Ylen pääministerin haastattelutunnilla Lahdessa Sipilä puolusti päätöksiä, joilla irtisanominen tehdään työnantajalle helpommaksi ja työttömiä nuoria voi palkata määräaikaisiksi ilman perusteita. Sipilä sanoo uskovansa, että työllistyminen helpottuu.
– Erityisesti nuorillla, kun työttömyysjakso on kestänyt kolme kuukautta, niin siinä on riski, että se muodostuu pitkäaikaiseksi. Sitä kautta alkaa tulla sitten kaikkia muunlaisia ongelmia.
– Ja tämähän tehdään kolme kuukautta työttöminä olleille nuorille, jotta olisi alempi kynnys palkata tällainen nuori ehkä ensimmäiseen työsuhteeseen, Sipilä perusteli.
Tavoitteena pysyvä työpaikka
SDP kertoi ennen viikonvaihdetta pitävänsä työehtojen heikennysesitystä kovana iskuna työntekijöiden ja työnhakijoiden asemaan ja oikeuksiin ja tekevänsä asiasta välikysymyksen.
Sipilän näkemys esityksestä on päinvastainen. Hänen mukaansa nuoren työehtoja ei heikennetä.
– Kolmen kuukaukauden määräaikaisuuden jälkeen tavoitteena on, että se muuttuu pysyväksi – ihan normaaliehdoilla.
Sipilä sanoi määräaikaisuuden olevan etu.
– Varsinkin valintatilanteessa nuori saisi pienen edun siitä, että hänet valittaisiin töihin.
Ei määräaikaisuuksien tulvaa
Sipilä sanoi, ettei hän näe sellaista varaa, että määräaaikaiset työsopimukset lisääntyisivät.
– Jos ajatellaan sitä työpaikkaa, johon nuori palkataan, niin mitäs järkeä siinä olisi, että työnantaja ottaisikin kolmen kuukauden määräaikaisuuden jälkeen sitten uuden kolme kuukautta työttömänä olleen – juuri kun työntekijä on töihinsä oppinut?
– Kaikkien etu on, että työhönsä oppinut saa jatkaa siinä tehtävässä ja silloin samoilla ehdoilla kuin kaikki muutkin, Sipilä toisti.
Ketjuttaminen olisi vältettävä
Naisten pätkätöiden ketjuttamisesta Sipilä kantoi huolta ja vakuutti ettei uusi esitys johda siihen. Ketjuttamisen lopettamiseksi hän toivoi löytyvän keinoja.
– Työelämä ei ole vielä tasa-arvoinen, Sipilä totesi.
Kyselyissä on todettu, kuinka syntyvyys pienenee entisestään, kun epävarmuus työmarkkinoilla lisääntyy. Pätkätyöt ovat olleet juuri nuorten naisten vitsaus.
– Isossa kuvassa juuri noin on ja niin siinä ei saa käydä. Tässä helpotetaan nyt työsuhteeseen astumista, ei ketjuttamista, Sipilä sanoi ja jatkoi, että kuten kaikkiin uudistuksiin, niin tähänkin "liittyy paljon pelottelua".
Työperäistä maahanmuuttoa pitäisi helpottaa
Sipilän mukaan työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta tulisi hiljalleen luopua väestön ikääntymisen ja työvoimapulan myötä.
– Lähden siitä, että tarveharkinnasta pitäisi asteittain luopua kokonaan. Juuri siitä syystä, että tarvitsemme Suomeen lisää työntekijöitä, jotta pystymme pitämään hyvinvointiyhteiskunnasta huolen.
Sipilä korosti, että jo nyt eri alojen erityisosaajia tulee EU:n ulkopuolelta nopeutetun järjestelyn turvin. Huolta hän kantaa erityisosaajien lisäksi myös pelloista ja kasvihuoneista.
– Kyllä mansikat jäisivät penkkiin ilman EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevaa työvoimaa.
Tampereen Hervannassa innovaatioyritys Injeqin neuvottelutilassa tavallisen injektioneulan näköinen älyneula piippaa pitkään osuessaan suolaliuokseen. Hoitotilanteessa sairaalassa piippaus on merkki lääkärille siitä, että neula on perillä kudoksessa pistettäessä vaikka leukemialapsen selkäytimeen.
Älyneula tietää missä kohtaa kudosta ollaan.
Nyt lääkäri ohjaa sormituntumalla neulan leukemiapotilaan selkäydinkanavaan. Jos pisto menee liian syvälle, se saattaa aiheuttaa kudosvaurioita ja verenvuotoa, mikä saattaa levittää syöpää lisää. Noin joka viidennessä leukemian hoitopistoista on verenvuotoa. Akuutti lymfaattinen leukemia eli ALL on yleisin lasten sairastama verisyöpä, jonka ennuste Pohjoismaissa on kuitenkin hyvä.
Injeqin älyneula kertoo heti, kun neula koskettaa selkäydinnestettä ja näin vältytään liian syviltä pistoilta. Samalla lääkäri säilyttää kuitenkin pistoksen sormituntuman samaan tapaan kuin tavallisella neulalla pistettäessä. Lääkäreiden vastaanotto on ollut innostunut.
– Erityisesti leukemiahoidoissa tällä hetkellä lääkäripuolella odotetaan kovasti, että päästäisiin eteenpäin tämän meidän laitteen kanssa. Oletus on, että me aivan oikeasti pystytään parantamaan leukemialasten hoitoa ja hoidon onnistumista, Injeqin hallituksen puheenjohtaja Tommi Rasila kertoo.
Injeqin toimitusjohtaja Rami Lehtinen (vas.) ja hallituksen puheenjohtaja Tommi Rasila.Toni Määttä / Yle
Lisää kliinisiä tutkimuksia pohjoismaisissa yliopistosairaaloissa
Tuote on valmis, tuotantolinja on olemassa ja kliinisiä kokeita on jo tehty lukuisia. Hervannan toimipaikassa töitä tekee noin kymmenen ihmisen porukka. Tampereella ja Turussa on tehty vastasyntyneiden lannepistoja jo pari vuotta ja Helsingissä HUS:issa on otettu näytteitä sisäelimistä toissa kesästä alkaen.
Älyneulan hoidon tehokkuutta leukemiaa sairastavilla lapsilla ollaan valmiita testaamaan lisää kahdeksassa pohjoismaisessa yliopistosairaalassa. Suomesta mukana ovat kaikki viisi ja Ruotsista Tukholman Karoliininen sairaala, Norjasta Bergenin Haukelandin yliopistosairaala ja Kööpenhaminasta Rigshospitalet.
– Tämä on todella merkittävä asia ja siellä kyllä odotetaan hyviä tuloksia, Rasila sanoo.
Myyntilupa vielä tämän vuoden aikana
Injeqin johtokaksikko, toimitusjohtaja Rami Lehtinen ja hallituksen puheenjohtaja Mikko Rasila, uskovat älyneulan olevan Euroopan markkinoilla vielä tämän vuoden aikana.
Ongelmana on ollut myyntiluvan saaminen. Vielä pari viikkoa sitten yrityksessä ei ollut tietoa, mikä arviointilaitos myyntiluvan eli CE-merkinnän antaisi kolmannen riskiluokan lääkinnälliselle laitteelle. Kyse on laitteesta, missä terveydelliset riskit ovat suuremmat kuin muissa lääkintälaitteissa. Suomessa näitä arvioita ei tehdä: meillä on kaksi arviointilaitosta vain alemman riskitasojen, ykkösen ja kakkosen tuotteille.
Nyt Injeq on saanut tarjoukset kahdelta laitokselta Euroopassa ja yhtiössä huokaistaan jo helpotuksesta.
Rasila arvostelee, että pienten terveysteknologiayritysten mahdollisuus päästä arviointilaitosten asiakkaiksi vaikeutuu, koska Britannian brexitin takia moni niistä lopettaa toimintansa.
Jopa kolmannes arvointilaitoksista lakkaamassa brexitin takia
EU:ssa ilmoitettuja laitoksia on tällä hetkellä noin 60, ja uuden EU-asetuksen myötä määrän epäillään vähenevän jatkossa siirtymäajan jälkeen. Kaikki nykyiset laitokset joutuvat hakemaan uudelleen hyväksynnän nimeämistä, ja laitokset ovat jo jättäneet hakemuksensa.
Laitoksista ehkä noin kolmannes katoaa brexitin seurauksena. Osa Britannian arvointilaitoksista on siirtymässä johonkin EU-maahan ja sulautuu siellä jo toimivaan arviointilaitokseen. Suomalaisyritykset ovat osittain uuden tilanteen edessä.
Injeqin tuotantotyöntekijä Manuela Villarreal valmistaa neuloja.Toni Määttä / Yle
Terveysteknologia ry:n toimitusjohtaja Saara Hassinen näkee, että tulevaisuudessa Injeqin kaltaisten pienten yritysten vienti voi olla vaikeuksissa.
– Se on viennin este siinä mielessä, että pienet yritykset eivät pääse kasvamaan. Uskon, että isoille tämä ei ole ongelma. Jos halutaan, että pienetkin kasvaisivat ja saataisiin sitä kautta uutta vientiä, niin siinä voi olla vähän vaikeuksia tulevaisuudessa.
Yritysten vaatimukset tiukentuvat
Uusi EU-asetus myös tiukentaa yrityksille asetettuja vaatimuksia. Uuden EU-asetuksen parin vuoden siirtymäajan puitteissa yrityksissä on oltava jatkossa sääntelystä vastaava henkilö yrityksen kokoon katsomatta.
Tämä lisää Hassisen mukaan yritysten kustannuksia ja herättää myös kysymyksen, löytyykö Suomesta riittävästi osaajia.
Suomen valvova viranomainen, Valvira, nimeää ja valvoo Suomeen sijoittuneita niin sanottuja ilmoitettuja laitoksia sekä on mukana arvioimassa muita eurooppalaisia laitoksia. Valvirassa ei uskota yritysten eriarvoiseen kohteluun.
– Vaatimukset erityisesti kolmannen riskiluokan tuotteille tulevat tiukentumaan, mutta tämä vaatimus koskee kaikkia valmistajia niiden koosta ja sijoitusmaasta riippumatta. Tämä saattaa myös nostaa rimaa suomalaisille yrityksille, ei ilmoitettujen laitosten kokonaismäärä, sanoo ryhmäpäällikkö Heikki Mattlar Valvirasta.
Mattlar sanoo, että yritysten kohtelu on nyt ja jatkossa tasavertaista niiden koosta riippumatta. Ratkaisevia tekijöitä ovat yrityksen oma osaaminen ja tietotaito sen toiminnalle ja tuotteille asetetuista vaatimuksista.
Injeqin laatuinsinööri Teemu Tapio mittaa puhdastilan ilman partikkeleita. Neulat kootaan puhdastilassa.Toni Määttä / Yle
Taustalla kymmenen vuoden kehitystyö
Suomi on terveysteknologian viennissä hyvässä kasvussa. Viime vuonna kasvua oli 5,3 prosenttia edellisvuodesta, kertoo alan etujärjestö. Alalla on yrityksiä noin 300 ja niistä valtaosa on pieniä tai start-upeja. Suurin vientimaa on Yhdysvallat.
Injeqin älyneulan markkinoiden kokoa on yrityksen johdon mukaan vaikea määritellä, koska sitä ei käytetä aivan tavallisimpiin pistoihin, mutta hän arvioi markkinoiden olevan satoja miljoonia euroja.
Älyneulaa on kehitetty kymmenisen vuotta ja yritys sai alkunsa kahden naisen pohdinnasta. Hammaslääkäri Katja Paassilta tarvitsi diplomityön aihetta sähkötekniikan opintoihinsa Tampereen teknillisellä yliopistolla ja hän pohti nykyisen professorin Riitta Seppänen-Kaijansinkon kanssa, että lääkärin olisi hyvä tietää missä kohtaa kudosta neula etenee, jotta vaaratilanteilta ja vahingoilta voitaisiin välttyä varsinkin selkäydinpuudutuksissa.
Yrityksen rahoituksesta joukkorahoituksella on kerätty 1,65 miljoonaa euroa ja innovaation rahoituskeskus Tekesiltä se on saanut innovaatiotukea 800 000 euroa.
Korjaus klo 19.20: Korjattu Paassillan nimike lääkäristä hammaslääkäriksi ja Seppänen-Kaijansinkon nimike hammaslääketieteen professorista professoriksi.
Porin kunnallispolitiikka on ajautunut viimeisimmän viikon aikana kriisiin. Keskipisteessä on kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja ja entinen ministeri Krista Kiuru (sd.).
Ylen useista lähteistä varmistamien tietojen mukaan porvarillisella puolella katsotaan, että Kiurulla ei ole enää luottamusta jatkaa valtuuston puheenjohtajana.
Tuulivoimasta kuuntelujupakkaan
Luottamus on kadonnut talven aikana muun muassa tuulivoimaa ja koululaisten iltapäivätoiminnan järjestämistä koskevissa kiistoissa, mutta viimeinen niitti oli alkuviikosta julkisuuteen tullut kaupunginhallituksen kokousten kuuntelujupakka.
Kiurulla on valtuuston puheenjohtajana läsnäolo- ja puheoikeus kaupunginhallituksessa, mutta hän osallistui talvella useisiin kokouksiin puhelimen välityksellä niin, että iso osa kaupunginhallituksesta ei tiennyt hänen kuuntelevan kokousta.
Krista Kiuru itse on todennut, ettei ole mielestään tehnyt mitään väärää. Hänen mukaansa kuuntelusta oli sovittu Porin virkamiesten kanssa.
Vaatimus: Kiuru vaihtoon
Kovimmat julkiset uhkavaatimukset on antanut keskustan valtuustoryhmä, joka on ilmoittanut, että sosiaalidemokraattien on tehtävä nopeasti johtopäätökset tilanteesta tai muuten joudutaan turvautumaan hallinnollisiin tai oikeudellisiin jatkotoimenpiteisiin.
Ylen tietojen mukaan vastaavaa harkintaa käydään nyt myös kokoomuksessa, perussuomalaisissa sekä pienemmissä valtuustoryhmissä vasemmiston ulkopuolella. Käytännössä vaatimuksena on, että Kiuru eroaa valtuuston puheenjohtajan paikalta.
Jos Kiuru ja SDP eivät tähän suostu, edessä voi olla luottamusäänestys valtuustossa. Tiettävästi SDP:n valtuustoryhmä tukee ainakin tällä hetkellä Kiurua eikä ole valmis muutoksiin.
Aloitteen luottamushenkilön erottamisesta voi tehdä kuntalain mukaan neljäsosa valtuutetuista, minkä jälkeen perustettaisiin tilapäinen valiokunta pohtimaan asiaa. Käytännössä Kiurun kanssa pitäisi erottaa myös muu valtuuston puheenjohtajisto, minkä jälkeen tilalle valittaisiin uudet henkilöt.
Kiurulla yhä vankkoja tukijoita
Eroäänestyksen lopputulos olisi erittäin epävarma. Enemmistöä erottamisen taakse ei löydy, jos Kiurun valtuuston johtoon vuosi sitten nostanut vasemmistopuolueiden ja vihreiden enemmistö pysyy edelleen hänen takanaan.
Porvarit tuskin lähtevät koettamaan Kiurun kaatamista, jos lähipäivinä ei synny riittävän laajaa Kiurun vastaista koalitiota. Kulisseissa on käyty tiiviisti neuvotteluja asiasta.
Yhtenä vaihtoehtona esiin on noussut myös jonkinlainen valtuuston ja muiden Porin poliittisten elinten kokousten boikotointi. Tämä tosin voisi vain vahvistaa punavihreän enemmistön asemaa Porissa.
Kokouksia nopeaan tahtiin
Porin valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuvat ylimääräiseen kokoukseen sunnuntai-iltana. Esillä on muiden asioiden ohella tällä viikolla kärjistynyt poliittinen epäluottamuksen ilmapiiri.
On epätodennäköistä, että kriisi ratkeaisi suuntaan tai toiseen vielä sunnuntaina.
Ratkaiseva päivä voi olla huominen maanantai. Jos SDP ei tuo omaa, tilannetta purkavaa esitystään kaupunginhallituksen kokoukseen, porvaripuolella on uhattu tehdä sen jälkeen omia päätöksiä painostustoimista.
Yle ei tavoittanut Krista Kiurua kommentoimaan asiaa.
Vanhusten kotihoito on Suomessa paikka paikoin pahasti retuperällä.
Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessori Urpo Kangas antaa suoraan kysymykseen suoran vastauksen.
Jääkö Suomessa ikäihmisiä heitteille?
– Valitettavasti jää. Kotihoitojärjestelmä on liian kevyesti resursoitu. Se ei ole pysynyt hoivalaitosten purkamisen tahdissa.
Itä-Suomen yliopiston yhteydessä toimivan Hyvinvointioikeuden instituutin johtaja, oikeustieteen tohtori Anna Mäki-Petäjä-Leinonen on Suomen nykyjamasta Kankaan kanssa samaa mieltä.
– Vanhusten kotikuolemat ovat selkeitä merkkejä siitä, että ajoittain meillä ikäihmiset ovat heitteillä omassa kodissaan.
Kankaan tyly arvio: Shokeeraavat kotikuolemauutiset pian arkea
Vanhuspalvelulakia kiristettiin viimeksi kolme vuotta sitten, vuonna 2015. Hoivalaitokseen pääsy on nyt entistäkin vaikeampaa.
Urpo Kangas arvelee, että yksinäisiä vanhuksia koskevat shokeeraavat kuolinuutiset yleistyvät.
– Jos ja kun laitoshoivapaikkoja vähennetään rajusti eikä kotihoito pysy muutoksen perässä, epäinhimilliset yksinäisten ihmisten kotikuolemat muuttuvat arjeksi. Kohta niistä ei edes uutisoida.
– Äskettäin lehdistö kertoi tapauksesta, jossa ihminen kotiutettiin laitoksesta. Sanotaan, että tapahtui tietokatkos ja siksi kotihoitajat eivät käyneet vanhuksen luona. Vanhus löydettiin kotoaan kuolleena vasta useiden viikkojen jälkeen. Kamala kohtalo ihmiselle.
Omaiset uupuvat oikeustaisteluissa
Anna Mäki-Petäjä-Leinonen sanoo, että suuri joukko omaisia taistelee parasta aikaakin ympäri Suomea sairaan vanhuksensa puolesta.
– Laillisuusvalvojilla on jatkuvasti pöydällään omaisten tekemiä kanteluita siitä, että heikkovoimainen vanhus ehdottomasti tarvitsisi pitkäaikaista hoitoa mutta ei saa sitä. Joskus taas kotikäyntejä on ollut niin vähän, että vanhuksen elämä kotona on mennyt täysin ranttaliksi.
– Erityiseen riskiryhmään kuuluvat yksin asuvat muistisairaat ihmiset. Jos henkilö ei enää kykene tai ei muista esimerkiksi syödä tai ottaa lääkkeitään, niin kyllä hän tällöin ihan selkeästi on ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeessa.
Kangas: Sote vain pahentaa tilannetta
Emeritusprofessori Kangas pitää selvänä, että parasta aikaa työn alla oleva sote-uudistus vain pahentaa yksin asuvien ja sairaiden vanhusten tilannetta.
– Kun jo nyt paikallinen kuntatason sote jättää vanhuksia heitteille, kuka uskoo maakuntatason soten lempeyteen? Edessä on pelottava skenaario.
– Kuinka mahtaa toimia maakuntatason etsivä sosiaalityö? Kuinka maakuntabyrokratia poimii sen yksinäisen ihmisen Tikkurilan alakujan takasivukujan päästä hoivaansa?
Aseistettu mies ampui sunnuntaina neljä ihmistä kuoliaaksi vohveliravintolassa Tennesseessä Yhdysvalloissa. Kolme uhreista kuoli tapahtumapaikalla, neljäs myöhemmin vammoihinsa sairaalassa. Lisäksi mies haavoitti ainakin kolmea ihmistä.
Poliisin mukaan lähes alaston mies hyökkäsi vohveliravintolassa Nashvillen kaupungin laitamilla aamuyöllä paikallista aikaa ja alkoi ampua kohti asiakkaita, kunnes yksi asiakkaista oli onnistunut riistämään aseen miehen käsistä. Miehen käyttämä ase oli puoliautomaattinen AR-15-kivääri, jota on käytetty useissa joukkosurmissa Yhdysvalloissa.
Epäillyllä oli tekohetkellä yllään ainoastaan vihreä takki, jonka hän oli paetessaan riisunut. Alueen asukkaita varoitettiin miehen olevan aseistettu ja erittäin vaarallinen.
Tv-yhtiö CNN kertoo, että poliisin mukaan miehen motiivi vaikuttaa toistaiseksi sattumanvaraiselta.
Poliisi selvittää perjantai-iltana Turun keskustassa tapahtunutta joukkotappelua.
Nujakkaan osallistui 20–30 ihmistä, ja mukana oli poliisin mukaan niin sanottuja kantasuomalaisia ja ulkomaalaistaustaisia ihmisiä, pääasiassa miehiä.
Tappelu tapahtui perjantaina iltayhdeksän aikoihin Auransillan kupeessa Itäisellä Rantakadulla lähellä ravintolalaiva Donnaa.
Poliisi pyytää mahdollisia todistajia ja asianomistajia ottamaan yhteyttä.
Poliisi on kiinnostunut myös mahdollisesta kuvamateriaalista. Yhteydenotot ja vihjeet voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: vihje.turku.lounais-suomi@poliisi.fi.
Elokuvantekijä Jukka Vidgrén rakastui elokuviin jo varhain lapsena. Todellinen käännekohta tapahtui kuitenkin yhdeksänvuotiaana, kun hänen vanhempansa Espanjan lomalta tullessaan toivat hänelle videokameran. Yhtäkkiä Vidgrén pystyi tekemään elokuvia itse.
– Ajatus omista elokuvista oli niin huikea, että niitä tehtiinkin koko ajan ala- ja yläasteella.
Suvun paine ei ollut esteenä
Ajatus elokuvanteosta sinetöityi Vidgrénin kohdalla, kun hän haki Ouluun opiskelemaan elokuvian tuottamista. Sama ajatus täytyi alkuvaiheessa myydä myös vanhemmille.
Suvun omistama metsäkoneyhtiö Ponsse Oyj oli jo kasvanut kansainväliseksi yritykseksi, jonka palveluksessa Vidgrénin veljet olivat. Vidgrén uskoo isänsä Einarin kaavailleen häntäkin yhtiöön töihin.
Veto elokuvien pariin oli kuitenkin niin kova, ettei isä lopulta asettunut poikkiteloin. Vidgrén uskoo myös isä Einarin omien kokemusten vaikuttaneen suhtautumiseen.
– Ei hänen oma isänsä Jooseppikaan kovin innoissaan ollut, kun hän kuuli poikansa aikeista perustaa metsäkoneita valmistavan yrityksen.
Opinnäytetyö karkasi käsistä
Vidgrén teki ensimmäisen suuren mittakaavan elokuvatuotannon jo opiskeluaikanaan ammattikorkeakoulussa.
Opinnäytetyöksi tarkoitettu vuonna 2011 julkaistu Dr. Professors's Thesis of Evil -lyhyelokuva karkasi Vidgrénin mukaan täysin käsistä. Elokuvaa tehtiin lopulta kahden ja puolen vuoden ajan.
– Siinä pantiin kyllä kaikki peliin. Elokuvasta tuli niin massiivinen, että siihen haettiin rahoitusta jopa Suomen elokuvasäätiöstä.
Projekti oli käänteentekevä Vidgrénin uralla. Sen pohjalta syntyi oululainen videotuotantoyhtiö Mutant Koala Pictures, jonka tuottaja-ohjaajana Vidgrén edelleen toimii. Projektin aikana hän myös ystävystyi Juuso Laation kanssa, josta sittemmin tuli Vidgrénin luotto-ohjaaja ja yhtiökumppani.
Elokuvia muualtakin kuin etelästä
Elokuvateon ajatellaan perinteisesti vaativan asettumista pääkaupunkiseudulle. Merkittävä määrä elokuvaväestä asuukin Helsingissä.
Kotimaisia kokoillan elokuvien ohjaajia, käsikirjoittajia ja tuottajia asuu kuitenkin myös muualla Suomessa. Hyvinä esimerkkeinä muualla toimivista elokuvantekijöistä käyvät Timo Koivusalo, Markku Pölönen ja Miika J. Norvanto. Ja myös Jukka Vidgrén.
– Työn puolesta joudun toki paljon käymään Helsingissä, mutta yhteydet ovat nykyään niin hyvät, etteivät välimatkat ole ongelma, Oulussa asuva Vidgrén pohtii ja jatkaa:
Jukka Vidgrénin ensimmäinen kokoillan elokuva Hevi reissu (2018) kypsyi pohjoisessa rauhassa kuuden vuoden ajan.Inkeri Jäntti
– Lisäksi kun on tällainen ohjaaja kuin minä, joka kirjoittaa materiaalinsa itse, niin tietynlaisesta rauhasta on hyötyä.
Vidgrénin ja Laation ensimmäinen kokoillan elokuva Hevi reissu (2018) kypsyikin pohjoisessa rauhassa kuuden vuoden ajan. Vidgrén myöntää, että hänen ja Laation käsikirjoittaman ja ohjaaman komedian tuotanto venähti pitkäksi.
– Toisaalta se ei ole ihme, sillä kun puhutaan tekijöidensä ensimmäisestä pitkästä elokuvasta ja kun elokuvalla on vielä kaksi ohjaajaa, niin moisen paketin myyminen rahoittajille ei todellakaan ollut helppoa. Kokeneilta ja nimekkäiltä tekijöiltä sama urakka saattaisi hoitua vuodessa.
Haaveissa seikkailuelokuvan teko
Vidgrén mukaan seuraava hänen ja Laation pitkä elokuva siintää vasta vuosien päässä.
Elokuvanteko on lähes poikkeuksetta noin kolmen vuoden mittainen urakka, jonka aikana joutuu jatkuvasti puntaroimaan projektin mielekyyttä, hän toteaa.
Luopumisen tuska on tuttua Vidgrénille itselleenkin. Ennen Hevi reissua hän ja Laatio suunnittelivat science fiction -elokuvaa. Tekijät ymmärsivät hyvin pian, että nyt oltiin liian suuren projektin äärellä, liian aikaisin.
– Vaikka joku hanke joudutaankin hylkäämään, ei se silti tarkoita sitä, etteikö se voisi toteutua joskus tulevaisuudessa, Vidgrén kuitenkin lisää.
Vidgrénin henkilökohtaiset suosikkielokuvat tehtiin 1980-luvulla, nimenomaan seikkailuelokuvagenressä.
– Indiana Jonesin ja Paluu tulevaisuuteen -elokuvien hengessä voisi olla mukava tehdä seikkailuelokuva, haaveilee elokuvantekijä Jukka Vidgren.
Vapun säätä aprikoidessa kauneus on hieman katsojan silmässä. Onko keskimääräinen vappusää ilon aihe vai harmin paikka?
Tätä on syytä pohtia, sillä Ylen meteorologilta Matti Huutoselta vappusäätä kysyttäessä vastaus on juuri tämä:
– Vapun sää on poikkeuksellisen keskimääräistä.
– Voi olla poutaa ja aurinkoistakin voi olla etelärannikolla, hän lohduttaa. Hän myös muistuttaa, että näin pitkälle ulottuvissa ennusteissa on aina paljon epävarmuustekijöitä.
Yllä olevasta animaatiosta voi nähdä kuitenkin tilanteen kehittymisen. Siitä näkee vappuaattoa eli ensi maanantaita edeltävän viikonvaihteen suihkuvirtauksen suunnan ja sijainnin. Se sanelee myös vappusään.
Matalapaine mataa paikallaan
Huutonen selittää tilannetta sillä, että ensi viikon puolella Suomeen levittäytyy lännestä laaja matalapaine – joka sitten jumahtaa paikoilleen.
Suomen eteläpuolella Tanska-Baltia -linjan alla mitataan hellelukemia, mutta Suomi-poloinen jää kevätsäiden kouriin.
Kesäsäistä ei ole vaaraa. Määritelmällisesti kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on yli 10 celsius-asteen.
Vappuna Etelä-Suomessa voidaan päästä päivisin kymmenen asteen hujakoille, pohjoisessa nautitaan puolet vilpoisemmista päivälämpötiloista. Vappupäivänä etelässä voi vielä sataa ropsauttaa.
Keskimäärin on ollut hyvin?
Pohditaan vielä hetki keskimääräisen vappusään olemusta.
Sallittakoon, että siteraan omaa juttuani jotakuinkin tasan vuoden takaa:
"Mielikuva surkeasta vappusäästä on sitkeä, mutta se ei ole tosi. Ilmatieteen laitoksen keräämän vappudatan perusteella taivas on tarjonnut tasapuolisesti aivan kaikenlaista säätä. Taulukko vappupäivien säästä vuosilta 1961–2000 eli 40 vuoden ajalta kertoo, että esimerkiksi Helsingissä on ollut poutapäiviä 21 ja sadepäiviä 19. Ja mikä parasta: lunta on tullut vain viitenä vappuna."
Keskimääräisen tulkinnat ovat siis monet, eivätkä aina suinkaan lohduttomat.
Otetaan lopuksi vielä sitaatti Ilmatieteen laitoksen sivuilta viime vappuaaton sään kuvauksesta:
"Vappuaattona maan pohjoisosassa satoi lunta ja räntää, etelämpänä räntää ja vettä. Vappuyönä sää alkoi poutaantua ja seljetä lounaasta alkaen, mutta Lapissa lumisateita saatiin vielä vapunpäivänäkin. Lämpötila jäi sekä aattona että vapunpäivänä laajalti alle viiden asteen, maan etelä- ja itäosassa viiden ja kymmenen asteen välille."
Lunta ja räntää, räntää ja vettä! Tämän vuoden vappuaatosta on tulossa parempi.
Korealaisen lentoyhtiön Korean Airin pääjohtaja Cho Yang-ho on joutunut jälleen pyytelemään anteeksi jälkikasvunsa käytöstä. Tällä kertaa skandaali virisi hänen nuoremman tyttärensä toimista yhtiön markkinointijohtajana.
– Tyttärieni epäkypsä käytös tuntuu minusta hirveältä niin Korean Airin johtajana kuin isänä, Cho Yang-ho sanoo julkistamassaan lausunnossa.
Pääjohtaja Cho Yang-hon mukaan hänen kaksi tytärtään menettävät asemansa yhtiössä.
34-vuotiaan Cho Hyun-minin epäillään käyttäneen asiattomasti liiketapaamisessa ja BBC:n mukaan muun muassa heittäneen vettä työtoverinsa kasvoille. Poliisi tutkii asiaa paikalla olleiden lausuntojen perusteella. Cho Hyun-min on pyytänyt anteeksi käytöstään, mutta kiistää veden heittämisen.
Isosiskon pahamaineinen "pähkinäraivo"
Pääjohtajan vanhempi tytär Cho Hyun-ah, 44, nousi neljä vuotta sitten maailmanlaajuiseen julkisuuteen "pähkinäraivona" tunnetun tapauksen myötä. Silloinen Korean Airin apulaisjohtaja oli vaatinut matkustamotyöntekijän poistamista koneesta, kun hänelle oli tarjoiltu pähkinöitä pussissa eikä lautasella.
Hän oli myös pakottanut kaksi työntekijää anelemaan polvillaan anteeksiantoa.
Cho Hyun-ah sai viiden kuukauden vankeustuomion lentoturvallisuuden vaarantamisesta ja vallan väärinkäytöstä. Hän palasi Korean Airiin vasta maaliskuussa sen omistaman hotelliyhtiön johtajaksi.
Ehkä tämä todella onnistuu, ajattelivat Pia Leinonen ja Joni Tiala sinä iltana.
He olivat juuri soittaneet Vellamo-duonsa kanssa keikan pienessä Doverin kyläkirjastossa Yhdysvaltojen Vermontissa toisen yhtyeen lämmittelijänä. Kylä oli niin pieni, että siellä ei näkynyt edes kauppaa. Odotukset eivät olleet korkealla.
Pienen kirjaston kaikki istumapaikat kuitenkin täyttyivät ja kirjastoa hoitanut setä lupasi kirjoittaa heistä suositukset.
– Ajattelin, että jos näin pienessä kylässä riittää kiinnostuneita, niin ehkä niitä riittää muuallakin, Leinonen kertoo.
Keikka oli Vellamon viides ulkomaankeikka heidän ensimmäisellä Yhdysvaltojen-kiertueellaan vuonna 2012. Nyt keikkoja Suomen ulkopuolella on kertynyt jo yli 200.
Yhdysvaltoja, Uutta-Seelantia ja Eurooppaa
Nämä ovat olleet mahtavia vuosia, Pia Leinonen sanoo kuusi vuotta myöhemmin kotonaan Kokkolan Ykspihlajassa. Leinonen ja hänen avopuolisonsa Joni Tiala ovat elättäneet itsensä musiikilla ja teatterilla nyt seitsemän vuotta.
Elannon on tuonut folk rock -duo Vellamon lisäksi kaksikon oma lastenteatteri Soiva Sammakko. Teatterin kanssa on esiinnytty pääosin kotimaassa, kun taas Vellamon matka on vienyt vuosittain kuukausiksi ulkomaille: Yhdysvaltoihin, Eurooppaan ja Uuteen-Seelantiin.
Mikään suursuosikki Vellamo ei kuitenkaan ole maailmalla eikä kotimaassa. Yhtyeen kuunnelluimmalla kappaleella Spotifyssa on hieman yli 4 000 kuuntelua. Kiertäminen ulkomailla on silti mahdollista pienellä budjetilla.
– Minusta tuntuu, että tämä homma on ihan alussa vasta, sanoo Tiala.
– Mietimme aina, miten voisimme pidentää näitä reissuja. Nyt olemme olleet sellaisia kolmen kuukauden pätkiä matkassa, mutta olisi mahtavaa olla vaikka puolikin vuotta.
Vielä reilu kahdeksan vuotta sitten Tiala teki päivätöitä koneistajana, ja Leinonenkin on aiemmalta ammatiltaan laboratorioanalyytikko. Ensin tuskastui Leinonen.
– Tein laboratoriossa töitä ja siinä olisi varmaan ollut vakituinen työpaikka tiedossa, mutta sitten vain alkoi kurkkua kuristaa. Että ei tästä tule yhtään mitään.
Hän päätti jättää työt ja lähti opiskelemaan teatteria ja tanssia ensin Ilmajoen kansanopistoon vuonna 2005 ja vuotta myöhemmin näyttämötaidetta ammattikorkeakoulu Noviaan Vaasaan.
Vuonna 2010 Tiala taas lomautettiin. Sen jälkeen hän ei enää koneistajan työhön palannut.
Pia Leinonen ja Joni Tiala asuvat Kokkolassa. Tiala on syntyperäinen kokkolalainen, Leinonen kotoisin Rovaniemeltä.Jarmo Panula/Yle
Pakettiauton perällä sänky ja kaasuliesi
Merkittävä käänne Leinosen ja Tialan elämässä tapahtui heidän ollessaan matkalla Lontoossa vuonna 2010. Siellä he kävivät katsomassa yhdysvaltalaisen folk-duo Hungrytownin keikkaa ja päätyivät keikan jälkeen juttelemaan yhtyeen muodostavalle Rebecca Hallille ja Ken Andersonille.
Nelikko ystävystyi, ja vuotta myöhemmin Leinonen ja Tiala auttoivat amerikkalaispariskuntaa heidän Suomen-kiertueensa järjestämisessä. Kohta alettiin puhua suomalaisten vastavierailusta Yhdysvaltoihin.
Syksyllä 2012 Leinonen ja Tiala löysivät itsensä kiertämästä Yhdysvaltoja kahdeksan keikan verran Hungrytownin lämmittelijänä. Samalla matkalla äänitettiin myös yhtyeen ensimmäinen albumi nimeltä Vellamo.
– Rebeccan ja Kenin apu on ollut korvaamatonta. Emmehän me muuten olisi ikinä uskaltaneet lähteä. Heiltä on aina voinut kysyä apua, kun olemme olleet hermot riekaleina keikkojen buukkaamisen takia, Leinonen kertoo.
Keikkamatkoista ulkomaille on tullut tapa. Seuraavalla kiertueella Leinonen ja Tiala soittivat jo yli kaksikymmentä keikkaa Yhdysvaltojen eteläosissa. Syksyllä 2014 vuorossa oli lyhyt Euroopan-kiertue. Yhdysvaltoihin matka on vienyt vuosittain.
Kyse on ennen kaikkea elämäntavasta.
– Yhdysvalloissa olemme vuokranneet aina pakettiauton, jossa on perällä sänky ja kaasuliesi, Leinonen kertoo.
– Kun koko Amerikka pyörii kumipyörillä, olemme yöpyneet samoilla huoltoasemilla, joissa on paljon rekkakuskeja. Kun pihassa on hyvä valaistus ja sata körilästä nukkumassa samalla parkkipaikalla, se tuntuu jopa aika turvalliselta.
Vellamo keikalla Texasissa.Pia Leinosen ja Joni Tialan kotialbumi
1 500 kilometriä Tulsaan turhan takia
Vuosittain vietettävät kuukaudet Yhdysvalloissa ovat olleet onnellisia. Yhtyeen pääosin suomenkielistä musiikkia pidetään eksoottisena ja kulujen minimoimisesta on tullut kaksikolle luontevaa.
Keikkojen välipäivät vietetään Starbuckseissa markkinointiin ja esiintymisten järjestämiseen keskittyen, koska ketjun kahviloissa on ilmainen langaton netti.
Merkittävä osa keikoista on kirjastoissa. Amerikkalaisella arvoasteikolla kirjastokeikat ovat kuitenkin korkeammalla kuin Suomessa.
– Siellä kirjastoissa on monesti aito konserttisali nousevalla katsomolla. Siellä saattaa olla talon puolesta äänimies ja valomies, ja kirjastotädit haluavat markkinoida tilaisuuksiaan hyvin. Ihmiset tulevat kuuntelemaan keikkoja keskittyen, Tiala kertoo.
Vastoinkäymisiäkin on toki tullut. Vuoden 2013 kiertueen keikoilla suurin osa keikoista oli taloudellisesti "hiton huonoja".
Esimerkiksi yhdelle Tulsan keikalle Leinonen ja Tiala ajoivat yli 1 500 kilometriä vain todetakseen, että lähes koko kaupunki oli menossa kiinni jäätävän sateen ja kovan tuulen vuoksi.
– Seuraavana aamuna, kun heräsimme huoltoaseman pihasta, auton päällä oli niin paljon loskaa, että sisällä oli pimeää. Ikkunat olivat peittyneet, Tiala kertoo.
Aamu pakettiautossa.Pia Leinosen ja Joni Tialan kotialbumi
"Jos alkaa tehdä taidetta työkseen, ei voi ostaa hienoa autoa"
Leinosen ja Tialan siirtyminen taiteilijaelämään ei järjestynyt sormia napsauttamalla. Aluksi Leinonen sai tuloja kasaan pätkätöillä radiossa ja teatterissa, kun taas Tiala kuvaa ensimmäistä reilua vuottaan poissa päivätöistä suunnittelemiseksi, kotona pyörimiseksi ja satunnaiseksi keikkailuksi.
Lastenteatterin he perustivat vuonna 2011 ja se on nykyään pariskunnan pääasiallinen tulonlähde. Kun sen aisaparina he alkoivat keikkailla myös Vellamolla, rahat ovat riittäneet elämiseen.
– Olen kuitenkin pitänyt sitä tietoisena valintana, että jos alkaa tehdä taidetta työkseen, koskaan ei voida ostaa hienoa autoa tai muuta sellaista, Leinonen sanoo.
Folk-keikkailuun Suomessa ei ole järkevää satsata. Vellamolle sopivia keikkapaikkoja on Suomessa vain kourallinen. Ulkomailla keikkamahdollisuudet folk-muusikoille ovat moninkertaiset, todettiin viime kesänä Ylelle myös Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskuksesta.
Pariskunnan tulot ovat edelleen epävakaat ja esimerkiksi Uuden-Seelannin kiertuettaan kaksikko nimittää kalliiksi harrastukseksi.
– Kuitenkin jos raha-asiat alkavat nykyään jännittää, sitä rauhoittaa itsensä sillä ajatuksella, että olemme pärjänneet jo monta vuotta ja töitä on ollut vuosi vuodelta enemmän, Tiala sanoo.
Pariskunta on myös käytännössä koko ajan yhdessä. Se on kuitenkin heille luontevaa.
– Ihailen Jonia taiteilijana. Se, milloin ihastun Joniin aina uudelleen, ovat ne hetket, kun esiinnymme yhdessä, Leinonen sanoo.
– Siinä sen aina näkee, että niin joo, on se aika hyvä soittamaan tuota kitaraa.
Kiertueilla ehtii myös olla turistina. Pia Leinonen ja Joni Tiala Arizonassa Grand Canyonilla vuonna 2013.Pia Leinosen ja Joni Tialan kotialbumi
Ulkomailla opiskelee vuosittain noin 8 000 suomalaista. Määrä on koko ajan lievässä kasvussa.
Tässä opetushallituksen vastaavan tietoasiantuntijan Linda Tuomisen neuvoja, jos olet kiinnostunut opiskelemaan ulkomailla.
Valmisteluvinkkejä saa myös muun muassa Maailmalle. net ja Studentum. fi -verkkosivustoilta. Opastusta tarjoavat myös koulutuspaikkojen verkkosivut ja opintotoimistot.
1. Valitse paikka ja suuntautumisala, vertaile ja ole kriittinen!
Valinta on iso päätös. Mieti siis tarkkaan, mitä haluat. Selvitä koulujen ja yliopistojen taustoja ja punnitse vaihtoehtoja, vaikkapa sitä, miten yliopisto tai koulu sijoittuu kansainvälisissä vertailuissa.
Tarkista, että oppilaitos on kohdemaan koulutusviranomaisten valvonnassa.
Selvitä realistisesti kustannusarvio ja opiskeluajan kulut. Opiskelu on pääosin maksutonta Pohjoismaissa. Kelalta voi saada opintotukea myös ulkomaisiin opintohin.
2. Perehdy vaatimuksiin ja koepäivämääriin
Merkitse kalenteriin oikea valintakoepäivä, selvitä osoite ja varaa riittävästi aikaa matkoihin. Ole ajoissa.
Varmista myös todistusten, suositusten ja pääsymaksujen takarajapäivät. Verkkohaku on yleistymässä, mutta esimerkiksi taiteen ja kulttuurin alalla pääsykokeisiin kuuluu myös koe-esiintymisiä.
Joihinkin oppilaitoksiin, esimerkiksi Britannian lääketieteen alan koulutukseen, saattaa haku olla jopa vuotta ennen opiskelujen alkua.
Kirjoita tarvittaessa saatekirje, jossa kerrot miksi, juuri sinut tulisi valita opiskelijaksi. Älä venytä tekstiä, ilmaise itsesi ja tavoitteesi nasevasti ja selvästi.
Korjaa kielioppi- ja tekstivirheet.
4. Varmista suositukset
Joskus tarvitaan suosituskirje. Voit pyytää sitä vaikkapa kyseisen aineen opettajaltasi. Varaudu myös siihen, että suosittelijalta kuluu aikaa tekstin kirjoittamiseen.
Jos esimerkiksi kesätyösi sivuaa alaa, voit pyytää suosituskirjettä työnantajalta.
5. Valmistadu kielikokeeseen
Oppilaitoksiin saatetaan vaatia todistusta kielitaidosta. Varaa aikaa mahdollisen kokeen suorittamiseen. Tarvitset kielikokeen tulokset alasta riippuen toisinaan jo ennen varsinaista oppilaitoshakua. Toisinaan todistus kielitaidosta riittää toimitettavaksi opiskelujen alkaessa.
Englannin kielitestejä ovat esimerkiksi opiskelijoiden suosimat IELTS- ja TOEFL.
Opiskelumaa saattaa edellyttää dokumentteja, käännätä ne auktorisoiduilla kääntäjillä. Englannin lisäksi ranskaa ja espanjaa puhutaan useissa valtioissa. Saksalla olet vahvoilla myös Itävallassa ja Sveitsissä. Ruotsi auttaa pitkälle Pohjoismaissa.
Ylioppilastutkintolautakunnasta saa pyynnöstä maksullisen todistuksen käännettynä ruotsiksi tai englanniksi.
Dokumenttien kokoamisessa ja kääntämisessä kannattaa olla alusta alkaen tarkka. Oppilaitos saattaa pyytää puutteellisista asiakirjoista lisäselvityksiä. Täydennysdokumenttien lähettäminen vie aikaa.
7. Haastattelu voi ratkaista paljon
Tee selväksi itsellesi, miksi haluat juuri valitsemaasi opiskelupaikkaan.
Haastattelutilanteissa voi olla oma itsensä, innostus, kiinnostus ja perehtyneisyys auttavat eteenpäin.
8. Selvitä viisumikäytännöt
Selvitä viisumikäytännöt, ja ano viisumia, jota opiskelulaitoksen sijaintivaltio edellyttää. Tarkasta yksityiskohdat kohdemaan konsulaatista tai lähetystöstä. Liitä viisumiin todiste opiskelupaikan saamisesta.
Varaa aikaa viisumin saamiseen. Myös viisumit ovat maksullisia.
Sami Borg työskentelee vaalitutkijana Tampereen yliopiston johtamiskoulutuskeskuksessa. Hän on myös Ylen pitkäaikainen vaaliasiantuntija.
– Luulen, että Harkimon hanke tyssää melko lyhyeen, Borg arvioi sunnuntaina.
Heikki A. Ollila oli kokoomuksen kansanedustaja vuosina 1987-1995 ja 2003-2011. Ollila on myös ollut kokoomuksen varapuheenjohtaja ja puoluesihteeri. Viimeisin poliittinen urakka oli presidentinvaaleja varten perustetun Niinistön valitsijayhdistyksen johtaminen.
–Oli yllätys, että kaikki oli näin ilmassa. Olisin odottanut valmiimpia suunnitelmia, varsinkin kun Harkimo oli teettänyt tutkimuksia ja käyttänyt mainostoimistoa, Ollila listaa puhelimessa.
Vaaleihin vai ei?
Molempia oudoksutti se, ettei Harkimolla ja liikeen toisella perustajalla Mikael Jungnerilla ollut näkemystä esimerkiksi siitä, aikovatko osallistua seuraaviin eduskuntavaaleihin, ja jos kyllä, niin omilla ehdokkaillako puolueena vai valitsijayhdistyksenä..
– Jäi hyvin epämääräinen kuva, vaikka mediahuomiota oli kyllä aivan poikkeuksellisen paljon, Borg luonnehtii.
Ollilan mukaan Niinistön presidentinvaaliliikettä on vaikea verrata Harkimon hankkeeseen, sillä presidentinvaali oli selkeä projekti, joka päättyi vaali-iltaan. Ollila kertoo, että puolueiden ulkopuoliseen valitsijayhdistykseen päädyttiin, koska Niinistön kannatus oli niin selvästi suurempaa kuin esimerkiksi kokoomuksen.
Heikki A. OllilaYle
.
Ollilan mukaan kansaliikkeen etuna on se, että toimintaan on helpompi tulla mukaan, koska siinä ei leimaudu.
– Ei tule sitä, että "mitähän muut sanovat ", Ollila kuvaa.
Ollila korostaa kuitenkin, että kansanliikkeessäkin on ensin oltava ajatus ja vasta sitten ruvetaan toimimaan. Harkimon liikeen neljän kohdan ohjelman ylimalkaisuutta Ollila ihmetteee. Ne kun voisi allekirjoittaa aivan jokaikinen.
–Mainostoimistokamaa, Ollila tuhahtaa.
Borg puolestaan jäi kaipaamaan että edes jossain olisi puhuttu tai kirjoitettu vastuunkannosta, joka poliittiseen toimintaan aina kuuluu.
Ei luo pelkoa puolueisiin
Kumpikaan ei usko viime päivien perusteella, että Harkimon liike aiheuttaisi erityistä painetta missään puolueessa, kokoomuksessakaan. Tilanne tosin muuttuu, jos liike asettaa ehdokkaita esimerkiksi Helsingissä tai Uudellemaalla. Ollila laskee, että silloin tilanteesta hyötyisi SDP.
Borg tulkitsee Harkimon eron kokoomuksesta ja uuden liikeen perustamisen kumpuavan klassisesta ensimmäisen kauden kansanedustajan turhautumisesta. Borgin mukaan Harkimon aiemmat ansiot yksinpurjehtijana ja isojen hankkeiden liikemiehenä ovat kiistattomat. Eduskunnan peräpenkki on kuitenkin kova koulu kenelle tahansa ensimmäisen kauden edustajalle.
– Harkimolle tämä on saattanut olla vielä monin kerroin turhauttavampaa, sillä hän on aiemmin toteuttanut omaa visiotaan. Politiikan kova ydin on kuitenkin yhteensovittaa intressejä, Borg luonnehtii.
Sami BorgYle
Borgin mukaan Harkimo kumppaneineen osoittaa puolueista ja eduskunnasta oikean ongelman eli nihkeän suhtautumisen suoraan demokratiaan kuten kansanäänestyksiin ja kansalaiskeskusteluun.
– Puolueiden ja eduskunnan pitäisi avata työtään nykyisestä, sillä paljon tapahtuu yhä suljettujen ovien takana. Erityisesti eduskunnan työtavat ovat aika vanhanaikaiset. Kansanäänestyksiä vieroksutaan, koska on tullut tavaksi ajatella, että puolueet hoitavat politiikan. Kansalaisten aktiivisuutta kaivataan hyvin vähän, Borg luonnehtii.
Hänestä onkin nyt mielenkiintoista seurata miten Harkimon liike onnistuu kansalaisten osallistamisessa. Ja mielenkiintoista on seurata myös Harkimoa eduskunnassa.
– Hänhän ei ole loikkari, koska ei ole siirtynyt toiseen puolueeseen, vaan pikemminkin vetäytyjä. Kukaan ei pääse eduskuntaan pelkillä omilla äänillään, eli siinä mielessä voi ajatella että hän pettää omat äänestäjänsä. Mutta nyt on kiintoisaa nähdä miten hän toimii, Borg pohtii.
Pohjanmaan tulvatilanne on sunnuntai-iltaan mennessä helpottanut hieman Kala-, Siika- ja Pyhäjoissa, kertoo Jokilaakson pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Petteri Jokelainen.
Jokelaisen mukaan Kalajoella tilanne alkaa näyttää jo hyvältä – tosin joen loppupäähän on alkanut pakkautua jäätulppa.
– Vielä ei kuitenkaan ihmishenkiä tai suuria talomääriä ole ollut uhattuna, Jokelainen kertoo.
Alueella ei ole tarvittu jääpatojen räjäytyksiä ja aiemmin voimassa ollut virka-apupyyntö puolustusvoimille on voitu toistaiseksi päättää.
Suurimmat riskit ovat siirtynet Pyhä-joen varrelle, missä pelastuslaitos on suojannut muutamia rakennuksia.
Kyröjoen pinta kääntynyt laskuun
Vedenkorkeudet Kyrönjoella Etelä-Pohjanmaalla olivat sunnuntaina kääntymässä laskuun, kerrotaan Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen Tulvakeskus-palvelusta. Sen sijaan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tulvahuiput ovat vasta edessä.
Kolmostie oli sunnuntai-iltana edelleen katkaistuna Kurikan Jalasjärven kohdalla tulvaveden vuoksi. Liikenne ohjataan kiertotielle. Liikenneviraston arvion mukaan tie pystytään mahdollisesti avaamaan maanantaina.
Kyrönjoen vettä on lauantaista lähtien juoksutettu tulvaluukkujen kautta pelloille Seinäjoella ja Ilmajoella. Samaan saatetaan ryhtyä alkuviikosta myös Lapuanjoella, kerrotaan Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksesta.
Myös Etelä-Pohjanmaan suurimpiin järviin kuuluvan Kuortaneenjärven vedenpinta lähestyy tulvarajaa.
Nicaraguan presidentti Daniel Ortega on ilmoittanut sunnuntaina maan hallituksen peruvan väkivaltaisiin mielenosoituksiin johtaneen lakiuudistuksen. Ortega yrittää hillitä protesteja, jotka ovat johtaneet ihmishenkien menetykseen.
Keskiviikkona alkaneiden protestien jälkeen Ortega on aiemmin puolustanut uudistuksiaan. Muun muassa paavi, Yhdysvaltain hallitus ja liike-elämän edustajat vaativat häntä kuitenkin perumaan ne ennen kuin hän ilmoitti päätöksestä televisiopuheessaan.
– Edellinen, huhtikuun 16. päivänä (viime maanantaina) tehty päätös, joka aiheutti koko tämän tilanteen, peruutetaan, mitätöidään ja pannaan syrjään, Ortega sanoi.
Suunniteltu lakiuudistus johti neljä päivää jatkuneisiin väkivaltaisuuksiin. Ihmisoikeusjärjestön mukaan ainakin 24 ihmistä on kuollut yhteenotoissa valtion turvallisuusjoukkojen ja mielenosoittajien välillä. Erään ihmisoikeusjärjestön mukaan uhreja olisi 25.
Lakiuudistus olisi kasvattanut työntekijöiden sosiaaliturvamaksuja ja laskenut eläkkeitä. Uudistuksen tarkoituksena oli parantaa maan talouden kulurakennetta.
Ortega on määrännyt armeijan kaduille levottomuuksien vuoksi. Hallitusta on syytetty riippumattoman median toiminnan rajoittamisesta.
Mäntyharjulla junanvaunusta luontoon valunut kemikaali on pysäyttänyt osan kaasuyhtiö Woikosken toiminnasta. Teollisuus- ja lääkekaasuja valmistava yritys toimii Sarkaveden läheisessä koskessa, jonne on vesistöjä pitkin valunut MTBE-kemikaalia.
– Tilanne on varsin vakava. Me on jouduttu melkein kaikki prosessit pysäyttämään. Nyt on pidetty kriisikokous, ja analysoitu tilanne. Joitain prosesseja voidaan käynnistää uudelleen, kertoo Woikoski Oy:n omistaja ja toimitusjohtaja Clas Palmberg.
Osa yrityksen tuotteista on jossain vaiheessa valmistusta suoraan kosketuksessa kosken veden kanssa. Kohonneiden pitoisuuksien vuoksi yritys ei voi käyttää koskivettä tuotannossaan normaaliin tapaan. Palmberg kertoo, että tehtaan viereisen vesistön kemikaalipitoisuudet ovat sinällään pieniä, mutta Woikosken tuotantoon vaikuttavia. Esimerkiksi asetyleenitehdas on pysäytetty.
– Siinä käytetään suoraa koskivettä. Lopputuote joutuu kosketuksiin jokiveden kanssa. Lisäksi me katsastetaan kaasupulloja. Me vesikoeponnistetaan niitä, ja jokivesi joutuu kosketukseen pullon kanssa. Meillä on lääkkeellisiä-, elintarvike- ja teollisuuspulloja, kaikki katsastutoiminta on nyt seis.
Lääkekaasut toimitetaan ajallaan
Osan toiminnastaan yritys pystyy käynnistämään uudelleen vasta, kun saa ostettua säiliössä puhdasta vettä. Tuotantokatkos tulee yritykselle kalliiksi, ja yhtiö aikoo hakea korvauksia.
60 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä yhtiö varautuu ostamaan vetensä seuraavien kuukausien aikana.
– Ei ole kymppitonneista kiinni, vaan sadoista tuhansista ja jopa miljoonasta. Varsinainen vahinko syntyy silloin, jos meidän toimitusvarmuus kärsii. Se ei kuitenkaan saa tapahtua, vaan hankitaan sitä ulkopuolista vettä, Palmberg pohtii.
Woikoski tekee myös lääkekaasuja. Yhtiöllä on myyntiluvat esimerkiksi lääkkeelliselle hapelle ja ilokaasulle. Näiden tuotanto ei vaarannu, sillä Palmbergin mukaan lääkekaasut eivät ole missään vaiheessa kosketuksissa järviveden kanssa. Palmbergin mukaan yhtiö toimittaa noin puolet Suomeen sairaaloiden lääkekaasuista, ja näiden toimitukset eivät viivästy.
Palmberg kummastelee, miksi alueen pelastustoimi ei ole kääntynyt Woikosken puoleen, kun onnettomuus tapahtui. Omistajan mukaan yhtiö on ollut mukana aiemmin vastaavanlaisissa operaatioissa.
– Joskus on pystytty auttamaan, joskus ei. Meillä olisi saattanut olla osaamista, joka olisi voinut olla hyödyllistä pelastustoimessa Kinnillä. Meillä on muun muassa suuret määrät nestemäistä typpeä. Typellä voidaan estää palovaara ja esimerkiksi jäähdyttää. Jos tämä aine pystytään jäähdytäämään, niin vuoto loppuu. En tiedä pystytäänkö, mutta teoreettinen mahdollisuus on. Ainakin olisi kannattanut yrittää.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhui tänään maanantaina puhelimitse Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa, kertoo tasavallan presidentin kanslia.
Presidentit keskustelivat kansainvälisestä poliittisesta tilanteesta. Keskustelussa nousi esiin erityisesti arktinen alue. Suomi toimii tällä hetkellä Arktisen neuvoston puheenjohtajana.
Niinistö sanoi Trumpille toivovansa, että Trumpin tapaamiset Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ja Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa ovat tuloksellisia. Trump puolestaan toisti onnittelunsa Niinistön uudelleenvalinnasta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron yrittää pelastaa Iranin ydinsopimuksen tavatessaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin. Macron aloittaa kolmepäiväisen valtiovierailunsa Yhdysvalloissa maanantaina.
Vaarassa oleva ydinsopimus on yksi Macronin ja Trumpin tapaamisen pääaiheista.
Macronin ennakoidaan pyrkivän taivuttelemaan Trumpia pitämään Yhdysvallat mukana sopimuksessa.
Takaraja toukokuun puolivälissä
Trump on toistuvasti uhannut kaataa sopimuksen. Hän vaatii uutta ja tiukempaa järjestelyä muun muassa Iranin ohjuskokeiden takia.
Yhdysvaltain presidentin on vahvistettava järjestely neljän kuukauden välein ja seuraava takaraja on 12. toukokuuta.
Sähköistys- ja sähköasennusalan työriitaan ei saatu tänään sovintoesitystä. Riidan sovittelu jatkuu toukokuun alussa.
Keskustelua palkkaratkaisusta ja tekstikysymyksistä jatkettiin tänään sovittelija Jukka Ahtelan johdolla. Osapuolina työriidassa ovat Sähköalojen ammattiliitto ry sekä Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Sähkötekniset työnantajat STTA ry.
Osapuolten näkemykset palkkaratkaisun tasosta ja kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidentämisestä ovat kaukana toisistaan. Siksi edellytyksiä sovintoesityksen antamiselle ei ollut.
Työriidan sovittelua jatketaan toukokuun alussa erikseen määrättävänä päivänä.
Sähköalojen ammattiliitto on ilmoittanut työnseisauksista PALTAn ja STTAn jäsenyrityksissä alkaen 17. toukokuuta.
Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) joutuu oikeuteen vastaamaan syytteisiin pahoinpitelystä ja seksuaalisesta häirinnästä. Oikeudenkäynti pidetään Helsingin käräjäoikeudessa.
Hakkaraisen saamat syytteet liittyvät viime joulukuun tapahtumiin eduskunnassa, kun Hakkarainen yritti väkisin suudella eduskunnan kuppilassa kansanedustaja Veera Ruohoa (kok.). Hakkarainen oli tarttunut Ruohoa niskasta kiinni ja yritti suudella tätä. Hakkarainen oli tuolloin juhlimassa eduskunnan pikkujouluja.
– Hän otti kädellä niskalenkin ja survoi suunsa siihen. Ote, jonka hän otti, oli sellainen, että pelkäsin niskojeni puolesta ja suuhunkin sattui, Ruoho kuvaili tapahtunutta julkisuudessa.
Eduskunnan kuppilan tapahtumat olivat laajasti esillä tiedotusvälineissä. Veera Ruoho teki tapahtuneesta rikosilmoituksen, ja poliisi alkoi tutkia asiaa.
Hakkarainen: Ei siitä kuulustelujen jälkeen ole kuulunut mitään
Ylen saamien tietojen mukaan Hakkaraiseen kohdistunut syyteharkinta valmistui viime viikon lopulla, ja syyte on siirretty nyt Helsingin käräjäoikeuteen.
Yle tavoitti kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen iltapäivällä. Hän sanoo, ettei ole kuullut syyteharkinnan lopputulosta vielä.
– Ei siitä kuulustelun jälkeen ole kuulunut mitään, totesi Hakkarainen Ylelle lähettämässään tekstiviestissä.
Yle tavoitteli Hakkaraista myös illalla syytteistä uutisoinnin jälkeen. Hakkaraista ei ole toistaiseksi tavoitettu kommentoimaan asiaa.
Yle oli yhteydessä myös kansanedustaja Veera Ruohoon.
– Tiedän, että juttu on syyteharkinnassa, mutta en ole tietoinen syyteharkinnan lopputuloksesta, Ruoho kommentoi Ylelle puhelimitse tänään päivällä.
Hakkarainen pyysi tekoaan anteeksi tapahtuman jälkeen Veera Ruoholta sekä Facebookissa että henkilökohtaisesti. Ruoho kommentoi tuolloin, että hänen tekemällään rikosilmoituksella ei ole tekemistä sen kanssa, etteikö hän voisi antaa tekoa anteeksi.
Hakkarainen sai viime joulukuussa perussuomalaisten eduskuntaryhmältä vakavan varoituksen suuteluyrityksestään.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-aho kertoi maanantaina Helsingin Sanomille, että syyte ei ainakaan tässä vaiheessa vaikuta Hakkaraisen asemaan puolueessa.
– Tapahtumat itsessään olivat paheksuttavia ja tuomittavia, ja niihin on jo otettu kantaa, Halla-aho sanoi Helsingin Sanomille.
Helsingin käräjäoikeudessa ei ole vielä vahvistettu tulevan oikeudenkäynnin ajankohtaa.
Hakkarainen tuomittiin vuosi sitten tammikuussa Keski-Suomen käräjäoikeudessa sakkorangaistukseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
