Neurotieteiden ja psykologian opiskelijat ympäri maailmaa tuntevat tapaus Phineas Gagen. Lääketieteen kannalta Yhdysvaltain Vermontissa 13. syyskuuta 1848 tapahtuneella räjähdysonnettomuudella on tärkeä historiallinen merkitys.

Tuona päivänä kuusikiloinen, 110 cm pitkä ja 3,2 cm leveä rautatanko sinkoutui Phineas Gagen poskesta sisään.

Alta päin lentänyt tanko lävisti Gagen pään, mursi pääkallon laen ja jatkoi matkaansa. Se löytyi 25 metrin päästä verisenä.

Selälleen räjähdyksen voimasta lentänyt rautatieyhtiön työnjohtaja Gage oli hetken päästä tajuissaan, pystyi puhumaan ja ottamaan jopa askelia.

Tampereen yliopistossa kognitiivista neurotiedettä opettava professori Jari Hietanen tietää, että tapaus Gage on edelleen taattua oppimateriaalia.

– Ensinnäkin tapaus oli tietenkin aika raflaava, että joku saa metallitangon päänsä läpi ja jää henkiin. Sitähän on myöhemmin rekonstruoitu ja siitä on hienoja kuvia. Oppikirjoissahan oppilaiden mielenkiinto saadaan hyvin heräämään tällaisen raflaavan esimerkin avulla.

Otsalohkoista se saattoi johtua

Syyskuisen onnettomuuden jälkeen Gage vietti kymmenen viikkoa sairaalassa. Kallon luiden lisäksi hoitoa vaativat kasvojen ja käsivarsien palovammat. Toipumisaika oli luultua pidempi.

Seuraavana keväänä Gagen vasemman silmän puolella havaittiin halvaus. Muutoin mies näytti hyvältä. Häntä tuntemattomat eivät havainneet hänessä mitään muuta outoa.

Phineas Gage oli tarkan miehen maineessa, kun rautatietä Cavendishin lähellä Vermontissa rakennettiin. Onnettomuuden jälkeen hän sai kuitenkin potkut.

– Onnettomuus vaikutti sosiaaliseen käyttäytymisen ja emootioiden kontrollointiin. Phineas Gagen persoonallisuus muuttui kokonaan. Mitä olen lukenut, niin hän olisi työtehtävistään selvinnyt. Kognitiiviset toiminnot jäivät verraten ehjiksi, mutta hänestä tuli holtiton, yliseksuaalinen ja juopottelija. Se oman elämän ohjaus katosi ihan kokonaan, professori Jari Hietanen muistelee.

Onnettomuus oli tuhonnut Gagen aivojen otsalohkojen alimmaiset osat. Nykyään tiedetään, että otsalohkot ovat tärkeitä tunteiden säätelyssä.

Mutta ennen Gagen tapausta ei tiedetty, että päävammoilla voisi olla yhteyttä tunteiden ja sosiaalisten tilanteiden hallintaan.

Syksyllä 1849 Gage kutsuttiin Harvardin lääketieteellisen koulun vieraaksi useamman viikon ajaksi. Sen ajan huippulääkäreistä koostunut Boston Society for Medical Improvement -yhdistys pääsi tutustumaan mieheen huolella.

Helsingin yliopiston tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski sanoo, että Phineas Gagen tarina on alkanut elää omaa elämäänsä. Ja se tarina saattaa olla vakuuttavampi kuin tapauksen tosiasiat.

– Väittäisin, että tätä tarinaa on tulkittu aika valikoivasti. Anekdootit ovat kasvaneet faktoiksi. On suoraviivaisesti ajateltu, että tämä tapaus tukee tiettyjä neurotieteellisiä hypoteesejä. Ei ole pohdittu vaihtoehtoisia selityksiä Gagen käyttäytymisen muutoksille.

Itseään esittelevä kummajainen

Phineas Gagesta tuli elävä näyttelyesine. Hän elätti itseään esiintymällä muun muassa Barnum´s American -museossa Broadwaylla New Yorkissa.

Gage markkinoi itseään myös muualla Yhdysvaltain luoteisosissa. Kuuluisuutta pääsi tapaamaan pääsymaksua vastaan.

Vuonna 1852 Gage kutsuttiin Chileen ajamaan säännöllistä reittiliikennettä hevosvaunuilla. Kesällä 1859 Gagen terveys alkoi pettää ja hän palasi Yhdysvaltoihin.

Phineas Gage kuoli mahdollisesti epileptiseen kohtaukseen toukokuun 21. päivänä 1860. Seitsemän vuotta myöhemmin Gagen pääkallo kaivettiin haudasta tutkimuskäyttöä varten.

Phineas Gagen tarina tunnetaan kaikkialla. Vakuuttavan tarinan vuoksi opiskelijat muistavat ehkä liiankin hyvin, miten ja miksi tarkasta miehestä tuli holtiton.

Tieteen- ja teknologiantutkimuksen professori Petri Ylikoski sanoo, että vaikka yleisempi neurotieteellinen hypoteesi saattaa olla tosi, tällainen yksittäinen historiallinen anekdootti ei ole oikea pohja teorian arvioimiseen.

– Tapaus on opettava esimerkki siitä, kuinka hyvä tarina vie meidät mukanaan ja saa unohtamaan sen pohtimisen, kuinka vahvaa on teoriaa tukeva varsinainen todistusaineisto.

Yle avasi verkossa julkaistuihin uutis- ja ajankohtaisjuttuihin loppukeväästä kommentoinnin mahdollisuuden. Viimeisten neljän kuukauden aikana kommenttien määrä on lisääntynyt uutisten keskusteluosiossa reippaasti.

– Keskustelu oli alkuun hiljaista, mutta ihmiset löysivät sen pariin nopeasti. Nyt kommentteja tulee kuukausitasolla kymmeniätuhansia ja osallistujia on jo yli 5 000, kertoo keskustelua moderoiva toimittaja Tuomo Björksten Yle News Labista.

– Kaiken kaikkiaan projekti on lähtenyt hyvin käyntiin.

Keskustelu avattiin toukokuussa vaiheittain: kaikkia juttuja ei avattu kerralla. Björksten on tyytyväinen siihen, kuinka nopeasti käyttäjät ovat löytäneet keskustelun pariin.

Viime päivinä keskustelu on käynyt vilkkaana esimerkiksi jutuissa, joissa käsitellään työssäkäyviä köyhiä ja itsemurhan ehkäisemistä Suomessa.

Tavoitteena saada keskustelu kaikille alustoille

Keskustelua voi käydä tällä hetkellä Yle Uutisten selainversiossa sekä Yle.fi-sovelluksessa. Tavoitteena on, että keskustelu olisi pian käytössä kaikilla Ylen alustoilla – myös Ylen Uutisvahdissa ja Yle Urheilun puolella.

Sisältöjä voi kommentoida Yle Tunnuksella. Tunnuksia on tällä hetkellä rekisteröitynä 978 500.

Keskustelua valvoo nykyisellään pääasiassa tekoäly. Se yrittää parhaansa mukaan tunnistaa, mitkä kommentit sopivat julkaistavaksi. Koska kone voi tehdä virheitä, keskusteluja seuraavat ammattitoimittajat.

Tavoitteena on, että toimittajat voisivat käyttää aikaa syvälliseen keskusteluun yleisön kanssa juttuaiheista jo ennen kuin riviäkään on kirjoitettu tai välittömästi jutun julkaisun jälkeen. Kone hoitaa käytännön moderointityötä, ja ihminen keskittyy olennaiseen.

Keskustelut ovat kulkeneet pääasiassa asiallisilla poluilla ja sivistyneessä hengessä. Björksten kertoo yllättyneensä siitä, että keskustelu Ylen uutissivustoilla on pääosin tasokkaampaa kuin Ylen Facebook-sivulla, vaikka Ylen omilla sivuilla keskustella voi anonyymisti.

– Lukijat jakavat asiantuntemustaan ja välillä tulee vastaan sen tyyppisiä kirjoituksia, mitä tekisi mieli nostaa enemmänkin esille, Björksten sanoo.

Päätoimittaja Räisänen: Yleisö on löytänyt keskustelut

Yle Uutisten ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisäsen mukaan keskustelujen avaaminen on lähtenyt liikkeelle lupaavasti: yleisö on löytänyt keskustelujen äärelle.

– Toimittajamme opettivat kevään ajan keinoälyä moderoimaan keskusteluja niin, että ne pysyvät asiallisina, vaikka väittely olisi kipakkaakin.

– Yllättävän hyvin keinoäly on hommassaan pärjännyt. Sisällöllisesti antoisimpia ovat olleet sellaiset keskustelut, joihin jutun kirjoittanut toimittaja on osallistunut itse, tai mukaan on pyydetty aiheeesta hyvin perillä olevia asiantuntijoita.

Räisäsen mukaan keskustelu ja vuorovaikutus yleisön kanssa ovat koko ajan tärkeämpi osa journalismia. Yksisuuntainen "norsunluutornista päivää" -toimitustyö ei ole enää tätä päivää, Räisänen sanoo.

– Toimittajat voivat saada keskustelusta parempia juttuideoita ja näkökulmia aiheisiin kuin olisivat konsanaan itse keksineet.

– Uskomme, että aktiivinen vuorovaikutus yleisön kanssa kaiken kaikkiaan parantaa journalismin laatua. Lisäksi haluamme tarjota yleisölle mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista teemoista keskenään.

Sosiaalisessa mediassa keskustelu helposti kärjistyy: monella on kokemuksia tahallisesta väärinymmärtämisestä ja asiakeskustelun muuttumisesta henkilöön meneväksi solvaamiseksi.

– Me pyrimme rakentamaan sellaista keskustelualustaa, jossa pysytään asiassa ja erimieliset voivat keskustella ja väitellä tiukastikin, mutta toisiaan kunnioittaen. Parhaassa tapauksessa eri tavoin ajattelevat voivat alkaa ymmärtää toisiaan paremmin, Räisänen sanoo.

Mikäli haluat osallistua keskusteluun Ylen palveluissa, tarvitset siihen Yle Tunnuksen. Tämä video opastaa Yle tunnuksen tekemisessä. Kommentointi onnistuu Yle Uutisten selainversiossa ja Yle.fi-sovelluksessa.

Lue lisää:

Yle avaa nyt massoittain uutisjuttuja keskustelulle – palvelun asiallisuutta vaalimaan pestattiin keinoäly

Uutisvideot: Luo Yle Tunnus

Valtiovarainministeriö ennustaa työttömyysasteen putoavan ensi vuonna 6,9 prosenttiin. Tieto putkahti esiin Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) tiedotustilaisuudessa, vaikka VM:n piti julkaista tarkoin varjeltu tieto vasta perjantaina.

TVR:n toimitusjohtaja Janne Metsämäki pahoittelee tapahtunutta.

– Tässä on meillä tapahtunut virhe. Meidän käytössämme ollut luku on ollut siellä (tiedotustilaisuudessa) esillä. Sen enempää en kommentoi, Metsämäki kertoi STT:lle.

Asiasta ensimmäisenä kertoneen Helsingin Sanomien mukaan valtiovarainministeriö ennustaa, että vuonna 2020 työttömyysaste putoaa edelleen 6,6 prosenttiin. Vielä kesällä valtiovarainministeriö ennusti, että työttömyysaste laskisi ensi vuonna 7,5 prosenttiin.

Seinäjokelaisella Lenni Saarella, 13, on kirkas tavoite. Hän haluaa tulla isona e-urheilijaksi. Tällä hetkellä hän treenaa, siis pelaa, maailmanlaajuisesti supersuosittua Fortnite-peliä useita tunteja viikossa.

Kotona Saaren peliaika on rajattu tuntiin päivässä, mutta hän saa myös käydä pelaamassa useamman tunnin kerrallaan Seinäjoelle kesäkuussa avatulla SJK eSportsin luotsaamalla pelisalilla.

Lennin isä Matti-Pekka Saari hyväksyy harrastuksen niin kauan, kun koulu ei siitä kärsi.

Isällä itsellään on vankka pelitausta, joten ymmärrystä tuntuu löytyvän senkin kautta.

– Pelaaminen on tänä päivänä paljon hyväksytympää kuin vaikkapa 25 vuotta sitten, Matti-Pekka Saari pohtii tuodessaan poikansa pelisalille.

E-urheilun veteraanin vinkit

Seinäjokelainen e-urheiluveteraani Matteus Markko pelasi ulkomaalaisessa Counter Strike -joukkueessa kilpaa muutaman vuoden. Nyt hän tekee töitä terveydenhoitoalalla, mutta muistelee kilpavuosiaan hymynkare huulilla.

Markko aloitti kilpapelaajana jo lukioikäisenä ja pelasi neljän vuoden ajan armeijaan saakka. Kun hänen inttivuotensa aikana julkaistiin uusi CS-versio, Markko koki jääneensä peliskenessä sen verran jälkeen, että päätti lopettaa.

Kymmenessä vuodessa e-urheilussakin on tapahtunut paljon.

– Nykyään on tosi tarkkaa esimerkiksi se mitä syöt, minkä verran lenkkeilet ja käyt kuntosalilla. Silloin kun itse pelasin, sovittiin vain kellonajat koska harjoitellaan, eli paljon on ala muuttunut, Markko pohtii.

E-urheilun nuorille toivoille veteraanipelaajalla on muutama vinkki.

– E-urheilijaksi nouseminen vaatii tunteja, tunteja ja tunteja, niin kuin missä tahansa muussakin asiassa. Kehittyminen ei tapahdu hetkessä. Koneelle ei saa unohtua, vaan pitää harrastaa muutakin liikuntaa. Kannattaa pitää huoli ystävistä ja syödä säännöllisesti. Joillekin nämä ovat itsestäänselviä asioita, mutta hyvä pitää mielessä, Markko hymyilee.

Realistinen haave?

E-urheilu eli kilpailullinen videopelien pelaaminen on suositumpaa kuin koskaan. Menestyvimmät pelaajat tienaavat huipulla jo miljoonia. Tämä voi houkutella myös nuoria haaveilemaan ammatista e-urheilijana.

Harrastajista kuitenkin vain murto-osa nousee huipulle asti.

– Aina kannattaa kuitenkin tehdä työtä sen eteen, missä haluaa menestyä. Joskus se tuottaa hedelmää. Pelaamiseen kannattaa panostaa kilpailullisesti varsinkin silloin, kun huomaa olevansa lahjakas, toteaa Suomen Elektronisen urheilun liiton puheenjohtaja Joonas Kapiainen.

Julkisten toimijoiden tukea kaivataan lisää

E-urheiluun panostetaan jo yhteiskunnallisesti esimerkiksi valmentaja- ja pelaajakoulutusten sekä eSports-keskusten kautta. Luomalla rakenteita harrastamiselle, pyritään kasvattamaan myös kilpailullista pelaamista.

– Keskustelua olisi hyvä käydä myös paikallistasolla julkisten toimijoiden ja yritysten välillä, eli siten, että ne tukisivat toisiaan tällaisen kasvun tiellä. Se hyödyttää molempia osapuolia, sanoo Joonas Kapiainen.

SJK eSportsin tapahtumatuottaja Mikko Jokipiin mielestä myös Seinäjoella olisi asiassa kirittävää.

– Esimerkiksi naapuripaikkakunnalla Kurikassa on parissakin nuorisotilassa eSports-puitteet nuorille, mutta Seinäjoella ei. Tietokoneita on toki ollut jo vuosikymmeniä eri paikoissa, mutta ne ovat pääasiassa nettiselailua varten, ei kilpapelaamisen harjoittelua varten, Jokipii toteaa.

Lahjakkuus tulisi huomioida

Suomi on jo Suomen elektronisen urheilun liiton mukaan yksi e-urheilun huippumaista.

– E-urheilun paikallistoiminta, pelaajapolku, valmentajapolku, joukkueiden rakentaminen – tämä kaikki rakentaa sitä tapaa, miten lahjakkaista nuorista voi tulla ammattilaisia. Vanhempien tulisi tukea harrastusta, kun nuori osoittaa lahjakkuutensa. Kaikista ei tule huippuja, mutta jos lahjoja on, kannattaa laittaa vähän tikkua ristiin sen eteen, Joonas Kapiainen muistuttaa.

Kapiainen toivookin vanhempien tutustuvan paremmin pelimaailmaan, jossa lapsi viettää paljon aikaa. SJK eSportsin tapahtumatuottaja Mikko Jokipii tapaa ilokseen pelisalilla usein myös vanhempia.

– Meillä käy paljon vanhempia, jotka selkeästi ymmärtävät nuorten kunnianhimon tässä lajissa ja näkevät, että fasiliteettien ja mahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeää, Jokipii sanoo.

Meillä käy paljon vanhempia, jotka selkeästi ymmärtävät nuorten kunnianhimon tässä lajissa ja näkevät, että fasiliteettien ja mahdollisuuksien tarjoaminen on tärkeää. Mikko Jokipii

Kuntosalityyppisesti kuukausikortilla toimiva pelisali perustettiin Seinäjoelle myös siksi, että nuoret saisivat mahdollisuuden tehdä sitä, mitä haluavat – siis pelata.

Vaikka 13-vuotiaalla Lenni Saarella on kova tavoite päästä e-urheilun ammattilaiseksi, pysyvät jalat tiukasti maassa.

– No siis en mä mikään maailman paras vielä ole, mä olen sellainen normaali keskimääräinen pelaaja. Kyllä mä pystyn pari matsia voittamaan, mut en voita vielä satoja matseja niin kuin jotkut pelaajat, seiskaluokkalainen toteaa ja iskee luurit takaisin päähänsä.

Lisää aiheesta: Oletko pelifriikki vai täysi ummikko? Testaa, ymmärrätkö pelien sanastoa

EU:n komissio esittää Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohikiintiöksi noin 105 000 lohta, mikä on 15 prosenttia tätä vuotta enemmän.

Kansainvälinen merentutkimusneuvosto ICES esittää, että lohikiintiötä määriteltäessä huomioitaisiin myös salakalastuksen ja Puolan väärin raportoidun kalalajin osuus, mikä laskisi kiintiön 63 300 loheen.

Merentutkimusneuvoston näkemystä kannattavat esimerkiksi Tornio-Muoniojokiseura ja Suomen luonnonsuojeluliitto.

Pitääkö syyttömien kärsiä?

Sinänsä komission esitys perustuu ICES:n tieteellisessä neuvossa esitettyihin lukuihin. Se ei vain huomioi erityisesti Puolassa tapahtuvaa lohien ilmoittamista taimenina, jolloin lohen saalistilastot vääristyvät. Lisäksi komissio ei huomioi arvioita raportoimattomasta saaliista eli salakalastuksesta.

– Komission mielestä kyseessä on valvonnallinen ongelma, joka liittyy laittomaan kalastukseen, arvioi maa- ja metsätalousministeriön kalatalousneuvos Risto Lampinen.

Lampinen kertoo, että Suomen ammattikalastajat ovat komission näkemyksen kannalla.

– Heidän mielestään laiton kalastus pitää kitkeä pois, jotta sääntöjä noudattava ei joudu kärsimään, hän kertoo.

Suomi ajaakin EU:ssa välitöntä valvonnan tehostamista ja laittoman kalastuksen eliminointia.

– Tässä komissio on avainasemassa. Suomella ei ole itsellään mahdollisuuksia puuttua Puolan kalastuksenvalvontaan, Lampinen toteaa.

Ikävä puoli asiassa on se, että vaikka liikakalastus johtuu laittomuuksista, lohikannat ovat silti uhattuina.

Suomi tavoittelee komission ehdotusta merkittävästi pienempää lohen kalastuskiintiötä

Lohikiintiön määrittämisessä ollaan oltu vastaavassa tilanteessa jo noin kymmenen vuotta. Pitkään tilanne näytti kulkevan kohti ratkaisua.

– Toissa vuoteen asti laittoman kalastuksen arvioitiin vähenevän niin, että se olisi loppunut joko tänä tai ensi vuonna. Viime vuonna tilanne kuitenkin muuttui ja laitonta kalastusta arvioidaan nyt olevan merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin, Lampinen kertoo.

Todennäköisesti komission esitys ei kuitenkaan ole lopullinen sana kiintiössä.

– Joka vuosi Suomen ja Ruotsin aktiivisuuden ansiosta kiintiötä on saatu vähän alemmaksi, Lampinen sanoo.

Lampisen mukaan viime vuonna komissio esitti suunnilleen saman kokoista kiintiötä, mutta kiintiöksi tuli lopulta reilu 91 000.

Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt komission esityksestä lausuntoja. Lausuntoaika päättyi keskiviikkona. Suomen lopullisesta kannasta kiintiöön päättää eduskunta.

Nuorten, alle 18-vuotiaiden merkittävimmäksi terveysongelmaksi on Suomessa noussut mielenterveyden häiriöt.

– Yksittäisistä ongelmista mielialan lasku ja masennus ovat yleisimpiä vaivoja, sanoo Tyksin nuorisopsykiatrian vastuualueen ylilääkäri Kim Kronström.

Arvioiden mukaan noin joka kymmenes nuori tarvitsisi apua ongelmiinsa, puolet heistä erikoissairaanhoidon palveluja.

Tilanne samankaltainen koko maassa

Nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon kasvu on maanlaajuinen ilmiö. Näin on tapahtunut Turussakin.

– Turun nuorisopsykiatrian poliklinikalle tulee 15–20 lähetettä viikossa. Määrä on parissa vuodessa tuplaantunut, Kim Kronström sanoo.

Tutkimusten mukaan nuoret eivät voi aiempaa merkittävästi huonommin, mutta lähetteitä kirjoitetaan enemmän. Kronströmin mukaan asiaan voi olla kaksi selitystä.

– Häpeä, joka on liittynyt mielenterveyden ongelmiin, on vähentynyt ja nuoret hakevat helpommin apua. Toisaalta mielialaoireita tunnistetaan helpommin ja lähettämisen kynnys on laskenut.

Nuoret joutuvat jonottamaan hoitoon Turussa

Lähetteiden määrä Turussa on kasvanut sitä tahtia, että poliklinikka on ruuhkautunut. Hoitajat tapasivat nuoria aiemmin kerran viikossa, nyt vastaanottoaikojen väli on kolme viikkoa.

Nuorta ei pysty tapaamaan niin usein kuin olisi hoidon kannalta tarpeen. Riikka Suomi

Psykiatriaan erikoistunut sairaanhoitaja Riikka Suomi on työskennellyt parikymmentä vuotta Turun nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Hänen mielestään tilanne on hankala.

– Minä koen, että hoitotyö kärsii.

Tällä hetkellä nuorisopsykiatrian klinikan yhdellä hoitajalla saattaa olla potilaana sata nuorta.

– Se tarkoittaa sitä, että nuorta ei pysty tapaamaan niin usein kuin olisi hoidon kannalta tarpeen, Riikka Suomi sanoo.

Psykiatrisista sairaanhoitajista toivotaan apua

Tilanne Turussa on pahempi kuin muualla Varsinais-Suomessa. Kaupunki aikookin palkata kymmenen psykiatrista sairaanhoitajaa kouluihin. Ajankohta on vielä auki, mutta päätös tehtiin kesäkuussa.

Psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamista kouluihin ehdotti viime talvena nuorisopsykiatrian professori Mauri Marttunen. Monissa kaupungeissa näin on jo tehtykin, esimerkiksi Raisiossa ja Tampereella. Myös Espoossa masennuksen hoitoa on tarjottu jo kouluilla.

Psykiatristen sairaanhoitajien avulla on tarkoitus omalta osaltaan vähentää erikoissairaanhoitojen ruuhkia, joita on syntynyt eri puolille Suomea. Ruuhkaantumisesta on raportoitu kaikista sairaanhoitopiireistä.

Mauri Marttusen mukaan kokemukset ovat olleet hyviä niillä alueilla, joilla on palkattu psykiatrisia sairaanhoitajia kouluterveydenhuoltoon.

– Mitä aikaisemmin nuoret saavat apua, sitä helpompi heidän ongelmiaan on hoitaa, Marttunen sanoo.

Kim Kronström pitää psykiatristen sairaanhoitajien palkkaamista Turun kouluihin ehdottoman hyvänä asiana.

– Ajatus on, että isompi osa näistä mielenterveyshäiriöistä voitaisiin hoitaa koulussa ja vain hankalimmat tapaukset päätyisivät erikoissairaanhoitoon.

Häpeä, joka on liittynyt mielenterveyden ongelmiin, on vähentynyt. Kim Kronström

Paineet kovat jo kouluissa

Eija Tammisto on toiminut 25 vuotta äidinkielenopettajana Turun Puolalan koulussa. Tänä aikana moni asia on muuttunut. Työtahti yhteiskunnassa on kiristynyt, ja myös oppilailta vaaditaan yhä enemmän.

Tammisto korostaa, että välillä voi ottaa vähän rennommin.

– Jos annettaisiin enemmän aikaa ihan kaikenlaisten asioiden tekemiseen eikä oltaisi niin suorituspainotteisia. Vanhempien ja lasten elämään pitäisi jäädä enemmän aikaa yhdessäoloon.

Tammistonkin mielestä yksi asia on selvästi muuttunut: nuoret eivät häpeä mielenterveysongelmiaan samaan tapaan kuin aiemmin.

Opettajalle saatetaan avautua vaikka kesken koulupäivän.

– Osa on hyvinkin avoimia. Oppilaat saattavat kertoa ihan luokassa, minkälaisia oireita heillä on ja minkälaista apua he saavat.

Lukiolaiset uupuvat aiempaa enemmän

Nuorten yleisimmät mielenterveysongelmat, masennus ja ahdistus, ovat erityisesti tyttöjen riesa.

Tyttöjen oireilu onkin lisääntynyt poikia enemmän, mutta syytä ei tiedetä. Esimerkiksi Turun nuorisopsykiatrian potilaista tyttöjä on kaksi kolmasosaa.

– Voi olla, että yhteiskunnassa on tapahtunut jotain, jonka vuoksi tyttöjen masennus ja ahdistusoireet ovat lisääntyneet. Mielialaoireet liittyvät aika paljon siihen, kokeeko itsensä riittäväksi, Kim Kronström pohtii.

Psykiatriaan erikoistuneen sairaanhoitajan Riikka Suomen mielestä nykynuorten mielenterveysongelmat ovat entistä monimutkaisempia.

– Usein tuntuu, etteivät perinteiset diagnoositkaan aina oikein istu, Riikka Suomi sanoo.

Suomen mukaan erityisesti koulu aiheuttaa nuorille monenlaisia paineita. Esimerkiksi itseohjautuvuus ei sovi toisille kovinkaan hyvin.

– Turun nuorisopsykiatrian poliklinikalla näkyy se, että lukiolaiset ovat aiempaa uupuneempia.

Nakertajan koulun oppilaita ei tarvitse kehottaa kahta kertaa välitunnille. Kellon soidessa oppilaat juoksevat jo pitkin koulun uudistettua pihaa.

Kumirouheinen piha joustaa kenkien alla. Koululaiset ryhtyvät pelaamaan palloa peliareenalla, keikkuvat tasapainolaudoilla, kiikkuvat erilaisissa kiikuissa ja kiipeilevät kiipeilytelineessä.

– Välitunnit ovat olleet aina suosittuja, mutta uusi lähiliikunta-alue on tuonut uuden säväyksen. Leikkialueet ovat aivan erilaisia kuin vuosi sitten, koulun rehtori Elias Rissanen kertoo.

Nakertajan koulussa on lähes 250 oppilasta, joista jokainen sai osallistua alueen suunnitteluun. Pihalle tulevat laitteet valittiin äänestämällä.

– Oppilaskunta järjesti luokissa äänestyksen laitevaihtoehdoista. Se oli oppilaille todella mielekästä, koska he saivat itse vaikuttaa lopputulokseen, sanoo luokanopettaja Tarja Arola.

5. -luokkalainen Juho-Markus Puhakka kipuaa kiipeilytornin huipulle. Se on hänen mielestään pihan paras paikka.

– Jokainen sai antaa yhden äänen jollekin laitteelle. Minä äänestin kiipeilytelinettä, koska siinä on hauska kiipeillä, Puhakka perustelee.

– Kiikut on tosi kivoja. Niissä saa aina tosi kovat vauhdit, jatkaa 2. -luokkalainen Aaro Hänninen.

Kolmosluokkalaisen Essi Alatalon luokka halusi pihalle kiipeilytelineen ja hämähäkkikeinun, molemmat löytyvät nyt koulun pihalta.

– Oli hyvä, että oppilaiden mielipidettä kysyttiin. Ei tullut sellaisia laitteita, mistä ei tykätä, Siiri Mustikkamaa ja Essi Alatalo sanovat.

Aktiivisuus kasvanut myös vapaa-ajalla

Nuorten liikkumattomuus on herättänyt huolta jo pitkään. Tällä hetkellä vain kolmannes peruskoululaisista liikkuu suositusten mukaisesti eli tunnin päivässä.

Kuten aikuiset, myös lapset ja nuoret istuvat tai ovat makuullaan yli puolet valveillaoloajastaan (UKK-Instituutti). Reippaasti tai rasittavasti he liikkuvat keskimäärin vain kymmenesosan ajasta eli alle kaksi tuntia.

Nakertajan koulun rehtori seuraa tyytyväisenä piha-alueella juoksevia koululaisia. Aktiivisuus on lisääntynyt huomattavasti, koska olosuhteet ovat parantuneet.

– Pihalla ei enää paljoa seisoskella. Oppilaille tulee päivän aikana luonnollisesti yli tunti liikkumista välitunnin aikana. Lisäksi on vielä liikuntatunnit. Lapset käyvät täällä myös ennen koulua ja vielä koulun jälkeen, joten suositus tulee monen kohdalla täyteen, Elias Rissanen kertoo.

Suomessa oli vuonna 2015 noin 750 lähiliikuntapaikkaa (Suomen Olympiakomitea). Silloin arvioitiin, että noin 600–700 koulupihaa odottaa vielä kohennusta. Tänä vuonna ainakin 39 kuntaa aikoo kunnostaa yhden koulupihan lähiliikuntapaikaksi.

Lähiliikuntapaikat ovat kaikkien maksuttomassa käytössä ja palvelevat myös muita kuin alueen koululaisia. Tämä on huomattu myös Nakertajan lähiliikunta-alueella.

– Alueen yläkoululaiset käyvät koulua keskustassa, mutta kokoontuvat peruskoulun piha-alueelle iltaisin. Viikonloppuisin perheet tulevat tänne, eli mukana ovat myös isät ja äidit, rehtori Elias Rissanen kertoo.

Suosituimmille laitteille jonotetaan

Nakertajan lähiliikunta-alue on niin uusi, että jokainen oppilas haluaa kokeilla laitteita välitunnin aikana. Hämähäkkikeinun luokse syntyy jo hieman jonoa.

– Jos tekee temppuja, meillä on aikarajat, kuinka monta saa tehdä. Sitten on seuraavan vuoro, Siiri Mustikkamaa kertoo.

Mustikkamaan mukaan liikuntaa tulee aikaisempaa enemmän, lähes huomaamatta. Juho-Markus Puhakka, Aaro Hänninen ja Essi Alatalo ovat samaa mieltä.

– Täällä on nyt enemmän tekemistä, Puhakka sanoo.

Koulupäivän aikana uudesta pihasta ei saa vielä tarpeeksi, vaan Mustikkamaa, Alatalo ja Puhakka aikovat palata sinne vielä illallakin.

– Täällä on kiva ulkoilla ja tehdä kaikkea kivaa kavereiden kanssa, Mustikkamaa sanoo.

– Me pelaamme kavereiden kanssa täällä iltaisin jalkapalloa ja heitämme frisbeetä. Kaikkien mielestä tämä uusi piha on ollut hyvä, Puhakka jatkaa.

Myrtle Beachissa Etelä-Carolinassa asuva Minna French kertoi torstaina iltapäivällä Suomen aikaa, että hän on miehensä kanssa seurannut sääkanavaa tarkkaan. Uusimmat tiedot kertovat, että hurrikaani Florence on muuttanut reittiään ja heikentyy, joten perhe päätti jäädä kotiinsa.

– Anopin perhe, joka asuu pienen matkan päässä, aikoo myös jäädä tänne. He ovat iäkkäämpää väkeä, joten olemme sitten heidän apunaan, jos sähköt ja vedet katkeavat, Minna French kertoo.

Yksi syy jäädä kotiin on myös se, että sisämaahan odotetaan ankaria tulvia, jolloin kotiinpaluu voi lykkääntyä, vaikka myrskytuulet olisivat jo laantuneet.

Kotiin varastoitu ruokaa ja vettä

French kertoo, että hän on miehensä kanssa valmistautunut siihen, että heidän on nyt pärjättävä omillaan muutama päivä.

– Olemme ostaneeet vettä ja peruselintarvikkeita, kuten säilykkeitä. Jos sähköt menevät, pitää pakasteetkin käyttää.

Minna French myöntää, että jonkin verran pelottaa.

– Pikkuisen pelottaa. Kun kyse on luonnonilmiöstä, ei tiedä mitä tapahtuu ja mikä se voimakkuus loppujen lopuksi on. Taustalla on aina se suuri tuntematon, kuvailee Minna French Myrtle Beachista Etelä-Carolinasta.

Hän toivoo, että myrsky pysyy aisoissa ja ettei nyt tule mitään ennätyshurrikaania.

Lue myös:

Yle paikalla hirmumyrskyä odottavassa Wilmingtonissa: ”Apua ei tuulen voimistuessa enää saa”

Hyrynsalmella kaikki yhtenäiskoulun 122 oppilasta ja koulun henkilökunta odottavat muuttoa pois väistötiloista. Varsinaiseen koulurakennukseen tehdään parhaillaan jo toista remonttia, joka tulee maksamaan lähes puoli miljoonaa euroa. Ensimmäinen 3,8 miljoonaa euroa maksanut peruskorjaus tehtiin vuosina 2011–2012.

Peruskorjauksen jälkeen uudistettu rakennus oli käytössä pari vuotta, kunnes oppilaiden ja henkilökunnan oireilujen vuoksi todettiin, että sisäilmassa ei ole kaikki kunnossa.

Edessä oli uusi evakkoreissu väliaikaisiin tiloihin.

Yhdeksäsluokkalaisten Aapo Rohnerin ja Eetu Kelan mielestä opiskelu väistötiloissa on sujunut hyvin, vaikka pojat kaipaavat takaisin uusiin tiloihin.

– Puolitoista vuotta olemme syöneet ruokailussa kertakäyttöastioista, joten odotamme sitä, että saamme ihan oikeat lautaset, kun muutto omaan kouluun toteutuu, sanoo Aapo Rohner.

– Opiskelutilat olisivat voineet olla paljon huonommatkin. Tosin olemme joutuneet tekemään erilaisia ratkaisuja muun muassa elektroniikkalaitteiden kanssa, jatkaa Eetu Kela.

Se oli haastavin syksy kahteenkymmeneen vuoteen, jonka olen rehtorina ollut. Veli-Pekka Mäkeläinen

Kuntien Ylelle ilmoittamien tietojen mukaan peruskoululaisista lähes 48 000 eli runsaat yhdeksän prosenttia käy opinahjoa väliaikaisissa väistötiloissa joko kokonaan tai osittain syyslukukaudella 2018. Väestöpohjaan verrattuna maakunnista pahin tilanne on Päijät-Hämeessä, jossa peruskoululaisista 20,3 prosenttia opiskelee väliaikaisissa tiloissa. Toisena tulee Lappi (17,5 %) ja kolmantena Kainuu (16,9 %).

Peruskorjauksessa ei huomioitu vanhaa ilmastointia

Kun Hyrynsalmen yhtenäiskoulun sisäilmaongelmat havaittiin kaksi vuotta sitten, vanhempien suhtautuminen oli kriittistä ja kipakkaa. Palaute oli kovaa, koska kyse oli lasten ja henkilökunnan terveydestä.

– Se oli haastavin syksy kahteenkymmeneen vuoteen, jonka olen rehtorina ollut, kertoo koulun rehtori Veli-Pekka Mäkeläinen.

Koulussa aloitettiin perusteelliset tutkimukset, ja sitä varten perustettiin sisäilmatyöryhmä.

– Suurin puute oli vanhimman koulusiiven ilmanvaihtojärjestelmän riittämättömyys, johon laajassa remontissa ei tehty muutoksia, sanoo Hyrynsalmen kunnan rakennusmestari Jouni Romppainen.

Tässä Iston koulurakennuksessa ei toimi edes kuulutusjärjestelmä. Veli-Pekka Mäkeläinen

Yhtenäiskoulu on rakennettu kolmella eri vuosikymmenellä. Vanhin siipi tehtiin 60-luvun lopulla, ja sen jälkeen on tehty kaksi laajennusta 80- ja 90-luvuilla. Kahdessa uudemmassa siivessä ilmanvaihtojärjestelmät ovat toimivia ja nykyaikaisempia.

– Vanhaan siipeen on tehty uusi ilmanvaihtojärjestelmä ja -koneisto. Luotan sen toimintaan, uskoo rakennusmestari Romppainen.

Väistötiloissa on paljon ongelmia

Hyrynsalmella koululaiset ja henkilökunta ovat olleet evakossa nyt puolitoista vuotta. Väistötiloissa toimiminen ei ole näkynyt oppilaissa tai koulun käynnissä.

– Yllättävän vähän on ollut poissaoloja. Huoltajat ovat olleet tyytyväisiä, että tilanne saatiin ratkaistua tällä tavalla, kertoo Mäkeläinen.

Hyrynsalmelaisille oli onni, että väistötiloja ei tarvinnut ripotella pitkin kylää, vaan koululaiset pääsivät saman pihan äärellä oleviin entisiin koulurakennuksiin – vanhaan lukioon ja Iston kouluun. Ongelmilta ei kuitenkaan ole vältytty. Langattomien verkkojen toimiminen on tuottanut hankaluuksia ja henkilökunnan tiedonkulku kahden talon välillä takkuilee.

– Käsityöluokat ovat vanhan koulun lähistöllä ja sinne pitää kävellä. Eikä talvella ole kaukaloa tai jäädytettyä kenttää, harmittelee yhdeksäsluokkalainen Eetu Kela.

– Tässä väliaikaisessa koulurakennuksessa ei toimi edes kuulutusjärjestelmä. Tärkeintä kuitenkin on, että peruskoulutusta on pystytty pitämään ja opetussuunnitelma on tullut toteutettua, kertoo rehtori Mäkeläinen.

Modernit tilat odottavat muuttoa

Väliaikaisissa tiloissa oleminen on kohta taakse jäänyttä elämää. Omaan kouluun on tarkoitus päästä takaisin lokakuussa.

– Pidimme koululla turvallisuusiltapäivän, jossa perehdytettiin opettajia tulevan tilanteen varalle. Olemme siihen valmiita, sanoo Mäkeläinen.

Myös oppilaat odottavat pääsyä takaisin omaan kouluun. Toisaalta joitakin asioita jäädään myös kaipaamaan väliaikaisesta koulusta. Yksi sellainen on lähellä oleva kauppa.

– Onhan se hyvä, jos aamupala unohtuu, sen pääsee nopeasti hakemaan kaupasta, naurahtaa yhdeksäsluokkalainen Aapo Rohner.

Lakiesitys irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä kuumentaa ay-liikettä ja on lisännyt painetta myös hallituksen sisällä.

Työministeri Jari Lindström (sin.) tapasi tänään toimittajia ja kertoi, että lakiesitystä viedään yhä eteenpäin. Esitys helpottaisi irtisanomista alle 20 työntekijän yrityksissä.

Nyt hallitus lukee esityksestä kirjoitettuja lausuntoja ja väittelee keskenään, miten esitystä voisi parantaa, ennen kuin se on muodollisesti valmis lähetettäväksi hallituksesta eteenpäin. Aikaa on pari viikkoa, jos hallitus haluaa lain ehtivän valmiiksi.

– Sitten kun se on hallituksen esitys, se on koko hallituksen esitys, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi tänään.

Teollisuusliitto aloitti, muut seuraavat

Ammattiyhdistysliike on hermostunut työntekijän aseman heikentämisestä. Eilen suurin työntekijäliitto Teollisuusliitto ilmoitti, että ensi viikosta eteenpäin ylitöitä ei tehdä. Metallimiehet edellä painostusta aiotaan tehostaa asteittain. Tarkkoja tietoja painostustoimien kiristämisestä liitot eivät ole kertoneet.

Työministeri pyytää, että ay-liike odottaisi.

– Toivottavasti tämä ei nyt lähde aivan lapasesta. Että maltettaisiin odottaa lopulliseen esitykseen, joka eduskuntaan menee – ennen kuin tehdään jotain toimia, Lindström sanoi.

Hän kuitenkin toteaa, että osalle liitoista ei kelpaa muu kuin esityksen vetäminen pois.

Kokoomus ei kavahda uhkailua

Lindström on pitänyt yhteyksiä työntekijäpuoleen. Hän kuitenkin sanoo, että "ulkoparlamentaariset voimat" eivät vaikuta hallituksen esitykseen. Äänensävy on eri kuin puhuttaessa esimerkiksi työlainsäädännöstä, jota Lindström kertoo valmistellun kolmikannassa.

Myös keskustan elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo tajuavansa, miksi työntekijät ovat hermostuneet.

– Totta kai ymmärrän, ja tätä keskustelua on käyty myös ay-puolelle. Vaalien läheisyyskin voi vaikuttaa mutta totta kai ymmärrän.

Sen sijaan kokoomuksen sisäministeri ja kilpailukyvystä vastaava ministeri Kai Mykkänen laskee, että esimerkiksi kymmenen vuoden perspektiivillä lakiesitys kannattaa viedä läpi, tuli tänä syksynä mitä tuli.

– Jos tänä syksynä on joitakin työtaistelutoimia, niin se ei pitkällä juoksulla ole työttömän kannalta iso asia. Iso asia on se, että pieniin yrityksiin pääsee töihin.

Kokoomuksen kanta on Ylen tietojen mukaan tiukka – tiukempi kuin hallituskumppaneiden. Vaikka muut joustaisivat, kokoomus ei näytä liikkuvan, hallituslähteet kertovat.

Teollisuusliiton eilinen ylityökieltoilmoitus sai teknologiateollisuuden toivomaan malttia syksyyn. Pienten yritysten kysymykset eivät välttämättä kiinnosta teknologiateollisuutta, sen sijaan sen jäseninä oleville suurille yrityksille työtaistelutoimet voivat tulla kalliiksi.

Suuryritysten viesti ei juuri nyt huoleta kokoomusta. Se kuuntelee nyt yrittäjäjärjestöjä, joiden toive potkujen helpottaminen on.

Hallitus päätyi kirjoittamaan lakia puolivahingossa

Lakiluonnoksen tarina alkoi kevään kehysriihestä – neuvottelusta, jossa päätetään ensi vuoden rahoista ja myös taloudenpitoon vaikuttavasta muusta politiikasta.

Kokoomus vaati hallitukselta, että nykyistä useammista asioista voitaisiin sopia työpaikoilla paikallisesti. Kun puolueet eivät saaneet sovittua asiasta, korvaukseksi piti kehittää jotain – irtisanomisen helpottaminen.

Lakiesitys pantiin tekeille nopeasti, yhdessä nuorten määräaikaisuuksia lisäävän lain kanssa. Määräaikaisuuksia koskevasta esityksestä hallitus luopui, mutta irtisanomisasiasta on pidetty kiinni.

Alunperin hallitus tavoitteli esityksellä sitä, että nykyistä useampi pääsisi töihin, kun yrittäjä tietäisi pääsevänsä tästä tarvittaessa eroon antamalla potkut.

Parantaisiko se työllisyyttä, on toinen kysymys, kuten Suomen Kuvalehden juttu yrittäjäjärjestön tekemästä kyselystä kertoo.

Dynamiikkaa työmarkkinoille

Tänään hallituksen kaikki ministerit puhuivat dynamiikasta. Enemmän väkeä sisään, enemmän ulos -liike olisi työmarkkinoille terveellistä, arvelevat ministerit.

Nykyisin potkut voi antaa sekä tuotannollisista että taloudellisista syistä tai henkilöstä johtuvista syistä.

Nämä keinot eivät hallituksen mielestä riitä pienyrittäjälle, vaan väliin tarvitaan vielä yksi konsti.

Hallituskauden loppukiire voi olla ongelma

Ylen tietojen mukaan keinoja tehdä esityksestä miellyttävämpi työntekijöille mutta tehokas yrittäjille ei ole kovin monta. Ensin harkittiin, pitäisikö kynnystä laskea niin, että vain aivan pienet yritykset saisivat irtisanoa helpommin.

Se kuitenkin sulattaisi yrittäjien ja hallituksen toivomia hyötyjä, koska laki koskisi harvempia yrityksiä. Tämä ei myöskään poistaisi ongelmaa, että eri kokoisissa yrityksissä ihmisiä kohdeltaisiin eriarvoisesti, mistä työntekijäpuoli on nurissut.

Nyt harkinnassa on, pitäisikö puuttua karenssiin, joka henkilökohtaisista syistä potkut saaneelle rätkähtää.

Hallitus kuitenkin vakuuttaa tahtoaan saada jonkinlainen yhteinen esitys eduskunnan käsittelyyn. Silloin se olisi ainakin yrittänyt toteuttaa yrittäjien toiveet.

Esityksen perustuslainmukaisuudesta hallitus ei ole täysin varma. Perustuslakivaliokunnan ruuhkaantuminen hallituskauden loppurytäkässä voi myös hidastaa esityksen käsittelyä niin, ettei se ehdi valmistua.

Lue myös: Irtisanomisen ihanuus ja kurjuus – Neljä tositarinaa potkuista ja siitä, miksi työnantaja haluaisi päästä helpommin hankalasta työntekijästä eroon

Korjattu klo 21:00 Teollisuusliiton ylityökiellon alkamisaika

Lappeenrannan teollisuusalueella toukokuussa tapahtuneessa ammuskelussa moottoripyöräkerhon kerhotilan seinään tuli yksitoista luodinreikää.

– Oli rauhallinen perjantai-ilta, ja yhtäkkiä huomasimme, että tilaa on ammuttu. Aiemmin seinissä ei ollut luodinreikiä, kuvasi oikeudenkäynnissä todistajana puhunut kerhon jäsen.

Poliisin teknistä tutkintaa tapahtumapaikalla tehnyt poliisi kertoi oikeudessa, että laukaukset on ammuttu yhdellä kertaa ohikulkeneesta autosta kohtisuoraan aitaa kohti. Aseen tehokuudesta kertoo se, että luoti läpäisi pellitetyn oven ja teki lopulta reiän tallissa säilytyksessä olleen moottoripyörän tankkiin. Luoteja löytyi lisäksi kerhotilan keittiöstä ja olohuoneesta.

Syyttäjä vaati kolmelle ampumisesta epäillylle miehelle rangaistusta murhan yrityksestä.

Ampumisesta epäillyt kiistivät syytteet. Rynnäkkökiväärillä ampunut henkilö myönsi ampuneensa viisi laukausta, mutta ei osannut selittää, mistä loput laukaukset oli ammuttu. Ampuja piti tekoa lähinnä vaaran aiheuttamisena.

Ampujan puolustuksen mukaan kyseessä ei ollut murhan yritys vaan pikaistuksissa tehty teko, jonka tarkoituksena ei ollut tappaa ketään vaan lähinnä pelotella. Ampumisen taustalla oli paria tuntia aiemmin Imatralla pubin pihalla sattunut väkivallanteko, jonka kohteena ampuja itse oli.

Muut kaksi syytettyä kiistivät syytteet kaikilta osin. Puolustuksen mukaan heillä ei ollut ennakkoon tietoa ampumisesta, vaikka olivatkin autossa, josta laukaukset ammuttiin.

Tapahtumien rekonstruktio videolla

Oikeudessa nähtiin torstaina valvontakameroiden tallenteita sekä poliisin tekemä rekonstruktiovideo. Puolustuksen mielestä video osoitti, että tien ja rakennuksen välissä oleva korkea lauta-aita esti tähdätyn ampumisen kerhorakennusta päin.

Syyttäjä vaati kaikille kolmelle syytetyille yli yhdeksän vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta ja heidän pitämistään edelleen vangittuina. Käräjäoikeus ei kuitenkaan katsonut tähän olevan enää tarvetta vaan vapautti syytetyt odottamaan lokakuun puolivälissä annettavaa kansliatuomiota.

Etelä-Karjalan käräjäoikeus käsitteli kaikkiaan 11 syytekohtaa sisältävää juttuvyyhtiä kahden päivän ajan. Oikeudenkäynti järjestettiin turvallisuussyistä poikkeuksellisesti Kouvolassa.

Britannian brexit-ministeri Dominic Raab uhkaa, että EU ei tule saamaan Britannialta sovittua 39 miljardia puntaa, mikäli brexit-sopimusta ei saada aikaiseksi.

EU:n tiedottaja puolestaan vastasi Raabin uhkailuun sanomalla, että 39 miljardista punnasta on jo sovittu, eikä tätä sopimusta tulla enää avaamaan.

Raab ei kuitenkaan BBC:n haastattelussa tarkentanut sitä, miten paljon vähemmän Britannian EU:lle maksaisi. Hän kuitenkin sanoi summan olevan "huomattavasti" sovittua pienempi.

Raab sanoi, että summasta pitäisi neuvotella uudestaan siinä tapauksessa, että niin sanottu "no deal brexit" toteutuu, eli Britannian ja EU:n välille ei synny minkäänlaista sopimus maan EU-eron ehdoista.

Lue myös:

Brexit-sopassa kuplii: Sopimus parissa kuukaudessa, huippukokous marraskuussa?

Analyysi: Brexit on niin umpisolmussa, että nyt tarvittaisiin yllättävä käänne – ilman sitä erosta voi tulla kaoottinen

Yhdysvaltain ilmavoimien 53. säätiedustelulaivueen lentäjistä käytetään lempinimeä "hurrikaaninmetsästäjät".

Lempinimi tulee siitä, että lentäjien tehtävänä on lentää hirmumyrskyjen sisään ja kerätä sieltä tietoa, joita sääsatelliiteilla ei saada.

Heidän työnsä on ensijaisen tärkeää, kun viranomaiset ennustavat hirmumyrskyjen reittiä, nopeutta ja voimakkuutta.

Työ on vaarallista epävakaiden sääolosuhteiden johdosta. Vuoden 1943 jälkeen, jolloin lennot aloitettiin, 53 "hurrikaaninmetsästäjää" on kuollut työssään.

Aiheesta muualla:

Washington Post: We asked a Hurricane Hunter what it’s like to fly into a storm like Florence. Here’s what he said.

Business Insider: The Army's 'Hurricane Hunters' that just flew through Hurricane Florence started as a dare.

Maailman ilmastopäästöt on mahdollista puolittaa vuoteen 2030 mennessä, ilmenee San Franciscon Global Climate Action Summit -ilmastohuippukokouksessa torstaina julkaistusta selvityksestä.

Selvityksen mukaan tavoitteeseen pääseminen vaatii kuitenkin tiukkoja toimia, kuten "johdonmukaista politiikkaa, laaja-alaista ilmastojohtajuutta ja digitaalisen vallankumouksen valjastamista vähähiilisyyden ajuriksi".

Selvitystä on Suomesta ollut mukana rahoittamassa Sitra, yhteistyössä muun muassa ympäristöajatuspajojen verkoston Future Earthin kanssa.

Selvitys tutkii eri osa-alueilla tarvittavat toimet kasvihuonekaasupäästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Osa-alueet ovat energia, maatalous ja ruuantuotanto, teollisuus, rakennukset ja liikenne.

Selvityksen mukaan sähköntuotannon energiamurros voi seuraavan vuosikymmenen aikana tapahtua huomattavasti ennusteita nopeammin, kun uusiutuvien halpa hinta työntää fossiiliset polttoaineet ulos markkinoilta.

Tähänkin vaaditaan tiukkoja poliittisia toimia.

Digitaalinen vallankumous saattaa olla ratkaisu vähähiiliseen maailmantalouteen siirtymisessä, raportti kertoo. Teknologiakehitys voi kattaa kolmanneksen Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista päästövähennyksistä

– Jotta voisimme selättää ilmastokriisin, meidän on jatkuvasti ylitettävä nyt mahdolliseksi ajatellun rajat. Digitaalinen vallankumous on yksi tehokkaimmista työkaluistamme. Vallankumouksesta on saatava kaikki tehot irti, ja tähän tarvitsemme johtajuutta politiikoilta, yritysjohtajilta ja meiltä kaikilta, sanoo Sitran yliasiamies Mikko Kosonen tiedotteessa.

Selvityksessä listataan 30 tapaa vähentää päästöjä. Näitä ovat muun muassa ruokahävikin vähentäminen, tuulivoima ja kiertotalous.

Toimittaja Sanna Ukkola on aina rakastanut matkustamista. Nauttinut siitä tunteesta kun saa katsoa lentokoneen ikkunoista sinistä taivasta ja matkata uuteen kohteeseen. Lentopelko alkoi pikkuhiljaa nuorena aikuisena ja meni vähitellen todella pahaksi.

– Ennen niin nautinnollinen asia toikin kauheita hetkiä elämääni.

Pelko luo kauhukuvia

Lentopelko on hyvin yleinen vaiva, josta kärsii jopa joka viides suomalainen. Pelon aiheet ovat erilaisia. Toisia ahdistaa lentokoneen ahtaat tilat tai epätietoisuus lentämisen tekniikasta.

Ukkolalle pelottavinta oli tunne kontrollin menettämisestä. Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Ukkola kertoi, että pahimmillaan hän kuvitteli jo lentokentällä kanssamatkustajiaan onnettomuuslööppeihin.

– Katsoin ympärilläni olevia ihmisiä ja mietin miltä me näyttäisimme onnettomuuden uhreina. Koneen ollessa ilmassa tuli sellainen olo, että tämä putoaa ja lähdön hetki on koittanut.

Pelon hetkellä Ukkola pystyi kuitenkin järkeilemään olevansa väärässä, koska muut matkustajat ja lentohenkilökunta olivat samassa tilanteessa aivan rauhallisia.

Hypnoosiharjoitteet auttoivat poistamaan pelon

Lentopelostaan huolimatta Ukkola on pyrkinyt elämään niin, ettei pelko ohjaa häntä ja vain kerran hän on jättänyt lentomatkan tekemättä. Silloin väliin jäivät ystävän syntymäpäivät.

Ukkola on vuosien mittaan pyrkinyt aktiivisesti eroon lentopelosta. Hän on koettanut ajatella rationaalisesti ja järkeillä pelkoa pois.

Kokeilussa on ollut vuosien aikana erilaiset kurssit, NLP-mielikuvaharjoitukset ja hypnoosi mutta lopulta apu tulikin Ukkolan ystäväpiiristä. Hypnoosiin tutustunut ystävä teki Ukkolalle harjoitteita matkan aikana.

– Sen jälkeen ei ole pelottanut.

Käänteentekevästä lomamatkasta on nyt noin vuosi, eikä lentopelko ole palannut.

Puoli seitsemän -ohjelmassa vieraillut Sanna Ukkola kertoi myös Savate -harratustuksestaan. Katso kuinka juontajat Susanna Laine ja Mikko Kekäläinen sparraavat iskuja.

Katso Sanna Ukkolan vierailu Puoli seitsemän ohjelmassa Yle Areenasta.

Uusi ajankohtaisohjelma Sannikka&Ukkola perjantaisin Yle TV1 klo 20.

Vain miehiä jäsenikseen ottava Helsingin Pörssiklubi pohtii oviensa avaamista myös naisille, kertoo Suomen Kuvalehti.

Pörssiklubin hallitus on kutsunut yhdistyksen jäsenet koolle päättämään sääntömuutoksesta, joka avaisi naisille mahdollisuuden tulla mukaan klubin toimintaan. Suomen Kuvalehden mukaan jäsenistölle lähetetyssä kutsussa kerrotaan, että uudistus poistaisi jäsenkriteereistä lisäyksen, jonka mukaan jäsenen tulee olla mies.

Sääntömuutoksen hyväksyminen vaatii kahden kolmasosan enemmistön ja se tulee hyväksyä kahdessa eri kokouksessa. Ensimmäinen jäsenkokous järjestetään 26. syyskuuta.

Helsingin Pörssiklubi on saanut jo vuosien ajan julkisuudessa osakseen kritiikkiä siitä, ettei se hyväksy naisia jäsenikseen.

Pörssiklubin valtuuston keväällä asettama työryhmä on huolissaan klubin taloustilanteesta ja julkisuuskuvasta. Vanhoja jäseniä on kaikonnut ja uusia hakemuksia on tullut vain kourallinen viime vuoteen verrattuna.

Jäsenyyttä ovat voineet hakea talouselämässä mukana olevat suomalaiset miehet, joilla on nuhteeton tausta ja vähintään kaksi suosittelijaa klubissa.

Keskuskauppakamarin vuosi sitten tekemän selvityksen mukaan naisia on pörssiyhtiöiden johdossa enemmän kuin koskaan. Pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä naisia on 27 prosenttia.

Lue myös:

DNA:n hallituksen puheenjohtaja jätti Pörssiklubin – "Siellä on paljon miehiä, joiden mielestä nykyinen linja ei ole oikein"

Pörssisäätiö aikoo irtisanoa "miesten kerhona" tunnetun Pörssiklubin vuokrasopimuksen

Pörssiklubi ei vieläkään huoli naisia jäseniksi

Torstaina 13. syyskuuta laaja sähkökatkos kello 10 aikaan keskeytti Hämeenlinnassa koko Kanta-Hämeen keskussairaalan sähkönsyötön noin minuutin ajaksi.

Sairaalan aggregaateilla toimiva varavoimajärjestelmä käynnistyi suunnitellusti, noin kymmenessä sekunnissa katkon alkamisesta.

Päiväkirurgian akustojärjestelmä ei kuitenkaan toiminut niin kuin pitäisi. Sen tarkoituksena on varmistaa, ettei leikkausvalaisinten sähkönsyötössä tule lainkaan viivettä. Katkon aikaan käynnissä oli seitsemän leikkausta, mutta kaikissa saleissa valot eivät sammuneet.

Päiväkirurgian saleissa uudet led-leikkausvalot eivät palautuneet välittömästi. Akuston ja valaisimen välillä oli teknistä häiriötä, jota nyt selvitetään, kertoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Seppo Ranta. Tapaus ei aiheuttanut potilasvahinkoja.

Järjestelmät testattu

Kaikkien leikkaussalien varmennetun sähkönjakelujärjestelmän akuston toiminta testattiin heti sähkökatkon jälkeen. Sen havaittiin toimivan, mutta viivettä ilmeni joidenkin valaisimien syttymisessä. Kaikki valaisimet tutkitaan vielä tarkemmin yhteistyössä laitetoimittajan kanssa.

Tapahtuneesta raportoidaan Valviralle niin sanottuna läheltä piti -tilanteena.

KHSHP:n johtajaylilääkäri Seppo Ranta kertoo, että esimerkiksi tähystyslaitteet ja mikroprosessoria käyttävät järjestelmät voivat sammua jo lyhyestäkin sähkökatkosta.

– Käymme läpi leikkaussaleja laajemminkin. Tänään sovimme, että selvitämme sairaalan kaikki laitteet, jotka tarvitsevat sähköä potilaan hoitoon liittyen. Arvioidaan, syntyykö merkittävä potilasturvallisuusriski, jos laitteen sähkönsyöttö hetkeksikään katkeaa.

Sairaala tekee toimenpidesuunnitelman tarvittavista toimenpiteistä.

Korjaustoimet selviävät pikapuoliin

Selvitys saataneen tehtyä aika nopeasti, joidenkin päivien aikana.

– Isompi kysymys on, millä nopeudella itse korjaustoimet voidaan tehdä. Katkottomat virtajärjestelmät vaativat aika paljon tilaa ja jäähdytysjärjestelmiä, ja niiden mahduttaminen vanhaan rakennukseen voi olla aika haastavaa.

Rannan mukaan suomalaissairaaloissa on varsin yleistä, että generaattorit käynnistyvät sähkökatkon yhteydessä.

– Siihen menee muutama sekunti, kun dieselmoottori käynnistyy ja alkaa jauhaa sairaalan kellarissa sähköä. Uusiin sairaalarakennuksiin on enemmän rakennettu katkottomia virransyöttöjärjestelmiä, jotka hoitavat generaattorin käynnistymisen muutaman sekunnin viiveen.

Täsmennetty uutisen alaotsikkoa 14.9. klo 21.30: Fingridin viestinnästä kerrotaan, että sähkökatkon syy ei ollut kantaverkossa.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se hylkäisi hallituksen esityksen saamelaiskäräjälain muuttamiseksi.

Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, ettei saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukainen neuvotteluvelvoite täyttynyt asianmukaisesti lain uudistamisprosessissa.

– Saamelaiskäräjät katsoo, että elokuun lopussa järjestetty 9 pykälän mukainen neuvottelu oli vain tekninen kuulemistilaisuus eikä täyttänyt saamelaiskäräjälain 9 pykälän tarkoitusta aidosta neuvottelusta, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Oikeusministeriö ja Saamelaiskäräjät ovat laatineet yhdessä ohjemuistion 9 pykälän mukaisesta neuvottelumenettelystä, ja onkin hyvin paheksuttavaa, ettei neuvotteluvelvoite täyttynyt eikä Saamelaiskäräjien neuvottelupyyntöihin suostuttu saamelaiskäräjälakia koskeneessa neuvottelussa, jatkaa Sanila-Aikio.

"Lakiluonnos on vastoin Suomen hallituksen ja Saamelaiskäräjien välistä yhteisymmärrystä"

Saamelaiskäräjälain toimikunnan työ seurantaryhmineen eteni talvella 2017–2018, mutta toimikunnalla oli alusta asti tiedossa työn vaativimmat kohdat, kirjoittaa Saamelaiskäräjät tiedotteessaan.

Tästä johtuen Saamelaiskäräjät irtautui neuvotteluista, mutta pääministerin kannustuksesta niitä päätettiin vielä jatkaa.

Toimikunta jätti mietintönsä lausuntokierrokselle kesäkuussa 2018.

– Tosin Saamelaiskäräjät pyysi merkitsemään toimikunnan 13. kesäkuuta pidetyn kokouksen pöytäkirjaan, että seuraavien vaalien toteuttaminen nykyisen lain pohjalta on vastoin työryhmän saamaa toimeksiantoa ja samalla myös vastoin sitä Suomen hallituksen ja Saamelaiskäräjien välistä yhteisymmärrystä, jolle työryhmän asettaminen perustui, Sanila-Aikio huomauttaa.

Saamelaiskäräjät käsittelee hallituksen esitystä kokouksessaan 24. syyskuuta

Saamelaiskäräjien hallitus katsoo, että laki Saamelaiskäräjistä on keskeisin laki saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon, itsehallinnon järjestäytymisen ja sitä kautta saamelaisten itsemääräämisoikeuden näkökulmasta.

Laki Saamelaiskäräjistä toimeenpanee saamelaisille alkuperäiskansana Suomen perustuslaissa taattuja oikeuksia. Saamelaiskäräjälain haasteet sekä muutostarpeet ovat monilta osin olleet tiedossa jopa lain säätämisestä saakka. Saamelaiskäräjien prioriteettina on ollut jo useamman vaalikauden ajan uudistaa lakia Saamelaiskäräjistä.

Saamelaiskäräjien täysistunto käsittelee hallituksen esityksen kokouksessaan 24. syyskuuta Inarissa. Valtioneuvosto käsittelee saamelaiskäräjälakiesitystä 27. syyskuuta. Valtioneuvosto päättää kokouksessaan, Saamelaiskäräjien esityksestä, joko viedä tai olla viemättä lakiluonnoksen eduskunnan käsiteltäväksi.

Yleisradio aikoo selvittää, onko kotimaisen elokuvan rahoituspäätöksiä tehtäessä syyllistytty vääränlaiseen vallankäyttöön. Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen mukaan osa elokuva-alalla työskentelevistä kokee, ettei Ylen päätöksenteko ole tasa-arvoista tai kohtuullista.

– Haluamme selvittää, pitävätkö esitetyt asiat paikkansa. Tämä edellyttää yksityiskohtaisempaa tietoa ja hieman aikaa. Luonnollisesti haluamme varmistaa, että toimintatapamme ovat kunnossa, kertoo Ylen Luovien sisältöjen johtaja Ville Vilén tiedotteessaan.

Häirintää ja epäasiallista kohtelua elokuva- ja teatterialoilla käsittelevässä selvityksessä elokuva-alalla työskentelevät ihmiset kritisoivat Yleä siitä, että "käytännössä muutama ihminen, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, voi päättää yksinään elokuvan rahoitukseen liittyvistä asioista ja jopa tekijöiden uran etenemisestä".

Yle on elokuva-alalla osarahoittaja, jonka osuus elokuvien budjeteista on keskimäärin 15 prosenttia. Yle ostaa vuosittain oikeudet noin 12 kotimaiseen pitkään elokuvaan.

– Ylen tavoitteena kaikissa sisällöissä on aina paras mahdollinen laatu ja suomalaisten hyvä palvelu. Tässä pidämme kiinni oikeudesta omaan arviointiin käsikirjoitusten, tuotantojen ja esitysoikeuksien hankinnassa, sanoo Vilén.

Selvityksessä kuullut henkilöt myös toivoivat, että Yle kantaisi nykyistä paremmin vastuuta tuotantojen toimintakulttuurista ja tekijöiden työehdoista.

Vilén huomauttaa, että Yle nosti kumppanuussitoumuksensa velvoittavuutta viime talvena. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sopimus tuotantoyhtiön kanssa voidaan purkaa, jos voidaan osoittaa, että yhtiö ei toimi esimerkiksi tasa-arvolain mukaisesti.

Lue lisää:

Ville Vilén: Kotimaisen draaman reilujen ja tasa-arvoisten käytäntöjen edistäminen on Ylelle tärkeää

Tampereen liikenteessä oli perjantaina iltapäivällä pahoja ruuhkia. Liikenne ruuhkautui ainakin osin rantatunnelin sulkeuduttua noin tunniksi.

Tunnellissa oli iltapäivällä kello 14.30 aikoihin palohälytys. Savua tuli teknisestä tilasta. Sähkökeskuksessa paloi sähkölaite, mikä savusi voimakkaasti yhdyskäytävään.

Muutama kuski yritti suljettuun tunneliin toisen paloauton perässä. Samalla kuskit aiheuttivat vaaratilanteen, sillä pelastuslaitoksen väki ajatteli tunnelin olevan suljettu. Kenellekään ei onneksi käynyt kuinkaan.

Keskustan liikenteen ruuhkautuminen hidasti myös bussiliikennettä. Ainakin Teiskontien, Pirkankadun ja Pispalan valtatien kautta kulkevat bussit ovat olleet myöhässä.