Keittiömestari Pekka Terävä johtaa Helsinkiläistä Olo -ravintolaa, joka on ansainnut arvostetun Michelin-tähden osaamisestaan. Olon keittiössä häärii monta tekijää yhtä aikaa ja työ on hektistä.
Keittiöslangi on nopea tapa kommunikoida nopeatempoisessa työssä. Kollega ymmärtää halutun toiminnon yhdestä sanasta.
– Misa on yleisesti ravintola-alalla käytetty termi, jokatarkoittaa esivalmistelua, esimerkiksi vihannesten pilkkomista, Terävä kertoo.
Esivalmisteluista voi myös käyttää sanaa renssata. Lihan renssaaminen on kalvojen poistamista ja pihveiksi leikkaamista.
– Splittaaminen on sen sijaan sitä, kun esimerkiksi kastikkeen ainekset eivät sekoitu keskenään ja kastike leikkaantuu. Minä käytän myös sanaa hörköttynyt, Terävä kertoo nauraen.
Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Terävä kertoo, että myös huippukokille sattuu toisinaan virheitä ja silloin keittiössä jynssätään aivan erityisellä harjalla.
– Jos kastike palaa pohjaan, tarvitaan Hitlerin pierua. Se on terässuti, jolla puhdistetaan kattiloita ja pannuja.
Suomalaisten hävikkiruoan määrä on häpeällinen
Hyväntuulinen keittiömestari vakavoituu, kun puhutaan hävikkiruoasta.
Tällä viikolla vietetään valtakunnallista hävikkiruokaviikkoa. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta eniten kotitalouksissa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain noin 120 – 160 miljoonaa kiloa, 20 – 25 kiloa henkilöä kohden.
Ravintolakeittiöt pyrkivät käyttämään raaka-aineista kaiken mahdollisen mutta ruokahävikkiä syntyy paljon silloin kun asiakkaat saavat itse koota annoksensa.
Pekka Terävä huomauttaa, että esimerkiksi työpaikkojen lounaslinjastoissa syntyvän ruokajätteen määrä on häpeällinen.
– Seisova pöytä on pahin myrkky häviruoan saralla. ja valtio tukee tätä päivittäin syntyvää suurta häviruokamäärää lounassetelien kautta. Ihmiset ottavat lautasilleen isompia annoksia kuin jaksavat syödä ja ruokaa menee paljon hukkaan. Mielestäni hävikkiruoan suhteen ensimmäinen pyhä teko olisi lounaslinjastojen muuttaminen yksittäisiksi annoksiksi, Terävä toteaa.
Katso Pekka Terävän vierailu Puoli seitsemän -ohjelmassa Yle Areenasta.
Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir ja kapinallisjohtaja Riek Machar ovat allekirjoittaneet historiallisen rauhansopimuksen Etiopiassa.
Sopimus päättää virallisesti Etelä-Sudan viisi vuotta vaivanneen sisällissodan, joka on vaatinut yli 300 000 kuolonuhria ja ajanut yli 3,5 miljoonaa ihmistä kodeistaan.
Kiir ja Machar sopivat aiemmin tänä vuonna tulitauosta ja siitä, miten valta vastaisuudessa jakautuu heidän välillään.
Tänään allekirjoitettu rauhansopimus palauttaa Macharin maan varapresidentiksi, eli tehtävään, jota hän hoiti vuoteen 2016 asti, kun Kiir erotti hänet.
Rauhansopimus luo Etelä-Sudaniin siirtymäkauden hallinnon, jossa molemmat sisällissodan osapuolet saavat merkittävän roolin.
Liki 160 metriä pitkä konttialus ajautui matalikolle heti satamasta lähdön jälkeen Kotkan Mussalon sataman edustalla keskiviikkona hieman ennen iltaseitsemää.
Paikalle hälytettiin veneyksiköitä Kotkan ja Haapasaaren merivartioasemilta sekä Kymenlaakson pelastuslaitokselta.
Hinaajat saivat aluksen irti matalikolta ja se vietiin Mussalon satamaan tarkempia tutkimuksia varten. Aluksesta ei havaittu öljyvuotoja.
Konttialus on rekisteröity Antiguaan ja Barbudaan.
Apple-yhtiö julkisti päivitetyt iPhone-älypuhelinmallinsa keskiviikkona, kertoo uutistoimisto AP.
Applen toimitusjohtaja Tim Cook esitteli julkistamistilaisuudessa Yhdysvalloissa Apple XS:n, ja tämän suuremman version XS Maxin.
Apple julkisti tilaisuudessa myös edullisemman, alumiinista valmistetun, iPhone XR-mallin.
Uusien puhelinmallien merkittävin ero aikaisempiin tuotteisiin on näytön suurempi koko.
Yritys julkisti keskiviikona myös Series 4 -älykellon. Älykello seuraa entistä tarkemmin käyttäjänsä terveystietoja. Kello myös huomaa käyttäjänsä kaatumisen, ja soittaa tarvittaessa apua.
Valmistamalla entistä kalliimpia iPhone-puhelimia Apple on onnistunut kasvattamaan liikevoittoaan, huolimatta kysynnän heikentymisestä.
iPhonen keskihinta oli huhti-kesäkuussa 724 dollaria, joka on lähes 20 prosentin kasvu vuoden takaiseen, kertoo uutistoimisto AP.
Suomi 100 -satelliitti päässee avaruuteen vihdoin marraskuun puolivälissä, kertoi Aalto-yliopisto keskiviikkona. Satelliitti tutkii avaruussäätä ja revontulia.
Satelliitin matka myöhästyi lähes vuodella laukaisuun alun perin valitun intialaisen PSLV-kantoraketin ongelmien takia. Satavuotiasta Suomea juhlistavan satelliitin kehitystyö on tapahtunut Aalto-yliopiston johdolla yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.
Suomi 100 -satelliitti laukaistaan avaruuteen Falcon 9 -kantoraketilla. Kaliforniasta SpaceX -yhtiön Vandenbergin lentotukikohdassa olevalta laukaisualustalta.
– Saimme satelliitin valmiiksi hyvissä ajoin viime vuonna, joten sen laukaisun siirtyminen tämän vuoden puolelle oli erittäin suuri harmi niin meille kuin Suomi 100 -hankkeellekin. Juhlimme Suomea näin jälkikäteen, sanoi hankkeen vetäjä, professori Esa Kallio Aalto-yliopistosta tiedotteessa.
Saksan katolisen kirkon sisällä on paljastunut laaja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Vuosien 1946–2014 välillä katoliset papit ovat käyttäneet hyväksi jopa 3 677 lasta.
Yli puolet väärinkäyttötapauksista on kohdistunut alle 13-vuotiaisiin lapsiin. Suurin osa uhreista on ollut poikia.
Tutkimuksessa paljastui, että tekijöinä on ollut 1 707 pappia. Heistä vain noin kolmannes, 566 pappia on saanut kurinpidollisia seuraamuksia, ja useimmat pääsivvät vähäisillä rangaistuksilla, kirjoittaa Die Zeit.
Kurinpidollisten toimien kohteiksi joutuneista papeista 154 tapausta päättyi ilman rangaistusta, kun taas 103 sai varoituksen. Vain 38 prosenttia syytteistä päätyi siviilituomioistuimen käsiteltäväksi uhrien tai heidän perheidensä nostaman kanteen perusteella.
Vakava paljastus on myös se, että syytettyjä pappeja siirrettiin usein toiseen paikkaan, mutta rikosrekisteritiedot eivät tulleet tietoon uudessa paikassa.
Tiedot ilmenevät Saksan piispainkonferenssin tilaamasta raportista, joka oli tarkoitus julkaista virallisesti 25. syyskuuta. Useat paikalliset tiedotusvälineet ovat kuitenkin julkistaneet keskiviikkona pääkohdat. Raporttia varten on tutkittu 38 000 asiakirjaa.
Saksan katolinen kirkko ilmoitti olevansa häpeissään
Saksan katolinen kirkko totesi keskiviikkona, että se on "hämmentynyt ja häpeissään" vuosikymmeniä jatkuneesta pappien lapsiin kohdistamasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
– Nyt kun tiedämme tutkimuksen osoittaman seksuaalisen hyväksikäytön laajuuden, olemme tyrmistyneitä ja häpeissämme, sanoi piispa Stephan Ackermann.
Ackermann ilmaisi olevansa pahoillaan siitä, että raportti vuoti tiedotusvälineille ennen kuin kirkon sisällä oli siihen tutustuttu. Kirkko oli suunnitellut tarjoavansa neuvoja raportin virallisena julkaisupäivänä ihmisille, joihin tapahtuneet väärinkäytökset kohdistuvat.
Uusi paljastus on jatkoa katolisen kirkon aiemmille paljastuneille seksuaalirikoksille maailmanlaajuisesti. Tuhansien alaikäisten hyväksikäyttötapauksia on paljastunut eri puolilta maailmaa.
Viime vuonna Saksassa paljastui tunnetun ja maailmankuulun baijerilaisen Regensburgin kaupungin katolisen Dompatzen-kuoron hyväksikäyttötapausten todellinen laajuus. Väärinkäytökset olivat kohdistuneet yli 500 poikaan.
Yhdysvalloissa viime kuussa tehty tutkimus osoitti, että Pennsylvaniassa noin 300 katolisen kirkon pappia oli syyllistynyt yli 1 000 lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Suurpankki JPMorgan Chasen toimitusjohtaja Jamie Dimon sanoi keskiviikkona, että hän voittaisi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin vaaleissa. Hän kuitenkin perui lausuntonsa lähes välittömästi.
Dimon esitti väitteensä pankin järjestämässä paneelikeskustelussa, jossa käsiteltiin uutta kaupunkien kehitysohjelmaa. Samalla Dimon pilkkasi Trumpin älykkyyttä ja tämän suuren omaisuuden alkuperää.
– Mielestäni voisin voittaa Trumpin, koska olen yhtä kova kuin hän, mutta olen älykkäämpi kuin hän. En voittaisi demokraattisen puolueen liberaalisiipeä, Dimon sanoi uutiskanava CNBC:n mukaan.
Dimon tunnetaan demokraattien kannattajana. Hän lisäsi paneelikeskustelussa, että hän on itse tienannut omat rahansa.
– Kyseessä ei ollut lahja isiltä, pankkiiri piikitteli Trumpia.
Jamie Dimon on tunnettu tylyistä lausunnoistaan. Tällä kertaa hän kuitenkin nopeasti perui Trumpia koskevat kommenttinsa.
– Minun ei olisi pitänyt sanoa sitä. En aio pyrkiä presidentiksi. Tämä todistaa sen, että minusta ei tulisi hyvä poliitikko. Turhaudun, koska haluan kaikkien osapuolten ratkaisevan yhdessä suuria ongelmia, Dimon sanoi pankin viestintäosaston tiedotteessa.
Tiedote julkaistiin alle tunnin kuluttua siitä, kun CNBC oli uutisoinut Dimonin kommenteista.
Trump maksoi potut pottuina
Presidentti Trump vastasti Dimonille torstaina tyylinsä mukaisesti viestipalvelu Twitterissä.
– Ongelma pankkiiri Jamie Dimonin pyrkimiselle presidentiksi on se, että hänellä ei ole kykyä tai älyä. Hän on huono julkinen puhuja ja hermoheikko sekoilija. Muuten hän on mainio, Trump tylytti.
– Olen saanut mahtavan talouspolitiikkani avulla monia pankkiireita ja muita näyttämään paljon fiksummilta, mitä he ovat, presidentti kehui.
New Yorkissa pääkonttoriaan pitävä JPMorgan Chase on Yhdysvaltain suurin pankki taseen loppusummalla mitattuna.
Pankin johtamisen lisäksi Jamie Dimon on merkittävä peluri Washingtonissa, koska hän toimii Yhdysvaltojen suuryrityksiä edustavan Business Roundtable -lobbausjärjestön puheenjohtajana.
Savonlinnan Kerimaan alueen vesisotku alkaa selvitä.
Itä-Savon Vesi saa vastuulleen Kerimaan vesihuollon lokakuun alussa, jos Savonlinnan kaupunginhallituksen maanantainen päätös saa lainvoiman.
Vaikka alueelle on nyt määritelty vesihuoltolaitos ja vesihuoltoalue, on talousveden toimittamisen aikataulu vielä auki. Itä-Savon Veden on mahdollisesti rakennettava alueelle uusi vesi- ja viemäriverkosto, mikäli Kerimaan nykyisen vesijohtoverkoston hinnasta ei päästä sopuun.
Liittymiskustannukset nousevat vähintään 6000 euroon
Tällä hetkellä alueella olevassa, Puikkari Oy:n omistamassa verkostossa toimitetaan alueen kiinteistöille pesuvettä, joka ei sovellu talousvedeksi. Mahdollisen uuden verkoston rakentamisesta päättää Itä-Savon Vesi.
Itä-Savon Vesi ja Puikkari eivät ole saaneet sovittua Kerimaan nykyisen vesihuoltoverkoston hinnasta.
Vesihuollon saaminen alueelle ei tule asukkaille halvaksi, sillä Itä-Savon veden arvion mukaan vesihuoltoverkostoon liittyminen tulee maksamaan vähintään 6 200 euroa kiinteistöltä. Mikäli alueelle rakennetaan uusi vesihuoltoverkosto, voivat liittymiskulut nousta jopa 13 200 euroon.
Itä-Savon Vesi arvioi Savonlinnan kaupungille toimittamassaan lausunnossa, että uuden verkoston sijoittaminen Puikkarin omistamalle maa-alueelle voi johtaa pitkään oikeusprosessiin ja nostaa liittyjien kuluja entisestään.
Ennen sisäilmaongelmia paettiin parakkeihin. Nyt niitä väistetään oikeita rakennuksia muistuttaviin siirtotiloihin, joita kutsutaan paviljongeiksi tai moduulikouluiksi.
Koulu, päiväkoti, toimisto tai esimerkiksi hoivatila voidaan kärrätä tontille rekalla ja viedä sitten pois, kun sitä ei enää tarvita.
Uudellamaalla peruskoulua käy 151 488 oppilasta, joista 13 050 on päivittäin väistötiloissa. Yksi väistötiloja käyttävistä kunnista on Järvenpää, jossa peruskoulua käy 4 382 oppilasta. Heistä 614 on parhaillaan väistötiloissa.
– Tässä rakennuksessa on parasta se, että täällä ei tule oireita, sanoo Järvenpään Kinnarin koulussa kuudetta luokkaa käyvä Melissa Aalto.
Aalto kärsi Kinnarin koulun entisessä rakennuksessa sisäilmaoireista kuten silmien kutinasta, päänsärystä ja kurkkukivusta.
Viime syksystä lähtien Aalto on suunnannut koulureppuineen kohti järvenpääläisen Juholan koulun pihaa, jonne Kinnarin moduulikoulu sijoitettiin.
Kinnarin moduulikoulu on keltainen yksikerroksinen betoniperusteinen puutalo. Siirrettävässä tilassa on kolme luokkaa, vessat ja pienet keittiötilat opettajille.
Uuden opinahjon tilat ovat Aallon mukaan hieman ahtaat, mutta opiskelu niissä on rauhallista.
Kinnarin koulun kuudesluokkalaiset Roni Keränen ja Melissa Aalto.Aliisa Ristmeri / Yle
Aallon kanssa moduulikouluun siirtyi samaan aikaan luokkatoveri Roni Keränen.
– Täällä ei saa käyttää mitään hajusteellisia dödöjä tai hajuvesiä. Täällä pitäisi pystyä hengittämään tosi hyvin, Keränen sanoo.
Aallon ja Keräsen luokan kouluruokailu, liikuntatunnit ja musiikin tunnit järjestetään Juholan koulun tiloissa. Muuten päivät kuluvat Teijo-talojen tuottamassa moduulikoulussa.
Sisäilmaoireita myös väistötiloissa
Kinnarin koulussa kuudesluokkalaisia opettava Maarit Pykäläinen suhtautuu moduulikoulussa työskentelemiseen hyvällä asenteella, vaikka hänen opettamallaan luokalla on takanaan kivinen tie.
Kun Kinnarin koulu purettiin, koulun toiminta siirrettiin väistötiloihin. Useat oppilaat ja opettajat alkoivat kuitenkin oireilla myös väistötiloissa, ja lopulta Pykäläisen opettama luokka siirrettiin osissa Juholan koulun pihan moduulikouluun.
– Kun henkilökunta ja oppilaat ovat tarpeeksi altistuneita, niin tässä sitä nyt sitten ollaan. Muun muassa minä sain väistötiloistakin oireita, Pykäläinen sanoo.
Tämänhetkisessä väistötilassa kukaan ei ole saanut oireita.
Koko Kinnarin koulun toiminta on hajautettu viiteen toimipisteeseen ympäri Järvenpäätä. Pykäläinen näkee haastavana sen, että viestiminen muiden koulun opettajien kanssa on siitä syystä hankalaa.
– Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että oli yllättävän helppoa siirtyä väistötiloihin. Turhaan sitä miettii, että voi kauheata. Tämä on koulunkäyntiä siinä missä muuallakin, Pykäläinen sanoo.
Uusi Kinnarin koulu valmistuu vuoden 2019 syyslukukaudeksi.
Järvenpääläisen Kinnarin koulun toimipiste Juholan koulun pihassa.Aliisa Ristmeri / Yle
Irtiotto parakeista
Jos jotkut hyötyvät suomalaisten peruskoulujen huonosta kunnosta, niin siirrettäviä rakennuksia rakentavat ja vuokraavat yritykset.
Siirtotiloja vuokraavien Parmacon ja Cramo Adapteon edustajat arvioivat, että julkinen palvelu tuo alalle yli puolet liikevaihdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat vuokraavat kouluille ja päiväkodeille ahkeraan tahtiin siirrettäviä tiloja.
– Iso osa kuntien omistamista rakennuksista on rakennettu 60-, 70- ja 80-luvuilla. Rakennusten sisäilmaongelmat ajavat markkinaa hyvin voimakkaasti eteenpäin, Cramo Adapteon johtaja Juha Kalliokulju sanoo.
Kun markkinat ovat kasvaneet, yritykset ovat kehittäneet tuotteitaan.
Esimerkiksi Parmaco on investoinut liiketoimintaan yli 200 miljoonaa euroa muutaman vuoden sisällä. Toimitusjohtaja Ossi Alastalo kutsuu yhtiön siirrettäviä tiloja oikeiksi rakennuksiksi.
– Kun alaa on kehitetty eteenpäin, niin irtiotto on aika selkeä parakeista, Alastalo sanoo.
Asiakas voi vaikuttaa muun muassa siihen, millainen siirrettävästä tilasta muovataan.
– Meidän siirtotilamme ovat sellaisia, että henkilö ei hyvin todennäköisesti huomaa olevansa siirtotilassa, ellei ole rakentamisen ammattilainen, Kalliokulju sanoo.
Väistötiloja rakentavien ja vuokraavien yritysten tilauskirjat ovat täynnä, ja sekä Alastalo että Kalliokulju ennustavat markkinoiden kasvua entisestään.
Muovinkeräyksestä tulee pääkaupunkiseudun taloyhtiöissä pakollista, kaavaillaan Helsingin seudun ympäristöpalveluissa.
HSY käsittelee asiaa huomenna aamulla hallituksen kokouksessa.
– Jos päästään yksimielisyyteen, muovia koskeva uusi jätehuoltomääräys astuu voimaan vuonna 2021, kertoo jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo Ylelle.
Hallituksen käsittelyn jälkeen esitys lähtee vielä lausuntokierrokselle. Päätös sinetöidään joulukuussa.
Uusi muovimääräys koskee asuinkiinteistöjä. HSY järjestää kotitalouksien jätepalvelut pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella.
HSY esittää, että jatkossa muovipakkauksille olisi oltava keräysastia vähintään viiden huoneiston kiinteistöissä. Käytännössä pienimmät muovinkeräykseen velvolliset kiinteistöt olisivat rivitaloja.
Tähän saakka muovinkeräys on ollut kaikissa taloyhtiöissä vapaaehtoista. Yhtiöt ovat voineet halutessaan tilata keräysastian HSY:ltä.
Kouvon mukaan muovinkeräysastioita on tällä hetkellä noin 5 600 kiinteistöllä. Valtaosa niistä on kerrostaloissa.
– Se on ollut varsin suosittu palvelu, Kouvo sanoo.
Myös omakotitaloilla on mahdollisuus tilata oma muovinkeräysastia.
Kierrätys kasvuun vuoteen 2023 mennessä
HSY kaavaillee jätehuoltomääräysten kiristämistä samalla biojätteen, kartongin, lasin ja metallin osalta.
Jatkossa myös niitä pitäisi kerätä jo viiden huoneiston kokoisissa kiinteistöissä.
Tällä hetkellä velvollisuus biojätteen ja kartonginkeräykseen on vähintään kymmenen huoneiston kiinteistöissä. Lasia ja metallia taas täytyy kerätä vähintään kahdenkymmenen huoneiston kiinteistöissä.
Kuovon mukaan taustalla on muun muassa valtakunnallinen jätesuunnitelma, jonka tavoitteena on nostaa kotitalousjätteen kierrätysastetta 55 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä.
Tällä hetkellä jätteistä kierrätetään koko Suomessa 41 prosenttia. Loput päätyvät sekajätteen mukana jätteenpolttolaitoksille.
Pääkaupunkiseudulla kierrätysaste on hieman korkeampi, 48 prosenttia.
Yle kertoi viime viikolla, että jätteenpoltosta syntyy koko maassa satoja tuhansia tonneja kuonaa ja tuhkaa vuodessa. Valtaosa siitä makaa suurina kasoina jätteenkäsittelykeskuksissa, sillä kierrätyskohteita on toistaiseksi ollut vaikea löytää.
Kuonan ja tuhkan suuri määrä johtuu osaksi siitä, että sekajätteeseen päätyy paljon kierrätyskelposta jätettä. Esimerkiksi Vantaan Energian jätevoimalasta arvioitiin, että kuonakasat voisivat olla jopa puolet pienempiä, jos kotitaloudet lajittelisivat jätteensä nykyistä paremmin.
Taloyhtiöiden keräysastioiden lisäksi muovia, kartonkia, lasia ja metallia voi viedä erillisiin kierrätyspisteisiin. Niitä hallinnoi Suomen pakkauskierrätys RINKI Oy, jonka omistavat pakkauksia tuottavat yritykset.
Kotitalouksien muovipakkausten keräys alkoi vuonna 2016.
Kotkan kaupunki kertoi heinäkuussa palkkaavansa 12 lääkäriä vakituisiin virkoihin. Kaupungin tiedotteessa kerrottiin, että lääkäreitä odottaisivat Kotkassa "hulppeat puitteet".
Käytännössä hulppeilla puitteilla tarkoitettiin esimerkiksi hyviä työoloja, koulutusmahdollisuuksia, työajan joustavuutta ja kilpailukykyistä palkkaa.
Lääkäreille lupailtiin myös mahdollisuutta päästä kehittämään kaupungin uutta avoterveydenhuollon kokonaisuutta. Tiedote oli otsikoitu "Lääkärit suuntaavat nyt Kotkaan".
Vain yksi virka täytetty
Lääkärit ovat kuitenkin toistaiseksi suunnanneet jonnekin muualle. Hakemuksia virkoihin tuli vain muutamia, ja 12 virasta on toistaiseksi täytetty vain yksi. Uusi terveyskeskuksen apulaisylilääkäri aloittaa työssään syksyllä.
Kotkan terveysjohtaja Kati Homanen sanoo suoraan, että rekrytointi ei ole onnistunut. Lääkäripula on hänen mukaansa koko Kaakkois-Suomen ongelma ja keinoja virkalääkäreiden houkuttelemiseksi ei ole jostain syystä löytynyt.
– Kyse on kokonaisuudesta. Meillä pitäisi olla kohtalaisen hyvä lääkäritilanne, joka houkuttelisi lisää lääkäreitä. Palkkatason pitää olla kilpailukykyinen ja kollegiaalisen tuen pitää olla hyvä, jotta nuoremmatkin lääkärit uskaltavat tänne tulla, Homanen sanoo.
Virkalääkäreiden on tarkoitus työskennellä kaupungin terveysasemilla, osastoilla ja poliklinikoilla. Vajausta on hoidettu ja hoidetaan edelleen ostolääkäreillä. Rekrytointi jatkuu tahmeasta alusta huolimatta edelleen.
Kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on vuodenvaihteessa siirtymässä Kymenlaakson uuden sote-kuntayhtymän eli Kymsoten palvelukseen.
Vaikutelma tekemättömän työn määrästä voi pelästyttää
Lääkäriliitosta arvioidaan, että usean lääkärin hakeminen kerralla voi pelästyttää osaa hakijoista.
– Jos terveyskeskuksessa on kaikkiaan 30–40 lääkärin virkaa ja niistä 12 auki, voi syntyä vaikutelma, että siellä täytyy olla aika paljon tekemätöntä työtä, varatoiminnanjohtaja Hannu Halila Lääkäriliitosta sanoo.
Lääkäreiden rekrytointia hankaloittaa myös se, jos alueen työpaikkatilanne on muutoin heikko. Töitä on oltava myös esimerkiksi puolisolle, jotta muualla asuva lähtee töiden perässä liikkeelle.
Etenkin nuoret lääkärit arvostavat sitä, että tukea saa helposti konsultoimalla toista lääkäriä, ja toisaalta sitä, että työpaikalta on mahdollista päästä täydennyskoulutukseen.
Lääkäriliiton mukaan lähes kaikki nuoret lääkärit aikovat erikoistua jollekin erikoisalalle ja erikoistumiseen kuuluu pakollinen jakso terveyskeskuksessa.
– Nuorilta lääkäreiltä tulee jo viestiä, että on vaikeuksia saada näitä paikkoja, jos haluaa pysytellä yliopistopaikkakuntien lähellä. Luulisi, että työvoimaa alkaisi olla näiden kasvaneiden opiskelijamäärien seurauksena, Halila sanoo.
Lääkäreistä alkaa olla ylitarjontaa lääketieteen opintoja tarjoavilla yliopistopaikkakunnilla. Sen sijaan pulaa lääkäreistä on sitä enemmän, mitä kauemmaksi näiltä seuduilta mennään. Asetelma on tuttu eri puolilla maailmaa, ei vain Suomessa.
Sijaisia runsaasti
Yhä useampi lääkärin virka hoidetaan terveyskeskuksissa sijaisjärjestelyin.
Lääkäriliiton viime vuonna teettämän selvityksen mukaan joka viidettä virkaa hoitaa sijainen. Määrä on kasvanut huomattavasti kymmenessä vuodessa.
Osa hurrikaani Florencen tuhosta Pohjois-Carolinassa olisi ollut vältettävissä kuuntelemalla tarkemmin ilmastotieteilijöitä. Tutkijoiden varoitukset nimittäin sivuutettiin kuusi vuotta sitten, kun osavaltion rantarakentamisesta päätettiin.
Osavaltion poliittiset päättäjät eivät kuunnelleet ilmastotieteilijöiden puhetta siitä, että merien lämpeneminen sulattaa jäätiköitä ja nostaa merenpintoja. Ja kaikki tämä johtuu ihmisen toiminnasta aiheutuneesta ilmastonmuutoksesta.
Tiedeväki muistuttii myös, että hurrikaanien nostamat tulvat ovat tulevaisuudessa entistä tuhoisampia.
Jopa metrin nousu sadassa vuodessa
Jo ABC Newsin kuuden vuoden takaisessa jutussa kerrottiin, kuinka ilmastonmuutoksen kieltäminen sulki Pohjois-Carolinan päättäjien silmät ja korvat varoituksilta.
Myös Huffington Post kirjoittaa, että ilmastotieteilijöiden ryhmä varoitti jo vuonna 2010 Pohjois-Carolinan päättäjiä siitä, että ilmastonmuutoksen seurauksena merenpinta voi nousta vuosisadan aikana 39 tuumaa eli lähes metrin.
Osavaltion lainsäätäjät eivät kuunnelleet tieteilijöitä, vaan pikemminkin rakennusyhtiöiden ja vakuutusyhtiöiden edunvalvojia. Siksi osavaltion rakennuslainsäädäntö ei ole muuttunut, ja rantarakentaminen on jatkunut normaalisti.
Merenpinnan nousu metrillä olisi tarkoittanut sitä, että 6 000 neliökilometriä rannasta pitäisi jättää rakentamatta tai rakennusmääräyksiä muuttaa merkittävästi.
Alueiden rakennukset, tiet ja kadut olisi pitänyt rakentaa korkeammalla sekä muun muassa muuttaa jätehuoltoa.
Koko rakentamisen muuttaminen uusien vaatimusten tasolle olisi lisännyt rakennuskustannuksia sadoilla miljoonilla dollareilla. Samalla kiinteistöjen vakuuttamisesta olisi tullut huomattavasti kalliimpaa.
Uutta lastensairaalaa on odotettu Helsingin Meilahteen vuosikausia. Tänään torstaina upouusia tiloja esiteltiin medialle ja sen myötä myös suurelle yleisölle.
Kävimme tutustumassa julkisin ja yksityisin varoin rahoitettuun Uuteen lastensairaalaan, ja kokosimme kuvia kiitellystä rakennuksesta tähän juttuun.
Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto jää sairauslomalle. Vihreiden tiedotteen mukaan Aalto jää lääkärin määräämälle sairauslomalle uupumuksesta johtuvien syiden vuoksi tästä päivästä alkaen.
Aalto itse kertoo asiasta Facebookiin tänään torstaina kirjoittamassaan postauksessa.
– Olen uupunut ja nyt ymmärtänyt, että jaksamiseni rajat ovat tulleet vastaan. Minusta on tärkeää, että työssä jaksamisesta ja vaativaa työtä tekevien uupumisesta puhutaan avoimesti. Kukaan meistä ei veny loputtomiin, vaikka kuinka yrittäisi. Kenenkään, ei myöskään poliitikon, pidä vaarantaa terveyttään työn takia, Aalto kirjoittaa.
Hän jatkaa sanoen, että "puhumisen aika" ei kuitenkaan ole hänen kohdallaan vielä.
– Siksi laitan nyt somen kiinni, enkä anna tässä vaiheessa haastatteluja medialle. Haluan keskittyä lepäämään, jotta voin luotsata joukkuettani kohti vaaleja täysillä akuilla.
– Nyt on aika opetella olemaan armollinen itseä kohtaan ja pitämään huolta omasta jaksamisesta. Vain siten voin olla hyödyksi muille, Aalto jatkaa.
Aalto kertoo myös ilmoittavansa paluustaan töihin myöhemmin. Vihreiden tiedotteen mukaan tämä tapahtuu myöhemmin syysistuntokauden aikana.
Yksi varapuheenjohtajista nimetään Aallon sijaiseksi
Vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettisen mukaan Aallon sairausloman aikana puolueen puheenjohtajan tehtäviä hoitavat puolueen varapuheenjohtajat. Puoluehallitus nimeää jonkun kolmesta varapuheenjohtajasta Aallon sijaiseksi. Päivänpoliittista toimintaa ohjaa Vihreä eduskuntaryhmä ja sen puheenjohtaja Krista Mikkonen.
Aalto on viime aikoina ollut voimakkaassa julkisessa ryöpytyksessä erilaisten kohujen ja alenevien kannatuslukujen takia. Miettinen arvelee kuitenkin, että Aallon uupumisen takana on pitkään jatkunut kuormitus, eivätkä mitkään yksittäiset tapahtumat.
– On tärkeää, että kun ihminen tunnistaa, että omat rajat alkavat tulla vastaan, niin uskaltaa hakea apua ja saa sitä. Uupumus on asia, joka pitää hoitaa lääkärin ohjeiden mukaan, sanoo Miettinen.
Sairasloman pituutta hän ei lähde arvelemaan.
– Me lähdemme siitä, että Touko välttämättömän levon jälkeen ja voimansa keränneenä palaa johtamaan meidät menestykseekkäästi vaaleihin, Miettinen toteaa.
Ruotsin vaalien alustava tulos on valmis. Punavihreä blokki saa 144 valtiopäiväpaikkaa, porvariallianssi 143 ja ruotsidemokraatit 62. Blokkien väliseksi eroksi jäi vain 26 300 ääntä.
Vaalit pidettiin sunnuntaina. Niiden lopullinen tulos valmistunee vasta perjantaina tarkistuslaskennan jälkeen.
Punavihreään blokkiin kuuluvat sosialidemokraatit, ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue. Demarit ja ympäristöpuolue muodostavat Ruotsin nykyhallityksen ja vasemmistopuolue on sen tukipuolue. Pääministeri Stefan Löfven yrittänee seuraavankin hallituksen muodostamista.
Vaaleissa ei mikään kolmesta blokista saanut enemmistöä valtiopäiville.
Vaalien tuloksen selviäminen kesti useita päiviä, koska äänet jakautuivat punavihreiden ja porvariallianssin välillä varsin tasan. Viimeksi laskettiin ulkomailla annettuja ja postiääniä, mutta ne eivät muuttaneet valtiopäivien paikkajakautumaa.
Juttua ja otsikkoa täsmennetty 13.9. klo 19.05 niin, että todetaan, että valtiopäivillä ei ole millään ryhmittymällä enemmistöä.
Espanjan sosialistihallitus ilmoitti viime viikon tiistaina, että se peruu 400 laserohjatun täsmäpommin myynnin Saudi-Arabialle. Saudi-Arabia oli jo maksanut pommit, mutta Espanja sanoi palauttavansa rahat, noin 9,2 miljoonaa euroa.
Kaupan perumisen syynä oli, että pommeja todennäköisesti käytettäisiin Jemenin sodassa. Saudi-Arabia on käynyt sotaa Jemenissä yli kolme vuotta, ja sen ilmaiskuissa on kuollut runsaasti siviilejä.
Pahimmasta päästä oli elokuun 9. päivänä tehty isku, jossa saudikoneesta laukaistu laserohjattu täsmäpommi osui koulubussiin, ja 40 lasta kuoli. Pommi oli Yhdysvaltain toimittama.
Pääministeri Pedro Sanchezin hallitus oli samoin elokuussa sanonut, ettei se myy aseita, joita voitaisiin käyttää siviilejä vastaan. Se myös lupasi perata jo solmitut kaupat.
Telakkaväki hermostui
Heti hallituksen ilmoituksen jälkeen Espanjan tiedotusvälineissä alkoi arvailu siitä, kostaako Saudi-Arabia kaupan perumisen perumalla puolestaan suuren sotalaivatilauksen espanjalaiselta valtion omistamalta Navantia-telakalta.
Viiden korvetin rakentamisesta saudeille oli sovittu kesäkuussa, ja se kauppa oli toista luokkaa pommeihin verrattuna - kaikkiaan arviolta 1,8 miljardia euroa. Kyseessä oli 6 000 työpaikkaa.
Saudi-Arabia ei missään vaiheessa julkisesti uhannut perua laivatilausta. Se vain ilmoitti, että pommikauppojen peruminen vaikuttaisi maiden suhteisiin yleensä.
Joka tapauksessa Navantian telakoilta painostettiin Espanjan hallitusta perumaan pommikauppojen purkaminen.
Suurimpia saudien asetoimittajia
Torstaina sitten Espanjan ulkoministeri Josep Borrell ilmoitti, että täsmäpommit toimitetaan Saudi-Arabialle alkuperäisen sopimuksen mukaisesti. Borrellin mukaan viranomaiset ovat selvittäneet asiaa viikon, eikä kaupan perumiselle löydetty syytä.
Epäilyihin siitä, että pommeja käytettäisiin siviilejä vastaan, ulkoministeri Borrell pystyi vain sanomaan että pommit ovat äärimmäisen tarkkoja. Se ei tietenkään estä sitä, että niistä koituu siviiliuhreja.
Espanja on ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan neljänneksi suurin aseviejä Saudi-Arabiaan. Suurimmat ovat Yhdysvallat ja Britannia.
Myös Suomi on vienyt aseita Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin, joka sekin on mukana Jemenin sodassa.
Hirmumyrsky Florence lähestyy torstain aikana Pohjois- ja Etelä-Carolinan rannikkoa.
Yhdysvaltojen kansallisen hurrikaanikeskuksen mukaan Florence luokitellaan nyt toisen kategorian hurrikaaniksi viisiportaisella asteikolla.
Hurrikaani Florencen ennustetaan kuitenkin edelleen aiheuttavan voimakkaita tulvia ja rankkasateita, jotka voivat aiheuttaa poikkeuksellisen pahoja tuhoja.
Washington Post kirjoittaa, että Florence on todennäköisesti voimakkain myrsky alueella 25 vuoteen. New York Timesin mukaan Florence saattaa katkoa sähköt jopa kolmelta miljoonalta asiakkaalta.
Koko Yhdysvaltain itärannikon alueella yli 10 miljoonaa ihmistä on saanut hirmumyrskyvaroituksen.
Vaikka suurin osa saamelaisista on tänä päivänä kaksikielisiä, on monia palveluita, joissa suomen kieli ei riitä: esimerkkeinä neuvoloiden kielitaidon seuranta, ensihoito sekä vanhusten ja muistisairaiden palvelut. Myös esimerkiksi mielenterveyspalveluissa on tärkeää, että terapeutti ymmärtää asiakkaan kulttuurista taustaa.
Kaupungeissa saamenkieliset palvelut eivät ole kuitenkaan saatavilla yhtä vaivattomasti kuin suomenkieliset. Tilanne on varmasti tuttu monelle kaupunkisaamelaiselle, mutta nyt epäkohtaa todistavat myös Lapin yliopiston kolmivuotisen SÁRA-tutkimushankkeen torstaina julkaistut tutkimustulokset.
Tutkimuksen mukaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset saavat vain harvoin palveluja omalla kielellään. Lisäksi saamelaiset joutuvat liian usein taistelemaan jopa lakisääteisistä palveluista.
– Saamenkielisiä palveluja on vähän ja saamelaiset joutuvat niitä itse vaatimaan, jopa auttamaan niiden järjestämisessä, kertoo SÁRA-hankkeen projektipäällikkö Lydia Heikkilä.
SÁRA-tutkimushankeen projektipäällikkö Lydia Heikkilä on huolissaan kaupunkisaamelaisten palvelutilanteesta.Vesa Toppari / Yle
"Tuntuu, että asiat eivät etene, jos ei itse ole aktiivinen"
Rovaniemellä asuvalla Rauna Rahko-Ravantilla on kokemuksia saamenkielisten varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden vaatimisesta kaupunkiympäristössä. Tie ei ole ollut helppo, vaikka palvelut ovatkin jossain määrin toteutuneet.
– Vaikka olen tyytyväinen, että saamenkielisiä palveluita on nyt tarjolla, on se vaatinut ja vaatii yhä meiltä vanhemmilta paljon ponnisteluja sen eteen, että ne säilyvät ja ovat hyvätasoisia. Tuntuu, että asiat eivät etene, jos ei itse ole aktiivinen.
– Se tuntuu välillä raskaalta, kun elämässä on muitakin asioita, joista pitäisi huolehtia, Rahko-Ravantti pohtii.
Rauna Rahko-Ravantti tietää, millaisia ponnisteluja saamenkielisten palvelujen saaminen kaupungissa vaatii.Vesa Toppari / Yle Sápmi
Yli puolet Suomen saamelaisista asuu saamelaisalueen ulkopuolella
Vaikka pohjoissaamen kielen opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut ovat monissa kaupungeissa lisääntyneet, on niissä SÁRA-hankkeen projektipäällikön Lydia Heikkilän mukaan yhä kehitettävää. Pohjoissaamen kielen osalta tilanne on kuitenkin parempi kuin pienempien koltan- ja inarinsaamen kielten.
– Yksikään kunta saamelaisalueen ulkopuolella ei järjestä tällä hetkellä koltan- tai inarinsaamenkielistä varhaiskasvatusta. Vähemmistökieleen ja -kulttuuriin perustuville palveluille olisi kysyntää myös sosiaali- ja terveysalalla.
Tutkimustulokset ovat Heikkilän mielestä huolestuttavia, sillä nykyään noin 65 prosenttia Suomen saamelaisista sekä 70 prosenttia saamelaislapsista asuu saamelaisalueen ulkopuolella.
– Saamelaiskulttuuri on kaupungeissa valitettavan tuntematonta, ja saamelaiset liitetään usein esimerkiksi pelkästään Lappiin ja poronhoitoon. Valtaväestön voi olla vaikea ymmärtää, millaisia merkityksiä äidinkielellä, sen käytöllä ja säilyttämisellä on vähemmistölle, toteaa Heikkilä.
Yle / Vesa Toppari
Ratkaisuna saamen kielen aseman vahvistaminen?
Ratkaisuna saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisten palvelutarpeeseen Lydia Heikkilä näkee muun muassa asennemuutoksen: palvelujen tarjoajien tulisi ymmärtää äidinkielisten palvelujen merkitys ja huomioida saamen kielen taidon arvo työntekijöiden palkkauksessa.
Heikkilä tulee jatkamaan saamen kieleen ja -kulttuuriin perustuvien palvelujen suunnittelua sote-uudistuksen yhteydessä.
– Tarve olisi vahvistaa myös lakiperustaa niin, että saamen kielen ja kulttuurin asema olisi suomalaisessa yhteiskunnassa parempi, ja saamelaiset voisivat sitä kautta saada paremmin palveluja, Heikkilä esittää.
Lapin yliopiston SÁRA-hanke selvitti vuosina 2015–2018 saamelaisten palvelutilannetta valtakunnallisesti ja tutki, kuinka omakieliset ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut voivat lisätä saamelaisten yhdenvertaisuutta ja työmarkkinaosallisuutta. Hanke keskittyi saamelaisten palveluihin Rovaniemellä, Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä.
Hankkeen tutkimustulokset julkaistiin tänään torstaina "Hyvä elämä kaupungissa – saamelaisten hyvinvointi ja palvelut saamelaisalueen ulkopuolella" -seminaarissa Helsingissä. Hankkeen tuloksista julkaistaan tämän vuoden aikana myös kirja.
WILMINGTON Kaupungin keskustassa ei ole enää yhtään liikettä avoinna. Näyteikkunoita on peitetty vanerilevyillä, ovensuita hiekkasäkeillä.
– Bisnes kuukahti jo tiistaina, ei ollut enää asiakkaita, ravintoloitsija Brian Di Giorgi kertoo.
Hän on majoittunut omaan pieneen Crust-nimiseen ravintolaansa. Siellä hän aikoo ottaa myrskyn vastaan ystäviensä kanssa kokkaamalla ja korttia pelaamalla.
Ravintolalla on oma generaattori, mikä ei ole yleistä näillä seuduilla. Di Giorgio arveleekin, että oleskelu Crustin suojissa voi jatkua useamman päivän.
Nina Svahn / YleMoni on jäänyt kaupunkiin evakuointikehoituksista huolimatta. Vielä tunteja ennen hurrikaanin saapumista tehtiin viimeisiä suojaamisia.Nina Svahn / Yle
Jopa kolmen miljoonan Pohjois- ja Etelä-Carolinan asukkaan odotetaan menettävän sähkönsä vuorokauden aikana ja niiden takaisin saaminen saattaa kestää. Di Giorgi päätti jäädä kotikaupunkiinsa, mutta omassa asunnossaan hän ei uskalla myrskyä viettää.
– Puutaloni on yli sata vuotta vanha ja puiden ympäröimä. Pelkään niiden kaatuvan päälle, hän kertoo.
Poliisikin vetäytyy suojaan
Kaksi konstaapelia kävelee kaupungin ydinkeskustan Market Streetilla. Kadulla ajelee harvakseen autoja ohi.
– Yllättävän moni on päättänyt jäädä. Pitää vain toivoa, että he ovat turvassa, konstaapeli B.K. Campbell sanoo.
Poliisit Sanchez ja Campbell eivät ole mielissään siitä kuinka paljon ihmisiä on jäänyt kaupunkiin evakuointikehoituksista huolimatta. He muistuttavat, että kun tuuli yltyy riittävän kovaksi, jokainen on silloin omillaan.Nina Svahn / Yle
Vajaan 120 000 asukkaan Wilmingtonin asukkaita on kehotettu lähtemään Suomen aikaa perjantaina rantautuvan Florencen jaloista turvaan. Evakuoinnit eivät kuitenkaan ole täällä pakollisia, niin kuin ympäröivillä rantapaikkakunnilla, koska kaupungin keskusta on mäen päällä. Vesi nousee lähes varmasti rantabulevardille.
Campbell painottaa, että kaupunkiin jäävät asukkaat ottavat tietoisen riskin.
– Me poliisit siirrymme itse sisätiloihin turvaan, kun tuulet voimistuvat hirmumyrskyn tasolle. Siinä vaiheessa, kun tuuli nousee huippulukemiin ja on 74 mailia tunnissa ( 120 km/h), kukaan ei tule enää hätänumerosta auttamaan, Campbell muistuttaa.
Lumimyrskyistä hirmumyrskyyn
Koiraansa ulkoiluttava Kathy Wells sanoo olevansa vaaroista tietoinen. Hän uskoo silti olevansa ydinkaupungin kerrostaloasunnossa paremmassa turvassa kuin kotiseudullaan Fayettevillessa, joka sijaitsee noin 150 kilometriä sisämaahan päin.
– Siellä tulee tasamaalla vakavia tulvia ja sähköt menevät heti poikki ties kuinka pitkäksi ajaksi, hän perustelee päätöstään jäädä.
Pohjoisesta Massachusettsista puoli vuotta sitten kaupunkiin muuttaneet Dan ja Sally Abugov viettävät myrskyn naapureidensa luona samasta syystä.
Sally ja Dan Abugov muuttivat Yhdysvaltojen pohjoisosasta vajaa vuosi sitten Wilmingtoniin, Pohjois-Carolinaan päästäkseen eroon lumimyrskyistä. Nyt he odottavat kotonaan hurrikaanin saapumista. He uskovat talonsa kestävän tuulet ja ovat varustautuneet iltaan kynttiöin ja aikovat viettää iltaa naapureidensa kanssa.Nina Svahn / YleKathy Wells arvelee, että koko vuoden ajan säätila on ollut eriskummallinen eikä hurrikaani ole yllätys. Hän aikoo jäädä kotiinsa ja lähti kävelemään rantaan arvioidakseen kuinka paljon vedenpinnan yläpuolella hänen kotinsa on.Nina Svahn / Yle
– Täällä olemme kaupungin hallintokorttelissa, joten ehkä sähkötkin saadaan nopeammin takaisin, Sally järkeilee.
– Muutimme tänne paetaksemme pohjoisen lumimyrskyjä ja tässä sitä ollaan, toisenlaisen myrskyn edessä, Abugovit naureskelevat.
He kertovat tuntemuksenaan, ettei Florence tunnu pelottavalta, ainakaan vielä.
