,5 prosenttiin

Täpärä äänestys ratkaisi nelosoluen tulon kauppoihin – Katso listasta, miten kukin kansanedustaja äänesti

Missä EU-maassa juodaan eniten olutta, missä viiniä? Testaa tietosi

Kauppa kiittelee olutäänestystä – "Pienet ruokakaupat hyötyvät ja ne, joilla ei ole Alkoa kyljessään"

Rinne ruttaa alkoholilain – Saarikko lupaa Alkon monopolin säilyvän

Kotimaisesta kirjolohesta löydetyn IHN-viruksen vaikutukset iskevät kalan tuotantoon ja vientiin.

Ensimmäistä kertaa lohikalojen virustauti havaittiin Pohjois-Pohjanmaalla Iissä sijaitsevassa merialueen kalanviljelylaitoksessa. Sittemmin virustautia on todettu myös toisella laitoksella Iin kunnassa.

Kolmas tapaus löydettiin Kymijoen vesistöalueelta Tervon kunnasta, jossa sijaitsee yksi Suomen suurimpia kalanviljelylaitoksia.

Evira on perustanut viruksen havaintoalueiden ympärille rajoitusalueen, jossa vyöhykkeellä toimivat kalalaitokset on määrätty elävien, taudille alttiiden tai taudin levittäjälajeiksi katsottavien kalalajien siirtokieltoon. Evira on myös kieltänyt istuttamasta alueelle lajeja, jotka ovat alttiita IHN-virukselle.

Rajoitusvyöhyke kattaa koko Kymijoen vesistöalueen, joka sijoittuu pääasiassa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntiin. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista vesistöistä.

Eviran rajoitukset ovat toistaiseksi voimassaolevia.

Joillakin laitoksilla kaloja pitäisi nyt siirtää ja siellä tilanne on akuutti. Tuomo Toikkanen

Viitasaarella toimivan Muuttolan Lohen yrittäjä Tuomo Toikkasen mukaan oli shokki kuulla, että virus on levinnyt omalle alueelle. Yrittäjä kertoo, että rajoitukset näkyvät jo kalakasvattamojen arjessa.

– Joillakin laitoksilla kaloja pitäisi nyt siirtää ja siellä tilanne on akuutti. Meidän kohdalla asian olisi selvittävä ennen helmikuuta, yrittäjä tuumaa.

Myös Eviran tutkimusyksikön johtaja Tuija Gadd myöntää rajoitusten vaikuttavan laitosten elinkeinoon. Sen lisäksi viruksella voi olla vaikutuksia myös vientiin.

– Joidenkin maiden ehdoissa saattaa olla, ettei tuote voi tulla alueelta tai maasta, jossa virusta on todettu. Esimerkiksi Saksassa IHN-tauti on aiheuttanut rajoituksia vientiin.

Kalakasvattamoyrittäjä Tuomo Toikkanen toppuuttelee silti, ettei paniikkiin ole syytä.

– Pitää laittaa jäitä hattuun ja katsoa rauhassa, mitä tapahtuu. Monenlaisesta on selvitty tähänkin asti.

Luonnonvarakeskuksen viestintäpäällikkö Johanna Torkkel sanoo, että kalakasvattamot voivat saada menetettyjä korvauksia valtiolta, koska tauti aiheuttaa kohonnutta kuolleisuutta ja sitä kautta mahdollisen tuotannon keskeytyksen valtion toimesta.

– Käytännössä eläinlääkintähuoltolain nojalla on periaatteessa mahdollista määrätä viljelylaitoksilla valtion varoin kaloja hävitettäväksi, jos se katsotaan parhaaksi torjuntakeinoksi. Tällöin valtio maksaa korvaukset kalojen arvosta eläinlääkintöhuoltomäärärahoista, Torkkel selittää.

Eviran rajoitusten kesto on epäselvä

Hämeen kalatalouskeskuksen toiminnanjohtajan Tomi Rannan mukaan rajoitusten vaikutus kalatalouteen ja vesistöihin riippuu siitä kuinka kauan ne kestävät.

– Pahin skenaario on, että jos rajoitukset jäävät tällaisina voimaan, niin ensi vuosi on istutusten osalta tiettyjen lajien puolesta käytännössä pysähdyksissä, Ranta sanoo.

Hämeessä kannetaan huolta eritoten kuhasta, joka on yksi virusta levittävistä kalalajeista. Hämeessä kuha on merkittävä istutuslaji ja sitä käytetään järvien hoitotyössä petokalana.

– Yksi vuosi ei vaikuta kalakantoihin rajusti. Kirjolohen istutus ja siirtokielto vaikuttaa Hämeessä lähinnä kalastusmatkailuun. Jos tilanne pitkittyy, niin vaikutukset alkavat näkyä pahemminkin, Ranta selittää.

Myös Ranta muistuttaa, että ahtaimmalla ovat kalakasvattamot, joista poikasia ei saada toimitettua.

– Kuhan suurimmat kasvattamot sijaitsevat Keski-Suomessa, jotka toimittavat poikasia tällekin alueelle. Kasvattamoille rajoitukset ovat aikamoinen kuolinisku.

Siirtokielto voi kestää pitkäänkin. Tuija Gadd

Vuonna 2000 Ahvenanmaalla ja Pyhtäällä havaittiin VHS-virus, jonka lähisukulaisiin nyt havaittu IHN-tauti kuuluu. Silloin kalanpoikasten siirtokielto laitoksilta kesti Ahvenanmaalla jopa vuosia.

– Kalojen siirtokielto voi kestää pitkäänkin. Kokonaisuutta kuitenkin punnitaan, eli voiko vyöhykkeitä jatkossa pienentää, tutkimusyksikön johtaja Tuija Gadd Evirasta selittää.

Evira pyrkii paraikaa selvittämään liikehdintää viljelylaitoksilla, joista lohikalojen virustautia on löydetty, ja kuinka laajalle IHN-virus on levinnyt. Viruksen alkuperää ei välttämättä saada koskaan selville.

– Keski-Euroopassa suurimpana syynä IHN-viruksen leviämiseen on kuitenkin pidetty ihmisten liikkumista viljelylaitoksissa.

Ensimmäisen kerran IHN-virus havaittiin 1960-luvulla Yhdysvalloissa Atlantin rannikolla. 1970-luvulla tauti levisi Eurooppaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun IHN-virusta on havaittu Suomessa tai ylipäätään Pohjoismaissa.

Ihmiselle virus on vaaraton ja kala yhä syömäkelpoista

IHN-virus aiheuttaa lohille verenvuotoja sisäelimissä, silmien pullistelua sekä ihon tummumista, ja lisäksi kalat voivat uida epänormaalisti.

Lohikalojen virustauti vaikuttaa eniten pieniin kaloihin. Aikuiset lohet voivat kantaa tautia jopa ilman oireita. Myös jotkut kalalajit, kuten kuha, hauki ja ankerias voivat kantaa tautia vesistöstä toiseen oirehtimatta.

Ihmisiin IHN-tauti ei tartu ja kalaa voi Suomessa syödä normaalisti. Eviran mukaan myöskään muille tasalämpöisille eläimille, kuten koirille ja kissoille IHN-tauti tai siihen sairastuneen kalan syöminen eivät aiheuta terveysvaaraa.

– Mikäli virus todetaan terveen näköisestä kalasta, on kala syömäkelpoista, muistuttaa tutkimusyksikön johtaja Tuija Gadd Evirasta.

Rajoitusvyöhykkeillä voi myös yhä kalastaa normaalisti. Gaddin mukaan on myös mahdollista, että virusta löytyisi luonnonkaloista, mutta niitä ei juurikaan tutkita.

Kansainvälinen rikostuomioistuin Haagissa (ICC) on määrännyt historiansa suurimmat vahingonkorvaukset lapsisotilaille.

Tuomion mukaan Kongossa siepatuille lapsille pitäisi maksaa kaikkiaan kymmenen miljoonaa dollaria eli noin 8,5 miljoonaa euroa.

Lapset siepattiin sissijärjestö UPC:n riveihin, jossa monet heistä pakotettiin joko taistelijoiksi, henkivartijoiksi tai seksiorjiksi.

ICC:n tuomion mukaan maksajaksi joutuu lapsisotilaita värvännyt sotapäällikkö Thomas Lubanga. Tuomioistuin joutui kuitenkin toteamaan, että korvauksia tuskin maksetaan, sillä vangittuna oleva Lubanga on todettu varattomaksi.

Niinpä korvauksia tullaan maksamaan osittain ICC:n omasta rahastosta, joka puolestaan pyytää Kongon demokraattista tasavaltaa osallistumaan korvaussumman kartuttamiseen.

Lubanga tuomittiin vuonna 2012 vankeuteen 14 vuodeksi sotarikoksista, joihin hän syyllistyi maan mineraalirikkaan koillisosan taisteluissa vuosina 2002–2003, mutta uhrien vahingonkorvauksista päätettiin vasta nyt.

Avustusjärjestöt ovat arvioineet, että sisällissota ja sen seuraukset johtivat Kongossa vuosina 1998–2007 noin 5,4 miljoonan ihmisen kuolemaan, mikä on enemmän kuin missään muussa sodassa toisen maailmansodan jälkeen.

Rahoilla psykologista tukea ja ammattikoulutusta

Vahingonkorvauksilla on tarkoitus rahoittaa psykologista tukea ja ammatillista koulutusta aluksi niille 425 uhrille, jotka pystyttiin nimeämään oikeudenkäynnin yhteydessä. Henkeä kohti laskettu korvaussumma on vajaat 7000 euroa.

Konfliktin aikana he kaikki olivat alle 15-vuotiaita.

Todellisuudessa sotapäälliköt sieppasivat paljon suuremman määrän lapsia. ICC:n lausunnon mukaan Lubangan sotarikosten uhriksi joutui satoja tai jopa tuhansia muitakin lapsia.

Suurin osa korvaussummasta onkin varattu myönnettäväksi niille uhreille, jotka selvitetään myöhemmin.

Lubanga kärsii vankeustuomiotaan kongolaisessa vankilassa.

Maaliskuussa ICC tuomitsi toisen kongolaisen sotapäällikön Germain Katangan maksamaan uhreilleen miljoona dollaria.

Mittakaava on niin suuri, ettei arkijärki tahdo summia hahmottaa. Jos ilmastonmuutoksen kiihtymistä halutaan hillitä, tarvitaan tuhansia miljardeja dollareita köyhien ja kehittyvien maiden ilmastotoimiin.

Helsingissä tällä viikolla vieraillut Kansainvälisen rahoituslaitoksen IFC:n varapääjohtaja Nena Stoiljkovic sanoo, että valtioiden budjeteista ei moisia summia irtoa. Kehitysrahoitukseen erikoistunut IFC on osa Maailmanpankkiryhmää.

Stoiljkovicin mukaan kyse ei ole kuitenkaan siitä, etteikö maailmassa olisi tarpeeksi rahaa ratkomaan ihmiskunnan kenties vaikeinta haastetta.

– Tuhansien miljardien pitää tulla yksityisiltä sijoittajilta, pankeilta ja institutionaalisilta sijoittajilta. Käytännössä maailma istuu tuhansien miljardien päällä, mutta rahoitettavia ilmastoprojekteja ei ole tarpeeksi, Stoiljkovic sanoo Ylen haastattelussa.

Investoinnit liikkeelle sekarahoituksella

Esimerkiksi Afrikassa aurinkovoimalla olisi valtava potentiaali maanosan sähköistämisessä ja päästöjen kasvun hillitsemisessä, mutta hankkeita toteutuu tarpeeseen nähden aivan liian vähän.

Syynä ovat Stoiljkovicin mukaan yleensä joko uuden teknologian sisältämät riskit tai hauraisiin maihin investoimisen poliittiset ja taloudelliset riskit.

Hankkeita toteuttavien yritysten riskejä voidaan kuitenkin pienentää köyhissä maissa niin kutsutulla sekarahoituksella, jossa yhdistellään julkista ja yksityistä pääomaa, Stoiljkovic sanoo.

Riskiä pienentää käytännössä se, että sekarahoituksessa lainan tai sijoituksen ehdot ovat lempeämmät kuin markkinaehtoisessa pääomassa. Esimerkiksi lainan korko voi olla tavallista matalampi ja maksuaikataulu joustavampi.

Sekarahoituksen ideana on myös synnyttää puhtaan teknologian markkinoita ja työpaikkoja köyhimpiin maihin niin, että tuen tarve vähenisi jatkossa.

Yritysten kannalta ilmastonmuutoksen torjunta lukeutuu maailman suurimpiin bisnesmahdollisuuksiin. IFC on arvioinut, että pelkästään 21 suurimman kehittyvän talouden suunnittelemat ilmastoinvestoinnit tarjoavat 23 000 miljardin investointimahdollisuudet vuosien 2016–2030 välillä.

Suomi sijoittaa uuteen ilmastorahastoon

Stoiljkovicin näkemykset sekarahoituksesta ovat ajankohtaisia paitsi ilmastomuutoksen torjunnan, myös suomalaisten veronmaksajien kannalta.

Suomen valtion kehitysmaille antama ilmastorahoitus on siirtymässä lahjamuotoisesta kehitysavusta yhä vahvemmin lainoihin ja sijoituksiin perustuvaan rahoitukseen.

Tätä varten Suomi on perustanut hiljattain IFC:n alaisuuteen uuden ilmastorahaston. Valtiovalta on päättänyt sijoittaa rahastoon yhteensä 114 miljoonaa euroa.

Ilmastorahasto ei siis anna lahjarahaa, vaan myöntää lainaa, takuita tai tekee suoria osakesijoituksia sopiviin yrityksiin.

Tavoitteena on vivuttaa Suomen antamaa pottia IFC:n omalla pääomalla ja yksityisiltä sijoittajilta kerättävällä rahalla.

– Jokaista Suomen investoimaa euroa kohden IFC investoi vähintään neljä euroa. Sen päälle keräämme rahaa yksityisiltä sijoittajilta. Parhaimmillaan yksi euro voi poikia kymmenen euron edestä investointeja, Stoiljkovic sanoo.

Ulkoministeriön mukaan rahat sijoitetaan seuraavan viiden vuoden aikana. Ohjelman kesto on 25 vuotta. Tänä aikana sijoitettu pääoma ja sijoitustuotot on määrä maksaa Suomelle takaisin.

IFC tekee investointipäätökset ulkoministeriön kanssa linjattujen ehtojen mukaisesti ja raportoi ministeriölle vuosittain ohjelman kehitysvaikutuksista.

IFC on tehnyt vastaavanlaista yhteistyötä esimerkiksi Kanadan kanssa. Tätä kautta on saatu liikkeelle ilmastorahoitusta noin 300 miljoonaa dollarin edestä viidessä vuodessa.

Päästötöntä sähköntuotantoa Afrikkaan

Rahaa aiotaan ohjata seuraavan viiden vuoden aikana erityisesti päästöttömän sähköntuotannon hankkeisiin Afrikassa, kertoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.).

– Afrikassa sähköntarve vähintään kolminkertaistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tehdäänkö se polttoöljyllä vai auringolla ja tuulella, se on tärkeämpää kuin meidän omat päästömme, Mykkänen perustelee.

Mykkäsen mukaan ilmastorahasto tuo myös suomalaisyrityksille mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa köyhimmissä maissa. Investointimuotoisesta kehitysavusta on jo kokemusta Finnfundin kautta.

– Esimerkiksi kuukausi sitten viimeistelimme Nigeriassa Afrikan suurimman aurinkovoimapuiston sopimuksen, jossa suomalainen Wärtsilä on päätoimittaja. Tämäntyyppisiin hauraisiin maihin on tarkoitus nyt panostaa.

Ulkoministeriö on arvioinut muistiossaan, että ilmastorahaston avulla voidaan parhaimmillaan saavuttaa yhteensä noin 450 000 hiilidioksiditonnin vuotuiset päästövähennykset.

Kepa: Sijoitusmuotoinen ilmastoraha ei auta köyhimpiä

Kaikki eivät ole kuitenkaan innoissaan ilmastorahoituksen uusista tuulista. Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa arvosteli aiemmin syksyllä Suomen ilmastorahoituksen tasoa ja kohdentamista sijoituksiin.

Kepan mukaan investointimuotoiset tuet johtavat siihen, että raha kanavoituu pitkälti ilmastonmuutoksen hillintään, eli esimerkiksi päästövähennyksiin, ilmastonmuutokseen sopeutumisen kustannuksella.

Sopeutumisella viitataan esimerkiksi siihen, miten ruuantuotanto tai puhtaan juomaveden saanti turvataan keskilämpötilan noustessa.

– Kaikkein köyhimmät maat kuitenkin kaipaavat tukea etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen, järjestö kirjoitti tiedotteessaan lokakuussa.

Ilmastorahoituksesta vastaava kehitysministeri Mykkänen sanoo, etteivät lahjaraha ja sijoitusmuotoinen raha kilpaile keskenään.

– Vaikka emme antaisi yhtään sijoitusmuotoista ilmastorahaa, se ei toisi lisää euroja valtiontalouden menokehykseen. Molempia (rahoitustapoja) ehdottomasti tarvitaan. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän on keskeisempää panostaa ilmastonmuutoksen ehkäisyyn eli päästöttömään energiaan, kuin että laittaisimme kaikki panoksen sopeutumiseen.

Hallitus on leikannut tuntuvasti kehitysapurahoja ja ohjannut päästöoikeuksien huutokauppatuloja kehitysmaiden sijasta raskaan teollisuuden päästökauppatukeen.

Kepa huomauttaa, että vielä vuosina 2014–2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia noin 115 miljoonalla eurolla vuodessa. Vuonna 2016 summa putosi 43 miljoonaan euroon.

Mykkäsen mukaan nyt tehtävä 114 miljoonan euron satsaus parantaa tilannetta selvästi.

– Meidän ilmastorahoituksemme on nousemassa lähivuosina vuosien 2014–2015 tasolle. Meillä ei ole ilmastorahoituksessa tasopudotusta, monella muulla alueella (kehitysrahoituksessa) on paljon haasteellisempi tilanne, Mykkänen sanoo.

Ruotsalainen vaatejätti Hennes & Mauritz kertoi perjantaina, että sen marraskuuhun päättyneen vuosineljänneksen myynti tulee jäämään ennusteista. Yhtiön myynti laski pahemmin kuin ainakin vuosikymmeneen, Bloomberg kertoi.

Yhtiön osakekurssi syöksyi Tukholman pörssissä aamupäivällä jopa 15 prosenttia ja painui alhaisimmalle tasolle sitten vuoden 2009. Iltapäivällä lasku oli tasaantunut 13 prosentin tuntumaan.

Sijoittajien pettymyksen taustalla saattaa olla pahimman kilpailijan Inditexin menestys: se raportoi samaan aikaan myyntinsä kasvaneen. Espanjalainen vaatejätti Inditex on muun muassa Zara-ketjun taustalla. Analyytikot ovat olleet myös epäileviä, pärjääkö H&M kilpailussa vain verkossa toimivien, suurten vaatekauppojen kanssa.

Inditexin toimitusjohtaja Pablo Isla sanoi aiemmin tällä viikolla, että yksi yrityksen menestystekijä on ollut mahdollisuus nopeasti ja viime hetkillä päättää, mitä vaatteita se lähettää myytäväksi millekin markkina-alueelle.

H&M:n logistiikka toimii Bloombergin mukaan hitaammin ja on riippuvaisempi vaatteiden kuljetuksista laivoilla Aasiasta. Näin H&M:llä voi mennä viikkoja tai kuukausia saada tietyt vaatemallit tiettyihin myymälöihin.

Vähemmän uusia myymälöitä, entisiä kiinni

Bloombergin keräämien tietojen mukaan H&M:n myynti on laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana vain kolmella vuosineljänneksellä.

H&M:n toimitusjohtaja Karl-Johan Perssonin mukaan yhtiö yrittää vastata muuttuvaan asiakaskäyttäytymiseen kiihdyttämällä muutosohjelmaansa entisestään.

Muutosohjelmaan kuuluu entistä tiiviimpi yhteistyö verkkokaupan ja myymälöiden välillä ja myymälöiden tuotevalikoiman tarkastelu. Yhtiö aikoo lisäksi sulkea myymälöitä suunniteltua enemmän ja avata uusia entistä vähemmän.

Yhtiöstä ei yksilöity, missä myymälöitä suljetaan ja kuinka pian. Vielä aiemmin tänä vuonna yhtiö kertoi, että se aikoo avata lisää myymälöitä, ja näin yrittää paikata verkkokauppojen tuoman rajun kilpailun aiheuttamaa myynnin laskua.

Myös COS, Monki ja Weekday -myymäläbrändit omistavalla vaatejätillä oli 4 553 myymälää eri puolilla maailmaa elokuun lopussa.

Lue myös

Tanskan TV2: H&M ja muut vaateyhtiöt polttavat tonneittain uusia vaatteita – "Tekopyhyyttä", sivaltaa tutkija (15.10.2017)

Kotimaisen vaatebisneksen valopilkut harvassa (22.8.2017)

Espanjalainen vaatejätti Zara kasvaa pysähtymättä: 13-vuotiaana koulun lopettanut perustaja on nyt Euroopan rikkain mies (30.7.2017)

DERRY Pienen puron yli harppaaminen on ainoa rajamuodollisuus David Crockettin Pohjois-Irlannissa ja Irlannin tasavallassa sijaitsevien peltojen välillä. Sukutila perustettiin jo ennen Irlannin jakamista.

EU-jäsenyyden jälkeen elämä helpottui, mutta brexitin takia unionin ulkoraja uhkaa halkaista tilan kahtia.

– Jos tässä olisi kova raja joutuisin tekemään tuntien kiertomatkan rajanylityspaikalle vaikkapa lannoittaakseni Irlannin-puoleiset pellot. En voisi kääntyä pihatieltäni vasemmalle, Crockett selittää.

Rajabyrokratia olisi alueelle raskas taloudellinen isku. Nyt kauppa käy vaivattomasti rajan yli. Lainvalvonnan, sairaanhoidon ja koulutuksen alalla on laajaa yhteistyötä.

Crockett on unionisti eli hän kannattaa Pohjois-Irlannin pysymistä Britannian osana. Tärkeimmästä unionistipuolueesta DUP:sta poiketen hän oli kuitenkin EU-eroa vastaan.

– En voinut uskoa brexit-päätöstä todeksi. EU-erosta tulee taloudellinen katastrofi.

Raja on tulenarka aihe

Pohjois-Irlannissa brexitin luomat uhkakuvat eivät rajoitu talouteen. Tästä saa muistutuksen kun siirtyy Irlannin tasavallasta Pohjois-Irlannin puolelle.

Valtatien varressa Pohjois-Irlantiin tervetulleeksi toivottavasta kyltistä sana “pohjoinen” on sutattu pois. Asialla ovat olleet yhdistynyttä Irlantia ajavat tasavaltalaiset.

Heille mikä tahansa rajamuodollisuus on punainen vaate. EU:n sisämarkkinoiden ulkorajalle tarvittaisiin vähintään elektronista valvontaa, mutta kamerat saatettaisiin tuhota yhdessä yössä.

Derryn kaupungissa Julieann Campbell pelkää, että EU-ero vaarantaa rauhanprosessin.

– Joudumme eristetyksi. Tämä aiheuttaa ongelmia pohjoisen ja etelän välillä. Emme voi hyväksyä minkäänlaista rajaa.

Irlannin yhdistyminen nousi tapetille

Setänsä brittijoukkojen tulituksessa menettänyt Campbell ei pelkää väkivaltaisten aikojen paluuta. Hän uskoo kuitenkin, että Irlannin yhdistymisen suosio on kasvanut EU-jäsenyyden jatkumisen puolesta äänestäneessä Pohjois-Irlannissa.

– Aiemmin en olisi uskonut sen tapahtuvan elinaikanani, mutta nyt se on täysin mahdollista. Ihmiset ovat vihaisia, koska joutuvat eroamaan EU:sta vastoin tahtoaan.

Pohjois-Irlannilla on pitkäperjantain rauhansopimuksen perusteella oikeus yhdistyä Irlantiin, jos kansan enemmistö niin päättää. Tämä antaisi Shane McCaulin kaltaisille derryläisille mahdollisuuden pysyä EU-kansalaisena.

– Minulla ei ole valtavaa halua olla osa yhdistynyttä Irlantia. Mutta minun täytyy kysyä itseltäni, haluanko olla osa maata, jonka hallitus ei välitä rauhanprosessista tai tahdostamme pysyä EU:ssa.

Britannia on pyrkinyt purkamaan tilanteen lupaamalla Pohjois-Irlannin sääntelyn pysyvän yhdenmukaisena Irlannin kanssa EU-eron jälkeenkin. Näin vältetään kova raja, mutta käytännössä järjestely näyttää erehdyttävästi sisämarkkinoiden jäsenyydeltä, josta brittihallitus on luvannut erota.

Jos Britannia määräisi rajamuodollisuudet Pohjois-Irlannin ja muun Britannian välille, unionistit suuttuisivat.

Shane McCaul ihmettelee EU-eron epämääräisyyttä.

– Brexitiä halunneet poliitikot eivät tehneet minkäänlaisia suunnitelmia, on täysi mysteeri kuinka, ero lopulta toteutetaan, McCaul puuskahtaa.

Yle toi viime kuussa uuden Yle.fi-etusivun tarjolle myös sovelluksena älypuhelimille. Nyt Yle.fi-sovellus on ladattu yhteensä jo yli 100 000 kertaa. Voit ladata sovelluksen täältä.

– Kyllähän tämä siltä näyttää, että tällaiselle applikaatiolle oli ja on tilausta, sanoo Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehityksen päällikkö Mika Rahkonen.

– Tämä sovellushan on tietysti vasta ihan taapero-iässä, ja tarkoitus on kehittää sitä vauhdikkaasti. Erityisen paljon odotamme sellaisilta vuorovaikutteisilta jutuilta, joissa yleisö pääsee osallistumaan.

Mahdollisuus äänestää on jo saavuttanut suuren suosion. Katsojat saivat äänestää eilen, ketkä onnistuivat parhaiten Ylen ensimmäisessä vaalikeskustelussa. Kaikkein suosituin äänestys on ollut Linnan juhlien pukuäänestys, jossa annettiin yli 100 000 tykkäystä parhaille puvuille.

Yle.fi-sovellus tarjoilee näyttävästi Ylen parhaat verkkosisällöt. Sovelluksesta löytyy niin uutisia, urheilua kuin ajanvietettäkin.

Lataa Yle.fi-sovellus Androidille ja iOS:lle

Alko kertoo pitävänsä kiinni koko Suomen kattavasta myymäläverkostosta. Yhtiö kommentoi eduskunnan äänestystä verkkosivuillaan perjantaina iltapäivällä.

Arvioiden mukaan alkoholilain kokonaisuudistus vähentää oluen, siiderin ja long drink -juomien myyntiä Alkoissa jopa yli 70 prosenttia. Alkon mukaan tämä pienentää yhtiön liikevaihtoa useita prosentteja.

Viime helmikuussa Alko varoitteli isoista irtisanomisista ja myymälöiden sulkemisista. Syksyllä yhtiö kuitenkin alkoi nähdä tilanteen aiempaa valoisampana.

Alko pitää hyvänä, että etämyynnin mahdollisen sallimisen vaikutuksia selvitetään. Yhtiö ilmaisi huolensa asiasta jo lain valiokuntakäsittelyn aikana.

Alkolla on yhteensä noin 350 myymälää. Niistä eteläisin sijaitsee Hangossa, pohjoisin Nuorgamissa. Lisäksi Alko myy tuotteita verkkokaupassa.

Lue myös:

Täpärä äänestys ratkaisi nelosoluen tulon kauppoihin – Katso listasta, miten kukin kansanedustaja äänesti

Talvella Alko varoitti myymälöiden sulkemisista ja isoista irtisanomisista – nyt on tyystin toinen ääni kellossa

Hämeenlinnan keskustassa Vanajavedessä saattoi perjantaina ihailla kauniita, aivan kuin harsomaisia kuvioita aivan veden pinnassa. Juttumme kuvat on otettu Vanajaveden ylittävältä Viipurintien sillalta iltapäivällä.

Kyseessä on mitä ilmeisimmin suppojää. Hyyteen eli supon muodostumiseen tarvitaan juuri oikeanlaiset olosuhteet eli sopiva lämpötila.

Pintavesi alijäähtyy ja suppokiteitä syntyy vedessä olevien hiukkasten ympärille. Satava lumi voi tehostaa prosessia ja voimistaa alijäähtymistä. Hämeenlinnassakin sateli hiljakseen lunta perjantaina.

Vastaavasta ilmiöstä laajemmassa mitassa oli kyse myös vuonna 2014, jolloin kerroimme nauhaspagetin näköisestä ilmiöstä Hämeenlinnan Suolijärvellä.

Vastikään samankaltainen ilmiö tallentui kuviin myös Hattulan Mierolassa, kertoo Hämeen Sanomat.

Britannian prinssi Harry ja hänen kumppaninsa Meghan Markle avioituvat ensi toukokuussa, ilmoittaa kuningashuone.

Häät järjestetään Pyhän Yrjön kappelissa Windsorin linnassa lauantaina toukokuun 19. päivänä.

33-vuotias prinssi ja 36-vuotias Meghan Markle kihlautuivat viime kuussa puolentoista vuoden seurustelun jälkeen.

Amerikkalainen Markle on ammatiltaan näyttelijä. Pariskunta tapasi alunperin yhteisen tuttavan kautta.

Kuningasperhe on ilmoittanut maksavansa häiden kustannukset.

Prinssi Harry on kruununperimysjärjestyksessä viidentenä.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää vähittäiskaupassa myytävien juomien alkoholipitoisuuden ylärajan nostamista 5,5 prosenttiin huonona ratkaisuna kansantalouden ja kansanterveyden kannalta.

Rinteen mukaan eduskunta päätti prosenttirajan nostosta vaikka se asiantuntijoiden mukaan lisää alkoholin terveyshaittoja ja poliisin henkilöstötarpeita.

– Ymmärrän hyvin, että normaalioloissa alkoholia käyttäville ihmisille on kiva, että kaupasta saa keskiolutta vahvempaa olutta tai muita juomia, mutta kun päättäjän pitää ajatella kokonaisuutta. Tämä on kansantalouden kannalta järjetön ratkaisu. Tämä on myös kansanterveyden kannalta huono ratkaisu, sanoo Rinne.

Rinne pitää huonona myös sitä, että laki ei riittävän selvästi kiellä alkoholin etämyyntiä, toisin sanoen alkoholin ostamista esimerkiksi verkossa ulkomailta niin, että myyjä vastaa tuotteen kuljetuksesta kuluttajalle Suomeen.

– Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan, että jos ei ole kieltoa ja rangaistuksia, ei kieltoa ole oikeasti olemassa, Rinne toteaa.

Helsingin hovioikeus on tehnyt vanhan lain nojalla päätöksen, jossa etämyynti tuomittiin rikokseksi. Päätöksestä odotetaan korkeimman oikeuden ratkaisua. Rinne epäilee, että tuomittavuus voi saada uuden käänteen, jos uudessa laissa ei säädetä etämyyntiä rangaistavaksi.

Hallitus on luvannut selvittää etämyynnin kiellon pikaisesti, mutta Rinne epäilee sen kestävän kuukausia. Sillä aikaa voi Rinteen mukaan käynnistyä kehitys, jossa Alkon yksinoikeus väkevien juomien vähittäiskauppaan häviää.

– Se saattaa johtaa siihen, että Suomen alkoholipolitiikan perusta rapautuu. Me emme enää hallitse sitä kokonaisuutta väkevien viinojen myynnissä, jota tähän asti on pystytty tekemään Alkon monopolin kanssa, sanoo Rinne.

Rinne epäilee myös, että EU:n Suomelle nimenomaan kansanterveydellisillä perusteilla myöntämä poikkeuslupa Alkon monopoliin on vaarassa, jos alkoholilaki näyttää enemmän elinkeinopolitiikalta kuin kansanterveyden turvaamiselta.

– Tässä ajetaan suomalaiseen yhteiskuntaan markkinamallista alkoholipolitiikkaa. Tämä on kokoomuksen politiikan jatkoa alkoholipuolelle, laukoo Rinne.

Saarikko: Alkon monopoli säilyy

Perhe ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) sanoo, että eduskunnan tiukka 98 – 94 äänestystulos vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholiprosentin ylärajan korottamisesta kertoo suomalaisten jakautumisesta suhtautumisessa vahvempien alkoholijuomien saatavuuteen.

Saarikko myöntää, että päätös tehtiin asiantuntijoiden varoituksista huolimatta, eikä hallitus hänen mukaansa missään vaiheessa kiistänyt sitä, että ratkaisusta seuraa esimerkiksi terveyshaittoja.

Saarikko sanoo pitävänsä kuitenkin merkittävänä asiana, että alkoholilaista on saatu aikaan ratkaisu sen jälkeen, kun sitä on yritetty turhaan saada aikaan useamman vaalikauden ajan.

– Jonkinmoinen osoitus suomalaisen yhteiskunnan päätöksentekokyvystä kuitenkin on, että meillä on valmis alkoholilainsäädäntö. Siitä eniten ovat puhuttaneet oluen prosentit, mutta oikeasti tässä tehtiin myös iso uudistus norminpurkuun ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen. Pitää muistaa, että laki, joka nyt vielä on voimassa, piti sisällään pykäliä kieltolain vuoden 1932 ajalta. Laki todella oli uudistuksen tarpeessa, sanoo Saarikko.

Saarikko ei pidä Rinteen tapaan isona ongelmana sitä, että alkoholin etämyyntiä ei erikseen määrätä laissa rangaistavaksi. Hänen mukaansa hallitus vahvisti lain perusteluissa sitä, että tähän asti lainsäädäntöä on oikeusasteissa tulkittu niin, että etämyynti ei ole sallittua.

Etämyynnistä nousseen huolen vuoksi Saarikko sanoo hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien päättäneen, että siitä sorvataan selkeämmin rajoittava pykälä.

– Ensi viikolla asetan työryhmän, johon tulee edustaja muun muassa verottajalta ja Tullista tämän monimutkaisen kysymyksen ratkaisemiseen niin, että päättäjät täällä voivat olla vakuuttuneita siitä ison yhteisen tahdon säilymisestä, että Suomessa jatkossakin on Alkon monopoli, Saarikko lupaa.

Saarikon mukaan Alkon monopolin turvaamisesta on sovittu jo hallitusta perustettaessa. Hän myöntää, että matkan varrella asiasta on ollut poliittisia erimielisyyksiä, jotka on nyt saatu ratkaistua. Saarikon mukaan asian ratkaisua vaikeuttaa muun muassa se, että siinä on varmistettava muun muassa EU:n Alkolle myöntämän monopoliaseman säilyttäminen.

Lue myös:

Pekka Puska arvostelee kovin sanoin oman puolueensa toimintaa alkoholiäänestyksessä: "Vastoin keskustalaista ideologiaa"

Alkoholilaki viimeinen pisara: Mikael Jungner erosi SDP:stä– "Tämä ei ole enää se puolue, josta aikoinaan innostuin"

Espoon kaupunki on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kuljetusyritys Kajon Oy:n tekemistä toistuvista virheistä.

Viimeksi tämän viikon keskiviikkona Kajon jätti erityislapsen kyydistä, vaikkei paikalla ollut vastaanottajaa. Lapsi olisi tarvinnut jatkuvaa aikuisen läsnäoloa.

Kyseessä on kahdestoista vastaava tapaus elokuun alun jälkeen. Kaupunki on jo aiemmin syksyllä reklamoinut toistuvasti Kajonin toiminnan sopimusrikkomuksista ja ottanut käyttöön myös sopimussanktioita.

Espoon kaupungin liiketoimintajohtaja Mauri Suuperko sanoo, että Espoolla suhtaudutaan erittäin vakavasti virheisiin, etenkin kun kyseessä on lasten turvallisuus.

– Erityisen moitittavaa on, että samanlaisia virheitä sattuu aina vain uudestaan eli Kajon Oy ei ole reagoinut niihin riittävällä tavalla. Nyt meidän on saatettava asia poliisin tutkittavaksi, sanoo Suuperko tiedotteessaan.

Edellisen vastaavan virheen jälkeen Espoon kaupunki päätti siirtää neljän koulun piiriin kuuluvat kuljetukset Kajonilta toisille yrityksille kevätlukukauden alusta alkaen.

Poliisi on edistynyt Muuramessa maanantaina tapahtuneen henkirikoksen tutkinnassa. Keski-Suomen käräjäoikeus vangitsi tänään kolme miestä teosta epäiltynä. Rikosta tutkitaan tappona.

Uhri löytyi maanantai-iltana Ruokomäentieltä Muuramen ja Jyväskylän rajalta.

34-vuotias jyväskyläläismies vangittiin käräjäoikeudessa tänään todennäköisin syin epäiltynä ja kaksi muuta, 51-vuotias jyväskyläläismies ja 63-vuotias muuramelaismies syytä epäillä -perusteella.

Poliisi kertoo saaneensa esitutkinnassa selvitettyä tapahtumien kulkua, mutta ei tiedota asiasta enempää tutkinnan ollessa kesken.

Ruokakauppojen vuosien odotus on päättymässä, jos alkoholilaki hyväksytään vielä eduskunnan lopullisessa eli toisessa äänestyksessä.

– Tuskin tässä pidempiä oluthyllyjä lähdetään rakentamaan, mutta kyllä tämä uudistus oli meille erittäin tervetullut, ja se on varsin maltillinen uudistus, Päivittäistavarakaupan toimitusjohtaja Kari Luoto kiittelee.

Kaikki kaupat hyötyvät, mutta kaikkein eniten pienet ruokakaupat, koska ne ovat hävineet kovan hintakilpailun ja aukioloaikojen vapauttamisen vuoksi.

– Erityisesti tämä tasoittaa kilpailuetua, joka on syntynyt siitä, että kauppa joka saa Alkon kylkeensä on hyötynyt tosi paljon. Se kenellä ei ole ollut, on hävinnyt, Luoto sanoo.

Päivittäistavarakauppa arvioi, että kauppakuolemia voidaan välttää oluiden vapauttamisesta johtuvan lisämyynnin myötä.

Hintaero Viroon kapenee

Ostoskäyttäytymisessä, niin alkoholin kuin muidenkin tuotteiden osalta, hinnalla on suuri merkitys. Alenevatko hinnat esimerkiksi suhteessa Alkon vastaaviin tuotteisiin?

– Ihan varmasti tulevat alenemaan. Taloustutkimus on tehnyt selvityksen jossa arvoitiin, että esimerkiksi A-oluen hinta tulisi laskemaan noin 40 prosenttia. Suomelle on tärkeätä, että hintaero Suomen ja Viron välillä näissä tuotteissa tulisi puolittumaan nykyisestä. Tämä tarkoittaisi sitä, että saataisiin kauppaa siirrettyä Suomeen, ja sitä kautta lisää verotuloja, Luoto sanoo.

Luoto sanoo, että markkinat määrittävät mihin hinnat asettuvat, mutta hän viittaa Taloustutkimuksen arvioihin, että 24 tölkin laatikko A-olutta asettuisi noin 33 euron tuntumaan. Alkossa sama tuote maksaa noin 50 euroa laatikko. Keskioluen asemaa vahvempi olut tuskin uhkaa.

– Hinta on merkittävästi keskiolutta kalliimpi, ja valtatuotteena tulee säilymään keskiolut, tämä miedompi olut.

Keskiolut pitää pintansa

Päivittäistavarakaupan mukaan kuluttajat ovat erittäin hintatietoisia nykyään, ja hintaeron kaventuminen Suomen ja Viron välillä siirtää kauppaa Virosta Suomeen.

Yhtenä merkittävänä hyötyjänä pidetään kotimaisia pienpanimoita, joita suomalaiset kuluttajat suosivat. Luoto arvelee, että asia on merkittävä koko panimoalalle.

Kauppojen etujärjestö ei usko alkoholinkulutuksen merkittävään lisääntymiseen. Sen sijaan valikoimat lisääntyvät ja hinnoittelu muuttuu. Myydyin keskiolut on tällä hetkellä on 4,5 prosenttista.

– Suomalaiset ovat valmiita tähän uudistukseen, Luoto vakuuttaa.

Alkoholilla isompi siivu pienissä kaupoissa

Isoissa hypermarketeissa alkoholimyynnin osuus on noin 5 prosenttia liikevaihdosta. Pienissä kaupoissa osuus liikevaihdosta on noin 12-18 prosenttia.

Alkoholin haitoista puhuttaessa Luoto suhtautuu epäilevästi esitettyihin arvioihin.

– Meidän mielestä niissä arvioissa ei ole täysin huomioitu ristiinjoustoja eri kanavien välillä. Tämä tulee väistämättä tarkoittamaan, että matkustajatuonti vähenee ja siirtyy kauppaan Suomeen. Eihän se ole uutta kulutusta Suomessa, Luoto sanoo.

Hän lisää, että on arvioitu yläkanttiin, kuinka paljon ruokakaupassa myydyn alkoholin kokonaisvahvuus tulee nousemaan. Arviot eivät Luodon mukaan perustu tosiasioihin, kuten Tanskan esimerkki tai ravintolatilastot meillä osoittavat.

Lue myös:

Täpärä äänestys ratkaisi nelosoluen tulon kauppoihin – Katso listasta, miten kukin kansanedustaja äänesti

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta 5,5 prosenttiin

Pekka Puska arvostelee kovin sanoin oman puolueensa toimintaa alkoholiäänestyksessä: "Vastoin keskustalaista ideologiaa"

Alko: Palvelemme jatkossakin Hangosta Nuorgamiin

Rinne ruttaa alkoholilain – Saarikko lupaa Alkon monopolin säilyvän

Jäteautojen kuormassa kulkee roskien lisäksi paljon ilmaa. Kirsikkatomaattien muovipakkaus vie roskapussissa ison tilan, joka on täynnä ilmaa. Ilma täyttää käytetyt ketsuppipullot ja monet muut kotitalouksien tyypilliset roskat. Mikä mahtaa olla eniten ilmaa sisäänsä keräävä kotitalousjäte?

Kun tarkemmin alkaa ajatella ilman kuljettamista kotipihoista jätteenkäsittelylaitokselle, tajuaa homman järjettömyyden. Ja kalliin hinnan.

Tähän havaintoon perustuu jätepuristimen kehittäneen Pasi Hyytisen liikeidea.

– Nuukana miehenä yritin painaa oman pihan roskapöntön sisältöä tiiviimmäksi, milloin harjanvarrella, milloin pomppimalla roskien päällä, Hyytinen kertoo muutaman vuoden takaisista ajatuksistaan jätepuristimen keksimisen aikoihin.

Ilmat pihalle

Hyytisen patentoima jätepuristin on yksinkertaiseksi pelkistetty laite, jonka voi helpommillaan ruuvata suoraan pihassa seisovan jäteastian kanteen. Kehittelyssä on myös sellaisia jäteastioita, joihin puristin on kiinnitetty jo valmistusvaiheessa ja itse asiassa puristimesta on kehitelty hieman erilaisia malleja erityyppisiä jäteastioita ajatellen.

Perusidea on kaikissa sama. Kun roskapusseja on heitelty jäteastiaan niin, että se alkaa olla melkein täynnä, käännetään kammesta. Jätepuristimella varustetun jäteastian kannen ulkopuolella on kampi, jota käyttämällä kannen alapuolinen puristuslevy painaa pöntön sisältöä tiukempaan. Kertapuristus painaa jätteitä noin 30 senttiä alemmas.

– Sitten on taas tilaa täyttää jäteastiaa. Eli vain muutaman kerran astian täyttymisen loppuvaiheessa tarvitsee puristinta käyttää, Hyytinen tarkentaa.

Jätepuristimen kehittäjä Pasi Hyytinen MPH-Logistics -yhtiöstä on parannellut ja testannut laitetta vuosia, osin yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Onnistuneen testaamisen jälkeen hän puhui kokeiluun mukaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n.

Yhdeksän eteläkarjalaisen kunnan jätehuollosta vastaava yhtiö antoi puristimia koekäyttöön runsaalle kymmenelle työntekijälleen. Koekäyttäjät asuvat Imatralla ja Lappeenrannassa.

– Kyllä tämä pelaa. Tämä tuo pitemmän päälle kuluttajille hyötyä ja etenkin ilmastohyötyä koko ihmiskunnalle, sanoo logistiikkapäällikkö Kimmo Pöllänen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:stä.

Kolme kertaa enemmän roskapusseja

Puristimen avulla jäteastiaan saa mahtumaan yli kolme kertaa enemmän roskapusseja kuin ilman puristamista. Samalla vähenee astian tyhjennystarve, joka puolestaan vähentää jätteenkuljetuksen kustannuksia ja siitä aiheutuvia ilmastopäästöjä.

– Teemme Etelä-Karjalassa noin miljoona jäteastian tyhjennystä vuodessa. Jätepuristin vähentää tyhjennysten tarvetta eli roskan ajo vähenee, sanoo toimitusjohtaja Mika Suomalainen Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:stä.

Se, kuinka paljon tyhjennyksen tarve tulee vähenemään, riippuu arvion antajan näkökulmasta. Mika Suomalainen heittää miljoonan vuosittaisen tyhjennyksen vähenevän noin parilla sadallatuhannella tyhjennyksellä.

Laitteen kehittäjän Pasi Hyytisen mukaan tyhjennykset vähenevät huomattavasti enemmän.

Eniten kokonaisuus riippuu tietenkin siitä, miten kuluttajat innostuvat jätepuristimia hankkimaan.

Jätepuristimien käyttöä on nyt seurattu kuukauden ajan. Erityisesti huomiota on kiinnitetty jäteastian tyhjentämiseen. Normaalin noin 14 kilon jäteastian sijaan jäteauton kuljettajan on raahattava yli 40 painavaa astiaa. Pasi Hyytisen mukaan jätteen saisi tarvittaessa puristettua niin tiukkaan, että astiaan mahtuisi 60 kiloa jätettä.

– Hiukan raskaampaa se sitten kuljettajalle on, koska käsinhän näitä siirrellään. Tosin se tyhjennysmäärä kaiken kaikkiaan vaikka viikon sisällä tulee myös alenemaan, Kimmo Pöllänen sanoo.

Ongelmana laiskat lajittelijat

Täysin ongelmaton jäteastian pidentyvä tyhjennysväli ei ole. Ohjeistuksesta huolimatta Etelä-Karjalan alueella sekajätteestä on biojätettä noin neljännes. Kesäkuumalla se tietää hygieniaongelmaa.

– Kyllä se pieni ongelma voi olla mutta aivan voitettavissa. Se on ihmisten omasta käytöksestä kiinni, logistiikkapäällikkö Pöllänen miettii.

Neljännes biojätettä sekajätteessä on Etelä-Karjalan Jätehuollon Mika Suomalaisen ja Kimmo Pölläsen mukaan koko maan mittakaavassa hyvä tulos. Monilla kaupunkiseuduilla kotitaloudet lajittelevat biojätteen pois sekajätteestä huomattavasti haluttomammin.

Muovinkeräysastiassa tila täyttyy ilmalla vielä paljon sekajätettäkin enemmän. Tyhjät muovipakkaukset sisältävät ilmaa isot määrät.

– Jopa 90 prosenttia muovinkeräysastiassa on ilmaa, Pasi Hyytinen sanoo.

Vähenevään ilman kuljettamiseen roska-autoissa eivät tietenkään suhtaudu suopeasti ne alan yritykset, joiden tulo perustuu jäteastioiden tyhjennyskertojen lukumäärään.

– Varmasti on kovaa vastustusta luvassa, kun puristimen käyttöaluetta lähdetään Suomessa laajentamaan, toteaa laitteen kehittäjä Pasi Hyytinen. Hänen mukaansa ensimmäiset jätepuristimet tulevat myyntiin vuoden alussa. Hinta kuluttajalle on noin 200 euroa.

"Maakunnassa kuuluisin sali". "Erinomainen akustiikka". "Pitäisi markkinoida laajalla rintamalla". "Ei missään tapauksessa saa tapauksessa sulkea".

Suolahtisalilla on paikka monen äänekoskisen sydämessä, mutta sali uhkaa hiljetä ensi vuonna.

Salin omistaja Keski-Suomen Kansanopiston Kannatusyhdistys on jo pitkään yrittänyt myydä rakennushistoriallisesti arvokasta kuuden rakennuksen kokonaisuutta, johon Suolahtisalikin kuuluu.

Ja vaikka kauppaa ei syntyisikään, omistaja aikoo lopettaa salin käytön ensi vuonna.

Se tietäisi sitä, että lukuisat musiikkitilaisuudet jäisivät vaille esityspaikkaa.

Äänekosken kaupungilla on ollut tilaan sen rakentamisesta lähtien vain käyttöoikeus, ei omistussuhdetta. Vapaa-aikajohtaja Markku Auvisen mukaan sopimukseen on kuulunut, että omistaja ylläpitää taloa.

Huolto- ja korjaustöitä ei salissa kuitenkaan ole tehty vuosiin. Muutama vuosi sitten Äänekosken kaupunki arvioi korjausvelan nousevan yli puoleen miljoonaan euroon.

Opisto on ilmoittanut halustaan luovuttaa salin kaupungille, mutta siihen ei haluta tarttua ennen kuntokartoitusta, jossa tila Auvisen mukaan "nuohotaan joka suunnalta". Kaupungille 30 000 euroa maksava kartoitus valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

– Sen jälkeen päättäjät joutuvat pohtimaan, minkätasoinen korjaustarve on, Auvinen sanoo.

Se olisi hyvä muistaa, että sen paremmin negatiivisia kuin positiivisia päätöksiä ei ole salin osalta tehty. Vapaa-aikajohtaja Markku Auvinen

Vaikka kaupunki saisi salin ilmaiseksi, kustannukset olisivat silti suuret, jo korjausvelan vuoksi. Lisäksi kaikilla kuudella rakennuksella on esimerkiksi yhteinen lämmitysjärjestelmä, jolloin vain salin käyttäminen vaatisi oman järjestelmän.

Jos salirakennus erotettaisiin omaksi kiinteistöksi, se tarvitsisi omat sähkö-, vesi- ja jätevesiliittymät. Myös käyttökustannukset ovat korkeat.

Mikäli sali ja sitä ympäröivät rakennukset saavat uuden omistajan, kaupungilla olisi halu jatkaa sopimusta salin käytöstä.

– Se tietysti edellyttää, että tila on kunnossa, Auvinen huomauttaa.

Auvinen myöntää, että kaupungin näkökulmasta Suolahtisali on tärkeä, koska korvaavaa tilaa ei ole. Myös salin akustiikkaa pidetään erinomaisena, mutta kovin suuria tapahtumia ei sinne mahdu.

– Se olisi hyvä muistaa, että sen paremmin negatiivisia kuin positiivisia päätöksiä ei ole salin osalta tehty. Katsotaan nyt rauhassa, mitä kuntoarviosta käy ilmi.

Keski-Suomen Kansanopiston Kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Jaana Tani vahvistaa, että Opiston kampus sulkeutuu vuodenvaihteen jälkeen. Hänen mukaansa ensisijainen tavoite on myydä koko kiinteistö eli tontti ja kaikki rakennukset.

– Kaupunki voi ostaa Suolahtisalin, mutta se ei ole halunnut, Tani sanoo.

Yksi näkökulma asiaan on myös salin sijainti, jota pidetään ongelmallisena: Äänekosken keskustasta, jossa esimerkiksi Ala-Keiteleen musiikkiopisto sijaitsee, matkaa on noin kymmenen kilometriä.

Kaupunginvaltuutetun ja Suolahden kyläyhdistyksen puheenjohtajan Matti Virtasen mielestä kaikkien kannalta olisi paras ratkaisu, että koko alue saisi uuden omistajan ja kaupunki voisi jatkaa vuokralaisena.

Virtanen kuitenkin ihmettelee, miksi kaupunki antautuu häädettäväksi mukisematta.

– Olin itse salin rakentamistoimikunnassa mukana. Silloin annettiin sadan vuoden vuokraoikeus kaupungille ja kaupunki haki siihen kiinnityksen. Ihmettelen, kuka virkamiehistä on myöntynyt siihen, ettei kaupunki ensi vuonna tilaa käyttäisi.

Neuvottelut käydään ensin, mutta sen jälkeen kaupungin pitäisi ottaa tila hallintaansa ja jakaa vuorot entiseen tapaan. Matti Virtanen

Virtasen mielestä kiinnitys lakkaa olemasta vasta, kun kannatusyhdistys lopettaa toimintansa.

– Neuvottelut käydään ensin, mutta sen jälkeen kaupungin pitäisi ottaa tila hallintaansa ja jakaa vuorot entiseen tapaan.

Äänekosken kaupunki on järjestänyt salissa tänä vuonna Auvisen mukaan noin 40 tapahtumaa. Huippuvuosina luku oli kaksinkertainen.

Salin ääni- ja valotekniikan, joka Auvisen mukaan on jo vanhentunut, omistaa Äänekosken kaupunki. Samoin flyygelin.

Tällä hetkellä ainoa työntekijä on salin vahtimestari, joka on kannatusyhdistyksen palkkalistoilla.

Samassa rakennuksessa Suolahtisalin kanssa on toiminut alaikäisten turvapaikanhakijoiden ryhmäkoti, mutta sekin on loppumassa.

Opiston tiloja on käytetty harvakseltaan yksityisiin juhlatilaisuuksiin, ja se oli majoitustilana Äänekosken biotuotetehtaan rakentajille.

Alueen ihmisiä salin kohtalo huolettaa, ja säilyttämisen puolesta on vireillä vetoomus, johon kerätään nimiä.

Kuusankosken Sairaalanmäellä on leikattu perjantaina viimeinen potilas. Nyt Pohjois-Kymen sairaalan leikkaussalit ovat sulkeneet ovensa lopullisesti. Jatkossa leikkaushoitoa tarvitsevat kouvolalaiset hoidetaan Kymenlaakson keskussairaalassa Kotkassa.

Terveydenhuoltolain muuttuessa Pohjois-Kymen sairaala keskittyy vastaisuudessa kuntouttavaan hoitoon.

Viimeisenä päivänä leikkaussaleissa työskenteli vajaat kaksikymmentä henkilöä. Leikattavia potilaita oli kolme.

– Haikea päivä, kuvailee tunnelmia osastonhoitaja Taina Soininen.

Haikeutta lievitettiin taukohuoneeseen katetulla kahvipöydällä. Tarjolla oli muun muassa täytekakkua ja karjalanpiirakoita.

Henkilökunta pyörähti paikalla vaihtamassa ajatuksia kun töiltään ehtivät. Myös sairaalan muilta osastoilta ja hallinnosta käytiin tervehtimässä ja hyvästelemässä.

Leikkausosaston käytävillä ja taukohuoneessa halattiin perjantaina useasti.

– Illalla meillä on työajan päätyttyä vielä tilaisuus niillekin, jotka ovat jo lähteneet vuoden aikana täältä pois. Muistellaan menneitä yhdessä, kuvailee Taina Soininen.

"Tsemppiä!"

Yksi viimeisistä Sairaalanmäen leikkauspotilaista oli Ulla Parkkali. Hän valmistautui aamulla yhdeksältä alkavaan käsileikkaukseen.

– Päiväkirurginen leikkaus, pääsen jo aamupäivän aikana kotiin.

Parkkali olisi mielellään pitänyt leikkausosaston Sairaalanmäellä.

– Helpompaahan se olisi ollut meille lähellä asuville. Surullista, että täällä ei enää leikata.

Pohjois-Kymen sairaala henkilökuntineen on Kuusankoskella asuvalle Parkkalille tuttu, se on hänenkin työpaikkansa. Parkkali työskentelee sairaalan tekstinkäsittelyssä eli hän huolehtii lääkäreiden sanelujen viimeistelystä.

– Tsemppiä vaan hoitohenkilökunnalle, ei tässä oikein muuta osaa sanoa.

Ison muutoksen huipennus

Pohjois-Kymen sairaalan leikkaussalitoiminta on kokenut ison muutoksen kuluneen vuoden aikana. Vielä vuosi sitten henkilökuntaa oli lähes kolmekymmentä, mutta osa on hakeutunut muualle töihin viime kuukausien aikana.

– Oman alan töihin on lähdetty sekä julkiselle että yksityiselle puolelle. Paikkakunnista varsinkin Lappeenranta on vetänyt väkeämme. Osa hoitajista on myös vaihtanut alaa, kertaa Soininen menneen vuoden tapahtumia.

Hoitajien siirtyminen muualle on tarkoittanut myös leikkaussalien käytön vähentämistä samalla kun henkilökunnan määrä on pienentynyt. Vielä keväällä Pohjois-Kymen sairaalassa käytettiin neljää, aika ajoin viittäkin leikkaussalia, syksyllä enää kahta tai kolmea.

– Kouvola on menettänyt monta hyvää osaajaa, puuskahtaa osastonhoitaja Taina Soininen.

Leikkausosaston toiminnan loppuminen Pohjois-Kymen sairaalassa tietää myös eläköitymisiä.

Yksi eläkkeelle jäävistä on osastonhoitaja Marja Parkkonen, jolle leikkaussalit ehtivät tulla tutuiksi kolmen vuosikymmenen ajan.

Terveydenhuollon uudistuksesta ja sen vaikutuksista Parkkosella on selvä näkemys.

– Sotekuvioissa Kouvola on suuri häviäjä.

Hollannissa sotilaspoliisi on ampunut veitsen kanssa liikkunutta miestä Schipholin kansainvälisellä lentoasemalla. Tapaukseen ei vaikuta liittyvän terrorismimotiivia.

– Sotilaspoliisi ampui miestä, kun tämä uhkaili veitsen kanssa. Tilanne on nyt turvallinen, sotilaspoliisin Twitter-tilillä kerrottiin.

Mies oli uhannut poliiseja näiden toimistossa, joka sijaitsee lentoaseman vilkkaan sisääntuloaulan luona. Alueella sijaitsee useita ravintoloita ja kahviloita.

– Tänä iltapäivänä mies tuli Marechausseen [sotilaspoliisin] toimistoon ja uhkasi kollegoitani veitsellä, poliisin tiedottaja Dennis Muller kertoi.

– Häntä ammuttiin jalkaan ja vietiin sairaalaan Amsterdamiin.

Miehen motiiveja ei tiedetä ja häntä kuullaan hänen saatuaan hoitoa. Uutistoimisto AP:n mukaan poliisi ei käsittele tapausta terrori-iskuna. Muller luonnehti miehen olleen "hämmentynyt".

Lentoaseman sisääntulohalli Schiphol Plaza suljettiin hetkeksi yleisöltä mutta se avattiin pian uudelleen pientä eristettyä aluetta lukuun ottamatta.

AFP:n kirjeenvaihtajat näkivät, että poliisin toimisto ja viereinen Starbucks-kahvila oli suljettu eristysnauhoilla ja paikalle oli tuotu sermejä suojaamaan aluetta katseilta.

Lentoliikenne ei tiettävästi häiriintynyt. Amsterdamin ulkopuolella sijaitseva Schiphol on yksi Euroopan vilkkaimmista lentokentistä.

Päivitetty kello 20.40 uusimmilla tiedoilla tapauksesta.