Hämeen maakuntalaulun vaimennuttua Lahdessa Juha Sipilä kehui puoluevaltuustolle hallituksen saavutuksia: vaaliohjelman eli "tavoitekakkaran" moneen kohtaan, työllisyydestä talouskasvuun ja velanoton taittumiseen, voi Sipilän mukaan nyt laittaa tehty-rastin.

Sipilän mukaan ensi kevään vaaleihin lähdetään voittamaan, vaikka kannatusmittausten mukaan kansalaiset ovat keskustaan tyytymättömiä.

- Emme suostu siihen, että vaalien lopputulos käsikirjoitetaan meille etukäteen, että voittajia ovat vain joko kokoomus tai SDP. Me aiomme voittaa seuraavat vaalit, Sipilä julisti.

Sipilä viittasi vuoden 2015 vaaleja edeltävään kamppailuun, jossa oltiin vastaavassa tilanteessa: keskusta oli ensin alakynnessä, sitten tasoissa kokoomuksen kanssa, mutta onnistui nousemaan vaaleissa ykköspuolueeksi.

Sipilän vaaliteema: alkiolainen aktivointi jatkuu

Sipilän mukaan keskustan on uudistettava sosiaaliturva ensi vaalikaudella, sillä nykyinen malli ei ole tätä päivää.

Esimerkiksi sosiaalitukien vastikkeellisuus pitää Sipilän mukaan arvioida uudelleen. Samoin se, mitkä tuet ovat vastaisuudessa kaikkien saatavilla ja mitkä syyperusteisia. Myös samassa perheessä asuvien vaikutus yksilön saamaan tukeen pitäisi katsoa uudestaan.

Toinen vaalilupaus on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin.

- Työmarkkinauudistusten on jatkuttava ja paikallisen sopimisen mentävä aimo loikka eteenpäin, Sipilä kuvaili keinoja.

Keskustan perinneideologin Santeri Alkion nimissä Sipilä puolusti hallituksen aktiivimallia ja sanoi, että erityyppisiä aktivointitoimia tulee jatkaa, niin sosiaaliturvassa kuin työllistämisessä.

- Alkiolaisen itsensäauttamisen kautta ihmisille pitää antaa mahdollisuus kuntoutua ja saada elämänhallinnasta kiinni. Alkiokin olisi kannustanut aktivoimaan työttömiä.

- Jo lyhytaikaiset työsuhteet, osa-aikaiset ja määraikaiset työpaikat ovat tie syrjäytymisuhan pysäyttämiseksi.

Sipilä asettuu puoluevaltuustossa samalla ehdolle puheenjohtajavaaliin. Ehdokkaat esittäytyvät sunnuntaina.

Seuraava etappi on kesäkuun puoluekokous Sotkamossa, jossa keskustan johdon sekä puoluesihteerin valinnat tehdään.

LUE MYÖS: Sipilältä odotetaan tänään "Tulos tai ulos" -puhetta

Kerroimme Ruotsissa paljastuneesta laajasta huijaustapauksesta, jossa kolmen ihmisen porukan epäillään myyneen pääsykokeiden oikeita vastauksia useiden vuosien ajan ja tienanneen huomattavan summan rahaa bisneksellään.

Tapaus on huomattu myös Helsingin seudun korkeakouluissa. Aalto-yliopiston mukaan opinahjo seuraa muualla tapahtuvia huijauksia ja pyrkii ottamaan niistä opiksi jo etukäteen. Helsingin yliopistossa ollaan enemmän huolissaan moraalisesta rappiosta kuin siitä, että joku huijaisi kokeissa.

Opetus- ja opiskelupalveluiden kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivurannan mukaan Helsingin yliopiston valintakokeissa on hankala huijata, koska pohjautuvat soveltaan tietoon.

– Usein ei ole edes olemassa yhtä ainoaa ja oikeaa vastausta, sillä kokeessa hakijan täytyy soveltaa omaa tietoaan.

Niinistö-Sivuranta on työskennellyt Helsingin yliopistossa parin vuoden ajan, eikä ole törmännyt vilppitapauksiin.

Helsingin yliopisto miettii parhaillaan ohjeistusta esimerkiksi valintakokeen valvojille, jotta he tunnistaisivat mahdolliset vilppiyritykset.

– Uskon että jo tietoisuus siitä, että vilppitapauksia on tunnistettu, ehkäisee huijausyrityksiä, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Ruotsin tapauksen kaltaiseen huijaukseen Helsingin yliopistossa Niinistö-Sivuranta ei usko.

– Esimerkiksi tenttikokeet ovat vain harvojen ihmisten hallussa, eikä niitä pysty luovuttamaan ulkopuolelle missään vaiheessa.

Jos sitten kuitenkin vastaavanlainen tapaus sattuisi, kyse olisi Niinistö-Sivurannan mukaan vakavasta petoksesta.

Teknologia tuo uusia mahdollisuuksia huijata

Helsingin yliopistossa tunnistetaan, että kehittyvä teknologia tuo uusia haasteita. Teknologia on muuttamassa myös pääsykokeita ja samalla mahdollisuudet vilppiin kasvavat.

– Eettinen ja moraalinen koodisto on edelleen tärkeä, hän huomauttaa.

Toisaalta, kiinnijäämisen riskikin kasvaa. Esimerkiksi plagioinnista jää yhä herkemmin kiinni. Yliopisto valmistautuu pääsykokeissa tapahtuvaan vilppiin uusilla ohjeistuksilla.

Niinistö-Sivurannan mukaan esimerkiksi pääsykoevalvojat voidaan ohjeistaa tarkkailemaan pääsykokeissa hakijoita ja tunnistamaan epäilyttävät tapaukset.

– Tällöin valvoja voi kysyä hakijalta mistä on kysymys, Niinistö-Sivuranta kuvailee.

– Meillä on muutama viikko aikaa tehdä niin selkeät ohjeet, että valintakokeiden valvojat pystyy näihin tapauksiin tarttumaan.

Niinistö-Sivurannan mielestä huolestuttavaa on se, jos joutuu näkemään paljon vaivaa ja rahaa selvitäkseen valintakokeesta vilpillisesti.

– Moraalinen rappio huolestuttaa enemmän kuin se, että joku huijaisi, Niinistö-Sivuranta sanoo.

Aalto-yliopisto muuttaa pääsykokeitaan

Aalto-yliopistossa vilppi pääsykokeissa on todella harvinaista, sanoo koulutuspalveluiden päällikkö Eija Zitting.

– Nopeasti ei tule mieleen kuin yksittäisiä tapauksia, Zitting kertoo.

Mahdollista vilppi on kuitenkin niin kauan kun tenttimuotoisia pääsykokeita pidetään.

– Tietenkin, kun pääsykoe perustuu tällä hetkellä lukioperusteiseen tietoon.

– Siirtyminen siihen, että osa valinnoista tehdään todistusarvosanojen pohjalta vähentää vilppimahdollisuuksia, Zitting sanoo.

Zittingin noin viiden vuoden työuraan Aalto-yliopistossa ei mahdu yhtään isompaa selvitystä vaativaa tapausta.

– Seuraamme kaikkia tapauksia mitä tapahtuu ja opimme jo etukäteen.

Taideyliopistossa huijaaminen mahdotonta

Taideyliopiston opetuksesta vastaava vararehtori Paula Tuovinen sanoo, että hänen tietääkseen Taideyliopistossa ei ole koskaan tullut vastaan huijausyrityksiä. Syynä on hänen mukaansa tiedeyliopistosta poikkeavat pääsykokeet.

Taideyliopistoon haetaan lähes aina useiden vaiheiden kautta, joissa hakija on henkilökohtaisesti läsnä. Pääsykokeissa hakijaa arvioidaan koulutettavuuden ja taitotason kautta.

– Pääsykokeissa on monta vaihetta, joista sitten karsitaan, Tuovinen sanoo.

Taideyliopistossa on tarkka pääsykoeprosessi, joka tekee Tuovisen mukaan huijaamisen mahdottomaksi.

Helsingin Sanomat selvitti ammattikorkeakoulujen pääsykoehuijauksia. Lehden mukaan ammattikorkeakouluun hakevat taktikoivat esivalintakokeessa, jotta pääsisivät osoittamaan soveltuvuutensa alalle.

Lue lisää:

Laaja pääsykoehuijaus Ruotsissa näkyy myös meillä: Helsingin yliopisto miettii, pitääkö käytäntöjä tiukentaa

Pastori Kai Sadinmaa on valittanut Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulilta saamastaan vakavasta moitteesta Helsingin hallinto-oikeuteen. Tuomiokapituli antoi Sadinmaalle vakavan moitteen viime syksynä, koska Sadinmaa oli vihkinyt samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.

Sadinmaa haki tuomiokapitulilta ensin oikaisua päätökseen, sillä hän pitää vakavaa moitetta rangaistuksen luontoisena seuraamuksena, joka ei perustu lakiin.

Tuomiokapituli päätti kuitenkin maaliskuussa pitää moitteen voimassa. Jäsenten enemmistö piti vakavaa moitetta Sadinmaan toiminnan ohjauksena ja katsoi, että oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä ei voi valittaa.

Vakava moite on hyvin rangaistuksen luontoinen. Urpo Kangas

Sadinmaa toteaa hallinto-oikeuteen jättämässään valituksessa, että viranomaisen päätöksestä on valitusoikeus, eikä viranomainen voi itse määrittää sitä, voiko sen päätöksistä valittaa. Sadinmaa vetoaa myös perustuslakiin, jotta saisi rangaistuksensa tutkittavaksi.

Sadinmaa katsoo, että koska hän ei samaa sukupuolta olevia pareja vihkiessään rikkonut lakia, ei hän siksi ole rikkonut pappislupaustakaan. Kirkon virallisen avioliittokäsityksen mukaan avioliittoon voidaan vihkiä vain nainen ja mies.

Professori Kangas: Perustuslaki antaa mahdollisuuden valittaa

Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas sanoo, että tilanne on oikeudellisesti kiinnostava.

– Tämä vakava moite on hyvin rangaistuksen luontoinen. Vaikka siinä ei käytetä sanaa varoitus, niin se on silti varoitusta vastaavalla, samalla intensiteettitasolla oleva reaktio oman pappisvirkamiehen toimintaan.

Kangas katsookin, että perustuslain säännökset avaavat valitusmahdollisuuden myös tässä tapauksessa.

Uhkakuva on, että tuomiokapitulit onnistuvat kehittämään itselleen ikioman rangaistustyyppinsä. Urpo Kangas

Mitä tapahtuu, jos Helsingin hallinto-oikeus päättää toisin?

– Sellainen uhkakuva tietysti on, että tuomiokapitulit onnistuvat kehittämään itselleen aivan ikioman rangaistustyyppinsä, jota ne voivat vapaasti käyttää. Ja sillä niinkuin Jumalan ruoskan asemasta ruoskia pappeja ja pitää asian talon sisällä. Silloin tuloksena voi olla, että kaikki tuomiokapitulit antaisivat vain vakavia moitteita.

Kangas arvioi, että Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli kokeili kepillä jäätä.

–Yritetään löytää sellainen toimintatila, jossa kirkollinen ja maallinen tuomiovalta eivät kohtaisi. Mutta minä epäilen, että sellaista kenttää ei Suomessa ole.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli päätti ensimmäisenä Suomessa samaa sukupuolta olevia pareja vihkineen papin rankaisemisesta.

Myös muissa hiippakunnissa tuomiokapitulit ovat rankaisseet samaa sukupuolta olevia pareja vihkineitä pappeja. Kolme pappia on valittanut saamistaan kirkkolakiin perustuvista varoituksista hallinto-oikeuksiin.

Lue aiemmat jutut:

Homopareja vihkineen kohupappi Sadinmaan rangaistusta ei peruta

Kohupappi Sadinmaa hakee muutosta tuomiokapitulilta saamaansa vakavaan moitteeseen

Mölsä: Piispojen päätä särkee, kapinapapit jatkavat homoparien vihkimistä

Professori kritisoi voimakkaasti homopareja vihkineen papin rangaistusta: "Uskonasia on puettu oikeudelliseen kaapuun"

Homoparien vihkimisestä vakavan moitteen saanut pappi – "Olen ihan helpottunut siitä"

Homopareja vihkinyt pappi sai tuomiokapitulilta vakavan moitteen

Saudi-Arabian viranomaiset ovat sulkeneet naisten kuntosalin, jota on niiden mukaan mainostettu säädyttömällä videolla. Videolla naishenkilö harjoittelee tiettävästi kehoa myötäilevissä treenivaatteissa hiukset auki.

Pääkaupunki Riadissa sijaitsevalta kuntosalilta on evätty toimilupa, ja videon taustat on määrätty tutkittaviksi.

"Emme suvaitse tätä", Saudi-Arabian urheiluviraston johtaja Turki al-Sheikh ilmoitti Twitterissä uutistoimisto AFP:n mukaan.

Uudistuksia ilman "moraalin luhistumista"

Urheiluviranomaisten näkemys on, että videon kohtaukset saattavat "turmella yleistä moraalia". Kuninkaallisen hovin tiedottajan mukaan Saudi-Arabia pyrkii "maltillisuuteen ilman moraalin luhistumista", AFP kertoo.

Vartalon peittävä abaya-kaapu ja hiusten peittäminen ovat pakollisia naisille osissa Saudi-Arabiaa.

Naisten kuntosaleille alettiin myöntää maassa toimilupia viime vuonna. Tyttöjen liikuntaa on lisätty kouluissa ja naisten pääsyä urheilutapahtumiin höllennetty. Kesäkuusta alkaen saudinaiset saavat myös ajaa autoa.

Yhteiskunnallisten uudistusten takana on Saudi-Arabian 32-vuotias kruununprinssi Mohammed bin Salman.

Lisää aiheesta:

Saudi-Arabia voi lieventää naisten pukeutumisvaatimuksia – kaiken peittävä abaya ei olisi enää pakollinen?

Saudi-Arabia jatkaa uudistuksia askel askeleelta – ensi vuonna naiset pääsevät urheilustadioneille

Saudi-Arabiassa asuva suomalainen Laura odottaa innolla pääsyä ratin taa – “Täällä sääntöjen tiukkuuteen vaikuttaa se, kuka olet”

Saudi-Arabiassa palkataan nyt ensimmäisiä naisia kuljettajiksi

Huhtikuun päivästä povattiin kaunista, mutta vettä sataa tihuuttaa. Keli on siis mitä parhain kalastukseen.

Pelin henki on seuraava: vastakkain ovat kalastusmatkailuyrittäjä Juha Aitta ja harrastajapilkkijä, toimittaja Timo Nykyri. Eniten kaloja tunnin aikana saanut pilkkijä voittaa.

Kalaopas Aitta pukee päälleen pelastautumisasun, Nykyri vastaa haasteeseen virttyneellä anorakilla ja itse tekemillään naskaleilla.

Aitta kairaa reiän akkukairalla, toimittaja perinteisellä mallilla. Aitta saa jo vähän etumatkaa, sillä reikä syntyy muutamassa sekunnissa toimittajan hikoillessa vanhan kairansa varressa.

Jännittävimmillään luotaimella kalastaminen on kuin videopeliä. Juha Aitta

Juha Aitta pudottaa pilkkireikään luotaimen anturin. Pian luotaimen näytöllä näkyy kalojen liikkeitä kuvaavia kalakaaria, vaikkakin tänään niitä on harvassa.

Pohjoispohjalainen Kirvesjärvi ei osoita hetkeen minkäänlaisia elonmerkkejä. Reilun vartin pilkkimisen jälkeen perinnemiehen pilkkiin tarttuu ensimmäinen kala, kelvollinen ahven. Pajuvapa, toimittajan itse tekemä pystypilkki ja venäläinen ruosteinen mormyskakoukku olivat tänään hyvä yhdistelmä.

Kun kuvausryhmä kiirehtii haastatteluiden tekoon, on hyvä lopettaa lyhyt kisa. Vaikka kisan tuloksesta ei voi vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä, perinne voitti tänään teknologian 1-0.

Teknologia rynni myös pilkkijäille

Teknologia on tullut niinkin perinteiseen lajiin kuin pilkkimiseen.

Muutama vuosi sitten akkuporakoneisiin kehiteltiin adapteri, jolla kone kytkettiin pilkkikairaan. Reikien tekeminen helpottui huomattavasti. Vahvemmat akut ja vahvemmat koneet aiheuttivat varomattomille kalamiehille tapaturmia (Ilta-Sanomat), ja sormivammoja korjattiin sairaaloissa ensimmäisenä akkukairatalvena usein.

Kaikuluotaimet ovat olleet veneilijöiden perusvarusteita jo pitkään. Viime vuosina tunnetut luotainvalmistajat ovat huomanneet myös pilkkijöiden tarpeet. Reppuun mahtuvat, kannettavat luotaimet paljastavat pilkkiavannon kautta, onko jään alla kaloja ja mitä ne tekevät.

Paikoitellen luotaimen avulla on saatu parempia saaliita kuin pelkällä kalastajan tuntumalla, Juha Aitta kertoo.

– Varsinkin merellä ison ahvenen pyynnissä luotain on aika hyvä apuväline.

Luotaimella näkee millä syvyydellä kalat ovat: ovatko ne heti jään alla, syvällä vai välivedessä. Varsinkin syvemmällä se helpottaa kalan tartuttamista.

– Jännittävimmillään luotaimella kalastaminen on kuin videopeliä. Ruudulta näet kun kala liikkuu ja nappaa syöttiin. Se koukuttaa, Aitta vannoo

Nicaraguassa ainakin kymmenen ihmistä on kuollut väkivaltaisissa mielenosoituksissa kahden viime päivän aikana, kertovat maan viranomaiset uutistoimistojen mukaan.

Mielenosoitukset ovat presidentti Daniel Ortegan 11-vuotisen valtakauden suurimpia. Ne alkoivat keskiviikkona.

Asukkaat ovat raivoissaan eläkejärjestelmään ilmoitetusta muutoksesta, joka vähentäisi eläkkeen määrää mutta korottaisi työntekijöiden ja työnantajien eläkemaksuja.

Protestoijat ovat ottaneet yhteen mellakkapoliisin kanssa etenkin pääkaupunki Managuassa. Avustusjärjestö Punaisen Ristin mukaan yksin torstaina mielenosoituksissa loukkaantui noin 50 ihmistä.

Nicaragua sijaitsee Keski-Amerikassa. Myös naapurimaa Costa Ricassa asuvat nicaragualaiset ovat osoittaneet mieltään pääkaupunki San Joséssa.

Daniel Ortega on hallinnut Nicaraguaa vuodesta 2007. Entinen vallankumousjohtaja toimi presidenttinä myös vuosina 1979–1990.

Hämeen Ely-keskus valvontaviranomaisena on tarkistanut Demoliten teollisuusalueen ja yrityksen toiminnan Tuuloksen Pannujärvellä. Ely-keskuksen mukaan välitöntä asiaan puuttumista ei tarvita, eikä murskauksen suoranaista kieltämistä ulkosalla.

Turvallisempaa olisi kuitenkin valvontaviranomaisen mukaan saada murskaus sisätiloihin. Sellainen Demolitella onkin: valtatie 10:lle näkyvä korkeahko peltihalli.

Hämeen Ely-keskus on tehnyt asiasta esityksen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (avi), joka on lupaviranomainen asiassa. Esitys on ollut vuoden verran aluehallintovirastossa ja on nyt nähtävillä ja lausuntokierroksella toukokuulle asti.

– Sisätiloissa tehtävä murskaus olisi parhaan tekniikan mukaista. Lisäksi murskauksen pölypäästöt olisivat näin hallittavissa, kertoo valvontapäällikkö Sinikka Koikkalainen Hämeen Ely-keskuksesta.

Kestopuuteollisuus perusti Demoliten hävittämään käytöstä poistettuja ja nyttemmin kiellettyjä aineita sisältävää kestopuuta. Demoliten Tuuloksen teollisuustontti on nyt aivan täynnä kestopuuta ja yritys pyrkii niistä eroon. Vireillä on esimerkiksi Hämeenlinnassa Moreenin teollisuusalueelle kestopuun polttolaitos kuntien omistaman Kiertokapula Oy:n ja Hämeenlinnan kaupungin kanssa.

Hämeen Ely haluaa tiukennuksia Demoliten ympäristölupaan

Ulkona tehtävässä murskauksessa on riski, että pöly leviää ympäristöön ja kuljettaa mukanaan myös haitta-aineita. Kyllästetyssä puussa voi olla mukana muun muassa arseenia, kromia ja kuparia. Kreosiittikyllästetyssä puussa on myös PAH-yhdisteitä, perustelee Hämeen Elyn kantaa valvontapäällikkö Sinikka Koikkalainen.

– Emme ole keskeyttämässä toimintaa. Nämä ympäristövaikutukset, joita tarkastuksissa on havaittu, eivät ole niin vakavia, että toimintaa tarvitsisi keskeyttää, kertoo Koikkalainen.

Kestopuun käsittelyssä vastaantulevat monet PAH-yhdisteet ovat karsinogeenejä tai mutageenisiä eli ne aiheuttavat syöpää tai mutaatioita. Ainoastaan arseenin taso ylitti lievästi asetuksen kynnysarvon. Hämeen Ely-keskuksen mukaan kuitenkin sisätiloissa tehtävällä kestopuun murskauksella vältettäisiin paremmin pienemmätkin ympäristöriskit.

Hämeenlinnan Moreenin alueellekin kestopuun murskausta?

Hämeenlinnassa on suunnittelussa parhaillaan kestopuun polttolaitos Hämeenlinnan eteläpuolella olevalle Moreenin elinkeinoalueelle. Polttolaitoksesta on ajateltu Hämeenlinnan kaukolämmön keskeistä tuottajaa.

Jos tuleva polttolaitos alkaisi murskata Moreenin alueella kestopuuta Tuuloksen Pannujärven laitoksen tapaan, Hämeen Ely-keskuksen mukaan Moreenin alueellakin tulisi murskaus tehdä suojatuissa sisätiloissa.

Ympäristölupaa uudelle polttolaitokselle ei ole vielä tehty. Hankkeen valmistelussa ovat keskeisesti mukana Elenia Lämpö, Kiertokapula, Demolite ja Hämeenlinnan kaupunki. Ely-keskus otti Moreenin alueelle suunnitellun polttolaitoksen ympäristövaikutusarvioon eli yva-selvitykseen kantaa alkuvuodesta. Moreenin alueen kaavoitus polttolaitosta varten on käynnissä Hämeenlinnassa.

Demolite haluaa jatkaa nykyisellä ympäristöluvallaan

Hämeen Ely-keskus teki aloitteensa Demoliten lupaehtojen muuttamisesta huhtikuussa 2017. Aloitteen käsittely ja arviointi on parhaillaan menossa. Nopeimmillaan päätöstä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta voi odottaa loppuvuodesta.

Asian käsittely saattaa silti venyä tätä pitemmäksi, sillä asianosaisilla on valitusoikeus avin ratkaisusta ympäristölupia käsittelevään Vaasan hallinto-oikeuteen.

Demolite on itse vastannut jo Etelä-Suomen aville, että ympäristön pilaantumista ei ole tapahtunut eikä perusteita murskaustoiminnan siirtämiseksi sisätiloihin Demoliten itsensä mukaan ole. Demoliten teollisuusalueelta otettujen näytteiden ja pohjaveden perustilaselvityksen mukaan haitta-ainepitoisuudet ovat alittaneet asetuksen kynnysarvot.

Yhtiön mukaan kestopuun murskaus sisätiloissa voisi lisätä hallin tulipaloriskiä. Samoin hallin lämmitys aiheuttaisi pakokaasupäästöjä ja aiheuttaisi yritykselle kustannuksia.

Kestopuuta eli lähinnä kyllästettyjä pylväitä koko Suomesta keräävä, varastoiva ja murskaava Demolite Oy on toiminut Hämeenlinnan Tuuloksessa Pannujärven teollisuusalueella viitisentoista vuotta.

Yhtiö haluaa päästä polttamaan kestopuuta Hämeenlinnaan, koska varastot ovat täysiä. Lisäksi Demolite on joutunut viemään ja kuljettamaan kestopuuta poltettavaksi aina Saksaan asti viime vuosina.

Dandong. Nuori tarjoilijanainen on pukeutunut vaaleanpuna-siniseen mekkoon. Leikkaus kulkee heti rinnan alla, helma on runsas ja kiiltävä, aivan kuten korealaiseen perinteeseen kuuluu.

Pitkät hihat ja maltillinen kaulus luovat mielikuvaa siveydestä – kuin säikähtänyt pikkutyttö, joka on heitetty aikuisten maailmaan keskelle kiireistä ravintolaa. Silti nainen on puettu katsottavaksi. Korkeat kengät ovat numeroa liian isot, ne lonksuvat jalasta hänen kävellessään.

Vaikka olemme pohjoiskiinalaisessa Dandongin kaupungissa, tarjoilija puhuu vain vähän kiinaa. Tai ainakin sen mielikuvan hän haluaa antaa. Se on myyntivaltti. Rajanaapurin naisilla on täällä kauniin maine.

Jalujoen rannassa sijaitsevan ravintolan johdon mukaan kaikki paikan tarjoilijat ovat Pohjois-Koreasta. Saman kertoo iso valomainos ulkona. Töissä on vain naisia, miehiä näkyy vain asiakkaina. Tosin paikalla on myös perheitä ja sekalaisia seurueita.

Lisää naiskauneutta luvataan esitellä lavalla, jolla soittaa iltaisin pohjoiskorealainen tyttöbändi. Laulut ovat kiinalaisia, mutta solisti kertoo terveiset rajan takaa.

Jos kääntää katseensa ikkunaan, näkee suoraan Pohjois-Koreaan. Vastarannalla sijaitsee Sinuijun kaupunki, jonka silhuetti erottuu illan pimeässä vain vaivoin.

Dandong on ottanut sijainnistaan kaiken irti ja rakentanut jokirantaan bulevardin, jolla turistit voivat katsella eksoottista naapuria. Kiinalaisille myydään myös turistimatkoja rajan yli.

Ravintolassa kiinalaisturistit lappavat ruokaa suuhunsa. Moni nousee kuvaamaan esitystä. Esiintyjien hymy on haalea, mutta yleisö tuijottaa hyvillään pastellinsävyisissä mekoissa keikistelevää orkesteria.

Vaikka tässä ravintolassa värivalot yhä palavat, monet naisten kollegoista ovat joutuneet palaamaan kotiin.

YK sopi syyskuussa pakotteista, joiden mukaan pohjoiskorealaisten työntekijöiden työsopimuksia ei uusita eikä uusia sopimuksia tehdä. Määräys oli osa Pohjois-Korean vastaisia pakotteita, joissa sovittiin myös öljynvientikiellosta. Joulukuussa pakotteita tiukennettiin entisestään.

Isku tuntui myös Kiinan puolella. Dandongissa on ravintoloiden lisäksi useita tehtaita, joiden työvoimasta merkittävä osa tulee rajan takaa. Kun Kiina lähti mukaan pakotteisiin, moni pohjoiskorealainen sai lähtöpassit. Uutistoimisto Reuters kertoi, että Dandongin raja-asemalla nähtiin syksyllä satoja paluumuuttajia.

Työntekijäkiellon logiikka perustuu siihen, että työläisten palkasta leijonanosa menee suoraan Pohjois-Korean hallinnolle. Yhdysvaltain hallinnon laskujen mukaan Kim Jong-unin hallinto tienaa näin noin 400 miljoonaa euroa vuodessa.

Jokirannan ravintolassa ei tällaisesta puhuta. Päällikkö ei halua antaa vieraille virallista haastattelua mutta ehtii kertoa, että ravintola on avattu vasta syksyllä, eli sen jälkeen kun pakotteet olivat jo astuneet voimaan.

Päällikkö kertoo, että naiset ovat Kiinassa töissä ja heille tarjotaan ruoka ja asunto.

Enempää hän ei sano, mutta usein pohjoiskorealaiset tarjoilijat elävät Kiinassa hyvin suljettua elämä. Kotimaan viranomaiset valvovat heitä herkeämättä. Työpäivät ovat pitkiä.

Naapurissa ravintoloitsija Ren Shumei huhuilee Dandongin rantakadun iltaan. Satunnaiset ohikulkijat saavat palopuheen Rein ravintolan ruoan erinomaisuudesta, mutta enimmäkseen kadulla on hiljaista.

Turisteja on tullut yhä vähemmän sen jälkeen, kun Kiina rajoitti kansalaistensa matkailua rajan yli Pohjois-Koreaan. Matkat kiellettiin kokonaan syksyllä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vierailun alla. Nykyisin kiinalaiset pääsevät taas rajan yli yhden tai neljän päivän matkalle, mutta paikallisten mukaan turistilaumat eivät ole palanneet.

– Viime aikoina kauppa on käynyt aiempaa huonommin. Pohjois-Korea on suljetumpi. Viranomaiset ovat kai asettaneet tiukempia rajoituksia rajalle, Ren sanoo.

Ren on pyörittänyt ruokaravintolaa Jalu-joen rannassa neljä vuotta. Mustekynä törröttää hiuslenkin juuressa, kun hän hakkaa taskulaskinta ja vastailee puhelimeen. Ainakin nainen osaa yhä vaikuttaa kiireiseltä. Töissä on lähinnä oma perhe, naapurimaan laululintuja ei täällä näy.

Ren ei ole koskaan käynyt Pohjois-Koreassa, ei vaikka se siintää yhtä lähellä kuin Finlandia-talo, jos sitä katsoisi Töölönlahden toisesta päästä Helsinginkadulta.

– Siellä on köyhää. Ei minulla ole mitään syytä mennä sinne, hän toteaa ykskantaan.

Rannassa myydään risteilyjä, joilla pääsee vielä lähemmäs tuntematonta. Laivojen kannella turistit kiikaroivat kohti vastarantaa. Paljain silmin näkee kerrostalot ja nostokurjet, mutta elämää ei juuri erota.

Ainoastaan sillan yli katoavat rekat.

Dandongin ja sitä vastapäätä sijaitsevan Sinuijun kaupungin välillä kulkee niin kutsuttu Ystävyyden silta. Japanilaisten rakentama silta valmistui 1943. Vieressä on Yhdysvaltain Korean sodassa hajalle pommittama “Katkennut silta”. Se on jätetty korjaamatta kuin merkiksi amerikkalaisten aiheuttamasta tuhosta.

Ehjän sillan kautta kulkee noin kolme neljännestä Kiinan ja Pohjois-Korean välisestä kaupasta – tai ainakin kulki silloin, kun kauppa vielä kävi kuumana. Nyt rekkaralli on hiljentynyt.

Kolmen päivän aikana rekkoja tiputtelee sillalle hiljaiseen tahtiin pari kolme kerrallaan. Välillä ei näy auton autoa, välillä niitä ajaa sillan yli rykäyksessä parikymmentä.

Havainto tukee Kiinan ilmoittamia tilastoja. Niiden mukaan öljyn vienti oli tammi-helmikuussa vain 1,3 prosenttia edellisvuoden kuuden ensimmäisen kuukauden keskiarvosta. Teräksen vienti romahti 15 110 tonnista 257 tonniin samalla vertailujaksolla, ja hiilen vienti lopetettiin kokonaan, talouslehti Financial Times kertoo.

Ren on todennut kaupan hiipumisen ikkunastaan.

– Aiemmin näimme paljon rekkoja, nyt niitä näkyy vain muutamia. Turistit pääsevät taas yli, mutta rajakauppaa on yhä rajoitettu, hän kertoo.

Dandongissa moni on saanut elantonsa rajan yli käytävästä laillisesta tai laittomasta kaupasta. Sen väheneminen kurittaa nyt kaupunkilaisten kukkaroa.

Rantakadun varressa näkee kulahtaneita julkisivuja, joissa näkyy vielä Pohjois-Korean puna-sinisen lipun hahmo.

Vuosien varrella useamman kerran Dandongissa vierailleen uutiskanava CNN:n toimittajan mukaan moni pohjoiskorealaisia tarjoilijoita mainostanut ravintola on joutunut sulkemaan ovensa. Myös aiemmin pohjoiskorealaisia ostajia kuhissut katu oli tammikuussa autioitunut, CNN raportoi.

Sateisena lauantaina vähän matkan päästä satamasta sijaitseva korealaiskatu on sekin hiljainen. Tosin sää saattaa vaikuttaa asiaan. Kadulla on kauppoja ja ravintoloita, jotka kertovat myyvänsä korealaisia tuotteita.

Moni kauppias katselee vieraita ikkunan takaa epäileväisenä. Sekatavarakauppias kertoo samaa kuin Ren: asiakkaita tulee yhä vähemmän. Hän ei halua puhua Pohjois-Koreasta nimellään. Aihe on arka, hän sanoo.

Pienissä puodeissa myydään pohjoiskorealaisia tuotteita: ginsenjuuresta valmistettuja lääkkeitä, viinaa ja erilaisia paketteja, joissa on tiikerinpää tai Kim Jong-il. Toiset myyvät eteläkorealaista kosmetiikkaa.

Lisäksi on tarjolla erilaisia muovisia matkamuistoja. Niistä suurin osa on tehty kotona Kiinassa.

– Ei Pohjois-Koreasta saa mitään muuta kuin saippuaa, tuhahtaa kauppias.

Mutta saa Pohjois-Koreasta muutakin, tosin ei matkamuistomyymälän hyllylle.

Takapajuisena pysyneen maan merialueet ovat puhtaampia kuin Kiinan. Niistä nousee ruokaa rakastavien kiinalaisten himoitsemia mereneläviä, muun muassa taskurapuja.

Kiina on kieltänyt myös kalakaupan taivutellakseen Pohjois-Koreaa luopumaan ydinaseistaan. Dandongilaisella kalatorilla kauppiaat kertovat, että kielto on nostanut hintoja. Myös valikoima on kutistunut.

Eräs kauppias kertoo, että pohjoiskorealaista saalista kyllä saisi, mutta sen kausi ei ole nyt vaan kesällä.

– Sehän on laitonta, toteaa eräs toinen kauppias kommentoimatta pohjoiskorealaisen saaliin saatavuutta.

Kun CNN tutki asiaa loppuvuodesta, se löysi pohjoiskorealaisia rapuja useista ravintoloista Hunchunista, kaupungista rajan pohjoispäästä. Saalis vaihtaa usein omistajaa yön pimeydessä – niin se on tehnyt jo aikana ennen pakotteita.

Nyt salakuljetuksestakin on tullut vaikeampaa, kertovat South China Morning Post -lehden haastattelemat kauppiaat. Mutta raja on yli 1400 kilometsiä pitkä ja paikoin heppoisesti vartioitu.

Dandongissa Ystävyyden sillan kupeessa yö on hiljainen. Rekkaletka ajaa toiselle puolelle lastinaan kuka tietää mitä.

Sitä kuinka tiukkaan Kiina lopulta pitää kiinni pakotteista, on lähes mahdoton saada selville. Kiinan tullin mukaan kaupan kokonaisarvo tippui tammikuussa puoleen vuoden takaisesta.

Tilastot eivät välttämättä kuitenkaan kerro koko totuutta. Rekkoja voi laskea, mutta öljyä kulkee putkea pitkin Jalujoen ali. Sen määrää ole kukaan ulkopuolinen tarkkailemassa.

Mutta Dandongissa käy selväksi, että jossain määriin vientiä on leikattu. Pohjois-Korean ulkomaankaupasta 90 prosenttia tehdään Kiinan kanssa, ja pakotteet ovat hiertäneet maiden välejä.

Viime aikoina suhteita on jälleen lämmitelty. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un vieraili maaliskuun lopussa yllättäen Pekingissä. Huhtikuun puolivälissä Kim tapasi Pjongjangissa kiinalaisvirkamiehiä.

Kiina yrittää pelata tietään alkukesän mahdollisiin Korea-neuvotteluihin houkuttelemalla Kimiä takaisin Kiinan kainaloon.

Pakotteiden kannalta olennainen kysymys on, onko presidentti Xi Jinping käyttänyt keppiä vai porkkanaa: onko hän uhannut uusilla pakotteilla vai kenties luvannut höllennyksiä.

Pohjois-Koreaa seuraavan Daily NK -verkkojulkaisun mukaan Pohjois-Korea valmistautuisi lähettämään satoja työntekijöitä Kiinaan. Se voi olla merkki jälkimmäisestä.

Jalun rantakadulla tätä pidettäisiin varmasti hyvänä uutisena. Täällä ei juuri mietitä politiikkaa vaan omaa päivittäistä elämää ja leivän leveyttä. Pohjois-Korea on tuonut monelle ruuan pöytään.

– Emme me tiedä paljoakaan Pohjois-Koreasta, mutta toivomme, että maa avautuisi. Se voisi piristää meidän talouttamme, Ren pohtii ravintolassaan.

Sisään on tullut seurue, jolle rautarouvamainen ravintoloitsija esittelee seinälle kuvattua ruokalistaa. Vihanneksia, mereneläviä, liharuokia. Syntyy älämölöä, ja yksi miehistä poistuu sadatellen paikalta.

Liian kallista, mies puhisee. Ren ei ole moksiskaan. Hän kurkistaa taas ovesta, ehkä kadulla olisi uusia asiakkaita. Vastarannalla tehtaan piipusta on alkanut tupruta savua.

Kaikki tuo on kiinalaisten rakennuttamaa, paikalliset kertovat. Heille rajanaapuri on se vähän outo pikkuveli, joka mököttää vieressä mutta ei kummemmin ihmetytä.

– Ei meitä huolestuta. Kiina on niin kehittynyt. Miten olisi mahdollista, ettei se hoitaisi tilannetta? Ren tuhahtaa kysymykselle.

Meillä on itseluottamusta, älä sinä huoli, hän vielä lisää.

Lue myös:

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un lopettaa ydinkokeet

Analyysi: Onko ydinkokeiden lopettaminen Pohjois-Korean viimeisin suuri huijaus vai askel kohti uutta aikaa?

"Rakettimies" tapasi Kiinassa ystävänsä, mutta mitä se voi odottaa vihollisen tapaamiselta? Tätä Trumpin tapaaminen tarkoittaa käytännössä

Analyysi: Kiina ja Pohjois-Korea löysivät taas toisensa – Kiina vahvistaa rooliaan lähiviikkojen huippukokouksiin

Analyysi: Draamantajua löytyy, mutta Kimin ja Trumpin tapaamisen asiasisällöstä ei ole mitään takeita

Fanit, ystävät ja yhteistyökumppanit surevat laajalti ruotsalaistähti Aviciin kuolemaa. Aviciin tiedottaja kertoi perjantaina 28-vuotiaan dj–tuottajan löytyneen kuolleena Omanin pääkaupungista Muscatista, mutta hänen kuolinsyystään ei ole toistaiseksi kerrottu tietoa julkisuuteen.

Paikallisesta poliisista kerrotaan Ruotsin televisiolle SVT:lle, että poliisilla on tarvittavat tiedot tapauksesta.

– Tiedämme, mitä tapahtui, mutta emme julkista tietoja medialle, Muscatin poliisin edustaja sanoi SVT:n mukaan.

Samansuuntaisen vastauksen Omanista on saanut Aftonbladet-lehti.

Poliisi ei epäile rikosta

SVT kertoo, että Omanin poliisi ei epäile asiassa rikosta, ja poliisin osalta asia on loppuunkäsitelty. Ruotsin ulkoministeriö taas kertoo ruotsalaisviestimille olevansa tietoinen kolmikymppisen ruotsalaismiehen kuolemasta Omanissa, mutta ei kommentoi asiaa juuri enempää.

New York Times -lehden mukaan Aviciin yhdysvaltalainen agentti Diana Baron kertoo tähden olleen Omanissa tapaamassa ystäviään. Muscatissa sijaitseva hotelli on julkaissut muutama päivä sitten Instagram-tilillään kuvan hotellissa vierailevasta Aviciista.

Kuvassa myös poseeraava dj Maitrai Joshi kertoo norjalaiselle VG-lehdelle olevansa järkyttynyt Aviciin kuolemasta.

– En voi käsittää, mitä on voinut tapahtua. Hän oli täysin kunnossa ja iloinen, Maitrai Joshi sanoo VG:n mukaan.

Samaisen hotellin johto kertoi Instagramissa lauantaiaamuna saaneensa valtavan määrän tiedusteluja tapaukseen liittyen ja totesi, ettei voi kertoa vieraiden yksityisasioista. Hotelli kertoo kuitenkin Aviciin olleen hyväntuulinen ja ystävällinen.

Ruotsalaiset fanit järjestävät iltapäivällä Tukholmassa Sergelin torilla hiljaisen hetken Aviciin muistoksi. SVT aikoo välittää tapahtuman suorana verkkosivuillaan.

Lisää aiheesta:

Analyysi: Avicii oli nuorten ääni, vaikka viina ei sovi Instagram-aikaan

Avicii on poissa – näin häntä on muistettu

Ruotsalainen huippu-dj ja musiikkituottaja Avicii kuoli 28-vuotiaana

DJ Orkidea Aviciista: Hän vauhditti alakulttuurin murtautumista valtavirtaan

“Hei John, sori, en pääse tänään”, luki WhatsApp -viestissä, jonka Pasi Remsu sai Costa Rican viidakkoon oudosta numerosta.

Remsu vastasi viestiin: “Pasi täällä ja minua ei haittaa ollenkaan. Mitä kuuluu?”

Hetkeä aiemmin hän oli pyytänyt universumilta merkkiä, pitäisikö toteuttaa älyttömältä kuulostava lapsuuden haave ja pyrkiä teatterikouluun Lontooseen.

– Tyyppi kertoi, että seuraavana päivänä ratkeaisi, saako hän BBC:lle oman ohjelman. Puhelin tippui kädestä ja katsoin taivaalle, että ehkä pienempikin vinkki olisi riittänyt, Remsu höhöttää.

Se, kuka viestittelijä oli tai, miten hän oli onnistunut sotkemaan brittiläisen liittymän +44-suuntanumeron costaricalaiseen +506-alkuiseen prepaid-liittymään ei koskaan selvinnyt.

Mysteerin ratkaisulla ei tosin ole mitään merkitystäkään. Tärkeämpää on, että väärään numeroon tulleen viestin ansiosta Remsu uskalsi seurata unelmaansa – ja nyt hän on matkalla Hollywoodiin. Aivan, kuten jo pikkupoikana Lapissa haaveili.

Oikea elämänkoululainen

Elämän mullistaneesta sattumasta on kulunut viisi vuotta. Nyt 42-vuotias Remsu asuu Lontoossa ja luo uraa näyttelijänä.

Rovaniemellä syntynyt Remsu on ensimmäiseltä ammatiltaan rakennusmies. Vasara pysyy kädessä edelleen, ja tällä hetkellä työn alla on Suomen suurlähetystön sauna Lontoossa. Remsun mielestä rakentaminen on hyvää vastapainoa vuorosanojen pänttäämiselle.

Tein niin kuin kaikki huippu-urheilijat ja lähdin Kanarialle juomaan. Pasi Remsu

Raksahommien lisäksi Remsu on luonut uraa thainyrkkeilijänä ja ravintoloitsijana. Hän on myös parantunut vakavasta sairaudesta, raitistunut ja melkein kuollut kaksi kertaa.

Remsu on vaihtanut suuntaa useammin kuin moni meistä koko elämänsä aikana. Maailmaa on tullut katseltua elon eri reunoilta, ja se jos mikä on avannut silmiä.

– On tullut lungiksi tämä elämä, kun ei tarvi enää olla oikeassa, mies virnistää.

Hän tarkoittaa ihmisrievun tapaa jankuttaa jääräpäisesti omaa asiaansa ilman, että edes yrittäisi ymmärtää vastapuolen näkökulmaa. Jääräpäinen jankuttaja Remsu on ollut itsekin. Hänelle maailma on kuitenkin opettanut, että ei ole olemassa yhtä totuutta, joten kannattaa välillä hypätä toisen saappaisiin.

– Vain sitä kautta voimme löytää rakkautta, Remsu sanoo.

Lapsi on luultavasti aivokuollut

Ensimmäisen kerran Pasi Remsu meinasi kuolla ala-asteella.

Pasi ja naapurin Kimmo pelasivat naapurissa pyörrytysleikkiä, kun Kimmo ei saanutkaan Pasia kiinni ja tämä löi päänsä kivilattiaan.

Pasin äidille oli kesken työpäivän tullut tunne, ettei kaikki ole kohdallaan. Kännyköitä ei 80-luvulla ollut, joten tarkistussoittoa ei voinut tehdä. Pasin äiti päätti luottaa vaistoonsa ja lähteä töistä kotiin kesken päivän.

– Äiti oli päässyt kämpille ja pistänyt kahvin tippumaan, kun puhelin soi: Kimmo tässä hei. Leikittiin Pasin kanssa ja se ei enää herää, Remsu selittää.

Äiti soitti ambulanssin ja juoksi naapuritaloon. Hänen saapuessaan kielensä nielaissut poika oli jo sininen. Pasi ei herännyt elvytykseen ja oli tajuttomana sairaalassa kahdeksan tuntia. Vanhemmille kerrottiin, että pitkään ilman happea ollut lapsi on luultavasti aivokuollut.

Sitten Pari heräsi. Sairaalasängystä, mutta aivan omana itsenään.

– Äiti katsoi minua ja kysyi, että Tiäks kuka mie oon? Vastasin, että no tyhmä, siehän oot minun äiti!

Viikon päästä poika oli jo jaloillaan.

Nykyään tapahtumasta uskalletaan jo vitsailla. Äiti saattaa poikansa touhuja seuratessaan huomauttaa, että joitain jälkiä pitkä tajuttomuus taisi kuitenkin jättää.

Sairaus vei kymmenen vuotta nuoruudesta

Teini-ikäisenä Pasi Remsulla diagnosoitiin vakava suolistosairaus. Kipuja riitti, mutta vähintään yhtä koville otti läheisten huolen näkeminen.

–Se oli tosi raskas sairaus. Välillä luulit saaneesi sen kuntoon. Sitten paskoit verta ja olit nollissa taas, Remsu sanoo.

Lääkkeiden avulla sairaus pysyi kausittain aisoissa, ja Remsu päätti elää elämäänsä kuin sairautta ei olisikaan. Vähitellen hän oppi myös kätkemään kipunsa. Nuorena miehenä Remsu pakkasi tavaransa ja muutti nyrkkeilyn perässä Thaimaahan.

Sisäoppilaitoksessa Remsu harjoitteli kurinalaisesti. Hän treenasi täysillä, mutta vihasi jokaista ottelua.

– Tiesin, että se sattuu. Ei se ollut rakkaudesta lajiin, vaikka silloin siltä tuntuikin. Se oli enemmän hyväksynnän hakemista.

Lääkärit kielsivät thainyrkkeilyn, mutta Remsu ei totellut.

Suomenmestaruuskisoissa hän pääsi loppuotteluun asti, mutta finaalitaisto jäi käymättä.

– Suoli prakasi. Päätin lopettaa urani. Tein niin kuin kaikki huippu-urheilijat ja lähdin Kanarialle juomaan, mies sanoo nyt päätään puistellen.

Perustetaan baari Kanarialle!

Kanarialle Pasi Remsu päätyi parikymppisenä sen jälkeen, kun oli päättänyt juhlia itsensä hengiltä. Teininä ilmennyt suolistosairaus nakersi itsetuntoa ja sai toimimaan hölmön rohkeasti.

– Päätin, että pidetään nyt ainakin hauskaa siihen asti, kun pystyy, Remsu muistelee.

Hän perusti ystävän kanssa baarin, jossa musiikkia soitettiin aluksi C-kaseteilta. Paikasta tuli nopeasti suosittu ja nuorilla miehillä oli bileet joka päivä.

Tulehtunut paksusuoli ei kestänyt tissuttelua ja sairaus paheni.

Päätin, että pidetään nyt ainakin hauskaa siihen asti, kun pystyy. Pasi Remsu

Muutaman rillutteluvuoden jälkeen poika soitti äidilleen Rovaniemelle, että sairaalaan on päästävä ja pian. Kuume oli noussut yli 40 asteeseen.

Suomessa Remsu laitettiin teho-osastolle. Lääkärien mukaan sairaalassa mitatuilla arvoilla ei pitäisi pystyä toimimaan, vaikka Remsu oli juuri pyörittänyt baaria Kanarialla.

Taas oltiin lähellä kuolemaa.

Remsu pääsi leikkaukseen, jossa tulehtunut paksusuoli poistettiin ja tilalle rakennettiin uusi.

– Pystyin jättämään kaikki lääkkeet pois ja kymmenen vuoden sairastaminen loppui kuin seinään.

Leikkauksen jälkeen mies mietti, että elämässä pitää olla muutakin kuin juhliminen. Hän palasi Kanarialle, myi oman osuutensa baarista ja muutti takaisin Rovaniemelle.

Lapissa Remsu järjesti lasten kulttuuritapahtumia ja kirjoitti lastenkirjoja, mutta vanhat tavat istuivat tiukassa. Illat kuluivat jälleen joko baarissa päissään tai kotona krapulassa, itseään soimaten. 33-vuotiaana Remsu hakeutui katkolle Lapualle.

Ei tarvitse katkerana kiemurrella

– Kun raitistuu, elämä on alkuun aika yksinäistä. Rehabin jälkeen on tullut kiskaistua muutama etsikkoralli, Remsu myöntää.

Vahingosta viisastuneena hän hoitaa riippuvuuttaan ja osallistuu edelleen päihderiippuvaisten tapaamisiin. Niiden suhteen on mistä valita, sillä Remsun mukaan Lontoossa järjestetään noin 280 vertaistukitapaamista viikossa.

– Siellä kun käy ja puhuu, niin ei tarvitse sinnitellä ja katkerana kiemurrella vanhoissa asioissa. Voi mennä elämässä eteenpäin.

Kun raitistuu, elämä on alkuun aika yksinäistä. Pasi Remsu

Remsu harmittelee päihderiippuvuutteen liittyvää häpeää, joka estää monia hakemasta apua.

– Tämä maton alle lakaisu ja salailun kulttuuri on varmasti tehnyt monen elämästä tuskallista elää, hän miettii.

Remsu haluaa puhua omista kokemuksistaan avoimesti, sillä se saattaa auttaa jotakuta toista.

– Menisin tänäkin päivänä innosta puhkuen töiden jälkeen tai viikonloppuna oluelle kavereiden kanssa ja ottaisin saunaoluen, mutta valitettavasti minun kohdalla se ei tuo mitään hyvää. Se vie kaiken hyvän pois.

Paluu Kanarialle

Lapualta katkolta päästyään Remsu palasi Kanarialle. Hän ryhtyi yrittäjäksi ja perusti Kanarialle ravintolan, kampaamon ja yökerhon.

Eräänä päivänä Remsun ravintolaan saapui suomalainen kuvausryhmä.

Mies riensi tuttuun tapaansa halaamaan suomalaisia ja pian selvisi, että porukka teki Riemuloma Kanarialla -tosi-tv-ohjelmaa. Puheliaana kaverina Remsu päätyi ohjelmaan ja sai kiitosta luontevuudestaan kameran edessä.

– Ohjelman kuvaaja kysyi, että mitä sie täällä baaria pyörität, kun sinun pitäisi olla näissä hommissa, Remsu kertoo.

Lapsuuden Hollywood-haave heräsi.

Turistikauden jälkeen Remsu pisti ravintolan ovet säppiin ja lähti Costa Ricaan. Hän halusi löytää uuden suunnan elämälleen. Viidakossa oli aikaa ajatella.

Joka aamu kello viisi Remsu käveli surffilauta kainalossa rannalle ja hyppäsi aaltoihin. Surffin jälkeen hän nautti paikallisen emännän valmistaman aamiaisen vuokraamassaan ravintolassa, teki töitä ja mietiskeli.

Sitten puhelimeen napsahti elämän suunnan muuttanut viesti. Se, jonka joku Lontoossa näpytti väärään numeroon.

– Vasta sen jälkeen uskalsin lähteä toteuttamaan unelmaani. Uskon siihen, että maailma antaa vastauksia, kun uskaltaa kuunnella, Remsu sanoo.

"Nyyhkytin ikkunaa vasten omasta valheestani liikuttuneena"

Nelikymppisenä Remsu haki näyttelijäkoulutukseen Lontooseen. Hän oli rakentamassa kattoa Lapissa, kun sai kutsun pääsykokeisiin.

Katto valmistui ja vasta sen jälkeen, muutama päivä ennen koetta, Remsu huomasi, että pääsykokeeseen pitäisi valmistella klassinen ja moderni puhe. Katujen kasvatilla ei ollut aavistustakaan siitä, mitä tehtävänanto mahdollisesti tarkoitti.

Remsu googletti klassisen puheen, löysi pätkän Shakespearen Romeota ja Juliaa ja alkoi harjoitella sitä. Lontooseen päästyään hän päätti viimeistellä valmistautumisensa piipahtamalla koululla, päivää ennen pääsykoetta.

Ostin kukkakaupasta niin paljon kukkia, kun jaksoin kantaa ja kiikutin ne koulun kansliaan. Pasi Remsu

– Ostin kukkakaupasta niin paljon kukkia, kun jaksoin kantaa ja kiikutin ne koulun kansliaan.

Siellä Remsu selitti, että jos hän on pääsykokeessa surkea, voi kanslian väki kertoa, että se Remsun Pasi on kuitenkin oikeasti aivan hauska ja mukava jätkä. Lähtiessään hän vielä huikkasi, että mikäköhän mahtaa olla kanslian väen mielestä moderni puhe, kun siitä on niin monta koulukuntaa.

– Nauroivat, että mitä koulukuntaa, sehän on mikä vaan 1960-luvun jälkeen julkaistu näytelmä. Vastasin, että kyllähän mie sen tiesin, Remsu hekottaa.

Seuraavana päivänä raksamies ja ravintolayrittäjä Remsu seisoi lontoolaisen teatterikoulun pääsykoeraadin edessä yhdessä espanjalaisen kokelaan kanssa. Nainen kertoi harjoitelleensa puheita koko kesän valmentajan ohjauksessa.

Kokelaita pyydettiin aluksi kertomaan itsestään ja niin Remsu kertoi lapsuudesta Lapissa, nyrkkeilyvuosista Thaimaassa, Kanarian rillutteluista, sairastamisesta, raitistumisesta ja vuodestaan viidakossa.

Puheenvuoron jälkeen raati kysyi espanjalaiselta, haluaako tämä kertoa itsestään, johon nainen vastasi, että eipä oikeastaan tuon tarinan jälkeen. Sitten tuli puheiden vuoro.

Remsu ilmoitti pokkana, että kuultu elämäntarina on moderni puhe, koska kaikki on tapahtunut hänen syntymänsä, vuoden 1975 jälkeen. Sitten mies tavasi harjoittelemaansa Shakespeare-pätkää, mutta ei muistanut sanoja.

Raati kysyi, osasiko kokelas Shakespearea suomeksi, johon Remsu vastasi siltä seisomalta osaavansa. Tuskin brittiraatikaan Shakespearea suomeksi osasi.

– Vuodatin kaikki rakkaustarinani, juoksin ympäri huonetta ja nyyhkytin lopuksi ikkunaa vasten omasta valheestani liikuttuneena, Remsu selostaa.

Pääsykoeraati arvosti heittäytymistä ja myöhemmin suomalainen sai koululta puhelun. Hänet oli hyväksytty opiskelijaksi.

Dinorauruselokuva Hollywoodiin, Lappi-näytelmä West Endiin

Kaksi vuotta sitten Pasi Remsu valmistui lapsuuden toiveammattiinsa lontoolaisen draamakoulun näyttelijätyön linjalta. Todistuksen eteen hän teki pari vuotta 16-tuntista koulupäivää. Kun opiskelijakollegat lähtivät koulun jälkeen pubiin, Remsu meni kotiin ja pänttäsi vuorosanoja iltamyöhään.

Remsu tunnustaa olevansa on-off-persoona, joka tekee kaiken joko täysillä tai ei ollenkaan.

– Tällaisia unelmia, kun lähtee tavoittelemaan, pitää antaa aika paljon. Jotkut sanoo sitä uhraamiseksi, mutta mie sanon sitä elämiseksi.

Teatterikoulun ovella lamppu syttyi. Tämän takia minun piti elää vähän rajumpi elämä. Pasi Remsu

Uuden uran kohokohtiin kuuluu Jurassic World -elokuvan jatko-osan kuvaukset, jossa Remsulla oli pieni rooli samassa kohtauksessa Chris Prattin kanssa.

Nyt mies työstää Lappi-komediaa, jonka toivotaan päätyvän Lontoon West Endin lavoille. Näytelmä perustuu Remsun kokemuksiin lappilaisena safarioppaana. Idea on Remsun ja näyttelijäkollega Juha Pihasen, käsikirjoittajina ovat koomikko-ohjaaja Mika Eirtovaara ja brittiläinen komediakirjoittaja Simon Corble.

– Teen edelleen välillä safarihommia luksusmatkailufirmassa Lapissa. Kun moderni ihminen pudotetaan keskelle lumista mettää kelomökkiin ilman älypuhelinta, voi tapahtua mitä vaan, Remsu kuvailee näytelmäideaa.

Lapland play -nimellä kulkevan näytelmän on määrä päätyä lontoolaislavoille vielä tänä vuonna.

Olet siellä, missä pitääkin

Remsu haaveili Hollywoodista jo pikkupoikana. Nyt unelma on lähempänä kuin koskaan. Helpoimman kautta ei ole kuljettu, mutta kilometrit ovat tuoneet näyttelijän työssä tarvittavaa karismaa ja kykyä eläytyä toisen asemaan.

– Teatterikoulun ovella se lamppu syttyi, että tämän takia minun piti elää vähän rajumpi elämä, koska mulla oli tämmönen haave, Remsu sanoo kaiken kokemansa jälkeen.

Remsu reissaa edelleen Lapin, Kanarian ja Lontoon välillä. Elämää ja olemista on kuitenkin rauhoittanut oivallus, jota mies toistelee tämän tästä.

– Olet aina siellä, missä sinun pitääkin olla, sillä muutenhan olisit jossakin muualla. Niin yksinkertaista se on.

Kemiallisten aseiden kieltojärjestön OPCW:n tutkijat ovat viimein päässeet tutkimaan epäiltyä kaasuiskua Syyrian Dumassa. Järjestö kertoi lauantaina iltapäivällä, että tutkijat olivat saaneet kerätyksi näytteitä kaupungista.

Venäjän ulkoministeriö kertoi jo aiemmin iltapäivällä OPCW:n päässeen Dumaan. OPCW kertoo nyt arvioivansa tilannetta ja pohtii, täytyykö tutkijoiden vierailla vielä uudestaan Dumassa.

OPCW:n tutkijat odottivat Damaskoksessa yli viikon. Perjantai-iltana Ranska syytti Syyriaa ja Venäjää tutkinnan estämisestä ja todisteiden piilottelusta ja vaati tutkijoille pääsyä Dumaan.

OPCW:n tutkijoiden on määrä selvittää, tehtiinkö Dumassa kaksi viikkoa sitten isku kemiallisilla aseilla. Yhdysvallat, Britannia ja Ranska ampuivat ohjuksia Syyriaan viikko sitten, koska ne katsoivat, että Syyrian hallinto oli tehnyt kaasuiskun. Kolmen länsimaan mukaan ohjukset ammuttiin kohteisiin, jotka liittyvät kemiallisten aseiden tuotantoon Syyriassa.

Uutista on päivitetty klo 18.36: OPCW vahvisti tutkijoiden käyneen Dumassa. Klo 18.44 selkeytetty viimeisen kappaleen sanajärjestystä.

Lue lisää:

Kaasuiskututkijat eivät ole vieläkään päässeet Syyrian Dumaan – OPCW: Ei tietoa tulevasta pääsystä alueelle 18.4.2018

Duman myrkkykaasuisku: Tutkijoiden on selvitettävä nämä asiat 16.4.2018

Vedenpinta Kyrönjoella ylitti tänään lauantaina tulvarajan Ilmajoella. Tulvaluukut on avattu ja vettä juoksutetaan pengerrysalueille.

Myös Valtatie 3 suljettiin Jalasjärvellä liikenteeltä iltapäivällä tulvaveden noustua tielle. Liikenne ohjataan kiertotielle.

Tulvaluukuista juoksutetaan vettä pengerrysalueille sen verran kuin on välttämätöntä.

– On vaikea sanoa kuinka kauan ja kuinka isoja määriä. Ainakin osittain pengerrysalueita tullaan täyttämään vedellä, sanoo vesistöpäällikkö Liisa Maria Rautio.

Pengerrysalueiden käyttöönotto sulkee pienempiä teitä ilmajoella Tieksin ja Rintalan alueella. Muille Kyrönjoen yläosan pengerrysalueille vesi virtaa tulvakynnysten yli.

Päästämällä vettä pengerrysalueille suojataan asutusta Ilmajoella. Sillä myös pienennetään Kyrönjoen alaosan virtaamia ja tulvariskejä. Vettä johdetaan myös Kyrönjoen varren tekojärviin.

Viimeksi pengerrysalueet olivat käytössä viisi vuotta sitten. Tuolloin keväällä 2013 tulvajärvien pinta-ala oli suurimmillaan lähes 3000 hehtaaria ja veden kokonaismäärä noin 25 miljoonaa m3. Syystulvissa 2012 veden alle jäi noin pengerrysalueilla noin 2000 hehtaaria peltoa.

Tulvavesiä ihmettelemässä

Pohjalaiset muistavat Kyrönjoen tulvan vuodelta 1984. SIlloin tulvajärvi ulottui laajimmillaan Ilmajoen keskustasta Ylistaroon. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen mukaan veden peitossa oli yli 7000 hentaaria.

Vaikka tämänkin kevään tulva katkoo teitä, ihmisten mielissä on vertailukohtana juuri 1984 suurtulva.

– Nuorena miehenä päästeltiin jäitä tuolla yläjuoksulla. Se oli aika vaarallistakin, muistelee polkupyörällä Jalasjärven Komsin kylälle tulvia katselemaan tullut Jorma Kuoppamäki.

Komsin kylällä tulvavesiä ihmettelemässä olevat Aune ja Kauko Koskimäki sekä kylällä asuva Esko Haapamäki muistavat myös 1984 tulvan. Sen jälkeen tulvasuojaamista on tehty Jalasjärvelläkin.

– Ei nyt ole rakennuksia vaarassa. Vielä reilun metrin saa nousta – siihen asti on ollut tie veden alla, kun oli se pahin tulva, Esko Haapamäki muistelee kotikylänsä tulvakeväitä..

Keväistä tulvaa tavataan tulla katsomaan. Koskimäet tietävät kertoa Jalasjärven Kannonkylän tiestä, jossa vettä on ehkä noin 80 senttiä parin sadan metrin matkalla. Tulviville teille ei uskalla pyörällä mennä.

Esko Haapamäki toteaa ilman vähän viilentyneen. Ehkä se hillitsee vedennousua, jos ei sada.

– Voi [tulva] tänään vaikka vähän laskeakin, mutta kyllä sieltä vielä vettä tulemassa on, hän miettii.

Virtaamat yhä kasvussa

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen vesistöpäällikkö Liisa Maria Raution mukaan Kyrönjoen virtaamat Ilmajoki-Seinäjoki -välillä ja sen yläpuolella ovat yhä kasvussa.

Kyrönjoen pinta on noussut lauantaina kolmisenkymmentä senttiä. Yöllinen sade ja lämmin sää ovat kasvattaneet virtaamia. Kyrönjoen yläosalla on vielä luntakin sulamatta.

Raution mukaan lähiajan sääennuste näyttää kohtuulliselta. Keski-Pohjanmaalla on viileää, mikä on tulvien kehittymisen kannalta hyvä asia.

Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla saattaa olla luvassa jopa yöpakkasia eikä suuria sateita ole odotettavissa. Liisa Maria Rautio arvelee, että suurin jännitysmomentti liittyy maanantain ja tiistain väliseen yöhön, jolloin jo tulvivalle alueelle on ennustettu sadetta ja ehkä ukkostakin.

Asutusta yhä vaarassa kastua

Lapuanjoen vedenpinta on yhä nousussa, mutta tulvaluukkujen avaaminen ei Liisa Maria Raution mukaan ole vielä ajankohtaista. Myös Karvianjoella nousu jatkuu.

Vesi uhkaa asutusta erityisesti Kyrönjoen ja Laihianjoen yhteisellä tulva-alueella Mustasaaren ja Vaasan rajalla. Asuinrakennuksia on kastunut ja suojattu Laihianjoella ja Kyrönjoella. Myös Jalasjärvellä, Kauhajoella, Ilmajoella ja osin Seinäjoella, Lapuanjoen alajuoksulla ja Maalahdenjoella voi olla asuinrakennuksia kastumisvaarassa, kun vesi yhä nousee.

Pyhäjoella vesi on noussut teille ja Kalajoella pelloille. Kalajoella ja Pyhäjoella pelastuslaitos on aloittanut kastumisvaarassa olevien talojen suojaukset jääpatotilanteen vuoksi.

Opiskelijat istuvat 3-4 hengen ryhmissä ideoimassa Myyrmannin kauppakeskuksen vieressä sijaitsevan graniittilinnan tyhjissä entisissä toimistohuoneissa.

– Esiintymislava, jolle voi nousta kertomaan vitsejä tai soittamaan jotain, katutaidegalleria, tavaroiden vaihtopiste, irakilaisia elokuvia, karaokekoppeja, puutarhatuotteiden esittelyä, kokemus- ja pakohuoneita, endorfiinitiloja, luettelevat yliopisto-opiskelijat.

Vuonna 1988 valmistunut Imatran Voiman pääkonttoriksi suunniteltu rakennus, joka ei koskaan kuitenkaan toiminut IVO:n pääkonttorina, on Eduskuntatalon kokoinen. Colosseum Business Centeriksi nimetyssä toimistotalossa on vuokrattavia neliöitä noin 30 000. Hulppean kiinteistön omistaja, eläkevakuutusyhtiö ELO, on antanut opiskelijoiden käyttöön reiluksi kuukaudeksi noin 2000 neliötä.

– Ajatuksena on kuukauden ajan hakea uusia ideoita ja kokeilla niitä kaikille avoimessa tilaisuudessa toukokuun 5. päivänä, kertoo maantieteen yliopistonlehtori Rami Ratvio Helsingin yliopistosta.

Talo voisi olla vantaalainen Kaapelitehdas, Suvilahti ja Korjaamo. Petteri Niskanen

Rakennus sijaitsee Länsi-Vantaan suurimman kaupunginosan Myyrmäen keskellä. Tilapioneerit-kurssin vetäjä Ratvio hehkuttaa paikan ainutlaatuisuutta.

– Olemme yhdessä pääkaupunkiseudun kiinnostavimmista aluekeskuksista ja rakennus on Myyrmäen kehityksen polttopisteessä. Tästä on tulossa myyrmäkeläisille ja länsivantaalaisille uusi olohuone, yliopistonlehtori Ratvio.

Erikoinen maantieteen kurssi innostaa sekä insinöörejä että humanisteja

Tilapioneerit-kurssi on maantieteenkurssi, mutta 30 osallistujan joukossa on opiskelijoita yli 10:stä eri oppiaineesta sekä Helsingin yliopistosta että Aalto-yliopistosta. Tilojen käyttötarkoitukset ja kaupungin kehittäminen on yliopistonlehtori Ratvion mukaan niin monitieteinen kokonaisuus, että siihen tarvitaan eri alojen ammattilaisia.

– Ajatuksena on, että kun tuodaan monenlaista osaamista Lähi-idän tutkimuksesta insinööritieteeseen, maantieteeseen ja humanistisiin aineisiin, niin saadaan aikaan sellaisia ajatuksia rakennuksen uusiksi käyttötarkoituksiksi, mitä ei yksi ihminen saisi aikaan, kertoo yliopistonlehtori Ratvio.

Colosseum Business Centerin tiloista on tällä hetkellä vuokrattu toimistokäyttöön neljä viidesosaa. Tyhjillään rakennuksessa on noin 6000 neliötä. Omistajan mukaan 20 prosentin vajaakäyttöaste ei ole erityisen korkea. Mahdolliseen asukaskäyttöön ELO:ssa suhtaudutaan kuitenkin myönteisesti.

– Saa nähdä mitä fiksut opiskelijat keksivät. Suuri osa kiinteistöstä säilyy varmasti toimistokäytössä, kuten tähän asti, mutta niin sanottu asukkaiden olohuonekäyttö on varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa, sanoo projektinjohtaja Antti Pöytsiä eläkevakuutusyhtiö ELO:sta.

Myyrmäki-liikkeen visioissa Colosseum on myös kulttuuritalo

Myös paikallinen asukasyhdistys odottaa opiskelijoiden tempausta innolla. Myyrmäki-liike haluaisi Colosseum Business Centeristä myyrmäkeläisten oleskelutilan. Asukasaktiivi Petteri Niskanen kertoo, että ELO:n kanssa on keskusteltu jo gallerioista, teatterista, elokuvateatterista, kahviloista ja ravintoloista.

– Talo voisi olla vantaalainen Kaapelitehdas, Suvilahti ja Korjaamo, visioi Petteri Niskanen Myyrmäki-liikkeestä.

Opiskelijoiden toukokuun 5. päivän tempaus on toinen asukastapahtuma entisessä pääkonttorissa. Paikalliset toimijat järjestivät viime syksynä Colosseumissa kaikille avoimen tilaisuuden, joka keräsi paikalle Niskasen mukaan yli tuhat ihmistä.

– Useimmat kertoivat olevansa talossa silloin ensimmäistä kertaa. Huomattiin konkreettisesti, että suuri kiinteistö keskellä Myyrmäkeä tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia julkisiksi käyttötarkoituksiksi, toteaa Niskanen.

Myyrmäki-liike aikoo myös jatkossa kehittää väliaikaiskäyttöä yhteistyössä omistajan kanssa. Asukasyhdistystä kiinnostavat erityisesti katutasossa olevat tyhjät toimistotilat.

– Meidän rooli on se, että heitetään ideoita ja kehitetään omistajan kanssa väliaikaiskäyttöä sekä pidetään asiaa esillä, Niskanen sanoo.

Verohallinto lähtee kiinteistöstä parin vuoden päästä. Niskanen toivoo, että se vapauttaisi lisää neliöitä nimenomaan asukastoimintaan.

– Aika on otollinen. Myyrmäessä ollaan laatimassa kaavarunkoa ja kaupunki joutuu miettimään, mihin asukastiloja sijoitetaan tulevaisuudessa. Vanhasta kauppakeskuksesta, Iso Myyristä, lähtee 2000 neliötä asukastilaa. Ne voisi siirtää tänne Colosseumiin, pohtii Niskanen.

Väestö ikääntyy, ja samalla muistisairaiden tai muutoin toimintakyvyltään heikentyvien vanhusten määrä lisääntyy.

Kun ihminen ei pärjää edes arkisten askareiden hoitamisessa omin voimin, mitä on tehtävissä? Kenen on otettava koppi jopa omia etujaan vastaan toimivasta vanhuksesta?

Yle Uutiset pani tenttipenkkiin kaksi vanhuusoikeuden asiantuntijaa. Oikeustieteen tohtorit Anna Mäki-Petäjä-Leinonen ja Urpo Kangas vastaavat.

1 §. Milloin omaisen on syytä olla huolissaan höpsöjä puhuvasta iäkkäästä läheisestään?

Mäki-Petäjä-Leinonen: Ikääntyminen sinänsä ei aiheuta höpsähtämistä sen enempää kuin mikään muukaan ikäkausi. Esimerkiksi etenevät muistisairaudet eivät kuulu normaaliin ikääntymiseen. Muistisairautta voi olla syytä epäillä, jos läheisen toiminta muuttuu verrattuna hänelle tyypilliseen toimintaan ja jos hänen arkiselviytymisessään on vaikeuksia. Silloin läheistä voi kannustaa hakeutumaan muistitutkimuksiin. Mitä varhaisemmassa vaiheessa, sen parempi.

Kangas: Jos iäkäs ihminen on omalla persoonallisella tavallaan höppänä, siitä ei juuri kannata olla huolissaan. Sen sijaan jos puheet ovat aikaisempaan verrattuna muuttuneet aivan oudoiksi, silloin on aihetta jo tehdä muutakin kuin nostella kulmakarvojaan.

2 §. Mitkä ovat varmat merkit siitä, että lähiomaisen oikeudellinen toimintakyky eli oikeustoimikelpoisuus horjuu jo pahan kerran?

Mäki-Petäjä-Leinonen: Jos hän ei enää ymmärrä arkielämän järjestämisen eri vaihtoehtoja tai osaa arvioida niiden seuraamuksia. Esimerkiksi eurot ja markat saattavat mennä sekaisin tai laskujen maksu ei enää onnistu. Pankkikortin tai -tilin käytössä voi olla ongelmia, ja samoja hankintoja saatetaan tehdä useita kertoja muistamatta, että ne on jo tehty.

Kangas: Ulkoisesti havaittavia merkkejä ovat eksyminen, taloudellisten asioiden laiminlyönti, hygienian tason nopea heikkeneminen ja epäsäännöllinen ruokailu.

3 §. Kun tilanne on mennyt sekasortoiseksi, mitä omaisen on tajuttava tehdä ensimmäiseksi?

Mäki-Petäjä-Leinonen: Ensin olisi syytä keskustella tuon toimintakyvyltään heikentyvän läheisen kanssa hänen tilanteestaan. Olisi myös syytä selvittää, onko hän varautunut mahdolliseen tulevaan toimintakyvyttömyyteensä tekemällä esimerkiksi edunvalvontavaltuutuksen. Jos edunvalvontavaltuutusta ei ole, kannattaa miettiä, olisiko sen tekeminen tässä vaiheessa vielä mahdollista. Tähän voidaan pyytää lääkärin arviota henkilön oikeudellisesta toimintakyvystä. Viimesijaisena keinona on edunvalvojamääräyksen hakeminen tuomioistuimesta.

Kangas: Silloin on aihetta selvittää, onko omainen itse huolehtinut edunvalvontavaltuutuksesta vai pitääkö hänelle määrätä edunvalvoja.

4 §. Jos vanhus on ehtinyt haaskata koko omaisuutensa turhuuteen tai tullut pahasti huijatuksi, onko enää mitään tehtävissä?

Mäki-Petäjä-Leinonen: Mikä on ”omaisuuden turhuuteen haaskaamista”? Se, mikä omaisesta voi tuntua haaskaamiselta saattaa olla vanhuksen aitoa, pätevää päätöksentekoa. Kuuluuko se ylipäätään omaiselle tai muulle läheiselle, mitä päätöksentekokykyinen vanhus omaisuudellaan tekee? Jos kuitenkin on suhteellisen selvää, että henkilö ei ole ymmärtänyt tekemäänsä oikeustoimea tai häntä on käytetty taloudellisesti hyväksi, oikeustoimet voidaan riitauttaa, viime kädessä tuomioistuimessa.

Kangas: Jos henkilö tuhlaa oman omaisuutensa, sille ei oikein voi tehdä mitään. Niissä tapauksissa, joissa ihmistä on huijattu esimerkiksi myymään oma asuntonsa alihintaisella kaupalla, kauppaa voi yrittää saada puretuksi tuomioistuimessa.

5 §. Mikä on viisain tapa varautua omaan vanhuudenheikkouteen jo ennakolta?

Mäki-Petäjä-Leinonen: Edunvalvontavaltuutuksen ja hoitotahdon tekeminen. Edunvalvontavaltuutuksessa henkilö valtuuttaa etukäteen jonkun luotetun henkilön huolehtimaan asioistaan sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Edunvalvontavaltuutus voi koskea sekä taloudellisten että esimerkiksi asumista koskevien päätösten tekemistä. Hoitotahdossa henkilö voi antaa määräyksiä hoidostaan ja hoivastaan. Siinä voi ilmaista myös elämänarvojaan, tottumuksiaan ja toimintatapojaan eli sellaisia itselle tärkeitä asioita, joita toivoo omassa hoivassaan ja hoidossaan otettavaksi huomioon.

Kangas: Oikeastaan ainoa tehokas juridinen keino on edunvalvontavaltuutus. Sen voi aktivoida siinä vaiheessa kun omat henkiset voimavarat ovat alentuneet sille asteelle, ettei enää voi itse hoitaa omia asioitaan. Sitä ennen kuitenkin kannattaa terveellä tahdolla tehdä testamentti. Elämän raihnaisen ehtoopuolen sairaanhoitoa varten voi olla viisasta laatia hoitotahto. Siihen voi kirjoittaa toiveekseen jopa sen, että minun on saatava ryyppy konjakkia joka ilta ja että hoito on lopetettava heti kun konjakki ei enää maistu.

6 §. Mitä sitten tehdään, jos omaiset viis veisaavat henkisesti riutuvan vanhuksensa asioiden hoitamisesta?

Mäki-Petäjä-Leinonen: Holhoustoimilain mukaan kenellä tahansa on oikeus ilmoittaa maistraatille edunvalvonnan tarpeesta, jos hän havaitsee, että henkilö ei enää kykene hoitamaan asioitaan ja on avun tarpeessa. Lisäksi kunnan sosiaalihuoltoon voidaan tehdä vanhuspalvelulain mukainen niin sanottu huoli-ilmoitus, jos vanhuksen havaitaan olevan palvelun tarpeessa.

Kangas: Meillä ei oikeastaan ole sellaista järjestelmää, jossa vastuu vanhusten hoidosta kuuluisi ensisijaisesti omaisille. Asioiden hoitamisesta periaatteessa vastaa tällaisessa tapauksessa vanhukselle määrätty edunvalvoja, jota maistraatti valvoo.

OTT Anna Mäki-Petäjä-Leinonen on Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimivan Hyvinvointioikeuden instituutin johtaja. OTT Urpo Kangas puolestaan on Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori.

Onko Harkimon ja Jungnerin käynnistämä liike uhka, toivoton yritys vai voisiko siitä olla jotain hyötyä politiikalle?

Vaikka Suomessa periaatteessa kaikki voivat osallistua yhteisistä asioita päättämiseen, niin ei tapahdu. Kaikki eivät äänestä. Ja vaikka äänestäisivät, he eivät koe saavansa ääntään kuuluviin.

- Tämän ei pitäisi uhata ketään vaan sparrata kaikkia, sanoo SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm.

Toinen haaste on, että junnaavan hidas, muutaman vuoden välein tapahtuvaan äänestämiseen perustuva toiminta näyttää helposti auttamattoman vanhanaikaiselta.

- Kaikki me tiedetään, kuinka maailma on muuttunut 24 / 7 -yhteiskunnaksi.

- Nuorilla on vahvat arvot, heidän tapansa osallistua on nopeampi ja kevyempi. Tähän haetaan ratkaisuja ja yritetään yhteensovittaa politiikan kanssa. Mutta pelkällä platformilla ei synny peruskoulutyyppisiä instituutioita, Rönnholm arvelee.

Antton Rönnholm: Nuoret osallistuvat nopeasti, kevyesti mutta vahvoin arvoin

Rönnholm näkee esimerkiksi suorassa digiosallistumisessa sekä etuja että riskejä. Kehitystä, jota hän haluaisi välttää, voi nähdä esimerkiksi Euroopan populistisissa liikkeissä Italiassa ja Itävallassa.

- Platformit eli alustat näennäisesti ottavat ihmisiä mukaan, mutta perustuvat usein vain yhden henkilön aloitteisiin tai karismaan. Ovatko ihmiset silloin aidosti mukana vai vain ihastumassa johtajansa aloitteisiin?

Helppo osallistuminen voi lisätä vaikutusmahdollisuuksia tai vain pönkittää jo vaikuttavien asemaa.

- Jos netissä voi kertoa jotain Hjallikselle, se helpottaa niiden mahdollisuuksia osallistua, jotka jo osallistuvat.

Suora nettiosallistuminen voi laskea kynnystä osallistua. Mutta ne, jotka kokevat olevansa yhteiskunnan ulkopuolella, eivät todennäköisesti osallistu silti. Siksi digiosallistuminen ei ratkaise asiaa, vaan ensin ihmisille pitää luoda edellytyksiä ymmärtää, esimerkiksi koulutuksen kautta, Rönnholm esittää.

Tytti Tuppurainen: Light-versio

Kansanedustaja Tytti Tuppurainen (sd.) pitää Liikettä tervetulleena.

- On tilausta tämäntyyppiselle politiikan tekemiselle, mutta tämä vaikuttaa vähän light-versiolta.

Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa moni politiikassa toimiva lyttäsi Harkimon ja Jungnerin ideoita.

- Ehkä suomalaisten selkäytimessä on piilevä halu lytätä, mutta enemmän kyse on tämän aloitteen aitouden puutteesta. Tämä vaikuttaa enemmän henkilökohtaiselta näytönpaikalta.

Harkimolle Tuppurainen haluaa lähettää lyhyet terveiset:

- Kärsivällisyyttä, politiikka on pitkä marssi.

Antti Rinne: Jos ihmiset eivät kiinnostu, tässä käy huonosti

- Minusta on hyvä, että ravistellaan sitä, miten puolueet toimii suomalaisessa yhteiskunnassa. Digitalisaatio kohdistuu kaikkiin instituutiohin, myös puolueisiin, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Rinne mainostaa puolueen tulevaisuustyötä, jota on tekemässä useita satoja ihmisiä. Puolueen sosiaaliturvamalli taas lähti liikkeelle muutamien ihmisten aloitteesta. Mutta tämä ei tarkoita, että ongelmia ei olisi.

- Viime presidentivaaleissa nuoret eivät lähteneet kovin aktiivisesti liikkeelle, viime kuntavaalit oli tässä mielessä katastrofi. Jos ihmiset ei itse ole kiinnostuneita heidän asioistaan päättämisestä, kyllä tässä huonosti käy.

Sipilä: Tervetuloa ottamaan meiltä oppia

Harkimo on arvostellut kokoomuksen johtamista itsevaltaiseksi. Mikael Jungnerin mukaan puolueet vaikeuttavat, eivätkä helpota ongelmien ratkaisua. Puolueita vasemmalta oikealle on arvosteltu sitä, että niitä ohjaillaan ulkopuolelta, kuten etujärjestöistä käsin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan samanlaista ongelmaa ei keskustassa ole, sillä puolueen toimintapa on päinvastoin malliesimerkki kansanliikkeestä. Keskustassa tulevaa vaaliohjelmaa on tekemässä vapaaehtoistyönä noin 400 ihmistä, Sipilä kertoo.

- Mitä uudessa kansanliikkessä haikaillaan, me ollaan 112 vuotta keskustassa tehty. Tänne saa tulla katsomaan miten kansanliike toimii, Sipilä hehkutti.

Toisaalta pääministeri Juha Sipilän mukaan Harkimon lähtö kokoomuksesta tarjoaa hyvän tilaisuuden keskustella puolueiden uudistumistarpeesta.

- Se on tietenkin kokoomuksen asia, mutta tässä on hyvä keskustella puolueiden luonteesta, Sipilä arvioi Lahdessa kansalaistapaamisessa.

Ovaska: Ei taida onnistua meillä

Kyselykierros keskustan valtuustokokouksessa kertoo, ettei Harkimon ja Jungnerin Liikkeelle nähdä kovin kummoisia onnistumisen edellytyksiä. Epäilyä herättää se, miten porukka kykenisi toimimaan konkreettista organisaatiota.

Keskustan puoluesihteeri Jouni Ovaska ei näe Suomessa mahdollisuuksia vastaavaan "Emmanuel Macron-ilmiöön" kuin Ranskassa. Siellä Macron äänestettiin vuosi sitten presidentiksi oman En Marche -kansanliikkeen ehdokkaana.

- Meillä poliittinen tilanne on hyvin erilainen, Ovaska toppuutteli.

Juttua korjattu klo 20.10. Toisin kuin tekstissä alunperin luki, ei laiteversio vaan light-versio.

Ekaterina Kosonen pyyhkäisee pölyä puutyöpöydästä. Katse mittailee tilaa. Täällä, lakkautetun koulun teknisen työn luokassa, hän aikoo toteuttaa unelmansa.

Parin kuukauden päästä luokassa vietetään yhteisöllisen taidetilan avajaisia. Kolmen lapsen äiti on huolissaan paikallisten nuorten yksinäisyydestä.

– Monella nuorella aikuisella ei ole ystäviä Kotkassa. Muut nuoret ovat muuttaneet pois, kun ei ole tarpeeksi kivaa tekemistä tai opiskeltavaa. Sen oireena on yksinäisyys, jonka vuoksi lisää ihmisiä muuttaa täältä pois.

Kanvaasin idea syntyi appivanhempien saunassa, kun Kosonen pohti, kuinka voisi kehittää yhteisöllistä tekemistä Kotkassa.

– Haluan tuoda tänne sellaista, mitä omassa nuoruudessani ei ollut. Yhteisötaiteella on tarkoitus tuoda ihmisiä yhteen ja saada heidät huomaamaan, että maailmassa on paljon kauniita asioita joita saamme yhdessä aikaan. Yhteisöllisyys on tärkeää, koska yksinäisyys on ihmisille niin vaikeaa.

Kolmen lapsen äidin taistelu yksinäisyyttä vastaan pohjautuu hänen omiin kokemuksiinsa. Hän sai ensimmäisen lapsensa 24-vuotiaana eikä hänellä ollut enää kavereille aikaa entiseen tapaan.

– Nyt olen käynyt taaperoiän läpi jo kolme kertaa. Äidin sosiaalinen ympäristö alkaa laajentua siinä vaiheessa, kun lapsi on päiväkoti-iässä. Haluan edistää asioita, jotta tulevaisuudessa muilla on helpompaa.

Jos nainen alkaa odottaa lasta hyvin nuorena, hänestä saattaa tulla kaveripiirin ensimmäinen äiti. Mielenkiinnon kohteet muuttuvat, ja joskus kaveripiiri ei pysy perässä.

– Täytyy muistaa, että se on väliaikaista. Välillä ajatukset eivät ole olleet niin positiivisia. Itselläni on järki pysynyt päässä sillä tavalla, että olen elänyt päivän kerrallaan. Muutenhan siinä tulisi hulluksi, jos miettii liikaa sitä, mitä ei siinä hetkessä ole.

Oikeasti läsnä

Sininen viiva syöksyy vinhasti eteenpäin pienen pojan pitelemän tussin alla. Kuvio väistelee valkoiselta taululta kuvastuvia, jo hieman haalistuneita tekstejä.

– Katso äiti, mikä sammakko! Ota kuva, poika huudahtaa.

Kosonen kehuu lastaan vuolaasti ja nappaa tämän piirroksesta kuvan. Poika innostuu kehuista ja jatkaa puutyöpöytien keskellä roikkuvan tussitaulun kuvittamista.

Kanvaasi on vain yksi esimerkki Kososen yhteisöllisistä projekteista. Kososen mielestä yksinäisyys, kulttuurin määrä ja muuttoliike kytkeytyvät vahvasti toisiinsa.

Hän on hiljattain tarjoutunut maalaamaan Kymenlaakson keskussairaalan lastenosaston odotustilan seinän hyväntekeväisyytenä. Nuori äiti on myös toinen viime vuonna kaksi kertaa Kotkassa nähdyn, poikkitaiteellisen Joutomaa-festivaalin järjestäjistä.

– Halusimme näyttää, mihin joutomaata voi käyttää ja tuoda uutta elämää vanhoihin, tyhjiin tiloihin. Ihmiset ottivat kopin, ja mukaan tuli paljon vapaaehtoisia.

Joutomaa houkutteli mukaan hyvin erilaisia ihmisiä; taiteellisen uransa alussa olevia, harrastajia, ammattitaiteilijoita ja lapsiperheitä.

– Kaikille yhteistä oli, että he halusivat tehdä mahdollisimman paljon yhdessä. Taiteen kautta voi käsitellä itselleen vaikeita asioita, joita haluaa tuoda esille. Vanhempi, joka tuo lapsen tapahtumaan, on lapsen tulkkina. Se on hienoa, sillä lapsi saa uusia kokemuksia ja ajatuksia.

Ja ihmiset ovat oikeasti toistensa kanssa läsnä.

Some ei pysty kaikkeen

Kosonen pitää myös sosiaalisen median yhteisöjä hyvinä kanavina yksinäisyyttä vastaan taistelemisessa. Ne eivät kuitenkaan pysty kaikkeen.

– On tärkeää kokea myös sanatonta viestintää ja aitoa kohtaamista. Se tapahtuu silloin, kun ollaan kasvotusten. Esimerkiksi vammainen henkilö ei kuitenkaan välttämättä pääse helposti ulos kotoaan. Jos ei ole muuta mahdollisuutta, vertaistukiryhmät ovat oikein loistavia.

Nettikohtaamisten merkitys riippuu Kososen mielestä täysin ihmisistä.

– Pienikin kommentti somemaailmassa voi olla hyvin tärkeä jollekin ihmiselle, toiselle taas ei. Someyhteisöt eivät ole esteenä yhteisöllisten asioiden järjestämiselle.

– Rakastan dialogeja sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat kanssani eri mieltä. On hienoa, kun he avaavat asioita omilta näkökannoiltaan.

Rakkaus yhteisöllisyyteen syttyi luistimet jalassa

Kosonen ei innostunut yhteisöllisyydestä alun perin suinkaan taiteen vaan urheilun parissa. Berliinissä vierailleen nuoren taiteilijan silmiin osui roller derby-pelaajia esittänyt juliste. Kiinnostus lajia kohtaan heräsi.

Pian Kosonen kuuli, että Helsingissä asuva opiskelutoveri oli perustamassa lajin seuraa.

– Minua harmitti ihan kauheasti, etten asunut enää Helsingissä. Olisin halunnut aloittaa lajin.

Innostus jäi itämään, ja Kotkaan palattuaan Kosonen päätti perustaa oman lajiyhdistyksen. Kaupungista löytyi useita kiinnostuneita, ja pieni roller derby-yhteisö sai alkunsa.

– Siinä oli oma kulttuurinsa. Se ei ole pelkkä urheilulaji. Kaikki hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Sain ensikosketuksen siihen millaista on toimia useiden ihmisten kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kun Kosonen alkoi odottaa vauvaa, hän joutui jättäytymään pois seuran toiminnasta. Hän ei noussut luistinten päälle moneen vuoteen – kunnes viime kesänä häiden alla kaasot veivät hänet luistelemaan.

– Kyllä se vielä onnistui, Kosonen nauraa.

– Senkin pariin voisi joskus palata!

Maailman kautta takaisin kotiin

Kosonen on opiskellut kuvallista viestintää Kouvolassa, multimediaa Helsingissä ja kuvataidetta Italiassa. Maailmalla vierähti useampi vuosi.

– Se oli sellaista kokeilemista, elämänkokemusten haalimista ja itsensä hakemista.

Kosonen matkusteli ympäri Eurooppaa ja imi vaikutteita näkemästään. Hänelle kehittyi vahva taiteellinen tyyli. Spray-maalilla ja tussilla tehdyt teokset ottavat kantaa esimerkiksi tasa-arvon puolesta.

– Laitoin repun selkään ja lähdin reilaamaan pienellä rahalla. Yövyin teltassa. Matkustaminen itsessään avartaa paljon. Siinä pääsee laajentamaan omaa elämänkatsomusta.

Ulkomailla vietettyjen vuosien jälkeen Kosonen palasi kotikonnuilleen. Ympärille on vuosien saatossa kasvanut perhe, johon kuuluu mies ja kolme lasta. Oma pieni yhteisönsä sekin.

– Tiesin jo pienenä, että aikuisena haluan lapsia ja kivan perheen. Se on aina ollut minulle tärkeää.

Esikoinen on jo aloittanut koulutiensä, mutta 4- ja 1-vuotiaita lapsia Kosonen hoitaa kotona. Kotiäidin arki pyörii pitkälti lasten ehdoilla, kun mies käy päivätöissä. Omien teosten tekeminen on lasten myötä jäänyt paitsioon.

Vaikka lapsiperheen arki kuluttaa voimavaroja, se myös ruokkii niitä.

– Ammennan luovuutta arkisesta elämästä ja tunteista, siitä mitä ympärillä tapahtuu.

Kososen apuna on oma äiti, joka auttaa lastenhoidossa.

– Enhän minä tätä yksin tekisi. Minulla on hyvät tukijoukot, eikä ainoastaan läheiset vaan myös ne jotka ovat tulleet mukaan näihin projekteihin. Ympärilläni on ihania ihmisiä, jotka tukevat samanlaisia ajatuksia ja ihan vain tätä elämää.

Myös kaupunki on tukenut yhteisöllisiä projekteja alusta saakka. Taide ja tyhjien tilojen hyödyntäminen on noussut isoon rooliin kaupungin tavoitteissa.

– On ihanaa, että kaupunki huomaa mahdollisuudet. Meidät on otettu hyvin vastaan. Kaupunki alkaa yhteisöllisten kulttuuritapahtumien myötä kiinnostaa myös ulkopaikkakuntalaisia ihmisiä. Moni haluaa tulla käymään uudestaan.

Pian avattava Kanvaasi on herättänyt Kososen mukaan paljon kiinnostusta paitsi yksityisissä ihmisissä, myös kouluissa ja nuorten palveluissa. Moni on jo ilmoittautunut vapaaehtoiseksi ylläpitämään tilaa ja neuvomaan kävijöitä maalien ja muiden materiaalien käytössä.

Kontulan ostoskeskuksen eli ostarin keskusaukiota valaisee keväinen auringonpaiste ja ihmiset valmistautuvat viikonlopun viettoon, kukin omalla tavallaan.

Nyt aukiolla kuitenkin tapahtuu jotakin varsin poikkeuksellista – jotakin sellaista, joka tuntuu herättävän runsaasti huomiota. Neliönmuotoisilla betonilaatoilla pyörähtelee kaksi kirkkaanvärisillä ilmapalloilla leikittelevää tanssijaa vitivalkoisiksi kalkittuine naamoineen, ja yhden miehen projekti Sushi Jugend tuottaa kiintoisasta soitinarsenaalistaan sekä akustisesti kumajavaa että sähköisesti pirskahtelevaa äänimaailmaa.

Tunnelma on varsin leppoisa, joskin muutama liiallisessa laitamyötäisessä oleva porukka mekkaloi välillä kovaäänisesti, kuten humalaisilla on tapana tehdä. Kinaa syntyy kaljasta ja vittu-sana raikaa. Välillä musiikkiesitykseen liittyy sekavasti käyttäytyvä kolmaskin tanssija, joka ei oikein tunnu pysyvän tahdissa ja pyllähtelee vähän väliä pepulleen. Järjestysmiehet ohjaavat pariin kertaan yli-innokasta ex tempore -tanssitaiteilijaa vähän syrjemmälle. Seuraa protestointia marmatuksen ja purnaamisen muodossa.

Suurin osa ihmisistä kuitenkin seuraa esitystä keskittyneesti ja kiinnostuneena, vaikkei musiikki ole sieltä helpoimmasta tai valtavirtaistetuimmasta päästä.

– Aluksi oli vähän sellainen kuumottava olo, että lähtevätköhän kamat. Mutta yleisö oli todella miellyttävää, eikä minulla ole mitään valitettavaa. Kaiken kaikkiaan tämä oli mukava kokemus, Sushi Jugend toteaa.

Speedcorea ja analogielektroa Mister X -baarissa

Kontula Electronic järjestetään nyt kolmatta kertaa. Sen tavoitteena on ollut alusta lähtien enemmän tai vähemmän marginaalisen elektromusiikin ja muunkinlaisen kulttuurin tuominen lähiöön – ja samalla myös järjestää yllättäviäkin kohtaamisia kontulalaisten, muusikoiden ja festivaaliyleisön välillä. Suurin osa tapahtumista on maksuttomia, joten esimerkiksi noise-musiikkia pääsevät kuuntelemaan (vähän pakostakin) myös kontulalaiskapakoiden kanta-asiakkaat.

Flash- ja speedcorea sekä noisea toisiinsa sekoitteleva Satanoid pohti aluksi, olisiko Mister X -baari sopiva esiintymispaikka juuri hänen musiikkityylilleen, mutta yllättyi, koska täpötäydessä baarissa varsin moni oli menossa mukana.

– Suuri yleisö saa tällä tavalla kuulla erilaisia musiikkigenrejä, oli kyse sitten noisesta, ambientista tai ihan sitten vaan teknosta. Täällä on tarjolla näitä kaikkia musiikkityylejä.

Hypernopean speedcoren tai marginaalisen, rytmillisesti monimutkaisen ja usein ei-tanssittavan flashcoren tekijöitä ei ole Suomessa kovin montaa, ja musiikkityylejä tehdäänkin enemmän esimerkiksi Berliinissä.

– Itse saan tällaisesta musiikista psykedeelisiä fiiliksiä, alitajunta lähtee seikkailemaan ja tuntuu siltä, että mieli irtoaa kehosta. Pidän sekä säröisistä ja toisaalta myös täysin vastakkaisista eli kauniista äänistä, moduuleilla operoiva Satanoid toteaa.

Vaihtoehtoisemman suomalaisen elektromusiikin trendeihin ovat viime aikoina kuuluneet etenkin analogiset laitteet, joilla operoi myös niin ikään Mister X -baarissa esiintynyt Alien Sound Development -kaksikko.

– Analogisten syntetisaattoreiden toiminnallinen satunnaisuus kiehtoo itseäni todella paljon, kuten myös niihin liittyvät rajoitteet. Tällaiset laitteet tarjoavat tietynlaiset raamit, joiden puitteissa taidetta voi sitten tehdä. Tämän takia digitaaliset formaatit eivät ole mukavuusaluettani, koska tuntuu siltä, että inspiraatio voi levitä vähän joka suuntaan, Elina Castren kertoo

– Kasarisyntetisaattorit ovat hienoja ja niitä on sitä paitsi kiva soittaa. Itseänikin viehättää tuo rajoittuneisuus – se mitä kaikkea pelkästään yhdellä soittimella voi tehdä, Tanja Paananen jatkaa.

Alien Sound Development mainitsee esikuvikseen muun muassa Suzanne Cianin ja Éliane Radiquen kaltaiset naispuoliset alan pioneerit.

– Ehkä juuri tuollaiset vanhan liiton naisartistit, jotka ovat olleet teknologiassa hyvin sisällä, Castren tarkentaa.

Syntetisaattoriorkesteri pommisuojassa

Kontula Electronicissa on hyödynnetty paitsi ostoskeskuksen ympäristön kirjavaa baarimaailmaa, myös hieman oudompia esiintymispaikkoja. Uimahallissa on ollut ambient-konsertteja ja musiikkia on kuultu myös kirkossa, kirjastossa sekä metroasemalla.

Tämänvuotinen iso ponnistus lihallistui skeittihallissa, joka on entinen pommisuoja. Siellä esiintyi muusikko Jimi Tenorin ideasta kummunnut Synthestra eli syntetisaattoriorkesteri, joka koostuu kahdestakymmenestä soittimesta. Näistä suuri osa on analogisia ja kaikki monofonisia eli yksiäänisiä.

Voisiko tällaista ponnistusta verrata vaikkapa perinteisistä instrumenteista koostuvaan klassisen musiikin orkesteriin?

– Tässähän tämä kokoonpano on jo verraten iso hallittavaksi, mutta esimerkiksi jossakin sinfoniaorkesterissa on huomattavasti helpompi saavuttaa dynaamisia vivahteita, missä syntetisaattori taas on yllättävän kankea. Toisaalta juuri äänen moninaisuudessa syntetisaattori on hyvinkin taipuisa, Synthestraa johtava ja Sibelius-Akatemian musiikkiteknologian laitoksen professori Andrew Bentley toteaa.

Bentleyn mukaan Synthestra on monellakin tavalla varsin ainutlaatuinen kokeilu.

– Yleisesti ottaen elektronisen musiikin soittamisesta on maailmalla hyvin paljon kokemusta. Nyt on kuitenkin kyse nimenomaan kahdestakymmenestä syntetisaattorista eikä läppäreistä, joissa on monenlaisia sämpläysmahdollisuuksia. Juuri tämä tekee tästä projektista niin erilaisen.

Synthestran ohjelmisto koostuu neljän eri säveltäjän lähtökohdiltaan hyvin erilaisesta kappaleesta. Yksi teos kantaa nimeä Frankenstein ja sen on säveltänyt Suomessa asuva japanilaistaiteilija Shinji Kanki. Esitystilanteessa säveltäjä Kanki imitoi antaumuksella hullua tiedemiestä.

– Onhan tässä ollut paljon huumoriakin mukana, Andrew Bentley hymyilee.

Rehtiä meininkiä

Toisin kuin esimerkiksi Iso-Britanniassa, järjestetään Suomessa varsin vähän Kontula Electronicin kaltaisia urbaaneja festivaaleja, joissa ohjelmisto on jakautunut usean päivän ajan useaan eri paikkaan, jotka ovat sisätiloja. Tuottaja Tytti Viljasen mukaan tällaisia tapahtumia ei ole aivan yksinkertaista järjestää.

– Kontulan ostari on paikka, jossa ihmiset omistavat omat liiketilansa. Se tarkoittaa sitä, että jokaisen kanssa on käytävä neuvottelut erikseen. Yleensä sitä lisäksi sattuu kaikenlaista, jota ei ole osattu ennakoida. Kyseeessä on aikamoinen palapeli: tämä on sekä haastavaa että antoisaa.

1960-luvulla rakennettu Kontula edustaa tyypillistä oman aikansa massatuotantoarkkitehtuuria. 90-luvulla lama iski kovalla kädellä juuri Kontulaan, jolloin se sai ongelmalähiön maineen. Kontulassa asuu myös runsaasti maahanmuuttajia, eikä kulttuurien yhteentörmäyksiltäkään ole vältytty. Nykyisin Kontulan yleisilmettä ja mainetta pyritään piristämään esimerkiksi Kontula Electronicin kaltaisten tapahtumien avulla.

– Kantasuomalaisia näkyy terasseilla juomassa olutta jo varhaisessa vaiheessa aamupäivällä ja ostarilla puhutaan monenmoisia kieliä. Itse olen kuitenkin kokenut, että täällä Kontulassa on monella tapaa kontaktia ottava ja rehti meininki, Tytti Viljanen summaa.

Neuvottelet myyntityöpaikasta, jossa sinulle tarjotaan provisiopalkkausta. Lähdet toiveikkaana palkkaneuvotteluun ja päätät, että otat työn vastaan, jos saat myymistäsi tuotteesta 10 prosentin provision.

Neuvottelujen päätteeksi sinulle luvataan kahdeksan prosenttia. Ajattelet, että kaksi sinne tai tänne, mitä sillä on väliä. Otat työn. Vasta sen jälkeen tajuat, että saat viidenneksen vähemmän palkkaa kuin toivoit.

Prosenttiluvuissa on riskinsä. Otsikon esimerkki auton käytöstä on tyypillinen tapaus, miten numeroita hyödynnetään mielipidevaikuttamiseen.

Väitteen, että auto on 95 prosenttia ajasta pysäköitynä, käyttävät mielellään yhteiskäyttöautoja tarjoavat yritykset, jotka pyrkivät kertomaan, ettei omaa autoa kannata omistaa. Samaa viestiä hyödyntävät myös ympäristösyistä yksityisautoilulle vaihtoehtoja tarjoavat tahot.

Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Päivi Timonen ymmärtää hyvin, miksi numeroita näin käytetään.

– Lähtisin itsekin näin kertomaan, jos olisin tekemässä sen puolen liiketoimintaa. Numerot ovat niin vahvoja ja ihan maagisia. Me olemme sitä mieltä, että numerot kertovat ihan kaiken maailmasta.

Puhujasta riippuen auto seisoo paljon tai vähän

Auton runsasta seisomisaikaa käyttävät liikenne- tai ilmastopolitiikan tukena puheissaan myös valtion virkamiehet ja poliitikot. Kun prosenttiluvuksi kerrotaan 90 tai enemmän, muodostuu kuuntelijalle helposti mielikuva, että oma auto on vajaakäytöllä.

Liikenneviraston mukaan seisontaluvut ovat eri maissa olleet 90 ja 95 prosentin välillä. Liikenne- ja viestintäministeriö taas käyttää lukua, jonka mukaan auton käyttöaste Suomessa on ”alle viisi prosenttia”.

Prosenttilasku vie kuitenkin ihmisiä harhaan. Kansainvälisesti usein käytetty 92 prosentin seisontaluku tarkoittaisi, että auto on ajossa keskimäärin 115 minuuttia eli lähes kaksi tuntia vuorokaudessa.

Suomessa useimmiten käytetty 95 prosenttia taas tarkoittaa, että autolla ajetaan 72 minuuttia päivässä. Mutta jos luku onkin 90 prosenttia, liikkuisi auto jo keskimäärin 144 minuuttia. Ja sehän onkin jo kaksinkertainen ajomäärä.

Liikennevirasto muistuttaa, että tutkimukset eri maissa päätyvät eri lukuihin riippuen siitä, mitä aluetta ja mitä varten asiaa tutkitaan. Ja luvut ovat tietysti keskimääräisiä. Osalla autoista ajetaan valtavasti ja osa seisoo pitkiäkin aikoja.

Nyt laiska autokin pistetään tuottamaan

Vaikka seisomisprosentit näyttävät numeroina suurilta, on auto suomalaisten omistamista tuotteista yksi eniten käytetyistä.

– Emmehän me käytä mitään tuotteita koko ajan. Ihmisillähän on kotona kymmeniä tuhansia tuotteita, joista käytetään päivittäin ehkä sataa. Ei siis prosenttiakaan tuotteista, Kuluttajatutkimuskeskuksen johtaja Päivi Timonen sanoo.

Timosen mukaan auton omistuskeskustelun taustalla onkin jakamistalouden nykytrendi. Pelkkä omistaminen ei ole nyt muodissa. Autokin pitäisi pistää kiertämään ja laiska pääoma tuottamaan.

– Kuluttajille on selvästi annettu tehtäväksi ylläpitää taloutta ja tehostaa toimintaa. Nyt se materiakin mikä meillä on, pitää ottaa tehostettuun toimintaan. Ei riitä, että olet omistanut, hankkinut ja sijoittanut, vaan nyt pitää vielä panna se tuottamaan.

Suomessa OP Ryhmä on laittanut autot tuottamaan. Autoja halutaan tarjota ennen kaikkea heille, jotka eivät omista autoa.

OP:n uusista liikkumisen palveluista vastaava hankejohtaja Sonja Heikkilä sanoo, että auton käyttöasteen vertaaminen muiden tuotteiden käyttämiseen on uusi tulokulma autojen omistamiseen käytyyn keskusteluun. Myös Heikkilä on sitä mieltä, että omistusautoa käytetään muihin tuotteisiin verrattuna erittäin paljon.

– Mutta autoilussa on tärkeää, mitä auto on tuotettaessa kuluttanut, miten auton arvo alenee myös silloin, kun se on käyttämättömänä ja paljonko se vie tilaa sillä hetkellä, kun se on parkkeerattu sekä paljonko suomalaisten varallisuutta on sitoutunut näihin autoihin. Tämän takia se käyttöaste on tärkeä.

Sonja Heikkilän mukaan Suomen vanhan autokannan uusimiseksi autoilla pitäisi ajaa nykyistä enemmän. Silloin järkevä vaihtoehto olisi, että omistamisen sijaan samalla autolla ajaisi mahdollisimman moni.

– Kun yhtä autoa ajetaan enemmän, se myös uusitaan nopeammin. Autoissa on joka vuosi enemmän turvavarusteluita, automatiikkaa ja ne ovat vähäpäästöisempiä. Silloin saadaan nopeammin nämä autot käyttöön.

Italian vaaleja seurannut poliittinen solmu ei ota auetakseen. Viiden tähden liike ja keskusta-oikeistolainen liittouma ovat tunnustelleet tietä yhteishallitukseen tällä viikolla jo kolmatta kertaa.

Viiden tähden liike nousi maaliskuun vaaleissa parlamentin suurimmaksi yksittäiseksi puolueeksi. Pohjoisen liittona ennen tunnetun Legan ja entisen pääministerin Silvio Berlusconin vetämä liittouma puolestaan sai yhteenlaskettuna eniten ääniä.

Perjantaina alkoi käydä selväksi, ettei Italiaan näytä syntyvän nyt ainakaan entisen pääministerin Silvio Berlusconin ja hänen Forza Italia -puolueensa sisältävää hallitusta. Yksi syy voi olla Berlusconin lähipiiriin ulottuva tuomio, jonka sisilialainen tuomioistuin antoi perjantaina Italian hallituksen ja Sisilian mafian suhteista 1990-luvulla.

Berlusconin liittolaiselle pitkä tuomio mafiayhteyksistä

Berlusconin kanssa Forza Italiaa perustamassa ollut, myöhemmin senaattorinakin toiminut Marcello dell' Utri sai 12 vuoden vankeustuomion salaisesta yhteistyöstä mafian kanssa. Oikeuden päätöksen mukaan dell' Utri kätilöi salassa sopimuksen mafian ja hallituksen välillä.

Dell'Utri on tuomittu mafiayhteyksistä aiemminkin, ja oikeutta häntä vastaan on käyty jo 1990-luvun lopulta lähtien.

Berlusconi itse ei ollut tapauksessa epäilyjen kohteena. Hän kiisti myös antamassaan lausunnossa olleensa koskaan yhteyksissä mafiaan ja sanoi hallitustensa taistelleen järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.

Viisi vuotta kestäneessä oikeudenkäynnissä tuomion saivat myös yksi mafiapomo ja kolme poliisia. Pisimmän tuomion, 28 vuotta, sai sisilialainen mafiapomo Leoluca Bagarella. Toiselle mafiosolle, Antonio Cinalle tuli 12 vuoden tuomio. Molemmat istuvat jo vankilassa.

Kaksi pääsyytettyä, mafiapomot Bernardo Provenzano ja Toto Riina ehtivät kuolla vankilassa oikeudenkäynnin aikana. Poliiseista kaksi sai 12 vuotta vankeutta ja kolmas kahdeksan vuotta.

Murhia, pommi-iskuja ja salaisia neuvotteluja

Oikeusjuttu juontaa 1990-luvun alkuun, jolloin kaksi mafiaoikeudenkäyntejä johtanutta tuomaria salamurhattiin, ja Roomassa, Firenzessä ja Milanossa tehtiin pommi-iskuja. Yhteensä 23 ihmistä kuoli.

Syyttäjien mukaan korkeat virkamiehet kävivät salaisia neuvotteluja mafian kanssa saadakseen pommi-iskut loppumaan.

– Valtion edustajat toimivat mafian välittäjinä samaan aikaan, kun tuomareita ja muita kansalaisia räjäytettiin kappaleiksi, syyttäjä Nino di Matteo sanoi.

Berlusconi suomi Viiden tähden liikettä

Viiden tähden liikkeen johtaja Luigi di Maio ilmaisi perjantai-iltana, ettei suostu yhteistyöhön Berlusconin kanssa.

– Kuinka voisin tulla tänne, jos olisin tehnyt sopimuksen Silvio Berlusconin kanssa? Kuinka voisin sanoa, ettemme ole samanlaisia kuin edeltäjämme?, di Maio sanoi kannattajilleen.

Yksi populistipuolueisiin luetun Viiden tähden liikkeen lupauksista on ollut taistelu korruptiota vastaan. Yhteishallitusta tuskin edistävät myöskään Berlusconin antamat kommentit. Hän sanoi perjantaina, että "italialaiset äänestivät huonosti" .

– Viiden tähden liike on vaarallinen tälle maalle. Omassa yhtiössäni palkkaisin heidät siivoamaan vessoja, Berlusconi tokaisi.

Keskustaoikeiston liittouma rakoilee

Viiden tähden liikkeen sijaan Berlusconin mielestä keskustaoikeistolaisen liittouman pitäisi hakeutua yhteistyöhön Demokraattisen puolueen ja keskustavasemmistolaisen liittouman kanssa.

Oikeistopopulistisen Lega- eli Liitto-puolueen johtaja Matteo Salvini ei vaikuttunut liittolaisensa Berlusconin kannoista. Hänen mielestään Berlusconi "loukkaa miljoonia italialaisia".

– Kärsivällisyyteni on lopussa. En todellakaan pyydä tukea Demokraattiselta puolueelta. Olen pahoillani, että jopa keskustaoikeistossa on niitä, jotka haluavat tuhota eivätkä rakentaa, Salvini sanoi toimittajille Milanossa.

Salvini on aiemmin torjunut ajatuksen siitä, että Lega lähtisi Viiden tähden liikkeen kanssa hallitukseen ilman liittolaisiaan.

Italian poliittisessa pattitilanteessa ratkaisevassa asemassa on presidentti Sergio Mattarella, joka on aikonut pohtia asiaa viikonlopun yli.

Lue lisää:

Italian hallitusneuvottelut nytkähtivät eteenpäin – populistien ja oikeiston liittoa vaikeuttaa erimielisyys henkilöistä ja politiikasta 25.3.2018

EU-kirjeenvaihtajamme analyysi vaalien jälkeen: Italian protestivaalit olivat herätys myös EU:lle – Eurooppalainen populismi sai toistaiseksi suurimman voittonsa 5.3.2018

Valmistuuko sote kesäkuun alussa tai heinäkuun alkuun mennessä, kuten hallitus on aikatauluttanut?

– Olen ymmärtänyt valiokunnissa työskentelevien ihmisten puheista, että on hirveä määrä työtä ennenkuin lakiesityksen mietintö on valmis. En vilpittömästi osaa sanoa, mikä on aikataulu. Tuntuu hirvittävän tiukalta, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo.

Sosiaalidemokraattien puoluevaltuustolle puhunut Rinne kaipasi uudistusta, joka parantaa palveluita eikä heikennä niitä, kuten Rinne väittää hallituksen olevan tekemässä.

Lakeja käsitellään nyt sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, jonka puheenjohtaja on SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru. Julkisuudessa on annettu ymmärtää, että kuulemalla valtavan määrän asiantuntijoita valiokunta venyttäisi aikataulua ohi hallituksen tavoitteiden.

Antti Rinteen mukaan SDP ei ole valiokunnassa jarruna.

– Ei, missään tapauksessa.

Mistä tämä kritiikki tulee?

– Siitä, että kokoomus ja keskusta ovat huolissaan, meneekö asia läpi 8.6. puoluekokoukseen mennessä.

Meneekö?

– En minä osaa sanoa.

Rinne muistuttaa, että valiokunnan enemmistö on hallituspuolueilla, eikä yhtään asiantuntijaa kuulla ilman heidän hyväksyntäänsä.

Maakuntavaalien aikataulu vaakalaudalla

Hallitus on asettanut takarajaksi keskustan ja kokoomuksen puoluekokouksen kesäkuun alussa. Todellinen takaraja on kesäkuun lopussa, jotta eduskunta ehtii äänestää laista ennen kesätaukoa.

Jos se ei ehdi, lokakuun maakuntavaalit ovat vaarassa siirtyä. Se olisi hallitukselle tappio, sillä vaaleja jouduttiin siirtämään jo kerran.

Pääministeripuolue keskusta sen sijaan aikoo huolehtia aikataulun pitävyydestä.

– Se tarkoittaa sitä, että me istumme enemmän ja useammiin sitten valiokuntana. Ja siihen hallituspuolueet ovat täysin valmiita, vaikka viikon jokaisena päivänä, sanoo keskustan valiokuntavastaava, kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen sanoi Ylelle Lahdessa keskustan puoluevaltuustossa.

Kuka sitten pyysi noin valtavan määrän asiantuntijoita kuultavaksi? SDP:stä kerrotaan, että puolue halusi neljä asiantuntijaa. Muut asiantuntijat ovat muiden pyytämiä. Myös hallituspuolueista myönnetään, että asiantuntijoita on haluttu kuulla runsaasti.

Sosiaalidemokraatit eivät kuitenkaan halua siirtää sotea seuraavalle hallitukselle. He sanovat haluavansa esitykseen korjauksia.

Maahanmuuttokriisit eivät ole ohi - turvaa on tarjottava

Puoluevaltuustolle puhunut Rinne arvosteli hallitusta suomalaisten huijaamisesta. Puheessaan Antti Rinne muistutti, että ennen vaaleja keskusta lupasi olla leikkaamatta tuensaajilta, mutta toisin kävi.

Myös kehysriihessä päätetyt heikennykset työntekijöiden asemaan olivat oppositiopuheenjohtajan hampaissa.

Rinne nosti puheessaan esiin muutaman aihepiirin seuraavia vaaleja ja seuraavaa eduskuntaa ajatellen. Suomalaisten sosiaaliturva pitää uudistaa. Lisäksi Suomen pitää valmistautua siihen, että maahanmuuttajia tulee tänne jatkossakin.

Sata vuotta sitten Suomessa köyhyys, näköalattomuus ja eriarvoisuus olivat sisällissodan taustalla. Samat syyt aiheuttavat yhä väkivaltaa eri puolilla maailmaa, ja aidosti turvaa tarvitsevien pitää voida paeta, myös Suomeen, Rinne muistuttaa.

– Erityisesti näiden ihmisten osalta kotiuttaminen Suomeen mahdollisimman nopeasti esimerkiksi suomalaiseen elämänmenoon on tärkeää. Se on tärkeää myös kaikkien muiden turvallisuuden kannalta.

Rinteen mielestä turvallisuusviranomaisille on taattavat riittävät resurssti ja keinot. Suomen olisi myös EU:n puheenjohtajamaana ensi vuonna vahvistettava Euroopan yhteistyötä Afrikkaan.