Espoolaisen Marika Heijarin veli on asunut Karjalohjan Pipolassa yli 30 vuotta. Paikka on muodostunut veljelle ja koko perheelle hyvin rakkaaksi.

– Tämä on turvallisessa paikassa. Vähän syrjässä, mutta tässä on kuitenkin kauppa, päivätoimintaa ja työkeskus lähellä. Täällä voi liikkua vapaasti pihapiirissä ja käydä pitkilläkin kävelyretkillä itsenäisesti.

Heijari on tavoittanut yli 20 Pipolan asukkaan omaisen, ja kaikki he toivovat nykyasukkaiden saavan viettää loppuikänsä tutussa paikassa.

– Kyllä me omaisina olemme sitä mieltä, että tämä on juuri näille kehitysvammaisille se paras ja turvallisin paikka.

Hoivakodissa pitkän työuran tehnyt Marja Wuorinen muistelee puolestaan, että asukkaille on aikanaan luvattu sija Pipolasta niin pitkäksi aikaa kuin he haluavat siellä olla.

Rinnekoti puolustautuu: Tilat eivät täytä vaatimuksia

Rinnekoti-säätiö on selvittänyt vaihtoehtoja, joiden avulla Pipolan toimintaa voisi kehittää perhehoidon suuntaan. Se vaatisi kuitenkin mittavia remontteja, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että toiminta ei olisi kannattavaa.

– Emme lähde investoimaan kiinteistöjen kunnostamiseen, koska meillä ei ole mitään takuuta siitä, että meillä olisi tulevaisuudessa riittävästi asiakkaita, Rinnekoti-säätiön palveluliiketoiminnan johtaja Leila Rutanen kuvailee tilannetta.

Rutanen ymmärtää omaisten huolen, mutta muistuttaa myös, että jokaisen asukkaan kotikunta tekee päätöksen heidän sosiaalipalveluistaan.

– Kotikunta arvioi asiakkaan palvelutarpeen, päättää mitä palvelua asiakkaalle myönnetään ja missä se tuotetaan. Meillä on Pipolassa tällä hetkellä asukkaita yli kymmenestä eri kunnasta. Pidän kuitenkin hyvin epätodennäköisenä, että sinne enää muuttaisi uusia asukkaita ilman valmiita sidoksia Karjalohjan suuntaan, Leila Rutanen arvioi.

Omaisten toiveissa on uusi palveluntarjoaja

Rinnekoti-säätiö tarjoaa Pipolan asukkaille paikkoja muista yksiköistään Uudellamaalla. Omaiset toivovat puolestaan uutta palveluntarjoajaa Pipolan tiloihin.

– Totta kai olemme valmiita tekemään yhteistyötä uuden toimijan kanssa, jos sellainen löytyy, Rinnekoti-säätiön Rutanen lupaa.

Niin tai näin, Marika Heijarin viesti on varsin selvä.

– Minun veljeni ei lähde täältä minnekään. Tämä on hänen kotinsa. Uskon, että toiminta jatkuu ilman Rinnekotiakin.

Sote-uudistuksen lakiluonnos valinnanvapaudesta saa hyytävän tuomion maakunnista tänään päättyneellä lausuntokierroksella. Etenkin erikoissairaanhoidosta vastaavat sairaanhoitopiirit suhtautuvat suurin joukoin kriittisesti lakiluonnokseen kokonaisuutena.

Suopeutta lakiluonnokseen heltiää vajaalta kymmeneltä maakuntaliitolta ja sairaanhoitopiiriltä, mutta enemmistö niistäkin suhtautuu kriittisesti keskeisimpiin ehdotuksiin.

Yle uutiset luki koko maan sairaanhoitopiirien ja maakuntaliittojen tuoreet lausunnot ja linjasi niiden pohjalta ne suopeasti, kriittisesti ja neutraalisti suhtautuviin. Päähuomio oli, että selvä pääosa kuntien muodostamista sairaanhoitopiireistä ja maakunnista ei usko valinnanvapauden lakiluonnoksen johtavan tavoitteista tärkeimpiin: ei terveyserojen kaventumiseen, ei sujuvaan hoitoketjuun, eikä etenkään säästöihin. Maakunnatkaan eivät saa riittäviä eväitä järjestämisvastuun toteuttamiseen. Oheiset graafit valottavat näkemyksiä uudistuksen keskeisiin kysymyksiin.

Lappi ja Satakunta kriittisimmät

Lapin ja Satakunnan sairaanhoitopiirit suhtautuvat kaikista kriittisimmin uudistukseen lausunnon jättäneistä sairaanhoitopiireistä ja maakunnista.

– Asiakasseteliratkaisu vaarantaa sairaaloiden toiminnan: sitä ei saa säätää velvoittavana tulevissakaan laeissa, Lappi vaatii.

Lapin mielestä lakipaketti ei ole toteuttamiskelpoinen ja se on valmisteltava uudelleen. Satakunnan mukaan asiakassetelimalli vaarantaa jopa ns. laajan päivystyksen sairaalan toiminnan.

Kriittisten kärkipäähän lukeutuva, maan ylivoimaisesti suurin sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS varoittaa lakiluonnoksen seurauksista Uudellemaalle:

– Maakunta olisi pakotettu lopettamaan toiminnan Hyvinkään, Lohjan, Porvoon ja Raaseporin sairaaloissa, HUS listaa.

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote katsoo, että lakiluonnoksen asiakassetelipalveluihin sisältyy esityksen kriittisin kohta.

- Asiakassetelin myöntäminen kiireettömään leikkaustoimintaan ja myös osin polikliinisesti toteutettaviin kirurgisiin toimenpiteisiin voi vaarantaa keskussairaaloiden yhteispäivystyksen toiminnan, Essote huomauttaa.

Suopeitakin on

Myönteisimmin valinnanvapauspakettiin suhtautuvat lausuntojen perusteella Pohjois-Pohjanmaan liitto, Varsinais-Suomen liitto ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri.

– Lakiluonnoksen säädösten puitteissa maakunta voi soveltaa lakia siten, että terveys- ja hyvinvointierot kapenevat ja palvelujen saatavuus paranee, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri arvioi.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri näkee asian juuri päinvastoin.

– Käytännössä esityksen toteutuminen on omiaan vahvistamaan nimenomaan eriarvoisuutta. Se, että potilaat voivat valita palveluntuottajaksi yrityksen, ei kavenna terveys- ja hyvinvointieroja, Pohjois-Savo huomauttaa.

Pohjois-Pohjanmaan liitto taas pitää mahdollisena, että terveyserot kaventuvat, mikäli kansalaiset käyttävät valinnanvapauttaan ja palveluita syntyy riittävästi eri alueille. Vain Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri uskoo, että lakiluonnos turvaa palvelujen sujuvan hoitoketjun, tosin senkin mielestä liikelaitoksen sisällä, ei eri tuottajien välillä.

– Asiakassetelijärjestelmä ja suoravalinta voivat rikkoa integraation (hoitoketjun), se huomauttaa.

Etelä-Karjalan Eksote ei usko hoitoketjun sujuvuuteen ehdotetulla mallilla.

– Ei, koska kustannustehokkaaseen integrointiin esimerkiksi hoivan ja erikoissairaanhoidon välillä tarvitaan saman organisaation alla olevat toimijat, jotka pystyvät saman tien reagoimaan esimerkiksi vuodepaikkojen lisäyksiin ja vähennyksiin.

Säästöihin uskoo vain yksi

Kaikkien yksimielisimpiä sairaanhoitopiirit ja maakuntaliitot ovat siitä, että ehdotettu sote- ja maakuntauudistus ei anna riittäviä edellytyksiä saavuttaa kolmen miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoitetta. Nimenomaan tällä koko uudistusta on pitkälti perusteltu. Ainoastaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri katsoo, että säästötavoitteeseen voidaan päästä, mutta valinnanvapauslakiin on tehtävä olennaisia muutoksia.

– Valinnanvapauden lakiluonnos voi toimia vain korjattuna, hyvänä työkaluna sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen, johtaja Hannu Juvonen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiristä huomauttaa.

HUS uskoo valinnanvapauden johtavan säästöjen sijaan merkittävään kustannusten nousuun. Esimerkki löytyy länsinaapurista.

– Lähimpänä Suomen valinnanvapausmallia on Ruotsissa aiemmin toteutettu muutos. Useimmilla Ruotsin valinnanvapauden osa-alueilla kustannusten kasvu on ollut nopeampaa kuin hoidossa, jota julkinen sektori ostaa muulla tavoin, HUS huomauttaa.

Suomalaisena esimerkkinä valinnanvapauden seurauksista HUS käyttää katsastuksen vapautusta kilpailulle 1994.

– Henkilöauton määräaikaiskatsastus kallistui 2,5 -kertaiseksi aikavälillä 1997-2007, kun elinkustannusindeksi nousi samana aikana 18 prosenttia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri taas näkee, että valinnanvapauden lanseeraus valtion rahoituksella siirtää nyt itsekustannettuja hoitoja maakunnan kustannettavaksi.

– Varsinais-Suomessa kansalaiset ovat rahoittaneet terveyspalvelujaan myös itse, jatkossa he todennäköisesti odottavat saavansa näihin tarpeisiin asiakassetelin. Maakunnan ainoita mahdollisuuksia hallita kustannuksia voi olla asiakasmaksujen korottaminen, sairaanhoitopiiri summaa.

Uudistuksen toteutus lankeaa aikanaan maakuntien vastuulle. Enemmistö sairaanhoitopiireistä ja maakuntaliitosta katsoo, ettei esitys anna riittävästi eväitä järjestämisvastuun toteuttamiseen.

- Maakunnat tulevat olemaan erittäin suurissa vaikeuksissa kaikkien tuottajiensa ohjaamisessa. Maakunnista tulee tosiasiallisesti vain laskujen maksajia, arvioi Lapin sairaanhoitopiiri.

Jatkosoten välirauha uhattuna

Hallituksen sote-suunnitelmat törmäsivät kesällä perustuslakivaliokuntaan. Sen jälkeen käynnistynyt jatkosote sorvasi syksyn aikana valinnanvapauspaketin osin uuteen uskoon. Luonnos valmistui lokakuun lopulla, mutta hallituspuolueet kinasivat siitä vielä loppumetreillä. Lopulta keskusta ja kokoomus sopivat lakipaketista välirauhan ja valinnanvapaus saatettiin lähettää lausuntokierrokselle.

Puolueiden välirauhan odotettiin kestävän ainakin lausuntokierroksen ajan, mutta sanallisia laukaustenvaihtoja on kuultu niin kokoomuksen kuin keskustan suunnalta jo kesken lausuntoajan.

Nyt saatu kritiikki on niin tyrmäävää, että lakiluonnoksessa riittää korjattavaa. Etelä-Savon maakuntaliitto antaa lausunnossaan lainlaatijoille mainion ohjeen:

– Sote- ja maakuntauudistuksen menestyksellinen toteuttaminen edellyttää hidasta ja vaiheittaista toteuttamista.

Lue myös:

Viisi professoria luki hallituksen valinnanvapaus-paperin, eivätkä hekään ota selvää, mitä valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi

Analyysi: Soten päätöksiä perutaan ja muutetaan – nyt se horjuttaa jo poliitikkojen uskottavuutta

– Ne on noin korkeella, parahtaa laulaja Terhi Kokkonen ja osoittelee Helsinki Areenan ylimpiä penkkirivejä säveltäjä Kerkko Koskiselle.

Kello lähenee neljää perjantaina iltapäivällä. Kohta on aika aloittaa soundcheck, yleisön eteen noustaan iltakahdeksan aikoihin. Tyhjä areena tuntuu Kokkosesta valtavalta.

– On tämä vähän epätodellista suoraan sanottuna. Vaikka ihmismassa ei ole lopulta paljon suurempi kuin isoilla festivaaleilla, on tunne erilainen, koska yleisö levittäytyy meidän yläpuolelle. Vähän tulee sellainen tunne, että tuolla se yleisö sitten istuu ja me marssimme leijonien keskelle. Ihan kuin olisi Colosseumilla.

Kesän festivaalikokemusten perusteella on vaikea uskoa, että Helsinki Areenan yleisö raatelisi Ultra Brata hengiltä. Keikat Provinssissa, Ruisrockissa ja Ilosaaressa olivat lähes hurmoshenkisiä; täynnä rakkautta ja yhteislaulua. Kokemus oli mahtava sekä yleisölle että yhtyeelle.

– Ne oli aivan ihania keikkoja. Niillä syntyi samanlainen vuorovaikutus yleisön kanssa kuin jossain pienellä klubikeikalla voisi olla. Toivotaan, että sama taika tapahtuu täällä.

Yhtä iltaa lähdettiin tekemään

Ajatus areenamittakaavan keikoista leijui ilmassa jo keväällä, kun Ultra Bra treenasi festivaalikesää varten. Huhut areenakeikasta velloivat vahvoina Provinssin esiintymiseen aikaan, mutta yhtye keskusteli asiasta ensimmäisen kerran vakavasti Ruisrockin keikan jälkeen.

Fanit, jotka eivät päässeet festivaalikeikoille vetosivat yhtyeen Facebook-sivuilla lähes epätoivoisesti, että Ultra Bra tulisi heidän kotikaupunkiinsa tai järjestäisivät konsertin jäähallissa. Bändi heltyi.

Siinä vaiheessa orkesterin kapteeni ja säveltäjä Kerkko Koskinen ei osannut kuvitellakaan, että konsertteja olisi kolmena iltana peräkkäin.

– Ei sellaista voinut kuvitella, saati suunnitella. Me lähdettiin tekemään yhtä iltaa. Toisesta keikasta päätettiin, kun ensimmäinen varattiin heti loppuun ja kolmannesta, kun toinen oli melkein myyty.

Kolme peräkkäistä iltaa toivat helpotusta paitsi fanien ahdinkoon, niin ne myös panivat pisteen lippujen trokaamiselle. Se karkasi käsistä heti, kun ensimmäinen keikka myytiin loppuun.

– Se rauhottui, kun kolmas konsertti päätettiin järjestää. Trokareille ei jäänyt myymistä, summaa Koskinen.

Areenalla enemmän ja syvempää

Areenalla konsertoiminen mahdollistaa asioita, jotka eivät festivaalien lavoilla onnistu. Luvassa on jopa kappale, jota ei ole koskaan ennen soitettu livenä, paljastaa Koskinen.

– Setissä on tietysti enemmän biisejä ja osin eri biisejä. Festareilla ei voi kauheasti mitään hitaampia biisejä soitella. Siellä ne ovat napakoita ja tiiviitä vetoja, täällä voi vähän laajemmin esitellä kaikkia juttuja.

Myös tuotanto on isompi kuin kesän keikoilla; on näyttävät visuaalit lavan takana, valot ja savut, on suuremmat sektiot ja on kuoro. Koskisen mielestä Ultra Bran ydin on silti aivan sama kuin yhtyeen alkuaikoina.

– Jos ajattelee tätä perusbändin dynamiikkaa, niin minusta me ollaan ihan samanlaisia kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Tietysti ihmiset ovat kehittyneet muusikoina, ihmeellistä olisi, jos eivät olisi kehittyneet, kun tässä on nyt 16 vuotta Ultra Bran jälkeen painettu hommia.

Terhi Kokkonen vitsailee, että hänen mielestään kokemus näkyy kaikkialla muualla, mutta kun Ultra Bra palaa yhteen, ovat kaikki taas parikymppisiä. Paitsi taidoiltaan.

– Välillä kun katsoo niitä vanhoja taltiointeja miettii, miten ihmeessä ihmiset ovat voineet pitää tästä, tää on niin huonoa! Nykyään me ollaan todella hyviä, Kokkonen nauraa.

Seuraavaksi ilmestyy kirja

Nostalginen kiertue vastasi kysynnän perusteella todella kovaan huutoon. Sen perusteella comeback-keikkoja kannattaisi tehdä säännöllisin väliajoin, vai mitä tuumii Kerkko Koskinen?

– Mua joskus vähän naurattaa kun tuota kysytään, koska eihän kukaan voi tietää mitä tulevaisuudessa tapahtuu. Tästä voi tulla kymmenen vuosittain oleva traditio tai 16-vuosittainen tai mitä tahansa. Mitään ei ole sovittu.

On sentään jotain: seuraavaksi Ultra Bran ystäviä odottaa kirja yhtyeen taipaleesta. Koskisen mielestä sille oli nyt oikea hetki. Kun kirjantekoa ehdotettiin 2000-luvun alussa, se tuntui Koskisesta turhalta fanituotteelta.

– En halunnut mitään nopeasti kyhättyä kirjaa. Nyt aikaa on kulunut niin paljon, ja me ollaan niin paljon vanhempia, että ajattelin, että nyt asioista voisi ehkä kertoakin.

Ultra Bra – Sokeana hetkenä ilmestyy ensi vuoden syksyllä.

– WSOY otti yhteyttä ja niillä oli mun mielestäni mielenkiintoinen idea, josta voisi tulla hyvä kirja. Tekijät, Mervi Vuorela ja Ville Similä tuntuvat sellaisilta jotka voivat ottaa hanskaan tämän. Ultra Bra on niin iso kokoonpano ja sen lisäksi tähän on vaikuttaneet tosi monet muut ihmiset.

Jotain Ultra Bran asemasta suomalaisessa populaarikulttuurissa kertoo se, että sen lyriikoita painetaan lauluvihkoihin, cover-bändit esittävät yhtyeen musiikkia ja Kallion lukiolaiset konsertoivat keltaisissa sadetakeissa esikuviensa mukaisesti.

Terhi Kokkonen ja Kerkko Koskinen vastaavat yhteen ääneen siihen, miltä se tuntuu.

– Ihanalta! Se on ihanaa! Se on kaikista ihaninta!

Testaa, osaatko Ultra Bran kappaleiden sanat pilkulleen ulkoa

Ultra Bra muutti Provinssin rakkaudentäyteiseksi livekaraokeksi – festarikeikat saattavat saada jatkoa

Neljä palestiinalaista on kuollut perjantain aikana levottomuuksissa.

Israelin sotilaat ampuivat yhden miehistä lähellä Ramallahia, jossa osoitettiin mieltä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Jerusalem-päätöstä vastaan. Ammuttu mies oli puukottanut poliisia.

Aiemmin perjantaina kaksi palestiinalaista sai surmansa yhteenotoissa Gazan rajalla. Palestiinalaislähteiden mukaan noin 150 ihmistä on haavoittunut päivän aikana. Neljäs uhri sai surmansa Länsirannalla.

Gazassa mielenosoitukseen osallistui Israelin arvion mukaan 3 500 ihmistä ja Länsirannalla 2 500 ihmistä.

Mielenosoittajat polttivat autonrenkaita ja heittelivät kiviä.

Yhteensä seitsemän ihmistä on kuollut levottomuuksissa, jotka puhkesivat sen jälkeen, kun Trump ilmoitti tunnustavansa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi reilu viikko sitten.

BRYSSEL Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk halusi aamun huippukokouksessa tilannekatsauksen siitä, millaiset halut jäsenmailla on edistää EU:n talous- ja rahaliiton kehittämistä.

Käytännössä rahaliiton uudistukset eivät etene, ennen kuin pohjoisen vakavaraisten pankkien maat ovat tyytyväisiä huonompien pankkien riskien vähenemiseen.

Rahaliittoasiassa EU on jakautunut pohjoiseen ja etelään. Pohjoista leiriä edustavat Saksa, Hollanti, Suomi ja muut Pohjoismaat, jotka korostavat kaikessa omaa vastuuta.

– Ei haluta lähteä toisten takapihoja siivoamaan, kuuluu talousasiantuntijan arvio.

Eteläistä joukkoa ovat mm. Kreikka, Italia ja Kypros. Ne vaativat innokkaimmin uudistuksia ja suurempaa yhteisvastuuta, koska niiden pankeilla on ongelmia.

Riskien aleneminen kestää vuosia

Huonojen pankkimaiden ryhmän ei tarvitse olla pysyvä. Suomenkin pankkikriisi on vielä tuoreessa muistissa.

Suomen ja muun pohjoisen leirin kanta on, että ennen muita uudistuksia pankkiunioni täytyy viimeistellä valmiiksi.

Jäljellä on vielä euroalueen laajuisen talletussuojan luominen.

Pankkiunionissa taas voidaan edetä vasta, kun EU-maiden pankit ovat tervehdyttäneet taseitaan ja putsanneet riskiluottoja pois.

Maat eivät halua työntää hyväkuntoisia pankkejaan huonojen takuumieheksi.

Pankkien kuntoon saattaminen voi kuitenkin kestää vuosia ellei vuosikymmeniä, vaikka EU:ssa odotetaan hallitusten pakottavan pankkeja siivoukseen.

Hyvä suhdanne helpottaa

Jos rahaliitossa halutaan edetä nopeammin, Suomi ja muut samanmieliset maat joutuvat joustamaan.

Siihen kunnollisten pankkimaiden ryhmällä ei ole mitään tarvetta. EU:n yhtenäisyyden lisääminen tuskin kantaa taloudellisten realiteettien ohi.

Pääministeri Juha Sipilän mukaan pankkien riskien kuromisessa on kuitenkin päästy eteenpäin.

– Hyvä taloustilanne näkyy niin, että ongelmaluotot ovat pienentyneet 16–19 prosenttia tämän ja viime vuoden aikana.

Eteenpäin on menty mutta ei riittävästi meidän mielestämme, Sipilä sanoi EU-johtajien kokouksen jälkeen.

Hän myönsi, että ongelmaluottojen putsaaminen vie aikaa.

– Itse vaadin, että euroryhmän pitää tehdä selkeät askelmerkit riskien vähentämiseksi ennen kuin pankkiunionissa voidaan mennä eteenpäin.

– Niistä on sovittu, mutta kyse on toimeenpanosta.

Saksan hallitusneuvottelut ratkaisevat

Vasta pankkiunionin valmiiksi saattamisen jälkeen päästäisiin keskustelemaan muista talous- ja rahaliiton uudistuksista kuten Euroopan investointirahastosta tai kriisirahastosta. Komission esittämä EU:n valtiovarainministeri on vielä kaukaisempi asia.

Etelän maat Italian johdolla haluaisivat viedä uudistuksia eteenpäin jo riskien alentamisen rinnalla. Italian vaatimuksia siivittävät lähestyvät vaalit.

Painetta rahaliiton uudistusten vauhdittamiseen voi tulla Saksasta, jos uuteen hallitukseen nousee sosialidemokraatit ja puolueen hyvin Eurooppa-henkinen puheenjohtaja Martin Schulz.

EU:n voimakaksikon toinen osapuoli Ranska on jo presidenttinsä Emmanuel Macronin johdolla kaiken EU:n tiivistämisen kannalla.

Lahtelainen Christian Lilius, 49, purkaa tuntojaan taiteen harrastamiseen. Hän tekee veistoksia ja maalaa, jos mieltä askarruttavia asioita on vaikea pukea sanoiksi.

Elämän synkemmät sävyt astuivat kuvioon jo lapsuudessa seitsenvuotiaana, kun vanhemmat erosivat.

– Onneksi nykyään ymmärretään, että lapsikin voi masentua, sanoo Lilius.

Syömishäiriöön Lilius sairastui jo teini-ikäisenä. Masennus ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön tyyppi 2 diagnosoitiin aikuisiällä. Alkoholin liikakäyttöä oli, mutta ei moniongelmaisuuteen niin usein liitettyä peliongelmaa tai väkivaltaisuutta.

Liliuksen valoisa olemus on joskus johtanut väärinkäsityksiin.

– Ulospäin olen ollut sosiaalinen ihminen masennuksestani huolimatta. Se on johtanut harhaan välillä ammattihenkilöstöäkin, kertoo Lilius.

Kun elämä näyttää varjopuoliaan, ihminen saa monesti osakseen monta riesaa ja sairautta. Päijät-Hämeessä on käynnissä Neljän tuulen hanke, jolla haetaan ratkaisuja moniongelmaisten ihmisten tunnistamiseksi.

Hoitoa suunniteltaessa tulisi kartoittaa ainakin päihde- ja peliongelmat, mahdollinen väkivaltaisuus lähisuhteessa sekä mielenterveysongelmat.

– Mielenterveysongelma voi johtaa alkoholin liikakäyttöön. Sitten ihminen saattaa repsahtaa pelaamiseen tai sortua väkivaltaa. Usein tosin on vaikea sanoa, kumpi oli ensin: muna vai kana.

Esimerkiksi asiakkaan päihdeongelmaa hoitava lääkäri saattaa keskittyä alkoholin liikakäyttöön, mutta ei välttämättä tule selvittäneeksi, onko potilaalla myös peliongelma. Potilas vastaa niin sanottuun riskikyselyyn, jossa on kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin pohjautuvia testattuja kysymyksiä.

Päijät-Hämeessä jo parisataa sosiaali- ja terveysalan ammattilaista on ehtinyt oppia kokonaisvaltaiseen potilaan kohtaamiseen.

– Perehdytystä saaneita ammattilaisia ovat muun muassa sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, terveydenhoitajat, koulukuraattorit ja terapeutit, kertoo projektipäällikkö Helena Heinonen sosiaalialan osaamiskeskus Versosta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos rahoittaa päijäthämäläistä pilottihanketta, josta toivotaan mallia koko Suomeen.

Christian Lilius on ammentanut elämänkokemustaan järjestötyöhön. Mielenterveyskuntoutujien yhdistys Miete ry:n puheenjohtajana toimivan Liliuksen kokemuksena on, että syöksykierteeseen joutunut ihminen altistuu helposti useallakin ongelmalle ja addiktiolle.

– Mielenterveysongelma voi johtaa alkoholin liikakäyttöön. Sitten ihminen saattaa repsahtaa pelaamiseen tai sortua väkivaltaan. Usein tosin on vaikea sanoa, kumpi oli ensin: muna vai kana.

Inhimillistä ja kokonaisvaltaista kuuntelemista

Christian Lilius heräsi ongelmiinsa itsetuhoisuutensa kautta.

– Otin yliannoksia lääkkeitä. Onneksi huomasin, että en mä osaa tätä hommaa. Henki ei lähtenyt.

Neljän tuulen hanketta ideoimassa ollut Lilius sai omiin ongelmiinsa avun, vaikka hanketta ei vielä silloin ollut olemassakaan.

– Pääsin psykiatrisessa hoidossa hyviin käsiin. Se oli inhimillistä ja kuuntelevaa kohtaamista. Minut kohdattiin kokonaisuutena eli kaikki ongelmani käytiin läpi.

Kaksi eroa läpikäynyt kolmen lapsen isä myöntää, että hänen elämänhallinnan vaikeutensa ovat heijastuneet lapsiin.

– Jo täysi-ikäiset poikani ovat nähneet myös elämäni tiukemmat vaiheet. He ovat olleet uskomattoman avoimia ja vahvoja. Onneksi välit lapsiini ovat säilyneet loistavina, huokaa Lilius.

Masennus ja ahdistus eivät enää ota ylivaltaa aikanaan kivialan muotoilijana työskennelleestä Christian Liliuksesta. Hän on ollut nyt nelisen vuotta työeläkkeellä. Riittävä tasapainoisuus riittää, vaikkei täysin terveen papereita olisikaan.

– Kun vein koirani lopetettavaksi, koin itseni pahasti masentuneeksi. Sitten oivalsin, että kyseessä on ihan normaali suru. Minulla on nyt elämässäni riittävästi onnenhetkiä. Pahin ahdistus on hallinnassa.

Mitä tuoreempi joulukuusi, sitä paremmin se säilyy. Kuusikauppiaalta kannattaakin kysyä, milloin puu on kaadettu.

– Jos kuusi on odottanut myyntihetkeä ensin varastossa ja sen jälkeen marketin pihalla yhteensä toista kuukautta, en antaisi takuuta sen säilymiselle, muistuttaa Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska. Hän antaa muitakin hyödyllisiä vinkkejä joulukuusen ostajille.

1. Kuusi pakettiin kotiinkuljetuksen ajaksi.

Miten kuusi kannattaa kuljettaa kotiin, etteivät neulaset varise jo autoon?

– Jos kuusen vie kotiin autolla, se on kuljetettava pakattuna verkkoon tai jätesäkkiin. Kuusi ei kestä ilman suojaa pitkää aikaa auton katolla. Yli sadan kilometrin mökkimatka, on liian pitkä, jos kuusta ei ole hyvin suojattu. Muuten auton vauhti on rasite neulasille.

– Peräkärryssäkin kuusta kuljetetaan pressun tai kuomun alla.

2. Kuuselle kylmä suihku.

Kotona suojaverkko pois ja joulukuusi jalkaan, niinkö?

– Jos kuusi on jäässä, sitä pitäisi sulattaa ennen lämpimään viemistä. Kuuselle on suuri stressi, jos se tuodaan pakkasesta suoraan yli 20 lämpöasteeseen.

Joulukuusta kannattaa lämmitellä vuorokausi puolilämpimässä autotallissa. Jos se ei ole mahdollista, kuusen voi viedä kylmään suihkuun. Runkoa ja neulastoa suihkutellaan kylpyhuoneessa kylmällä vedellä, jotta kuusi alkaa sulaa.

Mikäli puu on pakattu verkkoon, se poistetaan vasta sulatuksen jälkeen.

3. Sahaa pala, mutta älä pilko

Voiko puukolla vuolla kuusen tyveä kapeammaksi?

– Tärkeintä on, että joulukuusen tyvestä sahataan noin kolmen senttimetrin kiekko ja siten saadaan tuore imupinta. Älä poista kuorta, koska kuori on tärkeä puun vedensaannin kannalta. Kuusen tyven pitää mahtua kuusenjalkaan ohentamattomana.

Se lisää kuivahtamisen riskiä, jos puuta pitää vuolla tai kirveellä pilkkoa.

4. Steariini auttaa, ettei kuusi kuolee janoon

Millä keinoilla neulaset eivät ropise lattialle, auttaisiko sokeripala vedessä?

– Jos se tuntuu kivalta ajatukselta, voi veteen toki sokeriakin panna, ei siitä mitään haittaakaan ole. Tärkeintä on, että laittaa kuusen heti veteen ja sen täytyy saada huoneenlämpöistä vettä tarpeeksi. Kuusi saattaa ensimmäisinä vuorokausina imeä todella paljon. Vesisäiliötä ei saa päästää tyhjenemään.

Pihalla kuusi näyttää paljon pienemmältä kuin sisään vietynä. Kuuselle varattu tila kannattaakin mitata ennakolta.

Jos joulukuusi on liian korkea ja sitä joutuu lyhentämään ylhäältä, suosittelen valuttamaan latvaan kynttilästä steariinia. Siten kuusi ei haihduta latvan kautta vettä, Juha Ruuska sanoo.

5. Joulukuusi ei tykkää pienistä jaloista ja pattereista

Mitkä ovat yleisimpiä virheitä, joilla joulupuu muuttuu neulattomaksi rangaksi ennen aikojaan?

– Vanhat kuusenjalat on usein tarkoitettu pienille metsäkuusille ja ne ovat liian ahtaita kasvatetuille nykykuusille. Niiden vesisäiliöihin ei mahdu tarpeeksi vettä.

Joulukuusta ei kannatta myöskään sijoittaa lämpöpatterin viereen, vaikka siinä olisikin se kodin paras paikka. Kuumana hehkuva patteri rasittaa kuusta.

Joulupuuseuran puheenjohtaja Juha Ruuska lohduttaa, että joulukuusi kestää vain tietyn ajan, vaikka mitä konsteja kokeilisi. Useimmille riittää, että aito joulukuusi säilyy loppiaiseen.

Lue myös:

Joulupuu-keräyksen suosio kasvaa – Jyväskylässä odotetaan ennätystä

Oikeusministeriön raportti tarkasteli suomalaisten asenteita muun muassa maahanmuuttoon ja "monikulttuurisuuteen".

Vastausten perusteella suurin osa suomalaisista suhtautuu monikulttuurisuuteen myönteisesti. Noin kaksi kolmasosaa vastaajista oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että monikulttuurisuus on myönteinen asia. Tulos myötäilee Helsingin kaupungin viime vuotisen kyselyn tuloksia. Täysin eri mieltä väitteen kanssa oli noin joka kymmenes vastaajista.

Asenteet kuitenkin poikkeavat suuresti vastaajien välillä. Keski-ikäiset ja miehet suhtautuvat monikulttuurisuuteen nuoria, naisia, ja eläkeläisiä kriittisemmin. 45–54-vuotiaista 40 prosenttia piti naapuruston monikulttuurisuutta vähintään jokseenkin kielteisenä asiana. Alle 25-vuotiaista osuus oli 33 prosenttia. Kaikista miesvastaajista 64 prosenttia piti monikulttuurisuutta myönteisenä asiana, naisista osuus oli 73 prosenttia.

Myös vastaajan lähipiiri vaikutti suuresti asenteisiin monikulttuurisuudesta: Mitä monikulttuurisempi lähipiiri, sitä myönteisempi asenne. Vastaajista, joiden lähipiirissä ei ollut yhtäkään vieraskielistä, ulkomaan kansalaista tai maahanmuuttajaa, 35 prosenttia piti monikulttuurisuutta kielteisenä asiana. Sen sijaan vastaajista, jotka tunsivat 6–10 ei-kantasuomalaista, vain 16 prosenttia ajatteli näin.

Eroja löytyi myös kaupungeittain. Esimerkiksi tamperelaisista 29 prosenttia piti monikulttuurisuutta kielteisenä asiana. Oululaisista näin ajatteli 35 prosenttia.

Suomalaiset tuntuvat kuitenkin suhtautuvat hyvin kriittisesti joihinkin etnisiin ryhmiin. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että he eivät halua naapurikseen ihmisiä "tietyistä etnisistä taustoista". Raportissa ei erikseen kysytty, mitä ryhmiä vastaajat tarkoittivat. Tämä nimby-ilmiö (Not in my Backyard) oli vahvin Oulussa. Oululaisista 71 prosenttia oli jokseenkin sitä mieltä, että he eivät haluaisi naapureita joistakin etnisistä ryhmistä. Tampereen osuus oli myös tässä alhaisin: 62 prosenttia.

Turvapaikanhakijoiden pelko laski alkushokin jälkeen

Raportti kysyi suomalaisilta myös sitä, miten alueelle tullut vastaanottokeskus on vaikuttanut vastaajien turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet vastaajista kertoi vastaanottokeskuksen lisänneen turvattomuuden tunnetta.

Pelko tuntuu kuitenkin ajan myötä hälvenneen. Niiltä, joiden mielestä vastaanottokeskus lisäsi turvattomuuden tunnetta, kysyttiin erikseen, onko turvattomuuden tunne vähentynyt. 71 prosenttia vastaajista vastasi myöntävästi.

Vastaanottokeskuksia ja turvapaikanhakijoita koskeva negatiivissävytteinen uutisointi kulkee rinta rinnan turvattomuuden tunteen kanssa. Vastaanottokeskuksen perustaminen herätti vastustusta esimerkiksi Forssassa, jossa erimielisyydet lopulta kärjistyivät kaupunkia järkyttäneeksi joukkotappeluksi forssalaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä.

Turvapaikanhakijoista suuri osa kertoi kokeneensa Suomessa syrjintää. Raporttiin haastateltiin valikoiduilta seitsemältä paikkakunnalta sataa turvapaikanhakijaa, joista noin joka kolmannella oli jonkinlaisia syrjintäkokemuksia. Lievimmillään syrjintä oli paikallisten selän kääntämistä puhuteltaessa, vakavimmillaan väkivaltaa.

Haastateltavista turvapaikanhakijoista harva oli joutunut itse väkivallan uhriksi, mutta useampi tunsi jonkun väkivallan uhriksi joutuneen. Väkivalta oli haastateltavien mukaan tapahtunut tavallisesti yökerhossa tai baarissa, kun kantasuomalainen oli halunnut humalassa haastaa riitaa. Yleisimmin syrjintä oli kuitenkin kadulla tai autosta tapahtunutta kiroilua tai aggressiivista huutelua.

Juttua päivitetty 16.12.2017 klo 13:06: Juttuun lisätty kuvatekstit ja linkki oikeusministeriön raporttiin.

Tori pullistelee väkeä. Ihmiset seuraavat silmä kovana, kuinka pelastuslaitos onnistuu irrottamaan kuskin onnettomuusautosta. Onneksi kyseessä ei ole oikea onnettomuus, vaan pelastuslaitoksen näytös Forssan torilla järjestetyssä turvallisuustapahtumassa.

Paloturvallisuusviikon tapahtuman järjestäjä, Hämeen pelastusliiton koulutuspäällikkö Saku Rouvali on selvästi tyytyväinen siihen, että tapahtuma kiinnostaa ihmisiä. Tänä vuonna kävijöitä oli noin 4 000.

Rouvalin omat kokemukset ovat yhtenä syynä haluun tehdä valistustyötä.

Puristuksissa autossa

Rouvali joutui itse liikenneonnettomuuteen vajaat kymmenen vuotta sitten. Oli alkusyksy ja kesänopeusrajoitukset olivat vielä voimassa. Rouvali oli matkalla Loimaalta Forssaan. Valtateiden 9:n ja 2:n liittymässä rysähti. Rouvali ajoi eteen tulleen kuorma-auton perään. Hän ehti jarruttaa ennen törmäystä vain vähän.

Tälli oli kova. Rouvali jäi puristuksiin autoon jalastaan. Hän kertoo ensimmäisenä tarkistaneensa, miten itselle kävi ja miettineensä, miten vastapuolelle mahtoi käydä.

– Vastapuolena oli kuorma-auto, joten sille tuskin kävi yhtä huonosti kuin meikäläiselle, Rouvali kertoo ajatelleensa.

Rutiini auttoi toimimaan onnettomuuden jälkeen

Rouvali yritti ensin saada Volvoaan liikkeelle ja sivuun tieltä. Auto oli kuitenkin niin kasassa, että se ei enää liikkunut.

Tämän jälkeen Rouvali soitti hätäkeskukseen. Liittymässä oli tietyömaa, josta juoksi työntekijöitä apuun. Rouvali kertoo ohjeistaneensa heitä ohjaamaan liikennettä, jotta lisäonnettomuuksia ei tapahtuisi.

Rouvali arvelee odottaneensa pelastajia viitisen minuuttia.

– Aika tuntuu paljon pidemmältä, kun olet itse siellä autossa jumissa, Rouvali kuvailee.

Ensimmäisenä onnettomuuspaikalle ehti Humppilan VPK. Auton ovi avautui ilman apuvälineitä ja jalkakin saatiin pois polkimien välistä puristuksista ilman, että autoa tarvitsi leikata auki.

Kipu tuntui vasta ambulanssissa

Rouvali kertoo, että jalassa oli avomurtuma ja selkäkin retkahti jotenkin onnettomuudessa. Heti onnettomuuden jälkeen hän ei tuntenut minkäänlaista kipua.

– Olisiko siinä tullut itselle sellainen pieni shokkitila, Rouvali toteaa.

Kivut alkoivat vasta ambulanssissa noin varttitunti onnettomuuden jälkeen.

Toimintaansa kolarin jälkeen hän selittää pitkällä kokemuksella pelastustoimista.

– Toiminta onnettomuuspaikalla tuli selkäytimestä. Käytännön kautta opittuja juttuja, Rouvali kertoo.

Hän lähti mukaan vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan 12-vuotiaana vuonna 1992. Nyt Rouvali haluaa itse tukea nuorten palokuntatoimintaa (Ilta-Sanomat).

Onnettomuus sai ajattelemaan asioita eri tavalla

Pelastusnäytös jatkuu torilla. Kuljettaja on puristuksissa pikkuruisessa vanhassa Fiatissa. Pelastajien toiminta on rivakkaa. Autoon piirretään liidulla leikkauskohdat. Pian Fiat Punton katto on kokonaan irti ja palomiehet nostavat katon porukalla sivuun. Kuljettajan selkä ja niska tuetaan ja hänet nostetaan onnettomuusautosta pois takakontin kautta.

Torille on tuotu myös varoittavaksi esimerkiksi keulasta tuulilasia myöden rutussa oleva auto. Autolla on kirjaimellisesti ajettu päin seinää. Musta, 1990-luvun alun Toyota Corolla herättää ihmetystä. Selvisikö kuski törmäyksestä? Pelastiko turvatyyny kuljettajan? Kuinka lujaa auto osui seinään?

Rouvali vastailee ihmisten kysymyksiin rauhallisesti. Vaikka liikennevalistus on tapahtumassa isossa roolissa, Rouvali kertoo, että oma onnettomuus ei ole jäänyt pyörimään mieleen. Onnettomuus sai kuitenkin ajattelemaan asioita eri tavalla.

– Ajattelen aina muutaman askeleen eteenpäin ja mietin seurannais- ja johdannaisvaikutuksia. Miten lumipalloilmiö lähtee liikkeelle ja miten sen voi estää, Rouvali kuvailee.

Sininen tulevaisuus teki tänään odotetun ratkaisun. Puoluetulokas valitsi puheenjohtajakseen eurooppa-, kulttuuri-, urheiluministeri Sampo Terhon.

– Tehtävä on samantapainen kuin edellisellä puheenjohtajalla (Timo Soinilla) toisessa viiteryhmässä. Silloinkin lähdettiin prosentista liikkeelle, Terho sanoi pian valintansa jälkeen.

Terho löysi myös eroja verrattuna perussuomalaisten perustamiseen vuonna 1995. Hänen mukaansa puolueella on nyt paljon kokemusta taustallaan.

Sinisellä tulevaisuudella on viisi ministerin salkkua, kymmeniä valtuutettuja ja orastava kenttäorganisaatio. Terho kuitenkin myönsi, että puolueella on paljon haasteita edessään.

– Profilointi vie paljon aikaa. Siis se, että äänestäjät tietävät, mitä edustamme, Terho totesi.

Terhon valinta ei ollut suuri yllätys, sillä kukaan ei haastanut Terhoa kisassa. Terho ilmoitti marraskuun puolessa välissä, että hän hakee puheenjohtajan paikkaa.

Kokouksessa riittää jännitettävää

Puoluekokouksessa riittää vielä jännitettävää muissa valinnoissa. Puolue valitsee kolme varapuheenjohtajaa, joita tavoittelee yhteensä kuusi hakijaa.

Nimekkäimmät varapuheenjohtajaehdokkaat ovat työministeri Jari Lindström, peruspalveluministeri Pirkko Mattila, kansanedustaja Tiina Elovaara ja kansanedustaja Kari Kulmala.

Paikkoja tavoittelevat myös sinisten nuorten puheenjohtaja Tiina Ahva ja Keski-Suomen sinisten puheenjohtaja Juha Vimpari.

Puoluesihteerin paikasta kisaa kolme ehdokasta, joista kansanedustaja Matti Torvista (sin.) on pidetty vahvimpana. Torvisen lisäksi paikkaa hakevat myös Vantaan kaupunginvaltuutettu Juha Malmi ja Uudenmaan sinisten puheenjohtaja Pekka Sinisalo.

Terho oli jo toista kertaa ehdolla

Ministeri Terholle puoluekokous ja puheenjohtajaehdokkuus oli jo toinen tänä vuonna. Terho haki kesäkuun puoluekokouksessa perussuomalaisten puheenjohtajuutta.

Vaalin voitti selvin luvuin Jussi Hallla-aho (ps.).

Pian puoluekokouksen jälkeen 20 kansanedustajaa erosi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Eronnut ryhmä jäi hallitukseen ja perussuomalaisten ministerinsalkut siirtyivät sinisille tulevaisuudelle.

Terho valittiin puolestaan ministeriksi jo ennen puoluekokousta huhtikuussa, kun Sipilän hallituksen ministerisalkkujen määrää kasvatettiin kolmella. Tätä ennen Terho on toiminut muun muassa perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajana, kansanedustajana ja europarlamentaarikkona.

Koulutukseltaan Terho on historian maisteri ja hän julkaissut tutkimuksen kuolemanrangaistuksen historiasta.

Sininen tulevaisuus rekisteröitiin puolueeksi marraskuun puolessa välissä. Tätä ennen Sinisen yhdistyksen aktiivit keräsivät noin neljä kuukautta puolueen perustamisessa vaadittavaa 5 000 kannattajakorttia.

Helsingin Sanomien tänään lauantaina julkaisemasta sotilastiedustelua koskevan aineiston luovuttamisesta lehdelle on tehty rikosilmoitus.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö lausui tänään, että lehdelle on luovutettu salaisia asiakirjoja laittomasti.

– Korkeimman turvaluokituksen saaneiden asiakirjojen sisällön paljastuminen on turvallisuutemme kannalta kriittistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita, presidentin välittämässä lausunnossa sanotaan.

Salaisten asiakirjojen luovuttamista koskevassa asiassa on käynnistetty rikostutkinta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julisti 6. joulukuuta tunnustavansa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Julistus on kuohuttanut Lähi-itää jo puolentoista viikon ajan.

Trumpin päätöksen syvät vaikutukset alkavat näkyä vasta pikkuhiljaa. Näitä asioita kannattaakin seurata tulevina päivinä ja viikkoina.

1. Palestiinalaisten mielenosoitukset eivät ole laantuneet – Mihin suuntaan ne lähtevät?

Trumpin julistus on aiheuttanut palestiinalaisalueilla laajoja mielenosoituksia. Protestit eivät ole toistaiseksi kasvaneet niin suuriksi, että liikehdintää voisi kutsua laajamittaiseksi kansannousuksi. Uutta kansannousua pidetään epätodennäköisenä – palestiinalaishallinto ei halua todennäköisesti sitä.

Toisaalta mielenosoitukset eivät näytä laantumisen merkkejä. Tilanne on arvaamaton, ja voi kärjistyä nopeastikin pahemmaksi.

Perjantaina tuhannet ihmiset osoittivat jälleen mieltään palestiinalaisalueilla Gazassa ja Länsirannalla. Israel on yrittänyt taltuttaa mielenosoituksia kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja ajoittain myös ampumalla. Palestiinalaiset mielenosoittajat ovat heitelleet israelilaisia sotilaita muun muassa kivillä.

Pelkästään perjantaina mielenosoituksissa kuoli kolme palestiinalaista ja 260 loukkaantui. Lisäksi israelilainen poliisi loukkaantui puukkoiskussa, minkä jälkeen epäilty palestiinalaistekijä ammuttiin. Tapausta tutkitaan vielä.

Kaikkein pahimmat väkivaltaisuudet on nähty Gazan rajan mielenosoituksissa. Sen lisäksi Gazasta on ammuttu viime päivinä raketteja Israelin puolelle ja Israel taas on tehnyt ilmaiskuja. Israelissa on arvioitu, että raketteja ovat ampuneet lähinnä pienemmät ja radikaalimmat ryhmät kuin Gazassa valtaa pitävä islamistinen Hamas.

Todennäköisesti Hamas ja Israel yrittävät välttää uuden sodan syttymistä Gazassa. Niitä on käyty jo kolme alle kymmenessä vuodessa. Tilanne on kuitenkin herkkä.

2. Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence saapuu Lähi-itään – Ohjelma meni uusiksi

Ensi viikolla seurataan tarkoin Yhdysvaltain varapresidentin Mike Pencen vierailua Egyptiin ja Israeliin. Pencen oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus tavata matkallaan myös palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas ja vierailla palestiinalaiskaupunki Betlehemissä.

Nyt palestiinalaiset ovat ilmoittaneet, ettei Pence ole tervetullut tapaamaan heitä. Näin ollen hän tapaa vain israelilaisten johtoa. Pencen matkan yksi alkuperäinen tarkoitus oli nostaa joulun alla esille kristittyjen asemaa Lähi-idässä. Nyt Egyptin koptikirkon johto ja palestiinalaiset kristityt ovat kieltäytyneet tapaamasta häntä.

Palestiinalaiset ovat ilmoittaneet selvästi, etteivät hyväksy enää amerikkalaisia rauhanvälittäjäksi. Se on dramaattinen ilmoitus, sillä rauhanprosessi on edennyt Yhdysvaltain välittämänä jo vuosia.

Iso kysymys onkin, pystyykö Yhdysvallat palauttamaan vahingoittuneen roolinsa palestiinalaisten ja israelilaisten neuvotteluiden välittäjänä.

3. Mitä palestiinalaisten johto tekee seuraavaksi?

Monet palestiinalaiset ovat olleet turhautuneita omaan johtoonsa, sillä he olisivat toivoneet voimakkaampia reaktiota ja selkeämpää suuntaa Trumpin julistuksen jälkeen.

Palestiinalaisten johto pohtiikin nyt seuraavia askeleitaan kovien paineiden alla. Palestiinalaisia edustavan PLO-järjestön johdon odotetaan kokoontuvan maanantaina arviomaan tilannetta. Tilanne voi pakottaa palestiinalaiset miettimään tavoitteitaan uudelleen.

Ensimmäinen askel on ollut tuen kerääminen kansainväliseltä yhteisöltä. Palestiinalaiset yrittävät luoda nyt painetta Yhdysvaltojen ja Israelin suuntaan kansainvälisillä areenoilla, kuten YK:ssa.

Palestiinalaiset vaativat myös uutta rauhanvälittäjää, sillä heidän mukaansa Yhdysvallat on nyt viimeistään asettunut avoimesti Israelin puolelle. Palestiinalaisten presidentti Mahmud Abbas on vaatinut YK:ta ottamaan nyt vetäjän roolin rauhanponnisteluissa. Palestiinalaiset toivoisivat aktiivisempaa roolia myös EU:lta, mutta todellisuudessa EU on ollut liian hajanainen kysymyksessä toimiakseen välittäjänä.

Käytännössä Yhdysvallat on niin vaikutusvaltainen, että sen sivuuttaminen olisi mahdotonta, vaikka sen vaikutusvalta kysymyksessä saattaa heiketä nyt.

4. Löytävätkö palestiinalaiset keskinäisen sovun?

Palestiinalaiset ovat olleet jo yli vuosikymmenen ajan jakautuneita islamistisen Hamasin johtamaan Gazaan sekä maltillisemman Fatahin johtamaan Länsirantaan. Kilpailevat järjestöt pääsivät lokakuussa alustavaan sopuun.

Hamas on luvannut luovuttaa Gazan siviilihallinnon Fatahin kontrolloimalle palestiinalaishallinnolle. Samalla neuvotellaan uudesta yhteinäisestä hallituksesta. Hamas on ehtinyt jo luovuttaa Gazan rajat palestiinalaishallinnolle, mutta käytännössä hallinnon siirto on takkuillut. Aikarajaa Gazan kokosiviilihallinnon luovuttamiseksi on jouduttu lykkäämään.

Paineet sovun syntymiseen ovat kasvaneet nyt molemmille, sillä palestiinalaiset olisivat vahvempi toimija yhdessä. Myös palestiinalaisten enemmistö haluaa sopua, joten kumpikaan järjestö ei halua syntipukiksi sen epäonnistumisesta tällaisessa tilanteessa.

5. Mitä tekevät muut arabi- ja muslimimaat?

Muslimimaat tuomitsivat yksimielisesti Trumpin julistuksen aiemmin tällä viikolla Istanbulissa, mutta todellisuudessa ne ovat hyvin jakautuneita keskenään. Alue on ollut suurten kuohuntojen keskellä arabikevään seurauksena. Viime vuodet pinnalla on ollut etenkin Saudi-Arabian ja Iranin koveneva valtakamppailu Lähi-idässä.

Katseet ovat nyt etenkin Yhdysvaltain läheisissä liittolaisissa Saudi-Arabiassa ja Egyptissä. Molemmat olivat antaneet tukensa Trumpin hallinnon rauhanponnisteluille, joita on valmisteltu suljettujen ovien takana viime kuukaudet. Nyt Trump on asettanut ne haastavaan asemaan. Jerusalem on yhä monille muslimeille symbolisesti tärkeä kysymys, joten niiden oli mahdotonta olla tuomitsematta julistusta.

Silmiinpistävää on se, että molempien julkinen vastaus Trumpin julistukseen on ollut tuomitseva, mutta käytännössä ei kuitenkaan kovin voimakas.

Molemmille liittolaisuus Yhdysvaltojen kanssa on niin tärkeä, että ne tuskin haluavat vaarantaa sitä. Esimerkiksi Saudi-Arabialle valtataistelu Iranin kanssa on nyt paljon tärkeämpi asia. Ja siinä pelissä Saudi-Arabia on samalla puolella Israelin ja Yhdysvaltojen kanssa.

Tavallisten palestiinalaisten keskuudessa tämä aiheuttaa katkeruutta – monet kokevat Saudi-Arabian pettäneen heidät.

Vahvimmat reaktiot on nähty odotetusti Turkin presidentiltä Recep Tayyip Erdoganilta. Jerusalem on merkittävä asia hänen uskonnollisille kannattajilleen. Erdoganin ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun välillä on käyty nyt sanasotaa, ja maiden väleissä voidaan nähdä heikkenemistä.

Mies laukaisi käsiaseen Turun keskustassa sijaitsevassa ravintolassa perjantain ja lauantain välisenä yönä hieman kello yhden jälkeen. Laukaus osui ravintolan seinään. Tilassa oli tapahtumahetkellä noin 40–50 asiakasta. Kukaan ei vahingoittunut välikohtauksessa, kertoo Lounais-Suomen poliisi tiedotteessaan.

Ravintolan työntekijä oli kuullut pamauksen, minkä jälkeen hän huomasi sohvalla istuvan miesasiakkaan laittavaan aseen taskuunsa.

Järjestyksenvalvojat tyhjensivät ravintolan muista asiakkaista ja aseen laukaissut mies otettiin kiinni. Miehen taskusta löytynyt pistooli otettiin haltuun. Kyseessä oli luvaton 7.65mm FN -merkkinen pistooli.

Asetta käyttänyt mies oli yli kolmen promillen humalassa. Kuulustelussa mies kertoi olleensa tapahtuma-aikaan niin vahvassa humalassa, ettei hänellä ole tapahtumista mitään muistikuvia. 24–vuotiasta kruunupyyläistä miestä epäillään ampuma-aserikoksesta ja vaaran aiheuttamisesta.

Sosiaali- ja terveysuudistus tarkoittaa haasteita myös potilaiden ensihoidolle, sanoo Helsingin yliopiston ensihoitolääketieteen professori Markus Skrifvars.

Professorin mukaan ensihoitajien täytyy pystyä hoitamaan potilaat jo tapahtumapaikoilla niin, että potilaat kestävät soten myötä pitenevät ambulanssimatkat sairaalaan.

– Pääkaupunkiseudulla ja muissa taajamissa se muutos ei ehkä ole niin suuri, mutta jos mennään Itä-Suomeen, Pohjois-Suomeen, jossa matkat pitenevät ja se matka sinne päivystävään sairaalaan [on pitkä], jossa hän voi saada vaikka leikkaushoitoa, kyllä se on haaste.

– Päivystävän ensihoitolääkärin rooli varmaan suurenee.

Professori toteaa myös, että jos potilas siirretään pidemmän matkan päähän, niin se hälytysvalmius ei ole yhtä hyvä, kun se ambulanssi on poissa.

– Siihen pitää luoda joku turvajärjestelmä, professori Markus Skrifvars totesi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Tämän hetkisen ennusteen mukaan lunta on jouluna lähes koko maassa. Ylen meteorologin Toni Hellisen mukaan valkoinen joulu voi jäädä haaveeksi maan etelä- ja länsirannikolla.

Suuressa osassa maata on tällä hetkellä yli 20 senttimetriä lunta. Rannikoilla lunta on alle viisi senttiä. Eniten lunta on Keski- ja Pohjois-Lapissa, jossa on paikoin yli puoli metriä lunta.

– Kittilässä on eniten lunta, 81 senttimetriä, sanoo Hellinen.

Keskiviikko ratkaisee etelän lumitilanteen

Hellisen mukaan ensi viikon keskiviikosta on tulossa lauha päivä, ja se ratkaisee, onko eteläisessä Suomessa lunta maassa jouluna. Ennusteen perusteella lämpötila on keskiviikkona Lapissakin nollan tienoilla.

– Nykyisen ennnusteen perusteella lunta on jouluna lähes koko maassa: idässä ja pohjoisessa yli 20 senttiä, mutta rannikoilla ei ehkä ollenkaan, sanoo Hellinen.

Torstaista joulupäivään asti lämpötila kylmenee päivä päivältä.

– Etelässä on ennusteen mukaan jouluna viisi astetta pakkasta, maan keskiosassa 10-15 astetta pakkasta ja Lapissa voi olla yli 20 astetta pakkasta, sanoo Hellinen.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Matti Torvinen valittiin tänään Sinisen tulevaisuuden puoluesihteeriksi. Valinta oli selvä, sillä Torvinen valittiin jo ensimmäisellä kierroksella virkaan.

Torvinen sai 120 ääntä ja kilpakumppanit Juha Malmi sekä Pekka Sinisalo jäivät muutamiin kymmeniin ääniin. Yhteensä vaaleissa annettiin 173 ääntä.

Sininen tulevaisuus pitää tänä viikonloppuna ensimmäistä puoluekokoustaan Tampereella.

Puoluekokous tuli ajankohtaiseksi sen jälkeen, kun Sininen eduskuntaryhmä erosi perussuomalaisista kesäkuussa. Tuolloin 20 kansanedustajaa lähti emopuolueesta omalle tielleen.

Myöhemmin päivällä ratkeavat vielä varapuheenjohtajien nimet.

Kolmesta varapuheenjohtajapaikasta kisaavat kuusi ehdokasta. Nimekkäimmät ehdokkaat ovat työministeri Jari Lindström, peruspalveluministeri Pirkko Mattila, kansanedustaja Tiina Elovaara ja kansanedustaja Kari Kulmala.

Haastajan rooli on etukäteen annettu sinisten nuorten puheenjohtaja Tiina Ahvalle ja Keski-Suomen sinisten puheenjohtaja Juha Vimparille.

Sininen tulevaisuus rekisteröitiin puolueeksi marraskuun puolessa välissä. Tätä ennen Sinisen yhdistyksen aktiivit keräsivät noin neljä kuukautta puolueelta vaadittavia 5 000 kannattajakorttia.

Hirvilahden kyläkauppaan on kokoontunut joukko joulupukin apulaisia käärimään lahjoja paketteihin. Jouluapua-keräys on saanut koko yhteisön liikkeelle.

Kääreisiin sujahtaa lämpimiä vaatteita kuten toppapuku, lapasia ja sukkia. Kovissa paketeissa on leluja. Kaupan kylmätiloissa odottavat jouluruuat aattoa, jolloin sekä lahjat että ruuat toimitetaan avustettavalle perheelle. Tavarat on saatu lahjoituksina yksityisiltä ihmisiltä.

Ajatus kerätä apua paikalliselle perheelle syntyi Jouluapua.fi-sivuston kautta, kertoo Anu Kopponen. Hän otti yhteyttä kauppias Kati Turuseen ja ehdotti, että voisiko kauppa toimia keräyspaikkana.

Joulumieli kohosi taivaisiin, kun keräys alkoi tuottaa tulosta. Anu Kopponen

Kati kertoo miettineensä asiaa yön, mutta oli heti lämmennyt ajatukselle. Hänellä itsellään on myös kuusilapsinen perhe.

– Tiedän, mitä on, kun perheessä on paljon lapsia. Tarvitaan paljon ruokaa. Kun itsellä on kaikki hyvin, haluaa auttaa. Joskus voi olla myös omalla kohdalla, että asiat ei ole niin hyvin, silloin olisi kiva, kun saisi itsekin apua.

Anu kehuu Katin valtavaa innostusta auttaa järjestämään keräys.

– Kati oli kuin napalmia tähän juttuun. Joulumieli kohosi taivaisiin, kun keräys alkoi tuottaa tulosta.

Kati muistelee, kun hän laittoi ilmoituksen keräyksestä Facebookiin, oli tunnin aikana tullut heti parikymmentä kommenttia, että halutaan olla mukana. Kaikkiaan noin 60 ihmistä on ollut mukana lahjoittamassa.

Ihmisten auttamishalu yllätti

Nilsiäläislähtöinen, nykyisin Tanskassa asuva Heidi Miettinen on todella iloinen, että hänen vuonna 2013 perustamansa Jouluapua-sivusto on saanut niin monet ihmiset liikkeelle auttamaan vähävaraisia perheitä.

Ajatus sosiaalisen median kautta tapahtuvasta auttamisesta heräsi Heidillä, kun hän luki pysäyttävän artikkelin, jossa kerrottiin, että Suomessa on 130 000 perhettä köyhyysrajan alapuolella. Hän alkoi miettiä, millainen joulu lapsilla näissä perheissä on. Toiveissa hänellä oli, että jospa nettiyhteisön välityksellä edes muutama perhe saisi apua.

– Ryhmä otettiin sitten tosi hyvin vastaan ja räjähti niin sanotusti käsissä. Meillä on Facebookissa 75 000 tykkääjää ja tänä vuonna apua menee 750 perheelle eri puolille Suomea.

Suurin toive perheillä on ollut yksinkertaisesti vain, että he saisivat ihan tavallisen joulun. Jouluruokaa, lämmintä vaatetta, lapsille leluja ja hygieniatarvikkeita toivotaan paljon, Heidi Miettinen luettelee.

Avuntarvitsijoiden määrä ja toiveet ovat vuosien aikana pysyneet hyvin samanlaisina. Tänä vuonna ihmisten auttamishalu on Heidin mielestä ollut suurempaa.

Ihmiset haluavat antaa vähästään. Heidi Miettinen

– Tämä vuosi on ollut jotenkin positiivisempi kuin viime vuosi. Ihmiset on todella auttavaisia ja hyväsydämisiä. He haluavat antaa vähästään. En osaa kiittää tarpeeksi. On aivan uskomatonta, miten ihmiset haluaa auttaa ja olla tässä projektissa mukana. Olen todella kiitollinen.

Aivan äskettäin hän oli saanut puhelun, mikä jäi erityisesti mieleen.

Soittaja oli kertonut, kun he olivat vieneet avustettavan perheen jouluostoksille, heidän pieni poikansa oli kassalla todennut: "Äiti, kun minä kasvan isoksi ja menen töihin, minäkin haluan olla sitten apua antamassa niille, jotka sitä tarvitsee."

Anja Lapveteläinen toi keräykseen jouluruokaa. Lisäksi hänellä oli mukana työkaverinsa 6-vuotiaan pojan lahja. Poika oli halunnut valita omista leluistaan lahjan saman ikäiselle avustettavan perheen pojalle.

– Tässä keräyksessä sytytti yhteisöllisyys. Oli hirveän hyvä idea, kun tuttu kyläkauppa lähti organisoimaan yhteistä tekemistä koko kylälle. Ainahan avun antamisessa myös pohtii, meneekö apu varmasti perille, tässä se on turvattu paremmin ja tekee tästä mielekkään, Lapveteläinen pohtii.

Jouluapua-keräyksessä otetaan huomioon avustettavan perheen toiveet. Kun tämän keräyskohteen perheen äidiltä oli kysytty lahjatoiveita, oli puhelun taustalta kuulunut pienen pojan ääni: " Onhan siellä rusinoita".

– Nyt niitä sitten varmasti on monta laatikkoa, Anu Kopponen lupaa naurahtaen.

Rekkakuski istuu käräjäoikeudessa väkivaltarikoksen uhrin omaisen vieressä. Etukäteen on sovittu, että hän laittaa kätensä omaisen olkapäälle huomatessaan merkkejä hermostumisesta. Pieni kosketus riittää siihen, että jalkojen tärinä lakkaa.

Myöhemmin uhrin omainen kertoo, että tukihenkilön läsnäolo oikeudessa oli tärkeää. Rekkakuskista, Jarnosta, tuntuu ettei hän tehnyt taaskaan mitään.

39-vuotias Jarno on yksi noin 1,4 miljoonasta vapaaehtoistyötä tekevästä suomalaisesta: vapaaehtoistyötä teki vuonna 2015 säännöllisesti kolmannes suomalaisista aikuisista. Jarnon tehtävänä Keski-Uudenmaan Rikosuhripäivystyksen vapaaehtoisena tukihenkilönä on tukea rikosten uhreja, uhrien omaisia ja todistajia.

Jarnon koko nimeä eivät tiedä edes uhrit, vaikka hän saattaa olla heidän tukenaan pari vuottakin, rikoksen jälkeisestä järkytyksestä käräjille asti. Syynä siihen on turvallisuus. Tukihenkilöt parkkeeraavat autonsakin kauas oikeustaloista, sillä myös he saattavat joutua uhatuiksi.

Lähes puolitoista miljoonaa suomalaista tekee vapaaehtoistyötä.

Jarnon tehtävänä on kuunnella ja kulkea rinnalla. Jotkut kaipaavat halausta, toiset vain läsnäoloa. Vapaaehtoistyö Rikosuhripäivystyksessä ei ole kevyttä ja kivaa, mutta se on antoisaa vaihtelua yksinäiselle työlle rekan ohjaamossa.

– Tuntuu hyvältä huomata, että minusta on ollut apua, kun toinen rupeaa pääsemään kiinni arkeensa, Jarno sanoo.

Vaikka vapaaehtoisia on paljon, heitä tarvittaisiin yhä enemmän. Aktiivisimmista vapaaehtoisista järjestöt, kunnat ja seurakunnat jopa kilpailevat.

Nappaa sopiva homma kartalta

Haluaisitko soitella Huopalahden kirkon kelloja Helsingissä? Vai lähteä kaveriksi asuntonäyttöihin Vantaalla? Osaisitko auttaa raisiolaista lasta matematiikan tehtävissä? Olisiko sittenkin luontevinta laulattaa vanhuksia porvoolaisissa hoivakodeissa?

Vapaaehtoistyo.fi-palvelussa vapaaehtoistyötä voi hakea paikkakunnan mukaan. Siellä tehtävistään ilmoittavat seurakunnat, kunnat ja järjestöt eri puolilta Suomea. Verkkopalvelulla ei ole uskonnollisia sitoumuksia, vaikka taustalla on kirkollinen järjestö Kotimaanapu. Tehtäviä on tarjolla satoja.

Kasvotusten vapaaehtoisia houkutellaan Vapaaehtoistoiminnan messuilla, joita on tänä syksynä järjestetty kuudella eri paikkakunnalla.

Vapaaehtoiset ovat entistä tietoisempia siitä, mitä he haluavat tehdä.

Vapaaehtoistoimijoiden etujärjestön Kansalaisareenan toiminnanjohtajan Leo Straniuksen mukaan vapaaehtoistyöstä halutaan saada itselle jotain konkreettista hyötyä.

– Halutaan ehkä kokeilla uusia juttuja ja ikään kuin shoppailla erilaisia vapaaehtoistyön mahdollisuuksia, Stranius sanoo.

Myös yritykset ovat nähneet mahdollisuutensa brändinsä kirkastamiseen vapaaehtoistyön avulla. Esimerkiksi Op-ryhmän Hiiop100.fi välittää vapaaehtoisia.

Jarno saattaa ottaa työstään vapaata päästäkseen oikeusistuntoon avuntarvitsijan tueksi.

Yritykset voisivat Suomessa profiloitua hyväntekijöinä paljon nykyistä enemmän. Näin ajattelee myötätuntoa ja vapaaehtoistoimintaa tutkinut professori Anne Pessi Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

– On isoja taloja, jotka tekevät hyväntekeväisyyttä pimennossa. En näe ongelmaa siinä, jos asiasta vähän myös kertoisi, Pessi sanoo.

Joissain yrityksissä työntekijät esimerkiksi saavat tehdä vapaaehtoistyötä työajalla, kuten Helsingin Sanomat kertoo jutussaan. Se lisää Pessin mukaan paitsi esimiehen arvostamista myös työntekijöiden viihtymistä omalla työpaikalla.

Lyhyet pop up -tehtävät kiinnostavat

Samaan vapaaehtoistyöhön sitoutuminen kuukausiksi tai vuosiksi saattaa tuntua mahdottomalta – mutta sekään ei haittaa vapaaehtoistöiden tekemistä. Tarjolla on kestoltaan eripituisia tehtäviä, ja muutaman tunnin pop up -hommat kiinnostavat yhä useampia. Sellainen on vaikka joulupuuron keittäminen partiolaisten juhlaan.

Toisaalta sitoutuminen yhteen tehtävään pitkäksi aikaa voi olla vapaaehtoiselle antoisampaa.

Jarno on ollut Rikosuhripäivystyksen tukihenkilönä jo kaksi ja puoli vuotta. Hän aloitti vapaaehtoistyöt, koska se sopi hänen elämäntilanteeseensa. Hän oli juuri jättänyt raskaaksi käyneet esimiestehtävänsä. Myös luontoon liittyvä vapaaehtoistyö olisi kiinnostanut, mutta juuri sillä hetkellä WWF Suomen koulutukset olivat täynnä. Rikosuhripäivystys on tarjonnut Jarnolle kymmenien tuntien perehdytyksen, ja hän saa jatkuvasti täydennyskoulutusta.

– Lopettaminen ei ole käynyt mielessä. Työssäkäyvälle tämä on hieman haasteellista, mutta onneksi työkaverit ovat ymmärtäväisiä.

Jarno saattaa ottaa työstään jopa palkatonta vapaata päästäkseen oikeusistuntoon avuntarvitsijan tueksi.

"Vapaaehtoistoiminnasta saa yhteisöllisyyttä ja kaverisuhteita." Leo Stranius

Ne jotka tekevät vapaaehtoistyötä, tekevät sitä paljon, enemmän kuin pari kokonaista työpäivää kuussa: Kansalaisareenan, HelsinkiMission ja Kirkkohallituksen vuonna 2015 teettämässä kyselytutkimuksessa vapaaehtoiset arvioivat työskentelevänsä keskimäärin kahdeksantoista tuntia kuussa, naiset hieman miehiä enemmän. Kaikkein aktiivisimmin aikaansa ja osaamistaan antavat 35–49-vuotiaat.

Vapaaehtoistyö tekee onnellisemmaksi

– Vaikka mentäisiin Lappiin saakka. Aikaa on kyllä! Pentti Suonpää sanoo ja naurahtaa.

Ulkona on sen verran viileää, että hän on vetänyt sinisen piponsa syvälle päähän. Suonpää on Sari Krausen kanssa matkalla luontoretkelle Vantaan Hiirilammille. Rollaattori on pakattu auton takaluukkuun.

Media-alalla asiakkuusjohtajana työskentelevä tuusulalainen Krause aloitti viime keväänä vapaaehtoisena Automies-palvelun kuljettajana. Ikäihmisten vieminen huviajeluille tuntui heti sopivalta, ja työnantaja antoi luvan tehdä sitä työajalla.

– Olen oikeastaan aina ollut sellainen ihminen, että olen pyrkinyt auttamaan aina kun mahdollista, Sari Krause sanoo.

Asiantuntijoiden mukaan vapaaehtoistyöhön ajaa halu auttaa ja tehdä jotain merkityksellistä: halutaan tehdä pyyteettömästi hyvää. Myös sosiaaliset motiivit ovat tärkeitä.

– Löydetään samanmielisten seuraa, yhteisöllisyyttä ja kaverisuhteita, Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius sanoo.

Hyvän tekeminen ei paranna pelkästään autettavien hyvinvointia vaan lisää myös auttajan omaa onnellisuutta.

Sari Krause on kuskannut vanhuksia myös Lottamuseoon, keramiikkanäyttelyyn ja kesäteatteriin. Joskus lähdetään ajelulle pelkän ajelun vuoksi. Krause kertoo pitävänsä vanhusten kanssa keskustelemisesta. Tänään hän on saanut kuulla Pentti Suonpään työstä betoniraudoittajana.

– Näillä ihmisillä on upea historia. Välillä retkelle lähteminen väsyttää, mutta sen jälkeen olo on äärimmäisen hyvä. Saan retkistä energiaa, Krause sanoo.

Kuka lohduttaisi sekakäyttäjää?

Jos Suomessa ei tehtäisi vapaaehtoistyötä, sillä olisi suoria vaikutuksia erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla: mielenterveys- ja hyvinvointiongelmat kärjistyisivät ja lisääntyisivät. Myös elintasosairauksia olisi enemmän ilman urheilu- ja liikuntaseuroja pyörittäviä vapaaehtoisia. Näin uskoo Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Leo Stranius.

Myös vapaaehtoistyön rahallinen arvo on valtava. Arvioiden mukaan yksittäisten suomalaisten järjestöjen, kuten SPR:n kautta tehdyn vapaaehtoistyön arvo on jopa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

"Empatia ja myötätunto ovat tärkeitä ja voimallisia, mutta myös kovin vinoutuneita asioita." Anne Pessi

Vaikka vapaaehtoistyö on välttämätöntä monille yhteisöille ja myös yhteiskunnalle, se ei ole aivan ongelmatonta: kuinka paljon yhteiskunnan palveluja voi jättää vapaaehtoisten varaan?

Uuden Lastensairaalan rakentamiseen lahjoitetut 36 miljoonaa euroa osoittivat pari vuotta sitten, että ihmiset ovat valmiita auttamaan lapsia avokätisesti. Tutkitusti eniten aikaa käytetään kulttuuriin ja taiteeseen, toiseksi eniten lapsiin ja nuoriin. Myös yksinäisten vanhusten ystäviksi on lähtenyt suuri määrä suomalaisia.

On helppoa auttaa niitä, jotka herättävät sympatiaa, mutta kuka tukisi ensimmäiseksi vankilasta vapautunutta päihdeongelmaista tai silittäisi aggressiivista nuorta?

– Empatia ja myötätunto ovat tärkeitä ja valtavan voimallisia, mutta myös kovin vinoutuneita asioita, professori Anne Pessi sanoo.

Jos yhteiskunta perustuu vapaaehtoiseen auttamiseen, vaarana on, etteivät kaikki apua tarvitsevat saa sitä riittävästi.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa hyväntekeväisyyteen nojaa paljon suurempi määrä toimintoja kuin Suomessa. Las Vegasin lokakuisen joukkoammuskelun jälkeen monen uhrin leikkauksia ja pitkää kuntoutusta vaativa jatkohoito jäi hyväntekeväisyyden varaan. Yhdysvalloissa sairaanhoito perustuu sairausvakuutuksiin, joita kaikilla ei ole tai jotka kattavat vain osan hoidosta.

Leo Stranius haluaisi, että Suomessa mietittäisiin huolellisesti, mitä vapaaehtoisten varaan voidaan jättää. Myös Anne Pessi pitää tärkeänä, ettei yhteiskunnan rakenteita luoda vapaaehtoistoiminnan pohjalle.

– Ihmiset tekevät sitä vapaasta tahdostaan, ja se tekee siitä myös äärettömän hauraan. Joka sekunti ihmisen on mahdollista lähteä ja lopettaa, Pessi sanoo.

Kaikkea vapaaehtoistyötä ei kuitenkaan voi korvata palkkatyöllä.

Esimerkiksi vakavasti sairastuneille omien kokemusten jakaminen vertaistukiryhmissä on äärimmäisen tärkeää. Vanhukselle tai liikuntakyvyttömälle ei ole yhdentekevää, tuleeko joku lukemaan hänelle kirjaa tai ulkoiluttamaan vapaasta tahdostaan vai siksi, että siitä saa rahaa.

Vantaan Hiirilammilla vettä tihuttaa niin, että luontoretkeilijä Pentti Suonpää on vetänyt toppatakkinsa hupun piponsa päälle. Sari Krause kuvaa kännykällä lammen sorsia, jotka uivat lähemmäs katsomaan vieraita.

– Pitäisi olla hiivaleipää, Suonpää sanoo.

Sari Krausella olisi vielä vähän aikaa. Käydäänkö vielä pienellä ajelulla Pentti, hän kysyy.

Ulkomininisterin ja perussuomalaisten entisen puheenjohtajan Timo Soinin poliittisesta tulevaisuudesta on tehty erilaisia arvioita aina kesäkuun puoluekokouksen jälkeen.

Lehdissä on muun muassa kirjoitettu, että hyvin ulkoministerinä viihtyvä Soini olisi matkalla Lontooseen korkeaan pankkivirkaan.

Sinisen tulevaisuuden puoluekokouksessa kuultiin toisenlainen Soini, kun Yle kysyi häneltä vuoden 2019 eduskuntavaaliehdokkuudesta.

– En sulje mitään pois. Olin jo päättänyt, että poliittinen vaikuttaminen jää, kun jätän perussuomalaiset. Nyt täytyy katsoa maltilla, Soini sanoi.

Soinin mukaan sinisen tulevaisuuden aktiivit ovat syy sille, miksi hän harkitsee ehdokkuutta eduskuntavaaleissa.

– Moneen tässä tuntuu kelpaavan, kun lehdistö tarjoaa milloin pankkiirin virkaa, milloin jotakin muuta.

"Sininen tulevaisuus tuntuu nyt kodilta"

Perussuomalaisten kesäkuun puoluekokouksessa nähtiin uupunut Soini, kun hän joutui jättämään perustamansa puolueen puheenjohtajuuden.

Soini ei toivonut Jussi Halla-ahon voittoa puheenjohtajakisassa. Soini sanoo, että sininen tulevaisuus tuntuu nyt poliittiselta kodilta.

– Kyllä tuntuu. Ikävä kyllä liike, jonka Raimo Vistbackan kanssa perustimme, ei enää ole olemassa. Sen takia olemme tässä tilanteessa.

Sinisen tulevaisuuden jatko näyttää politiikan tarkkailijoiden mukaan epätoivoiselta. Puolue ei tunnu löytävän omaa lokeroaan puoluekentässä.

Soini ei pidä tilannetta yhtä lohduttomana.

– Olin puolueen johtaja kuusi vuotta pääsemättä eduskuntaan ja sitten tuli johdettua puolue kahteen jytkyyn. Kyse on siitä, että puheenjohtaja saa kentän liikkeelle.

"SMP:n tilanne oli sinisiä heikompi"

Soinin mukaan sinisen tulevaisuuden tilanne on parempi kuin aikanaan perussuomalaisten. Timo Soini ja Raimo Vistbacka perustivat puolueen aikanaan Suomen maaseudun puolueen konkurssipesälle.

– Luotan puolueen nuoriin. Nämä ovat tekijämiehiä ja -naisia. Pelastamme aatteen uuteen nousuun.

Soinin puheista saa kuvan, että hänen päätöksensä riippuu puolueen kehityksestä. Ainakin päätös tulee vasta keväällä 2019.

– Puolue pitää saada ensin kehittymään ja Suomen talousasiat hoitumaan.

Entä mistä puolue aikoo raapia kannatuksensa?

– Kenelläkään ei ole äänipantaa päässä, että parempaa vaihtoehtoa ei voisi äänestää, kun sellainen ilmestyy.

Helsingin Sanomien sotilastiedustelujutun asiakirjalähteistä käynnistetty rikostutkinta on vakava asia, sanoo puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.).

– Vuodon koko laajuus ei ole vielä minun tiedossani, mutta se, mitä tänä aamuna saimme lukea Helsingin Sanomista – se, että lehti julkaisee korkeimman turvaluokituksen saaneita asiakirjoja –, se on aina vakava asia. Sillä voi olla vaikutusta kansalliseen turvallisuuteen ja Suomen suhteisiin muihin maihin, Niinistö toteaa Ylelle.

Hänen mukaansa pääesikunta on tehnyt keskusrikospoliisille tutkintapyynnön vuodon tutkinnasta. Vuoto on ollut jo aiemmin selvillä, Niinistö kertoo.

– Tänään pääesikunta on laajentanut tätä tutkintapyyntöä toimittajan mahdollisesta syyllistymisestä turvallisuussalaisuuden paljastamiseen. Puolustusvoimat toimii lainmukaisesti, mutta toimiiko Helsingin Sanomat, se on se kysymys.

Mitä rikostutkinnalla tavoitellaan?

– Tietenkin tällä tavoitellaan, että jos laiton teko oletetaan tapahtuneen, niin sehän täytyy sanktioida. Näin toimitaan oikeusvaltiossa, Niinistö vastaa.

Yle ei ole toistaiseksi tavoittanut Helsingin Sanomia kommentoimaan asiaa.

Lisää aiheesta:

HS:n sotilastiedustelujutun asiakirjalähteistä rikostutkinta

Puolustusvaliokunnan Kanerva: Tutkinnan lisäksi vuoto vaatii muutoksia luottamuksellisten tietojen suojaan