Suomalaisista YouTube-tähdistä parhaiten tienaavasta ei ole epäselvyyttä. Hän on TheRelaxingEnd-kanavan taustalla vaikuttava Lauri Puttonen, 33. Vielä seitsemän vuotta sitten hän oli työtön, mutta tienaa nyt tekemällä pelivideoita lähes 2,8 miljoonalle tilaajalle.

Puttosen tulot viime vuonna olivat 153 703 euroa.

Vaikka murskausvideoista tunnetulla Hydraulic Press Channel -kanavalla on lähes kaksi miljoonaa tilaajaa, suosio ei näy kanavaa ylläpitävän tamperelaisen yrittäjäpariskunnan tuloissa merkittävästi. Lauri Vuohensilta, 31, tienasi viime vuonna 35 237 euroa ja Anni Vuohensilta, 27, 42 426 euroa. Videoiden noustua suureen suosioon Vuohensillat vaihtoivat päivätyönsä täysipäiväiseen tubettamiseen.

Hyvää tiliä viime vuonna teki Mariieveronica eli 22-vuotias Veronica Verho, jolla on YouTubessa yli 200 000 seuraajaa. Hänen tulonsa olivat 128 026 euroa. Kasvua vuoteen 2016 on huomattavasti, sillä tuolloin hän tienasi yli 50 000 euroa. Kuusi vuotta sitten YouTube-videoita tehneen Verhon tuloja on kasvattanut työ radiojuontajana NRJ-kanavalla.

Yli 100 000 euron vuosituloihin ylsi myös Lakko eli Eric Savolainen, 25. Yli puoli miljoonaa tilaajaa YouTubessa keräävä Savolainen tienasi viime vuonna 110 568 euroa. Hänen tulonsa kasvoivat huomattavasti, sillä vuonna 2016 hän ansaitsi yli 74 000 euroa. Tulojen lisääntymiseen on varmasti vaikuttanut se, että Lakko on tuottanut myös omaa musiikkia ja juontanut omaa tv-ohjelmaa yhdessä toisen tubettajan, Herbalistin kanssa. He juontavat yhdessä myös MTV3:n Posse-ohjelmaa.

Tubettaja Jaakko Parkkali, 22, tienasi viime vuonna lähes kolme kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Lifestyle-aiheisia videoita tekevä lahtelainen tienasi 95 024 euroa, kun vuonna 2016 hänen tulonsa olivat runsaat 34 000 euroa. Parkkalin YouTube-kanavalla on vajaat 175 000 tilaajaa.

Mmiisas eli 23-vuotias Miisa Rotola-Pukkila on yksi Suomen suosituimmista tubettajista ja hän on tähän mennessä ollut myös yksi eniten tienaavista. Viime vuonna hänen tulonsa olivat 85 055 euroa. Vuonna 2016 hän tienasi yli 75 000 euroa. Hänellä on lähes 380 000 seuraajaa YouTubessa.

Yli kymmenen vuotta YouTube-videoita tehnyt Herbalisti eli 25-vuotias Juuso Karikuusi tienasi viime vuonna 83 451 euroa. Yli 300 000 tilaajalle videoita tekevän tubettajan tulot olivat vuotta aiemmin yli 69 000 euroa.

Myös musiikkiartistina tunnetuksi tullut tubettaja Arttu Lindeman, 22, on kasvattanut tulojaan. Kun vuonna 2016 hän tienasi runsaat 32 000 euroa, viime vuonna hänen tulonsa olivat 79 409 euroa.

Mansikkka eli 22-vuotias Maiju Voutilainen tekee lifestyle-aiheisia videoita ja käsittelee paljon myös mielenterveysasioita. Hänen videoillaan on 175 000 tilaajaa. Hän tienasi viime vuonna 62 581 euroa.

Viime vuonna Vuoden vloggaaja -palkinnon saaneen Roni Backin eli Roni Bäckin, 25, tulot sen sijaan notkahtivat hieman. Vuonna 2016 hän tienasi yli 46 000 euroa. Viime vuonna tubettajan tulot olivat 30 271 euroa.

Myös Soikkuu eli Sonja Hämäläinen, 27, menetti tulojaan. Arkisia askareitaan kuvaavan Hämäläisen tulot olivat viime vuonna 23 095 euroa, kun vuonna 2016 ne olivat yli 59 000 euroa.

Myös alaikäiset YouTube-suosikit nettovat hyvin videoillaan.

Tanssii tähtien kanssa -kilpailussa syksyn ajan tanssineen Tuure Boeliuksen, 17, tulot olivat viime vuonna 48 771 euroa. Yli 150 000 seuraajan kanavaa pitävän Boeliuksen tulot olivat aiemmin vain hieman yli 10 000 euroa.

Myös Pinkku Pinsku eli 16-vuotias Pinja Sanaksenaho kerää sievoiset tulot. Jo 11-vuotiaana YouTube-videoiden tekemisen aloittanut nuorten suosikki tienasi viime vuonna 50 306 euroa.

Mikkeliläinen Juha Paakkunainen nousi Etelä-Savon tuloverotilaston kärkeen myymällä vuonna 2011 hankkimansa virtuaalivaluutat. Joensuussa tuolloin asunut Paakkunainen osti muutamia satoja bitcoineja euron kappalehinnalla.

– Uutissivustojen kautta seurasin, että on tällainen valuutta, jonka arvo alkaa nousta räjähdysmäisesti. Minua kiinnosti se, miksi virtuaalivaluutta voi teknisesti toimia, sillä meillä on rahaa ollut iät ja ajat.

Paakkunainen sijoittuu valtakunnallisesti alle 30-vuotiaiden suurituloisimpien listalla yhdeksänneksi. Alle 30-vuotiaista tuhannen suurituloisimman joukkoon pääsi 32 henkilöä.

– Huomasin, että tämä pohjautuu matematiikkaan ja tiettyihin sääntöihin. Kiinnostuin siitä ja hankin kun sattui vielä olemaan muutama sata euroa ylimääräistä pankkitilillä. Puhuttiin, että arvo voi nousta rakettimaisesti, mutta varma siitä ei voinut missään vaiheessa olla.

Ainoastaan vaimo ollut tietoinen bitcoin-sijoituksista

Paakkunainen piti hankkimansa bitcoinit, mutta ei lähtenyt louhimaan niitä lisää tai käyttänyt niitä maksuvälineenä.

– Ajattelin, että voisin ostaa niillä jotain verkkokaupasta, mutta ei ollut mitään sellaista hankittavaa.

Paakkunainen myi muutaman vuoden kuluttua osan hankkimistaan bitcoineista. Tuolloin reilun 100 000 euron tulot näkyivät Pohjois-Karjalan verotiedoissa.

Muuten Juha Paakkunainen on halunnut pitänä bitcoineihin liittyvän sijoitustoiminnan omana tietonaan. Ainoastaan oma vaimo on ollut tietoinen sijoituksista.

Aikoo elää keskivertoelämää

Paakkunainen asuu tavallista nuoren perheen elämää Mikkelissä. Perhe muutti Joensuusta Mikkeliin Juvan kautta vaimon työn perässä.

Juha Paakkunainen kertoo päätyneensä sijoitusten kotiuttamiseen yksinkertaisen laskutoimituksen jälkeen.

– Keskivertosuomalainen hankkii työuran aikana noin 1,3 miljoonaa euroa. Minulle jäi verojen jälkeen tuo sama summa.

– En ole rikas, eikä tarkoitus ole ostaa pihaan Lamborghinia. Voin tehdä jatkossa jotain mielekästä kokoaikaista tai osa-aikaista työtä ja nostaa elintasoa. Tai elää nykyisillä rahoilla keskivertoelämää, Juha Paakkunainen pohtii.

Virtuaalivaluutan kotiuttamisen mies toteutti syksyllä 2017. Bitcoinien vaihtaminen euroiksi vei suomalaisen välittäjän kautta muutamia päiviä. Bitcoinin arvo ehti nousta kymmenen prosenttia noiden päivien aikana.

Virtuaalivaluutan tuomien voittojen kotiuttaminen ei ollut aivan yksinkertainen juttu.

– Verottajalle riitti se, että maksoin 34 prosentin pääomaveron, mutta pankille piti tehdä tarkka selvitys rahojen alkuperästä.

Paakkunaisen tulot olivat viime vuodelta 1 973 651 euroa.

Lue myös:

Rahan pikasiirroilla tai kryptovaluutta-sijoituksilla monimiljonääriksi? Startup-yrittäjä Alexander Hanhikoski nousi yllättäen vuoden 2017 tulokärkeen

Suomalainen entinen bitcoin-kehittäjä Martti Malmi voisi olla nyt miljardööri, mutta toisin kävi – Kryptovaluutta täyttää 10 vuotta

Tutkijat: Bitcoinin hintakupla saattoi johtua keinotekoisesta paisuttamisesta, syyttävä sormi osoittaa kryptopörssi Bitfinexiä

Merikarvialla on löytynyt jo kolme ruokaan piilotettua neulaa kahdesta eri kaupasta. Ensimmäinen neula löytyi kuukausi sitten, kaksi viimeistä lokakuun lopussa parin päivän välein.

Kriminaali- ja oikeuspsykologian dosentti Jaana Haapasalon arvion mukaan on erittäin todennäköistä, että tekijä toimii yksin, eikä asialla ole esimerkiksi kepposteleva nuorisojoukko.

– Pidän todennäköisimpänä sitä, että tekijä on aikuinen. Teko vaatii suunnitelmallisuutta, häikäilemättömyyttä ja järjestelmällisyyttä.

Haapasalon mukaan tekijä myös todennäköisesti tietää tekojensa mahdolliset seuraukset, eikä kyseessä ole pelkkä ajattelematon päähänpisto.

– Siinä täytyy olla joku vihan tunne ja tarve purkaa vihaa summittaisesti. Tekijällä täytyy olla myös heikko empatiakyky, koska kuka tahansa voi joutua uhriksi.

Teko saattaa olla matkimista

Tutkimuksien mukaan myös copy cat -ilmiö eli toisten tekemien rikosten matkiminen on mahdollista. Syyskuussa uutisoitiin useista tapauksista Australiassa, jossa neuloja oli piilotettu mansikoihin ja mangoihin.

– Kuka tahansa ei kuitenkaan lähde tällaisia tekoja kopioimaan. Taustalla on oltava persoonallisuuden kehittymisessä ongelmia tai joku traumatisoituminen taustalla. Teko vaatii jonkin vaikean häiriön, sanoo kriminaali- ja oikeuspsykologian dosentti Jaana Haapasalo.

Tekijä on edelleen karkuteillä. Haapasalo muistuttaa, että vaikka aiempien tapausten perusteella voidaan rajata todennäköistä tekijää, hän voi esittää tekijästä ainoastaan arvioita.

Poliisi pyytää tietoja mahdollisesta tekijästä sähköpostilla vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi.

Lue lisää:

Uusi neulalöytö elintarvikkeesta Merikarvialla – neula tungettu makkaraan

Vaarallista ilkivaltaa Merikarvialla: Ompelukoneen neuloja työnnetty elintarvikkeisiin

Repoveden kansallispuistossa Kouvolassa tapahtui heinäkuun alussa uhkaava onnettomuus, kun Lapinsalmen riippusillan kun riippusillan kiinnityksessä käytetty ankkuritanko petti. Sillalla oli tapahtumahetkellä yhdeksän ihmistä. Heistä kukaan ei loukkaantunut.

Riippusilta on viitisenkymmentä metriä pitkä, ja se sijaitsee noin kymmenen metrin korkeudessa veden pinnasta. Sillan romahtamisessa oli uhka vakavaan vaaratilanteeseen, kertoi onnettomuuden jälkeen palopäällikkö Tero Vanhamaa.

Metsähallitus on nyt päättänyt, että Lapinsalmi saa uuden riippusillan. Rakentaminen kilpailutetaan, mutta tarkat kustannukset ovat vielä auki. Metsähallituksen aluejohtaja Jouni Aarnio arvioi, että uuden sillan rakentaminen voisi maksaa satoja tuhansia euroja.

Vaurioitunut riippusilta purettiin elokuun lopussa.

Hallitus esittää lisärahoitusta

Lapinsalmen sillan uusiminen on yksi monista kunnostuskohteista, joihin hallitus esittää lisärahoitusta tälle ja ensi vuodelle. Kuluvan vuoden lisätalousarviossa Metsähallituksen Luontopalveluille esitetään 2,45 miljoonan euron ja ensi vuoden budjetissa 1,9 miljoonan euron lisärahoitusta.

Metsähallituksen mukaan lisärahoitus käytetään luontomatkailua ja retkeilyä tukevien rakenteiden korjaamiseen, palvelujen kehittämiseen ja digihankkeisiin.

Suomen kansallispuistot tarvitsevat kipeästi lisää rahaa, sillä puistojen korjausvelka on kasvanut vuosien aikana yli 40 miljoonaan euroon.

Ympäristöministeriön hallinnonalalle esitetään 1,5 miljoonaa euroa, joilla on tarkoitus kunnostaa kohteita muun muassa Sipoonkorven kansallispuistossa, Örön saaressa Saaristomeren kansallispuistossa, Nuuksion kansallispuistosa, Repoveden kansallispuistossa, Liesjärven kansallispuistossa ja Torronsuon kansallispuistossa.

Kattava lista kohteista on Metsähallituksen verkkosivuilta.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta tulevat 400 000 euroa on tarkoitus kohdistaa muun muassa Evon, Oulujärven ja Napapiirin retkeilyalueille.

Espoon hiippakunnan piispaksi nousee toisen kierroksen alustavan äänestystuloksen perusteella Kaisamari Hintikka.

Piispan valinta ratkaistiin kolmen rovastikunnan toimittamassa äänestyksessä torstaina. Espoon tuomiorovastikunnassa Hintikka keräsi 234 ääntä ja vastaehdokas Juhani Holma 132 ääntä. Tuusulan rovastikunnassa Hintikan äänisaalis oli 166 ja Holman 112. Lohjan rovastikunnassa Holma sai 69 ääntä ja Hintikka 65.

Lopullinen tulos vahvistetaan myöhemmin iltapäivällä.

Toinen kierros käytiin, koska kumpikaan ehdokkaista ei saanut ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä. Hintikka sai ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä 41 ja Holma 21 prosenttia.

Espoon piispaksi pyrki kaikkiaan neljä ehdokasta – kaksi naista ja kaksi miestä.

Uusi piispa vihitään virkaan 10. helmikuuta Espoon tuomiokirkossa. Espoon edellinen piispa Tapio Luoma valittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaksi aikaisemmin tänä vuonna.

Espoon hiippakunnan kolmeen rovastikuntaan kuuluu kaikkiaan 19 suomenkielistä seurakuntaa Länsi- ja Keski-Uudellamaalla.

Suomen ensimmäinen ja tähän mennessä ainoa naispiispa Irja Askola jäi eläkkeelle Helsingin hiippakunnasta viime vuonna.

Kansanedustaja, vihreiden presidenttiehdokkanakin kahdesti toiminut Pekka Haavisto lähtee ehdolle vihreiden puheenjohtajakilpaan.

Päätös syntyi yllättävässä tilanteessa ja nopeasti.

– Muutaman päivän olen sitä ehtinyt sulatella. Jos tällaista konkarivaihtoehtoa halutaan, olen käytettävissä, Haavisto sanoo Ylelle.

Haavisto kertoi ehdokkuudestaan ensin blogissaan.

– Monet vihreät aktiivit ja vihreiden äänestäjät ovat kysyneet, olisinko valmis puheenjohtajapestiin ensi kesään saakka. Olen harkinnut tätä monelta kantilta, Haavisto kirjoittaa.

– Tulevana lauantaina valtuuskunta joutuu käymään perusteellisen keskustelun, millaista puheenjohtajaa kevään ajaksi toivotaan. Olen tänään ilmoittanut valtuuskunnalle, että oma nimeni on käytettävissä näissä pohdinnoissa.

Haavisto on parhaillaan matkoilla Eritreassa, josta Yle tavoitti hänet kommentoimaan ehdokkuuttaan.

Hän luonnehtii Touko Aallon poisjääntiä ja sitä seurannutta aikaa poikkeustilanteeksi.

– Tämä on ollut aika vaikea viikko Aallon ilmoituksen jälkeen. Kaikki ovat joutuneet miettimään, miten vajaat puoli vuotta ennen varsinaista kokousta mennään eteenpäin, Haavisto sanoo Kirkon ulkomaanavun matkalta.

Haavisto tavoittelee vain puheenjohtajuuden pätkää

Haavisto sanoo toivoneensa Aallon voivan palata. Kun näin ei käynyt, hän toivoi puheenjohtajaa Maria Ohisalosta.

– Olen sanonut, että kenenkään ei pitäisi kieltäytyä jos kannatusta on.

Poikkeuksellinen syksy on Haaviston mukaan aiheuttanut epävarmuutta vihreiden kentällä.

– Syksy on ollut monelle vaikeaa aikaa turbulenssin vuoksi, kun pysyvä puheenjohtaja on puuttunut ja tilanne ei ole ollut kovin hyvä.

Jos Haavisto tulee valituksi, hänen tavoitteenaan on viedä puolue vaalivoittoon eduskuntavaaleissa ja eurovaaleissa, jotka mahtuvat pätkäpuheenjohtajuuteen.

Ainakin tässä vaiheessa Haavisto ajattelee, että hänen työnsä on sen jälkeen tehty. Haavisto on ollut vihreiden puheenjohtaja aiemminkin, puolueen alkutaipaleella vuosina 1993–1995.

– Uskon, että ensi kesänä vihreä puoluekokous pääsee valitsemaan monista vaihtoehdoista, enkä ajatellut siinä joukossa olla mukana, Haavisto sanoo.

Puheenjohtajakisaan on ilmoittautunut myös kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.

Lue myös:

Vihreiden puheenjohtajaksi hakeva Alanko-Kahiluoto ei saavu itse kokoukseen – "Olen perheeni kanssa Kiotossa"

Emma Kari ei lähde ehdolle vihreiden puheenjohtajakilpaan – toivoo Pekka Haavistoa ehdolle

Olli-Poika Parviainen ja Oras Tynkkynen eivät lähde ehdolle vihreiden puheenjohtajiksi

Vihreiden johtajakisasta vetäytynyt Maria Ohisalo: "Minulla on politiikassa vielä paljon aikaa"

Noin kolmasosa puutiaisista kantaa ainakin yhtä taudinaiheuttajaa, ja kaksi prosenttia useampaa kuin yhtä. Tavallisista puutiaisista 30 prosenttia kantaa taudinaiheuttajaa ja taigapunkeista 24 prosenttia.

Tavalliset puutiaiset kantavat lisäksi useampaa eri taudinaiheuttajaa tyypillisemmin kuin taigapunkit. Tutkijoiden havaitsemista taudinaiheuttajista yleisin oli borrelioosia aiheuttava Borrelia burgdorferi -bakteeri, jota löytyi 17 prosentista puutiaisista.

Tuore tutkimus osoittaa, että taudinaiheuttajia kantavien puutiaisten määrä on korkein Suomen etelärannikolla, jossa esiintyy vain tavallista puutiaista (Ixodes ricinus). Kantajuus on kuitenkin miltei yhtä suuri Keski-Suomessa, jossa esiintyy molempia puutiaislajeja, sekä Pohjois-Suomessa, jossa valtalajina on taigapunkki (I. persulcatus).

Tutkijat etsivät useita eri taudinaiheuttajia

Turun yliopiston kesällä 2015 toteuttama puutiaisten valtakunnallinen yleisökeräys kerrytti tutkijoille ainutlaatuisen 20 000 puutiaisyksilön aineiston.

Halusimme hyödyntää arvokkaan kansalaisten keräämän aineiston mahdollisimman hyvin, ja etsimmekin samalla kertaa monia eri taudinaiheuttajia aiemmin löydettyjen ohella. Eero Vesterinen

Aineistosta löytyi neljä eri Lymen borrelioosia aiheuttavaa Borrelia burgdorferi -ryhmän bakteeria: B. garinii, B. valaisiana, B. afzelii ja B. burgdorferi sensu stricto. Näistä B. garinii ja B. afzelii olivat yleisimmät kummassakin puutiaislajissa.

– B. garinii -bakteerin tiedetään olevan tavallisin neuroborrelioosin aiheuttaja, kun taas B. afzelii aiheuttaa pääosin iho-oireita, kertoo Turun yliopiston apulaisprofessori Jukka Hytönen.

– Halusimme hyödyntää arvokkaan kansalaisten keräämän aineiston mahdollisimman hyvin, ja etsimmekin samalla kertaa monia eri taudinaiheuttajia aiemmin löydettyjen ohella, lisää hanketta koordinoinut tutkijatohtori Eero Vesterinen yliopiston tiedotteessa.

Pilkkukuumetta aiheuttavia Rickettsia-suvun bakteereita tutkijat löysivät kymmeneltä prosentilta puutiaisista, ja kantajuus oli puolet korkeampi tavallisessa puutiaisessa kuin taigapunkissa. Aineistosta löytyi kolme eri Rickettsia-suvun bakteeria: R. helvetica, R. monacensis ja Candidatus R. tarasevichiae, joista ensin mainittu oli selvästi yleisin.

– Ensi kertaa Suomesta havaittua Ca. R. tarasevichiae -bakteeria löysimme enimmäkseen taigapunkista, mutta nyt myös ensimmäistä kertaa muutamasta tavallisesta puutiaisesta, sanoo dosentti Tero Klemola.

Punkkisyynillä borrelioosia vastaan

Kansanterveydellisesti merkittävimmät puutiaisperäiset sairaudet Suomessa ovat Lymen borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus.

Suuren puutiaisaineiston hyödyntäminen lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin on vielä alussa. Monipuolinen puutiaistutkimus tuleekin jatkumaan Turun yliopistossa. Tero Klemola

– Rokotus on olemassa vain puutiaisaivotulehdusta vastaan, joten päivittäinen punkkisyyni on edelleen ainoa tapa suojautua borrelioosia vastaan ja on tarpeen etenkin alueilla, joissa puutiaisia on runsaasti. Muiden tutkimuksessa löytyneiden taudinaiheuttajien mahdollisia kansanterveydellisiä riskejä ei tulisi kuitenkaan unohtaa, vaikka näiden sairastapauksia raportoidaankin Suomessa edelleen hyvin vähän ja tautien oireet ovat usein lieviä, muistuttaa Turun yliopiston apulaisprofessori Jukka Hytönen.

– Suuren puutiaisaineiston hyödyntäminen lääketieteellisiin ja biologisiin tutkimuksiin on vielä alussa. Monipuolinen puutiaistutkimus tuleekin jatkumaan Turun yliopistossa, dosentti Tero Klemola painottaa.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Parasites & Vectors -julkaisusarjassa.

Lue lisää:

Suomalainen punkkitutkimus: Lähes joka viidennellä punkilla on borrelioosibakteeri

Turun yliopistoon tulvii tuhansittain punkkeja – yli 100 näytettä päivässä

Alunperin yhtiön vähennystarve oli 25 työntekijää, mutta lopulta määrä jäi kymmeneen, koska työtehtäviä pystyttiin järjestelemään uudelleen.

Vähennystarvetta Sievitalo perustelee sillä, että omakotitalojen ja yhtiömuotoisten asuntojen kauppa on ollut odotettua hiljaisempaa. Parhaillaan yhtiö rakentaa omaa elementtitehdasta Sieviin.

Sievitalo työllistää noin 130 työntekijää. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna 72 miljoonaa.

Yhtiöllä on konttorit Tampereella, Vantaalla, Vaasassa ja Kokkolassa. Sen pääala on asuntoyhtiörakentaminen, mutta Sievitalo myös suunnittelee, myy ja rakentaa muuttovalmiita omakotitaloja.

Britannian rikostutkimusvirasto NCA aloittaa miljonääri Arron Banksiin kohdistuvan tutkimuksen.

Banks tuli tunnetuksi Britannian EU-eroprosessin aikana, kun hän tuki yhtä merkittävimmistä brexit-mainoskampanjoista 12 miljoonalla punnalla. Summa on suurin, mitä Britannian historiassa on käytetty poliittiseen mainoskampanjaan.

Banks tuki erityisesti EU-vastaisen Britannian itsenäisyyspuolueen UKIP:n brexit-kampanjaa.

Britannian vaaliviranomaiset ovat tutkineet Banksin toimia ja todenneet, että rikostutkintaan on syytä.

Tutkimus kohdistuu myös Leave.eu-kampanjan johtajaan Elizabeth Bilney'hyn.

Sanomalehti Observer kertoi aiemmin tänä vuonna saaneensa haltuunsa dokumentteja, jotka lehden mukaan todistavat Banksin olleen läheisissä yhteyksissä venäläisiin.

Observerin mukaan Venäjän suurlähettiläs Aleksander Jakovenko kutsui Banksin marraskuussa 2015 useaan otteeseen vierailulle lähetystöön. Samassa yhteydessä venäläiset liikemiehet tarjosivat Banksille erittäin tuottoisaksi arvioitua liiketoimintaa, joka liittyi Venäjällä sijaitseviin kultakaivoksiin, Observer kertoo.

Rikostutkintavirasto tutkii Banksin varallisuuden alkuperää.

Banks sanoo olevansa iloinen tutkinnasta. Hänen mukaansa viranomaisilla ei ole minkäänlaisia todisteita rikoksesta. Banks kertoo jopa kirjoittaneensa pääministeri Theresa Maylle ja pyytäneensä tutkintaa, jotta voi puhdistaa nimensä epäilyistä.

Banks kiistää ottaneensa vastaan venäläistä rahaa.

Millä tavalla "maailmanparannusruoat" näkyivät yrittäjien verotuloissa vuonna 2017? Tähän juttuun on poimittu verotietoja näkyvyyttä saaneisiin keksintöihin liittyen.

Hyönteisten käyttäminen proteiinin lähteenä on saanut runsaasti mediajulkisuutta erityisesti kuluvan vuoden aikana.

Vielä verovuonna 2017 sirkkaruokien menekki ei kuitenkaan näkynyt yrittäjien ansioissa, sillä hyönteisten myyminen elintarvikkeena sallittiin Suomessa vasta vuoden lopulla.

Sirkkatuotteiden valmistuttaja EntoCube on ollut julkisuudessa ehkä eniten. Sen perustaja ja tuotekehityksestä vastaava Robert Nemlander ansaitsi viime vuonna 15 872 euroa, ei pääomatuloja. Eräs perustajista Jaakko Korpela ryhtyi EntoCuben toimitusjohtajaksi tänä vuonna, hänen verotettavat ansiotulonsa olivat viime vuonna 30 340 euroa. Yrityksen business manager Perttu Karjalainen puolestaan sai ansiotuloja 16 023 viime vuonna.

Sirkoista ruokaa tekee myös turkulainen Entis. Sen toimitusjohtajan Samuli Taskilan ansiotulot ja pääomatulot olivat viime vuonna yhteensä 12 311 euroa.

Nyhdetty kaura menestyy

Nyhtökauraa tekevän Gold&Green Foodsin toimitusjohtajan Maija Itkosen ansiotulot olivat torstaina julkistettujen verotietojen mukaan viime vuonna noin 85 363 euroa ja pääomatulojen kanssa yhteensä 112 208 euroa. Tulot kohenivat edellisestä verovuodesta.

Nyhtökauran toisen kehittäjän, elintarviketieteilijä Reetta Kivelän pääomatulot nostivat hänen yhteenlasketut tulonsa 101 523 euroon.

Markkinoille on tullut myös muita lihaa korvaavia kasvisproteiineja ja puhtaampaa ruokavaliota. Härkäpavuista kehitettyä Härkistä valmistaa Verso Food.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Leena Saarisen ansiotulot ylsivät 160 647 euroon. Saarinen saa tuloja Verso Foodin lisäksi useiden hallitusten jäsenyydestä, muun muassa Palmiassa.

Leena Saarisen sisar, Verso Foodin johtaja Tarja Ollilla puolestaan ansaitsi viime vuonna 52 406 euroa.

Pinta-alaa kasvattava vertikaaliviljely kannattaa

Suomalaisissa yrityksissä on käyty ilmastonmuutosta vastaan uusilla ruoankasvatusmenetelmillä.

Fujitsun kanssa automatisoitu vertikaaliviljelmä, Robben pikku puutarha, puskee salaattia ja yrttejä Lapinjärvellä Itä-Uudellamaalla. Olosuhteita optimoivan yrittäjän Robert Jordaksen asiakkaita ovat suurkeittiöt ja tukkuliikkeet.

Jordaksen ansiotulot olivat viime vuonna 127 871 euroa. Jordaksen liiketoimintaan kuuluu myös muita puutarha-alan yrityksiä.

Vantaalainen Snafu puolestaan kasvattaa versoja suljetussa kasvuympäristössä, jonka voisi siirtää vaikka keskelle kaupunkia. Silmusalaatti-yrittäjä Samuli Laurikainen sai verotettavia ansiotuloja viime vuonna 38 070 euroa.

Tyrnävällä Pohjanmaalla Suomen siemenperunakeskus on kehittänyt uuden, aeroponisen tavan kasvattaa perunaa: pottu kasvaa ilmassa ja juuristo tuottaa moninkertaisen määrän mukuloita.

Tuote on siemenperunakeskuksen valikoimassa vielä sivujuoni, mutta keskuksen toimitusjohtaja Paula Ilola ansaitsi viime vuonna 65 984 euroa.

Tamperelainen Ali Amirlatifi puolestaan testaa koetehtaassaan mansikanviljelyä ravinneliuosten ja keinovalojen avulla. Innovaatiopalkinnonkin saaneen Amirlatifin ansiotulot olivat viime vuonna 65 681 euroa. Lisäksi hänellä oli verotettavia pääomatuloja 68 718 euroa.

Sienibisnes on pieni bisnes

Kiertotalous hyödyntää läheltä saatuja tarvikkeita. Esimerkiksi kahvinporoissa voi kasvattaa osterivinokkaita.

Sieniä kasvattaa ravintoloiden tarpeisiin pääkaupunkiseudulla, kaupunkioloissa Helsieni. Bisnes ei ole vielä suurta. Sen yrittäjistä Stéphane Poirié ansaitsi viime vuonna 2 258 euroa ja liikekumppaninsa Chris Holtslag tienasi 3 095.

Vaasan kupeessa sijaitseva Näckrosgårdenin tila kasvattaa vinokkaansa sahanpuruissa. Monialayrittäjä Robin Libäck tienasi viime vuonna pääomatuloineen 10 526 euroa.

Perhemeijeri lypsää tuloja kaurasta

Lehmänmaidon korvaavat kaurapohjaiset tuotteet ovat kasvattaneet Suomessa suosiotaan.

Yksi trendiin tarttujista on kouvolalainen elintarvikeyritys Kaslink Foods, joka on tuonut markkinoille kauramaitotuotteita.

Kaslinkin toimitusjohtaja Tuomas Kukkonen ansaitsi viime vuonna 34 571 ja verotettavia pääomatuloja hänellä kertyi peräti 125 730 euroa.

Yrityksen aikanaan perustanut isä Raino Kukkonen tienasi puolestaan viime vuonna, pääomatuloineen, 45 809 euroa.

Lue lisää:

Katso 1 000 suurituloisimman lista – Jopa puolet kymmenestä kärkinimestä Supercellistä

Analyysi: Suomessa avataan verotiedot presidenttejä myöten, toisin kuin Yhdysvalloissa

Kasvuhuoneilmiö – eli viljelläänkö tulevaisuuden ruoka kaupungeissa?

Ihmisruoaksi tarkoitettuja sirkkoja myydään Suomessa

Kolme veljestä tarttui perhemeijerin ruoriin ja kyllästyi maitoon – "Emme voi maailman loppuun jatkaa samaa maidon myyntiä"

Suomessa kehitetyt perunat kasvavat ilman multaa – Uudella viljelytavalla varaudutaan kriiseihin

Mies aikoo kasvattaa viljaa ja riisiä sisätiloissa Tampereella – Mansikka-Alina tunnetulla keksijällä uudet suunnitelmat

Yhdestä sahanpurupussista tulee puoli kiloa sieniä – Robin Libäckin osterivinokkaat menevät kuin kuumille kiville

Mies ei halunnut jättää sieniä yksin kotiin – hurjimmat harrastajat suunnittelevat sienistään jopa lampunvarjostimia

Suomen ensimmäisen rautameteoriitin löytänyt lieksalainen Pekka Vallimies on saanut Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytepalkinnon löydöstään. Vallimies teki meteoriittilöydön toukokuussa 2017 sieniretkellä Lieksan Löpönvaarassa. Malmiharrastaja kiinnitti huomionsa ruosteisen näköiseen, oudon painavaan kivenmurikkaan.

– Jo kappaleen paino kertoi, että nyt on kyse jostakin erityisestä. Reilun kuuden sentin mittaisella kappaleella oli painoa 230 grammaa, Pekka Vallimies kertoo.

Geologian tutkimuskeskus varmisti harvinaisen löydön Suomen ensimmäiseksi rautameteoriitiksi. Kyseessä on 14. Suomesta löydetty meteoriitti. Vallimiehen saaman kansannäytepalkinnon suuruus on 4 000 euroa.

Kiiltelevä kallio paljasti malmiesiintymät

Geologian tutkimuskeskuksen toisen, 2 000 euron suuruisen pääpalkinnon sai niin ikään lieksalainen Juha Turpeinen. Hän löysi Lieksasta uuden kallioalueen, jossa on huomattavan korkeita pitoisuuksia kuparia, kultaa, hopeaa ja sinkkiä.

– Eräänä sateisena päivänä löysin kookkaan kuparikiisulohkareen. Myöhemmin löysin samalta alueelta kaatuneen puunjuurakon alta vaalean, kumman näköisen kallion, jossa kiviaines oli kiiltelevää, Turpeinen kertoo.

Löytö johtaa kallioperän jatkotutkimuksiin, sillä se kiinnostaa kaivosyhtiöitä. Turpeinen sai palkinnon myös vuonna 2013 aiemmista kultalöydöistään.

Geologian tutkimuskeskus jakoi kansannäytepalkinnot parhaista vuosina 2016–2017 tehdyistä kivilöydöistä. Kaikkiaan Geologian tutkimuskeskukselle lähetettiin tuolloin yhteensä noin 3 500 kivinäytettä. GTK palkitsi kaikkiaan 30 kiviharrastajaa eri puolilta Suomea.

– Harrastajien ja maallikoiden tekemät kivilöydöt ovat erittäin tärkeitä. Ne ovat johtaneet useiden metallimalmikaivosten syntyyn, sanoo Jari Nenonen Geologian tutkimuskeskuksesta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion vierailu Vaasaan on alkanut tutustumisella Yrityskylän toimintaan.

Yrityskylässä presidenttiparin oppaana olivat nuoret eli Vaasan nuorisovaltuuston edustajat ja joukko Suvilahden koululaisia. Nuoret olivat myös valmistelleet presidentille kysymyksiä.

Yrityskylässä presidentti Niinistöä ja rouva Haukiota vastaanottamaan pääsi Ilona Penttinen Suvilahden koulusta.

– Kyllä se aina jännittää, mutta hienolta tuntui. On tosi hienoa, että presidenttipari tulee tällä tavalla vierailulle, Ilona Penttinen sanoo.

Yrityskylään osallistuivat Suvilahden koulun 6. -luokkalaiset.

Päivä jatkuu Technobotnialla

Presidenttiparin vierailu jatkui Yrityskylästä opetus- ja tutkimuslaboratorio Technobothialle.

Technobotnialla presidentti Niinistö ja rouva Haukio tapaavat Vaasan kaupungin sekä yritysten ja korkeakoulujen edustajia.

Tasavallan presidentin kanslian mukaan tapaamisessa keskustellaan julkisen sektorin, korkeakoulujen ja yritysten näkemyksistä ja yhteistyöstä ympäristön kannalta puhtaampien ratkaisujen kehittämisessä ja kaupallistamisessa.

Illalla presidenttipari osallistuu Vaasan ja Seinäjoen kaupunginorkesterien konserttiin, jossa kantaesitetään Leif Segerstamin säveltämä sinfonia 319 "Ihmisihme". Segerstam on omistanut teoksensa presidenttiparin Aaro-pojalle.

Kansalaistapaaminen suorana Yle Areenassa

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio tapaavat kansalaisia Vaasan Rewell Centerissä kello 16.35. Yle näyttää tilaisuuden suorana Yle Areenassa. Lähetys alkaa kello 16.30.

Rewell Centerin tilaisuudessa kuullaan ensin presidentin tervehdys ja haastattelu, joiden jälkeen presidenttipari tervehtii kansalaisia.

Yhdistyneiden kansakuntien alainen alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples, EMRIP) venäläinen jäsen Aleksei Tsykarev ei pääse enää matkustamaan Suomeen. Suomen edustustossa Venäjän Petroskoissa annettiin lokakuussa kielteinen viisumipäätös kahden vuoden viisumihakemukseen.

– Viisumihakemuksen hylkäämisen perusteeksi ilmoitettiin, että yksi tai useampi Schengen-maa pitää minua uhkana yleiselle ja sisäiselle turvallisuudelle tai maiden välisille yhteyksille, kertoo Tsykarev.

Tsykarev toimii tutkijana Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa. Hän on myös Nuori Karjala -kansalaisjärjestön johtaja. Muutama vuosi sitten Venäjä syytti kansalaisjärjestöä ulkomaalaiseksi agentiksi.

Tsykarev kertoo, että viisumin hylkäämistä perustellaan kuitenkin Schengen-maita koskevan sopimuksen toisen artikkelin 19. pykälällä. Sopimuksen toisessa artikkelissa määritellään Schengenin alueella olemista ja liikkumista ja sitä, millä perustein maahantulon Schengen-maahan voi estää. Suomen lisäksi Schengen-maihin kuuluu suuri osa EU-maista sekä Norja, Islanti ja Sveitsi.

Toisen artikkelin 19. pykälä koskee kansanterveydellisiä uhkia, kuten tauteja, jotka voivat aiheuttaa epidemioita, sekä muita infektio- tai tartuntatauteja.

Tsykarev: Minulla ei ole tarttuvia tauteja

Aleksei Tsykarev ihmettelee, miksi hänet on luokiteltu turvallisuus- ja terveysuhkaksi Schengen-maille. Häntä ei omien sanojensa mukaan ole tuomittu rikoksista Venäjällä eikä yhdessäkään Schengen-maassa. Hänellä ei myöskään ole tarttuvia tauteja.

– Minulla ei ole minkäänlaisia tarttuvia tauteja. Allergia on, mutta en usko sen tarttuvan, toteaa Aleksei Tsykarev.

Tsykarev aikoo valittaa viisumipäätöksestä Suomen Petroskoin konsulaattiin. Hän on myös kirjoittanut asiasta YK:n ihmisoikeusneuvoston puheenjohtaja Vojislav Šucille sekä ylikomissaari Michelle Bacheletille.

EMRIP-asiantuntijamekanismin muut jäsenet ovat myös ottaneet kantaa Tsykarevin viisumiasiaan. EMRIP:n Norjan edustaja Laila Susanne Vars kertoo, että jäsenet ovat edellisellä viikolla kysyneet tarkempia hylkäyspäätöksiä Suomen suurlähetystöstä.

Tsykarev ja muut EMRIP-asiantuntijalautakunnan jäsenet eivät kuitenkaan ole vielä saanet Suomen viranomaisilta lisätietoja siitä, miksi Tsykarevin viisumihakemus on hylätty.

Suomen viranomaiset eivät kommentoi

Aleksei Tsykarev itse epäilee joutuneensa Supon mustalle listalle. Supon viestintäasiantuntija Anni Lehtonen toteaa, että Supo ei kommentoi asiaa.

Myös Suomen viisumiviranomaiset ovat vaitonaisia Tsykarevin viisumikysymyksestä. Konsulipäällikkö Pasi Tuominen ulkoministeriön konsulipalveluista toteaa, että ulkoministeriö ei voi kommentoida yksittäisiä viisumipäätöksiä.

– Viisumipäätöksistä annetaan tieto, mutta tieto annetaan ainoastaan asianomaisille itselleen. Me emme voi kumota tai vahvistaa tietoja, mitä asianomainen viisumipäätöksestään julkisuuteen kertoo, Tuominen sanoo.

Tuominen painottaa, että Schengen-viisumia pitää hakea siitä maasta, johon toiminta pääasiassa painottuu. YK alaisuudessa toimiva alkuperäiskansaoikeuksien asiantuntijaelin EMRIP kokoontuu vuosittain Genevessä Sveitsissä.

– Yleisellä tasolla voin sanoa, että jos joku hakee Suomeen viisumia ja saa kieltopäätöksen, niin hän voi ja hänen pitääkin hakea viisumia siitä maasta, joka on matkustamisen pääkohdemaa. Kyse maahantuloluvissa on matkustamisesta.

Kielteinen viisumipäätös Suomeen ei Tuomisen mukaan tarkoita ennakkopäätöstä siitä, etteikö viisumia voisi hakea uudelleen ja myös saada se. Viisumipäätökseen voi hakea oikaisua käsittelevältä viranomaiselta 30 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. Myös oikaisupyyntöön annetusta päätökseen voi hakea muutosta.

Suomeen haetaan vuosittain satoja tuhansia viisumeita. Eniten viisumeita Suomeen haetaan Venäjältä. Vuonna 2017 Suomen suurlähetystöt ja konsulaatit Venäjällä käsittelivät noin 730 000 viisumihakemusta.

– Näistä kielteisiä oli alle yksi prosentti, kertoo Tuominen.

Yhteistyökumppanit ihmettelevät Suomen viranomaisten päätöstä

Tsykarevin työtoverin, Norjan EMRIP-asiantuntijamekanismin edustaja Laila Susanne Varsin, mukaan Suomen viranomaisten kielteinen viisumipäätös vaikuttaa koko EMRIP-asiantuntijalautakunnan työskentelyyn. YK:n alaisen asiantuntijamekanismin tehtävä on syventyä alkuperäiskansojen oikeuksiin ja neuvoa YK:n jäsenmaita alkuperäiskansoja koskevissa oikeuksissa.

– Asiantuntijoiden täytyy voida matkustaa paljon. Me osallistumme monenlaisiin yhteistyökonferensseihin ja kokouksiin ympäri maailmaa, toteaa Vars.

EMRIP vieraili Suomessa viimeksi helmikuussa saamelaiskäräjälain muutostyön yhteydessä. Silloin myös Aleksei Tsykarev vieraili Suomessa ja saamelaisalueella.

– Asiantuntijalautakunta aikoo seurata uuden saamelaiskäräjälakityön kehitystä Suomessa. Jos yhdeltä lautakunnan jäseneltä evätään pääsy Suomeen, on päivänselvää, että se vaikuttaa meidän kaikkien työhön, painottaa Vars.

Myös Suomen Saamelaiskäräjät on ihmetellyt Suomen viranomaisten päätöstä viisumiasiassa. Saamelaiskäräjien toisen varapuheenjohtajan, Tuomas Aslak Juuson, mielestä päätös ei ole hyväksyttävä.

– Me olemme vasta hiljattain pyytäneet EMRIP asiantuntijoilta neuvoa saamelaiskäräjälain uudistamistyöhön. Kuitenkin valtio on samaan aikaan pyrkinyt jollain tapaa häiritsemään EMRIP:in työtä, eli juuri sitä työtä, jossa Alekseikin on ollut mukana.

Juuso kertoo, että on tuntenut Aleksei Tsykareviin vuodesta 2008 ja he ovat tutustuneet alkuperäiskansa politiikan parissa. Juuson mukaan Tsykarev on koko tämän ajan tehnyt paljon töitä kielen, kulttuurin ja ihmisoikeusasioiden eteen ja ollut Suomen ystävä.

– Tsykarev on YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijalautakunnan jäsen. Tällaista toimintaa pitäisi Euroopassa tukea, ei suinkaan häiritä. Euroopan pitäisi olla ihmisoikeuksien suunnannäyttäjä, painottaa Juuso.

Ville Niinistö keräsi viime eduskuntavaaleissa 2015 Varsinais-Suomessa seitsemänneksi eniten ääniä, yhteensä 8 835 kappaletta. Se oli yli kolmasosa kaikista vihreiden saamista äänistä.

Niinpä Niinistön ilmoitus jäädä pois puheenjohtajakisasta ja ensi kevään eduskuntavaaleista on ollut vihreille kova paikka.

– Ei voi kiistää, etteikö istuvan kansanedustajan poisjäänti olisi iso takaisku, sanoo Varsinais-Suomen vihreiden puheenjohtaja Ville Savonlahti.

Ketä Niinistön äänestäjät äänestävät?

Niinistön muhkean äänipotin kohtalo ensi kevään eduskuntavaaleissa pohdituttaa etenkin Varsinais-Suomessa. Ville Savonlahti sanoo olevansa pettynyt, kun Niinistö ei lähde enää ehdokkaaksi. Hän ei kuitenkaan pelkää pahinta.

– Uskon, että Villen äänet saadaan kyllä säilytettyä vihreillä.

Politiikan tutkija on asiasta toista mieltä. Eduskuntatutkimuksen keskuksen erikoistutkija Jenni Karimäki Turun yliopistostaarvioi, että vihreät menettää osan Ville Niinistön saamista äänistä.

– Osa äänestäjistä on äänestänyt häntä sen takia, että hän on Ville Niinistö. Ne äänet ovat sellaisia, jotka on hankala pitää puolueella, Karimäki sanoo.

Olisi vihreiden ajatusmaailman vastaista, että hän ryhtyisi nimeämään itselleen seuraajaehdokasta. Jenni Karimäki

Karimäen mukaan Ville Niinistö on edustanut vihreissä puolueen keskustaa. Tulevissa vaaleissa osa Niinistöä äänestäneistä saattaa siirtyä puolueesta kokonaan pois, vasemmalle.

– Vihreiden kannattajakuntakyselyissä moni on ilmoittanut vasemmistoliiton kakkospuolueeksi.

Periikö Li Villen äänet?

Vihreiden äänestäjäkunnan ydinjoukko on korkeakoulutettuja ja kaupunkilaisia. Suuri osa heistä on naisia.

Jenni Karimäen mukaan Varsinais-Suomen ääniharavana viime eduskuntavaaleissa ollut Li Andersson (vas.) saattaa olla se yksittäinen ehdokas, jonka taakse moni Ville Niinistön äänestäjä siirtyy.

Varsinkin kun vaaliteematkin sopivat yksiin. Myös vasemmistoliitto on pitänyt yllä ilmastopolitiikkaa ja ympäristökysymyksiä.

– Voi olla, että nyt vasemmistoliitto korostaa näitä kysymyksiä vielä enemmän ja yrittää houkutella Niinistön äänestäjiä omiin joukkoihinsa, Jenni Karimäki sanoo.

Totta kai olemme tienneet tämän hetken joskus koittavan. Ville Savonlahti

Tutkija ei usko, että Ville Niinistö lähtisi testamenttaamaan ääniään ja kertomaan äänestäjilleen, keitä kannattaa äänestää.

– Pidän sitä epätodennäköisenä. Olisi vihreiden ajatusmaailman vastaista, että Niinistö ryhtyisi nimeämään itselleen seuraajaehdokasta.

Karimäen mukaan vihreiden ongelmaksi Varsinais-Suomessa voi koitua se, että Niinistön äänisaalis jakautuu usealle eri ehdokkaalle.

– Läpimeno hankaloituu, jos äänet jakautuvat kovin suurelle joukolle ehdokkaita.

Kaikesta huolimatta kannatus yritetään tuplata

Ville Niinistön poisjäännistä huolimatta vihreillä on edelleen kovat tavoitteet Varsinais-Suomessa. Tarkoituksena on päästä maakunnan kärkipuolueiden joukkoon.

– Tavoite on 17 prosentin kannatus ja kolme kansanedustajaa. Se on täysin saavutettavissa, sanoo Ville Savonlahti.

Päästäkseen tavoitteeseen vihreiden pitäisi kaksinkertaistaa kannatuksensa. Viime eduskuntavaaleissa vihreät sai Varsinais-Suomessa 8,7 prosentin kannatuksen ja yhden kansanedustajan, Ville Niinistön.

Ensi kevään eduskuntavaaleihin vihreät aikoo asettaa täyden listan eli 17 ehdokasta. Toistaiseksi on vielä täyttämättä kuusi ehdokaspaikkaa.

– Meillä on ollut varalla useamman nimen joukko. Siellä on kovia nimiä, mutta en voi kertoa niitä vielä.

Savonlahti sanoo, että Ville Niinistön poisjäänti eduskuntavaaleista tuli yllätyksenä, mutta asiaa oli silti ounasteltu.

– Totta kai olemme tienneet tämän hetken joskus koittavan. Olisimme toivoneet, että se ei olisi ollut nyt, mutta olemme vaaleista silti toiveikkaita, Ville Savonlahti sanoo.

Lue lisää:

Vihreiden puheenjohtajakisan väliin jättävä Ville Niinistö Ylelle: Pätkäpuheenjohtajuus olisi tuntunut keinotekoiselta

Vihreiden Niinistö kyselykannatuksen laskusta: Kaikkien skarpattava, vihreiden saatava poliittinen johtajuus oppositiossa

Vihreät huolissaan kannatuksen laskusta – ”Se ei selittämällä miksikään muutu”

Australiaa riivaava kuivuus koettelee villieläimiä. Mantereen sisäosissa poikkeuksellisen kuiva sää on jatkunut jo vuosia.

Luonnontutkijoiden mukaan Australian keskiosan ilmasto on muuttunut niin nopeasti, etteivät luonnoneläimet ja -kasvit ole ehtineet sopeutua muutokseen.

– Suuria määriä kenguruita kuolee maan joka puolella, kertoo Uuden Etelä-Walesin yliopiston tutkija Richard Kingsford.

Eläinhoitoloihin tuodaan jatkuvasti kengurunpoikasia, jotka emot ovat hylänneet, kun eivät ole voineet hoitaa niitä.

Maanteiden varsilla nähdään usein kenguruita ja emuja, jotka ovat tulleet syömään ruohotupsuja, jotka ovat kasvaneet sen vähäisen veden varassa, joka kertyy satunnaisista tihkusateista ja valuu maantien pinnalta tienpenkereelle. Näitä eläimiä jää jatkuvasti autojen alle.

– Löydämme usein vallabeja, jotka ovat sokeutuneet, kun ovat tulleet metsiköistä avoimeen maastoon etsimään ruokaa. Niiden silmät eivät kestä suoraa auringonpaistetta, sanoo villieläimiä hoitava Racheal Walker uutistoimisto AFP:lle.

Koalat joutuvat vaeltamaan poikkeuksellisen pitkiä matkoja löytääkseen eukalyptuspuita ravinnokseen. Vaeltaessaan koalat ovat alttiita villikoirien hyökkäyksille ja autoille.

Kuivuuskaudet eivät ole Australiassa epätavallisia, mutta nyt meneillään oleva "Big dry" on tutkijoiden mukaan poikkeuksellinen.

Sanomalehti Sydney Morning Heraldin sääennusteen mukaan mantereen keskiosassa oleva kuuma ilma on nyt tulossa kohti itärannikkoa. Esimerkiksi Sydneyn kaupunkiin luvataan lähes 40 asteen lämpötiloja.

Lokakuu oli Australiassa tilastohistorian neljänneksi kuumin. Toisaalta osassa maata saatiin myös hieman tavanomaista enemmän sadetta.

Lisää aiheesta:

Uusi tutkimus paljastaa: Valtameriin on kertynyt paljon enemmän lämpöä kuin aiemmin on tiedetty – Maapallon lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä

Vuoden nimi valitaan tänä vuonna seitsemän finalistin joukosta. Ehdokkaat palkinnon saajaksi ovat: Aaro Veli Väinämö, Helsingi Sönumid, Kompensäätiö, Myyr York Times, Redi, Suomen Malmijalostus Oy ja Tampereen Kansi.

Finalistit valitsi Nimistöntutkimuksen päivien järjestelyistä vastaava toimikunta.

Suomen presidenttiparin pojan nimen valitsemista finalistien joukkoon raati perustelee muun muassa nimen etukäteisarvuuttelun laajuudella. Raadin mukaan se kertoo nimenannon tärkeydestä ja ihmisten kiinnostuksesta nimiä kohtaan.

Myyr York Times taas valittiin listalle muun muassa sen takia, että uuden vantaalaisen paikallislehden rinnastaminen kansainvälisestä tunnettuun ja arvostettuun julkaisuun luo siihen humoristisen kontrastin ja sai sen myötä ihmiset kiinnostumaan lehdestä.

Raadin kaikki valintaperusteet löytyvät täältä.

Tampereen yliopisto saa seuraajan

Tunnustuspalkinnon saaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä Helsingin yliopistolla 9. marraskuuta. Äänestää saavat kaikki päivien osallistujat

Palkinto jaetaan nyt toista kertaa. Viime vuonna Vuoden nimi -tunnustuspalkinnon sai nimi Tampereen yliopisto. Tampereen yhdistyneiden korkeakoulujen uudesta nimestä kiisteltiin pitkään.

Valinnalla halutaan nostaa esille onnistuneita nimivalintoja ja kiinnittää huomiota nimen merkitykseen yhteiskunnassa.

Nimistöntutkimuksen päivillä Helsingissä keskitytään alan uusimpaan tutkimukseen. Kaksipäiväisen tapahtuman aikana pidetään esitelmiä muun muassa Helsingin seudun joukkoliikenteen pysäkkien nimistä, saamelaisen kertomaperinteen paikannimistä ja uusista, vuonna 2020 nimipäiväkalenteriin lisättävistä nimistä.

Nimistöntutkimuksen päivät järjestetään nyt 21. kerran.

Korkein oikeus (KKO) on myöntänyt rajoitetun valitusluvan Talvivaara Sotkamo Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana toimineelle Pekka Perälle ja yhtiön tuotantojohtajana toimineelle Lassi Lammassaarelle.

Valituslupa koskee ympäristön turmelemista koskevan rangaistussäännöksen tulkintaa, KKO kertoo.

Tulkittavana on, täyttyykö rikoksen tunnusmerkistö tilanteessa, jossa haitallisten aineiden määrä on ollut huomattavasti ympäristöluvassa arvioitua suurempi, mutta luvassa ei kuitenkaan ole asetettu aineille tarkkoja päästörajoja.

Talvivaaran kaivostoiminnan käynnistymisen jälkeen kaivoksen jätevedessä ilmeni ympäristölle haitallisen korkeita määriä natriumia, sulfaattia ja mangaania.

Suomen tähän asti laajimman ympäristörikosjutun oikeuskäsittely Rovaniemen hovioikeudessa saatiin päätökseen maaliskuussa 2018. Hovioikeus tuomitsi Perän törkeästä ympäristön turmelemisesta 6 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja Lammassaaren ympäristön turmelemisesta 60 päiväsakkoon.

Hovioikeus katsoi tuomion perusteluissaan, että kaivoksen suunnitteluvaiheessa useat Perän ja Lammassaaren vastuulla olleet lupahakemuksen tiedot olivat puutteellisia.

Kaivoksen toiminnasta syntyneet jätevesipäästöt eivät vastanneet Talvivaaran ympäristölupahakemuksessaan ilmoittamia ja kaivoksen ympäristöluvan kertoelmaosaan kirjattuja tietoja jäteveden natrium-, sulfaatti- ja mangaanipitoisuuksista.

KKO myönsi Perälle valitusluvan myös hovioikeuden menettelyä koskevasta kysymyksestä. Yhtiön toimitusjohtajana toimineen Harri Natusen valituslupahakemusta ei vielä ratkaistu.

Ympäristörikosten lisäksi käynnissä on myös toinen Talvivaara-tutkinta, jota tekee Helsingin hovioikeus. Siinä Perää ja yhtiön entistä toimitusjohtajaa sekä talous- ja rahoitusjohtajaa syytetään tiedottamisrikoksista ja yhtiön entistä tuotantojohtajaa sisäpiiritiedon väärinkäytöstä.

Syyttäjä vaatii näistä rikoksista Perälle kahden vuoden ja kahden kuukauden ehdotonta vankeusrangaistusta.

Lue myös:

Rovaniemen hovioikeus tuomitsi Pekka Perän Talvivaara-jutussa törkeästä ympäristön turmelemisesta

Ympäristöoikeuden professori Talvivaarasta: "Ehkä Suomen kaikkien aikojen pahin ympäristörikos"

Hovioikeus aloitti Talvivaaran tiedottamisen setvimisen – Syyttäjän mukaan sijoittajille rakennettiin tarinaa harhaanjohtavalla tiedolla

Punkkien eli puutiaisten levittämät taudit ovat maailmanlaajuinen terveysuhka. Arvioiden mukaan 2050 yli kolmannes maailman ihmisistä sairastaa jotakin punkkien levittämää sairautta.

Yleisin ja tutuin punkkien levittämä sairaus on punkkien kantaman borrelia-bakteerin aiheuttama borrelioosi (Terveyskirjasto). Suomessa borreliaa on punkeissa vähintään Oulun korkeudelle saakka, eniten eteläisessä Suomessa.

Punkit saattavat kantaa useita eri taudinaiheuttajia, joita ne levittävät yhdellä puremalla. Suurin osa punkkien levittämiin tauteihin tarkoitetuista testeistä testaa kuitenkin vain borrelioosia.

Jyväskylän yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa (Scientific Reports) havaittiin, että 65% borrelioosiin sairastuneista on saanut punkinpuremasta itseensä myös muita taudinaiheuttajia. Tutkimuksessa selvitettiin yli 400 borrelioosin takia lääkäriin tulleen immuunireaktiota kahtakymmentä muuta punkkien levittämää taudinaiheuttajaa kohtaan.

Useampi yhtäaikainen punkkien levittämä tauti saattaa heikentää immuunipuolustusta, ja sitä kautta lisätä alttiutta sairastua myös muihin kuin puutiaissairauksiin.

Tutkimus osoittaa nyt ensimmäistä kertaa, että useammalla kuin neljällä viidestä borrelioosia sairastavalla on joko jokin muu punkkien levittämä taudinaiheuttaja tai muu infektio.

Lue lisää:

Lähes kolmasosa puutiaisista kantaa ainakin yhtä taudinaiheuttajaa – eniten sellaisia on Suomen etelärannikolla

Rukakeskuksen toimitusjohtajalla Ville Aholla on syytä hymyyn. Asiakasmäärät sekä kotimaasta että maailmalta ovat hyvässä kasvussa, ja kaudesta on tulossa ennätyspitkä. Viisi rinnettä saatiin auki jo kuukausi sitten, hiihtopäiviä on tulossa yli 200.

– Meillä on kaudessa 400 000 asiakasta rinteessä. Alueella käy lähes miljoona ihmistä. Neljännes asiakkaista on jo kansainvälisiä, mutta ydinasiakas on yhä kotimainen perhe.

Jatkossa paukkuja laitetaan muuhunkin kuin talvisesonkiin. Rukalla on käynnissä perheyrityksen 40-vuotisen taipaleen suurimmat investoinnit. Niillä saadaan muun muassa kaksi uutta hissiä, joiden avulla vaikkapa pyöräileviä asiakkaita palvellaan ympärivuotisesti.

Talvi on kuitenkin se erityinen myyntivaltti. Lumen tulo on iso juttu kotimaisille matkailijoille. Rinteet tulevat mieleen heti, kun maisema alkaa näyttää valkoiselta.

– Meidän iso mainoskampanja alkaa pian, kun lumi tulee Helsinkiin. Silloin alkavat puhelimet soida, nauraa Aho.

Kotimaisilla hiihtokeskuksilla on useita valtteja hihoissaan, toteaa Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Harri Lindfors.

– Hiihtokeskukset ovat hyvin hoidettuja. Vaikka korkeuseroja ei ole yhtä paljon kuin jossain muualla, niin rinteet ovat valaistuja ja hyvin hoidettuja. Lumen rakennetta kehutaan, ja on mukavaa, kun sitä on paljon.

Suurin osa lumesta ei tosin tule taivaalta, vaan se tehdään itse. Yhä useammin asiakkaita kiinnostaa se, kuinka ekologista puuha on.

Lumi laitetaan kesäksi talteen

Vaikka Ruka on ylängöllä, jonne lumi tulee varhain, toimii hiihtokeskus tykkilumen varassa. Sitä tuotetaan koko ajan energiatehokkaammin, kuvailee Ville Aho.

Tänä syksynä kausi avattiin kolmannen kerran säilölumella, jota tehtiin tammikuun paukkupakkasilla lähes 100 000 kuutiota. Lumi laitettiin kesän ajaksi talteen, sillä lumettaminen on tehokkaampaa, kun on kunnolla kylmää.

Aho huomauttaa, että Rukakeskus on puristanut päästöjään merkittävästi alas kuluneiden kymmenen vuoden aikana.

– Me ollaan laskettu, että koko hiihtokeskuksen koko kauden energiankulutus vastaa noin 300:aa omakotitaloa. Hiilidioksidipäästöjä on vähennetty kymmenessä vuodessa 80 prosenttia.

Ruka on ottanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2020 mennessä. Pyhällä siinä ollaan jo pitkällä. Tulos on saatu aikaan muun muassa siirtymällä vihreään sähköön ja säästämällä energiaa.

Tulevissa investoinneissa päästötavoitteisiin tähdätään etenkin kiinnittämällä huomiota siihen, että alueella pääsee liikkumaan ilman autoa. Toinen iso juttu on niin sanottu kuuma peti -konsepti, selittää Aho.

– Sen sijaan, että olisi erikseen lomahuoneisto ja vuokrahuoneisto, meillä rakennetaan yksi huoneisto, jossa on vuokravelvoite. Kaikki huoneistot, joita meillä keskuksen ytimeen tulee, ovat yksityisten omistuksessa. He käyttävät huoneistoja muutaman viikon vuodesta, mutta muina aikoina omistajien on vuokrattava se muille asiakkaille. Ei pidetä lämmintä tilaa tyhjänä.

Asiakkaita kiinnostavat ympäristöasiat

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajan Harri Lindforsin mukaan Ruka onkin edelläkävijä ympäristöasioissa. Kiitosta satelee myös Rukan rakkaalle kilpailijalle Leville.

– Siellä tehdään parhaillaan ympäristösertifikaattia. Prosessi on opettanut paljon. Toimiala oli myös yhdessä jo 2010 Motivan kanssa kehittämässä energiatehokas hiihtokeskus -mallia.

Ympäristöystävällisyyteen on pakko kiinnittää huomiota, koska asiakkaat vaativat sitä, huomauttaa Rukan Ville Aho.

– Kymmenen vuotta sitten juuri kukaan ei ollut kiinnostunut meidän ympäristöohjelmastamme, mutta viisi vuotta sitten tässä alkoi todella voimakas muutos. Asiakkaat ovat todella kiinnostuneita ja tekevät ratkaisuja näiden asioiden pohjalta.

Aho tosin vakuuttaa murehtivansa ilmastonmuutosta muutenkin kuin kaupallisista syistä.

– Emme me ilmastonmuutosta voi yksin pysäyttää, mutta lumi on osa suomalaista sielunmaisemaa. Kyllä me halutaan olla varmistamassa sitä, että meidän lapsenlapsenlapsetkin pääsevät lumelle. Myös Helsingissä.

Alvar Aalto -säätiön mielestä myynnissä olevan Paimion parantolan sairaalakokonaisuuden säilyminen tulevaisuu­teen toteutuu parhaiten perustamalla uusi, yleishyödylli­nen säätiö, joka omistaa ja hallinnoi kokonaisuutta.

– Säätiön tehtävänä on pitää huolta tästä rakennuskompleksista ja Alvar Aallon luomasta kokonaisuudesta, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Neuvotteluja käyty useiden tahojen kanssa

Uuden säätiön nimi on Paimion parantola -säätiö. Sen perustajiksi on tarkoitus kutsua Alvar Aalto -säätiön lisäksi muita eturivin säätiöitä tekniikan, lääketieteen ja kulttuurin aloilta.

– Neuvotteluja on käyty muun muassa turkulaisten säätiöiden kanssa, kertoo Alvar & Aino Aalto Estate Ltd.:n puheenjohtaja Heikki Alanen.

Säätiön vähimmäispääoma perustamisvaiheessa on 50 000 euroa. Laajalla kansainvälisellä keräyksellä muodostetaan 2 miljoonan euron puskurirahasto.

Parantolasta tehty neljä tarjousta

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on pyytänyt marraskuun 30. päivään mennessä tarjouksia Paimion parantolan rakennuksista irtaimistoineen. Tarjouksia on toistaiseksi tehty neljä, mutta niitä odotetaan edelleen lisää.

Yksi tarjouksen jättäneistä on perustettava Paimion parantola -säätiö.

– Jos sairaanhoitopiiri ei hyväksy meidän tarjousta, siinä tapauksessa myös säätiöhanke raukeaa, kertoo Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindh.

Lue lisää:

Pro Parantola -ryhmä vaatii aikalisää Alvar Aallon suunnitteleman paimiolaissairaalan myyntiin

Pro Parantola -ryhmä vaatii aikalisää Alvar Aallon suunnitteleman paimiolaissairaalan myyntiin