Forssalaisnainen kirjoitti Facebook-päivityksessään tiistaina havainneensa, että teurassikoja olisi läiskitty ajolevyllä, kun kuormaa purettiin HKScanille Forssaan. Päivitys levisi laajalti somessa ja asiasta kerrottiin myös useissa medioissa, myös Ylellä.
Rikosylikomisario Tomi Repo Forssan poliisista kertoo, että poliisi on omasta aloitteestaan päättänyt käynnistää esiselvityksen, onko mainitussa sikojen purkutilanteessa syytä epäillä rikosta.
Poliisille on myös tehty rikosilmoitus Facebook-kirjoittelusta. Tomi Repo kertoo, että rikosilmoitus on kirjattu kunnianloukkauksesta. Nainen poisti alkuperäisen päivityksensä torstaina. Syyksi hän kertoo Facebookissa, että häneen kohdistuu rikosilmoitus.
HKScanin johtaja Pia Nybäck kertoi Ylelle jo aiemmin, että yhtiöllä ei ole vaatimuksia naista kohtaan.
HKScanin mukaan sikojen purku kuljetusautosta sujui asianmukaisesti. HKScan julkisti keskiviikkona sikojen purkutilanteesta lyhyen valvontakameravideon, jossa siat kävelevät rauhallisesti.
Yhtiön asiantuntijat, tarkastuseläinlääkäri ja Eviran Forssan yksikön johtava tarkastuseläinlääkäri ovat katsoneet koko tallenteen eivätkä löytäneet siitä huomautettavaa.
Nybäckin mukaan kyseinen kuljetusyhtiö toi HKScanille tiistaina vain yhden kuorman, joka purettiin kello 9.-9.30. Purkutilanteessa oli lisäksi mukana yksi tarkastuseläinlääkäreistä.
Syyntakeinen vai syyntakeeton? Onko rikoksen tekijäksi epäilty tai siitä syytetty ymmärtänyt tekonsa? Ennen tuomion antamista tehdään mielentilatutkimus.
– Jos henkilö ei ole ymmärtänyt, mitä on tehnyt, ei häntä pidä rangaista siitä. Jos hän on alentuneesti syyntakeinen, tuomioon pitää saada asianmukainen vähennys, kihlakunnansyyttäjä Mika Mäkinen sanoo.
– Yleensä kokonaan syyntakeettomaksi todettu passitetaan hoitoon.
Tutkimukseen entistä harvempi
Kymmenen vuotta sitten Suomessa tehtiin yli 120 mielentilatutkimusta vuodessa, kun viime vuoden määräksi jäi noin 70. Samaan aikaa myös henkirikokset ovat vähentyneet, mutta se ei selittäne vähennystä kokonaan.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL aikoo selvittää, miksi mielentilatutkimusten määrä on vähentynyt viime vuosina.Henry Lämsä / Yle
Tie mielentilatutkimukseen on monipolvinen. Kun tuomioistuin on määrännyt tutkimukseen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL päättää, missä se tehdään.
Tutkimuksen jälkeen THL:n oikeuspsykiatrian lautakunta käsittelee lausunnon. Sen jälkeen tuomioistuin päättää, oliko rikoksen tekijä tekohetkellä syyntakeinen, alentuneesti syyntakeinen vai syyntakeeton?
THL:ssä on huomattu mielentilatutkimusten väheneminen. Laitoksen oikeuspsykiatrian asiantuntijan, ylilääkäri Aulikki Ahlgren-Rimpiläisen mukaan siihen on havahduttu ja syiden selvittely on aloitettu.
Vahva humala ei riitä syyksi
Mielentilatutkimukseen pääseminen on syytetyn etu, koska se voi merkitä lievempää tuomiota.
Tamperelainen kokenut asianajaja Kaarle Gummerus sanoo, että mielentilatutkimukseen vaaditaan entistä enemmän perusteita, esimerkiksi diagnoosia mielenterveyden häiriöstä tai sairaudesta.
– Aikaisemmin oli niin sanottuja käsittämättömiä väkivallantekoja, joista pääsi nykyistä helpommin mielentilatutkimukseen. Niinpä alentunutkin syyntakeisuus saatettiin todettua helpommin, Gummerus sanoo.
Syyttäjä Mika Mäkinen Sisä-Suomen syyttäjänvirastosta on samaa mieltä. Niinpä syytetyn puolustus ei pyydä tutkimusta kevein perustein eikä lähde koettamaan kepillä jäätä.
Myöskään kunnon känni ei ole enää syyntakeettomuuden peruste. Niin syyttäjä kuin puolustaja ovat siitä yhtä mieltä.
– Minun urani aikana ei vahva päihtymys ole ollut riittävä syy tekemään ihmisestä syyntakeetonta. Ei, vaikka humalatilassa joku saattaakin olla niin sanotusti ihan toinen ihminen, Gummerus sanoo.
Sairaala vai vankila?
Pääosa mielentilatutkimuksista tehdään Kuopion Niuvanniemessä tai Vanhan Vaasan sairaalassa.
Tutkimus vie ainakin pari kuukautta, ja esimerkiksi Niuvanniemessä on tutkinnassa kerrallaan keskimäärin kahdeksan ihmistä.
Niuvanniemen johtava lääkäri, dosentti Eila Tiihonen ei hänkään osaa sanoa syytä mielentilatutkimusten vähenemiseen.
Mielentilatutkimuksista noin puolet tehdään Kuopion Niuvanniemessä. Sairaalassa on kerrallaan keskimäärin kahdeksan tutkittavaa.Toni Pitkänen / Yle
Lääkäri pitää hyvin mahdollisena, että vankiloissa on ihmisiä, jotka kuuluisivat sairaalaan. Tiihosen mukaan sitä selvitetään.
– Vankilasta kyllä tulee meille hoitoon pitkäaikaisia potilaita. Heidät on havaittu sairaiksi tai he ovat sairastuneet vankilassa. Psyykeensä puolesta rangaistuskelvottomia potilaita siirretään Rikosseuraamuslaitoksen päätöksellä hoitoon vankilan ulkopuolisiin sairaaloihin, Tiihonen sanoo.
– Nämä potilaat ovat lisääntyneet, vaikka ihmismäärä sinänsä onkin pieni.
Tuloksesta ei jää epäilystä
Mielentilatutkimusta tekemässä on ainakin yksi lääkäri, psykologi, hoitajia ja yhä useammin myös sosiaalityöntekijä.
Voiko mielentilatutkimuksessa bluffata? Kihlakunnansyyttäjä uskoo, ettei voi.
– Ei siitä jää epäilystä, tutkimus on niin perusteellinen. Ammatti-ihmiset ottavat kantaa syyntakeellisuuteen tai -takeettomuuteen, Mäkinen sanoo.
Samaa mieltä on puolustusasianajaja Kaarle Gummerus.
Molemmat tosin muistavat tapauksen, jossa lääkäri näki tekijän olleen täydessä ja THL:n oikeuspsykiatrinen lautakunta alentuneessa ymmärryksessä. Oikeus päätyi lautakunnan kannalle: tämä oli tekohetkellä alentuneesti syyntakeinen.
Omaiset mukaan – jopa jo ennen rikosta
Kun tekijä saa lausunnon syyntakeettomuudestaan, hän päätyy oikeuspsykiatriseen hoitoon.
Terveystieteen maisteri Riitta Askola on tutkinut oikeuspsykiatrista potilaita, heidän läheisiään ja hoitajiaan.
Hän kertoo kohdanneensa avoimia potilaita, jotka olivat tyytyväisiä, kun joku kuuli ja kuunteli heitä. Ulkopuoliselle tutkijalle oli helpompi puhua kuin hoitohenkilökunnalle.
Myös potilaiden läheiset toivoivat, että heitä kuunneltaisiin enemmän, herkemmin ja aiemmin – usein jo ennen vakavan rikoksen tapahtumista.
– Esimerkiksi vanhemmat olivat saattaneet nähdä tuhoisaa käytöstä ja pelätä, että kohta tapahtuu jotakin pahaa. Heistä tuntui, etteivät viranomaiset ottaneet huolta tosissaan. Ja sitten rikos tapahtui.
Riitta Askola sanoo väitöstutkimustaan merkittäväksi. Hän uskoo, että sairaalat saavat siitä lisää työkaluja oikeuspsykiatriseen hoitoon.
Tutkija toivoo myös, että tiedolla voi vaikuttaa yleisiin asenteisiin.
– Pitäisi ymmärtää, että syyntakeettomana tuomitsematta jäänyt on ollut rikoksentekohetkellä sairas. Nyt hän saa liian usein ikään kuin kaksoisstigman, hänellä kun on sekä tehty rikos että mielen sairaus, Riitta Askola sanoo.
Apteekkien välinen kilpailu kiristyy tulevaisuudessa, sillä hallitus aikoo sallia kaikkien itsehoitolääkkeiden hintakilpailun.
Itsehoitolääke saisi maksaa enintään lääketaksan määrittämä hinnan, mutta apteekit saisivat myydä niitä halvemmalla tinkimällä omasta katteestaan.
Muutos sisältyy esitykseen lääkelain muuttamisesta, joka annetaan lähipäivinä lainsäädännön arviointineuvostolle.
Samalla helpotettaisiin myös uusien apteekkien perustamista lyhentämällä muutoksenhakuprosessin kestoa.
Itsehoitolääkkeitä ei kuitenkaan ole tulossa myyntiin apteekkien ulkopuolelle. Tämä edellyttäisi hallituksen esityksen mukaan periaatteelisempaa ja laajempaa lääkkeiden vähittäismyynnin arviointia.
– Lääkkeet eivät ole tavallisia kulutushyödykkeitä, vaan niiden turvalliseen käyttöön tarvitaan luotettavaa tietoa ja kykyä arvioida vaikutuksia. Tämä koskee niin reseptilääkkeitä kuin myös esimerkiksi ihan tavallisia reseptivapaita särkylääkkeitäkin, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ministeriön tiedotteessa.
Puolustusvoimat saa pakkolunastaa kaksi lomamökkiä Vekaranjärven ampuma-alueen läheltä Kouvolassa.
Korkein hallinto-oikeus on hylännyt kiinteistönomistajien tekemän valituksen Puolustusvoimille myönnetystä lunastusluvasta.
Puolustusvoimilla on ollut vaikeuksia täyttää Vekaranjärven ampumaradan ympäristöluvan meluehtoja. Alunperin se tarjoutui ostamaan ne mökit, joiden piha-alueella ammunnoista aiheutuva melu on liian korkea.
Meluraja ylittyi yhdeksän lomamökin pihalla. Kiinteistöistä seitsemän myytiin vapaaehtoisesti valtiolle. Kahdesta melualueella sijaitsevasta loma-asunnosta ei syntynyt kauppoja.
Valtioneuvosto myönsi vuosi sitten toukokuussa Puolustusvoimille luvan hankkia kiinteistöt valtion omistukseen lunastuslain nojalla. Toisen lomakiinteistön omistajat vaativat valtioneuvoston päätöstä kumottavaksi.
Korkeimman hallinto-oikeuden perustelujen mukaan lunastus on ollut tarpeen Puolustusvoimille säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi.
Alle 65 desibeliä
Ympäristöluvan mukaisesti Puolustusvoimien oli vähennettävä Vekaranjärven ampumaradalta aiheutuvaa melua siten, että melutaso asuinkiinteistöjen pihoilla on enintään 65 desibeliä.
Ampumaradan ympärille rakennettiin jo yli neljä vuotta sitten muun muassa meluvalleja. Myös pistooliradan paikkaa siirrettiin. Puolustusvoimat käytti meluhaittaa vähentäviin toimepiteisiin yhteensä 2,3 miljoonaa euroa vuosina 2012-2013.
Näistä toimenpiteistä huolimatta melua ei saatu yhdeksän kiinteistön osalta vähennettyä tarpeeksi.
Ampumarataa käyttää pääasiassa Karjalan prikaati, jossa koulutetaan vuosittain 3600 varusmiestä.
Palkoista puhutaan paljon, kunhan keskustelu pysyy yleisellä tasolla. Turun yliopistonlehtori Anniina Kaittila huomauttaa, että keskustelu vaimenee silloin, kun siirrytään henkilökohtaiseen palkkaan.
Sillä on suuri vaikutus omaan itsetuntoon, millaisen korvauksen ja arvostuksen saa työstään. Anniina Kaittila
– Kansainvälisesti tarkasteltuna raha on edelleen tabu. Jopa seksistä puhutaan useammin, rahaa tutkinut Kaittila sanoo.
Myös Kaittila itse menee vaikeaksi, kun häneltä kysytään, miten paljon hän saa palkkaa. Hän miettii jopa pitäisikö hänen ensin kysyä esimieheltään, saako hän kertoa palkkansa. Kaittila kuitenkin kohauttaa olkapäitään, eihän esimies voi sitä kieltää.
Sata vuotta sitten työtä tehtiin palkan vuoksi. Nykyisin työ on itsensä toteuttamista ja palkka kertoo, miten paljon työpanosta arvostetaan. Siksi omasta henkilökohtaisesta palkasta helposti vaietaan.
– Sillä on suuri vaikutus omaan itsetuntoon, millaisen korvauksen ja arvostuksen saa työstään, Kaittila selventää.
Naapurikateutta on olemassa edelleen
Eri mediat listasivat torstaina Suomen eniten tienaavia henkilöitä. Anniina Kaittila on huomannut, että keskustelupalstoilla julkisuuden henkilöt joutuvat usein piikittelyn kohteeksi.
Koemme, että kuluttaminen omalla työllä tienatulla rahalla on ansaittua. Sen sijaan perinnöllä tai arpavoitolla ei ole. Anniina Kaittila
Sama ilmiö voi käydä lähipiirin kesken, jos palkat lyödään pöytään illanvietossa.
– Voi olla hyvin musertavaa, jos huomaa jääneensä jälkeen muiden palkoista. Sekin voi kaihertaa, jos tuttu alkaa tienaamaan enemmän kuin ennen, Kaittila kuvailee.
Myös sillä on väliä, mistä raha on tullut. Rahan lähde ei ole neutraali, vaan se on arvolatautunutta. Voi olla, että naapurin lottovoittorahoilla hankittu upea urheiluauto kismittää.
– Koemme, että kuluttaminen omalla työllä tienatulla rahalla on ansaittua. Sen sijaan perinnöllä tai arpavoitolla ei ole, Kaittila vertaa.
Anniina KaittilaAnniina Virtanen / Yle
Avoimuus työpaikoilla lisäisi työviihtyvyyttä
Palkka heijastuu siihen, kuinka hyvin kokee onnistuvansa työssä.
– Jos ihminee ajattelee tekevänsä työnsä hyvin, mutta huomaakin työkaverin tienaavan enemmän, se voi alkaa kaihertaa. Vielä pahemman asiasta tekee, jos kokee tekevänsä enemmän työtä kuin kollega.
Anniina Kaittila kysyykin, olisiko järkevämpää tehdä palkka-asioista avoimempia työpaikoilla ja organisaatioissa. Palkkojen henkilökohtaiset lisät ja organisaatiokultturi tekevät palkoista salamyhkäisiä, joista puhutaan vain suljettujen ovien sisällä.
– Jos työpaikka nostaisi palkat reilusti esille, kaikille olisi selvää, miksi kukin tienaa mitäkin palkkaa. Työntekijät tietäisivät, mikä on seuraava askel ja miten voi saavuttaa sen.
Avoimuus lisäisi myös työviihtyvyyttä, yhteishenkeä ja työhön sitoutumista.
Raha voi tuoda kitkaa parisuhteeseen
Anniina Kaittila on tutkinut sitä, miten raha vaikuttaa parisuhteessa. Hänen tutkimuksissaan on selvinnyt, että kaikki pariskunnat eivät ole edes tietoisia puolisoidensa tuloista. Jos rahat ovat osittain tai kokonaan erillään, yllätyksiä voi tulla.
Raha-asioista harvoin puhutaan suhteen alkuvaiheessa ja ne tulevat haastavina vastaan myöhemmin. Anniina Kaittila
Esimerkiksi puolison rahattomuus on saattanut selvitä vasta erovaiheessa. Kaittila on huomannut, että raha on usein syy erolle.
– Pariskunta puhuu aika varhain lapsista, missä haluaa asua ja millaiset arvot elämässä on. Raha-asioista harvoin puhutaan suhteen alkuvaiheessa ja ne tulevat haastavina vastaan myöhemmin, Kaittila toteaa.
Myös suuret tuloerot saattavat aiheuttaa kitkaa pariskunnan välille. Etenkin silloin, jos nainen tienaa enemmän.
– Jos pari on sopinut siitä, että toinen käy töissä ja toinen hoitaa kotona lapsia, suuret palkkaerot eivät välttämättä hierrä.
Niina Pihlajalla on geenivirhe, jonka takia hänellä on suurentunut riski sairastua syöpiin.
Pihlaja sai tietää geenivirheestä kolme vuotta sitten.
Lynchin syndroomaksi kutsuttu geenivirhe löytyi sen jälkeen, kun Pihlajan sisko oli sairastanut kolme eri syöpää. Siskolla oli diagnosoitu paksusuolen syöpä, peräsuolen syöpä ja rintasyöpä – kaikki yhden vuoden aikana.
Siskolla alettiin epäillä Lynchin oireyhtymää, sillä myös Pihlajan äiti oli sairastunut eri syöpiin.
– Hän kertoi tietysti terveydenhuollossa, että äidillä on ollut syöpiä, joten hänet laitettiin Lynch-testaukseen, eli verikokeeseen, Pihlaja kertoi Ylen aamu-tv:ssä tänään perjantaina.
Katso Niina Pihlajan koko haastattelu jutun pääkuvaa klikkaamalla.
Geenivirhe on kaikissa soluissa, ja se periytyy vanhemmalta lapselle 50 prosentin todennäköisyydellä. Toni Seppälä
Testauksessa selvisi, että Pihlajan siskolla on Lynchin syndrooma.
– Sen jälkeen hän hälytti minut ja minulla todettiin Lynchin syndrooma.
Syndrooman toteamisen jälkeen Pihlajalle tehtiin ensimmäiset tähystykset, joissa löytyikin heti melko pitkällä oleva paksusuolen syöpä. Tämä tapahtui vuonna 2015.
Pihlajan paksusuoli on nyt poistettu. Varotoimenpiteenä häneltä on poistettu myös kohtu ja munanjohtimet. Munasarjojen poisto on vielä edessä.
Tuhannet eivät tiedä kantavansa geenivirhettä
Lynchin syndrooma on geenivirhe, joka altistaa merkittävän suurelle syöpäriskille aikuisiällä.
– Geenivirhe on kaikissa soluissa, ja se periytyy vanhemmalta lapselle 50 prosentin todennäköisyydellä. Keskeistä on se, että syövät ilmenevät huomattavan varhaisella iällä verrattuna muihin syöpiin, selitti niin ikään aamu-tv:ssä ollut HUSissa ja Helsingin yliopistolla syöpätutkijana ja kirurgian erikoislääkärinä työskentelevä Toni Seppälä.
Oireyhtymää sairastavien yleisimmät syövät ovat paksusuolen syöpä ja kohtusyöpä. Lisäksi tavataan munasarjasyöpää, virtsaelinten syöpää sekä mahalaukun, ohutsuolen, sappiteiden ja haiman syöpää.
Suomessa on arviolta tuhansia ihmisiä, jotka eivät tiedä oireyhtymästään.
– Se on yllättävän yleinen. Arvioidaan, että yhdellä kolmestasadasta olisi tällainen virheellinen geeni. Se tarkoittaa, että Suomessa on varovastikin arvioiden yli 10 000 tällaista henkilöä, Seppälä sanoi.
Seppälän mukaan tutkijat ovat tunnistaneet vasta noin 1 500 geenivirheen kantajaa.
Äidin paksusuolen syöpä on parantumaton
Pihlajan äidillä ei ole koskaan virallisesti diagnosoitu Lynchin oireyhtymää. Hän sairastaa parhaillaan pitkälle edennyttä paksusuolen syöpää. Hän on aiemmin sairastanut mahalaukun syövän sekä kohtu- ja munasarjasyövän.
Äidin paksusuolen syöpä on parantumaton. Se on edennyt niin pitkälle, ettei sitä voida enää leikata, koska se on jo muiden elinten päällä.
– Me olemme miettineet, että jos se olisi löytynyt viisi tai kymmenen vuotta sitten, ehkä hänet olisi voitu parantaa. Mehän emme tiedä, kuinka kauan syöpä on siellä ollut, Pihlaja pohti.
Seppälän mukaan nykyisin kaikki paksusuolisyövät pyritään tutkimaan seulan avulla.
Sukulaisille tärkeää jakaa tietoa
Suomessa terveydenhuollon työntekijät eivät voi lähteä suoraan kyselemään perheenjäseniltä, voisivatko nämä tulla tutkimuksiin, jos esimerkiksi äidillä epäillään Lynchin oireyhtymää. Syynä on tietosuoja.
Jos tietää kuuluvansa tällaiseen sukuun, olisi erityisen tärkeää hakeutua testiin eikä vain jäädä odottelemaan. Toni Seppälä
– Meillä on tiedossa olevia Lynchin syndrooma -sukuja, joissa on jopa satoja henkilöitä, jotka eivät ole hakeutuneet geenitestaukseen, vaikka voisivat. Se kertoo siitä, että näissä suvuissa on ongelmia tiedonkulun kanssa, Seppälä selitti.
Hänen mukaansa joissain maissa terveydenhuolto voi ottaa yhteyttä riskissä oleviin sukulaisiin, mutta Suomessa se ei nykykäytännön mukaan mahdollista.
Pihlaja itse on levittänyt aktiivisesti tietoa suvulleen.
– Suurin piirtein koko äidin puolen sukuun olin yhteydessä sen jälkeen, kun tämä meiltä löytyi.
Seppälän mukaan tämä onkin esimerkillinen tapa toimia.
– Jos tietää kuuluvansa tällaiseen sukuun, olisi erityisen tärkeää hakeutua testiin eikä vain jäädä odottelemaan.
Lynchin syndrooman diagnoosin saaneille voidaan järjestää ennaltaehkäisevää seurantaa.
Olen jotenkin kasvanut siihen, että ihmiset sairastuvat syöpään. Niina Pihlaja
– Kahden tai kolmen vuoden välein tehdään paksusuolen tähystys. Näin pystytään poistamaan syövän esiasteita, jolloin syöpää ei välttämättä niin usein kehity ja jos kehittyy, niin se havaitaan hyvin aikaisessa vaiheessa.
Naisille järjestetään Seppälän mukaan myös gynekologista seurantaa tietystä iästä eteenpäin.
– Syöpää voidaan ehkäistä myös ennaltaehkäisevällä kirurgialla, kuten kohdun ja munasarjojen poistamisella, Seppälä selitti.
Kaksi tytärtä tutkitaan vasta täysi-ikäisinä
Pihlajalla on kaksi omaa kouluikäistä tytärtä. Heidät tutkitaan vasta, kun he tulevat täysi-ikäisiksi.
– Olen heille kertonut, mistä on kysymys. He tietävät. Odotellaan vielä muutama vuosi sitä tietoa.
Tietoisuus syöpäriskistä on ollut aina läsnä Pihlajan suvussa.
– Olen jotenkin kasvanut siihen, että ihmiset sairastuvat syöpään.
Pihlajan mukaan hänen sairastumisensa olikin vaikeampaa hänen lähipiirilleen kuin hänelle itselleen.
– Olen jotenkin ajatellut aina, jo ennen tätä diagnoosia, että varmaan saan joku päivä syövän. Se on jotenkin ollut todennäköinen. Kyllä mä sitä joka päivä ajattelen, mutta se ei ole mitenkään lamauttava ajatus.
Helsingin poliisi hälytettiin tänään perjantaina Kontulaan Rintinpolulla sijaitsevaan Helsingin yhteislyseoon. Sivullinen ihminen oli nähnyt, että koulun sisään meni henkilö, jolla oli päässään kommandopipo, selässään reppu ja yllään maastokuvioinen asu.
Poliisi lähti tarkastuskäynnille kouluun ja löysi sieltä tuntomerkkejä vastaavan henkilön.
Helsingin yhteislyseon vararehtorin Pia Pietikäisen mukaan oppilaat suhtautuivat tilanteeseen rauhallisesti ja suojautuivat koulun sisätiloihin protokollan mukaan.
Lopulta kävi ilmi, että kommandopipoinen henkilö oli oppilas, joka oli pukeutunut koulun halloween-juhlan pukukilpailua varten.
Poliisi on jo jutellut kommandopipoon pukeutuneen oppilaan kanssa ja kertoo, että asiassa ei ole syytä epäillä rikosta.
Pietikäisen mukaan koululla käynnistellään nyt normaalia iltapäivää ja aamupäivän tilannetta käydään vielä oppilaiden kanssa läpi.
Poliisi muistuttaa, että kun kouluissa järjestetään naamiaisjuhlia, opettajien ja oppilaiden tulisi varmistaa, etteivät ulkopuoliset säikähdä rekvisiittaa.
Juttua korjattu 11:48. Poistettu tieto, että kyseessä olisi ollut Kontulan ala-asteen koulu.
Vielä pikkulapsiaikana vanhemmat saavat valita lapsensa asut vapaasti, mutta jossain vaiheessa se ei enää käykään. Lapsella onkin yhtäkkiä oma mielipide siitä, mistä he pitävät ja mistä eivät.
Yksi tahtoo aina päällensä lempipaitansa, toinen haluaisi mennä yöpuvussa päiväkotiin. Koululainen kulkee päivästä toiseen nukkavieruissa verkkareissa ja kieltäytyy farkuista.
Vanhempia lasten vaatevalinnat voivat paitsi huvittaa, myös ärsyttää tai jopa hävettää.
Puututko sinä lapsesi asuvalintoihin? Teemme aiheesta juttua Puoli seitsemän -ohjelmaan. Kerro meille kuka teillä päättää, mitä lapsi pukee päällensä!
Katarina Frostenson kieltäytyy jättämästä Ruotsin akatemiaa vapaaehtoisesti, Dagens Nyheter -lehti siteeraa uutistoimisto TT:tä.
Hiljaiseloa pitkään viettänyt Frostenson on nyt viestittänyt akatemialle, että hän on nimennyt itselleen asianajajan, joka edustaa häntä yhteydenotoissa. Tämän myötä akatemia jatkaa selvityksiä mahdollisista sääntörikkomuksista.
– Hän ei pidä itseään syyllisenä, vaan haluaa riippumattoman tutkimuksen, sanoo akatemian pysyvä sihteeri Anders Olsson.
Olsson ei osaa arvioida, onko Frostensonilla vielä mahdollisuuksia jatkaa akatemiassa.
– Se riippuu täysin, miten hänen edustajansa näkee selvityksen, ja miten kohtaamme vaikeudet, joita ilmaantuu tämän prosessin aikana. Saattaa ilmaantua uusia kysymyksiä todistajista, todistajanlausunnoista ja kaikesta mahdollisesta, joka ei ole vielä tässä vaiheessa selvää.
– On tärkeää, että Katarina pääsee itse puhumaan. Sitä hän ei ole tehnyt aiemmin. Oli suuri puute, kun hän ei halunnut olla mukana selvityksessä keväällä.
Olsson arvioi, että selvityksen tekeminen kestää "joitakin kuukausia".
Akatemia joutui syyniin
Frostenson on naimisissa kulttuurivaikuttaja Jean-Claude Arnaultin kanssa, joka sai kahden vuoden tuomion raiskauksesta.
Akatemian toiminta joutui tarkastelun kohteeksi sen jälkeen, kun kaikkiaan 18 naista syytti marraskuussa Arnaultia seksuaalisesta häirinnästä ja ahdistelusta.
Yle on kertonut aiemmin Frostensonin ja Arnaultin omistamasta "Klubista", jolla järjestetään kirjallisuusiltoja, akateemisia luentoja, konsertteja ja teatteria. Dagens Nyheter on paljastanut, että Klubin palkat on järjestelmällisesti maksettu pimeästi.
Akatemia tunnetaan maailmanlaajuisesti, sillä se valitsee vuosittain Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajan. Tänä vuonna akatemia ei pystynyt palkintoa jakamaan, koska se ei ollut toimivaltainen sen jälkeen, kun 18 jäsenestä oli eronnut kahdeksan.
Litteä hyönteinen tunnusteli pitkillä tuntosarvillaan tietään lahopuun kaarnan alla nykyisessä Myanmarissa 99 miljoonaa vuotta sitten.
Liitukaudella hallitsivat dinosaurukset, mutta Propiestus archaicus -hyönteisen ahtaassa minimaailmassa niillä ei ollut merkitystä. Kohtaloksi koitui pihkapisara, johon ötökkä jäi kiinni.
Vuosimiljoonat tekivät tahmasta meripihkaa, joka säilytti uhrinsa fossiilin erittäin hyvässä kunnossa.
Hyönteinen, jolla on pituutta vain kolme millimetriä, on odottamaton todiste ajalta, jolloin maapallon ainoasta supermantereesta olivat hitaasti syntymässä nykyiset seitsemän mannerta.
Pangea-manner oli puristunut yhteen noin 335 miljoonaa vuotta sitten ja alkanut taas hajota 160 miljoonaa vuotta myöhemmin. Propiestus archaicus taapersi Gondwana- ja Lauraasia-mantereiden aikana. Ne olivat muodostuneet Pangean hajottua.
Iso heimo, pieni suku
Propiestus archaicus kuului suureen kuoriaisheimoon, lyhytsiipisiin. Lajeja tunnetaan maailmasta miltei 64 000 ja Suomestakin noin 900.
Heimon Piestus-suvun lajeja sen sijaan elää tänä päivänä vain Etelä-Amerikassa, yhtä Arizonasta tavattua lajia lukuun ottamatta.
Noista Piestus-suvun nykyjäsenistä tuli muinaiselle kuoriaiselle nimi, joka viittaa niin sukuun kuin muinaisuuteen.
Löytö on heimonsa vanhimpia, kertoo tutkimusta johtanut Shuhei Yamamoto yhdysvaltalaisesta luonnonhistoriallisesta Fieldin museosta.
Fossiilit voivat ratkaista kiistoja
Myanmar ja Etelä-Amerikka sijaitsevat nykyisin maapallon vastakkaisilla puolilla. Propiestus archaicus kuitenkin osoittaa, että sen elinaikana molemmat olivat osa Gondwanan megamannerta.
Tutkijoilla on jokseenkin selvä kuva alueista, jotka kuuluivat Gondwanaan, mutta sen hajoamisen aikataulusta ei olla läheskään yhtä yksimielisiä.
Kiistoihin etsitään ratkaisua juuri fossiileista, myös niin pienistä kuin Propiestus archaicus.
Meripihkalaakso tunnetaan myös tiikereistä
Myanmarista tunnetaan satoja tuhansia meripihkaan fossiloituneita hyönteisiä. Vaikka niitä on paljon, harva huomaa ne.
Tarvitaan harjaantunut silmä havaitsemaan, että harmaa pikkukivi onkin meripihkaa, sillä luonnossa se ei hohda kiillotetun korun tavoin.
Yleensä löydöt päätyvät koruntekijöille ja tutkijoille kaivostyöläisiltä, jotka etsivät niitä varta vasten.
Propiestus archaicusin meripihkainen arkku on kolikon kokoinenShuhei Yamamoto / Field-museo
Propiestus archaicusin sisältävä meripihkanpalanen löytyi Hukawngin laaksosta Pohjois-Myanmarista. Laakso tunnetaan meripihkansa lisäksi maailman suurimmasta tiikerien suojelualueesta.
Yamamoto kiillotti kolikon kokoisen palasen, hioi sen sisällön hyvin varovasti hiekkapaperilla näkyville ja yllättyi.
– Löytö on varsin varma todiste hämmästyttävästä maayhteydestä. Se tukee erinomaisesti hypoteesiamme, jonka mukaan Myanmar on aikoinaan sijainnut eteläisellä pallonpuoliskolla, Yamanoto sanoo.
Metsämaita lannoitetaan parhaillaan helikopterista Ranualla ja Simossa. Metsähallitus lannoittaa tällä erää tuhkalannoitteella kaikkiaan noin 600 hehtaaria valtion metsiä Etelä- ja Länsi-Lapissa.
– Tuhkalannoite palauttaa luonnosta peräisin olevat ravinteet metsään lisäämään puuston kasvua ja hiilen sitomista. Tämä on kiertotaloutta parhaimmillaan, kertoo lannoitusoperaatiota valvova metsänhoitoesimies Hannu Erola Metsähallitus Metsätalous Oy:stä tiedotteessa.
Erolan mukaan lentolannoitus aloitettiin viikko sitten perjantaina ja koko urakka kestää noin kaksi viikkoa. Helikopteri on aliurakoitsijan.
– Viime vuosina tämä on ollut ollut jokavuotista toimintaa meillä Etelä-Lapissa, Erola toteaa.
Lannoituksessa käytetään Oulun Nuottasaaresta Stora Enson lämpövoimalasta tulevaa rakeistettua tuhkaa. Tuhkalannoite valmistetaan energiantuotannossa poltettavan puun kuoren ja turpeen tuhkasta. Lannoitus tehdään loka- ja marraskuun vaihteessa.
Lannoitettava alue on noin 60-vuotiasta turvemaan metsää. Metsähallituksen mukaan lannoitettaessa valitaan aina kohteelle sopivin lannoite ja huolehditaan, että vesistöihin ja pohjavesiin jää riittävät suojaetäisyydet.
Lappeenrannan Kivisalmen lapsi- ja nuorisokodin nuorin asukas on ollut saapuessaan puolitoistavuotias taapero. Hän muutti laitokseen sisarustensa kanssa huostaanoton seurauksena. Palveluesimies Sari Ruhanen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta muistelee, että nämä sisarukset asuivat talossa parisen vuotta, minkä jälkeen huostaanotto purettiin ja lapset muuttivat takaisin vanhempiensa luokse.
Laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla. Lastensuojelulaki 50 §
Valtaosa pienimmistä huostaan otetuista lapsista päätyy asumaan perheeseen, mutta eivät suinkaan kaikki. Esimerkkinä on vuoden 2017 viimeisen päivän tilanne. Tuolloin Suomen lastensuojelulaitoksissa asui 43 huostaan otettua 0–6-vuotiasta lasta.
Näitä aivan pienimpiä lapsia on kyseisenä päivänä voinut asua laitoksissa enemmänkin, sillä lapsia sijoitetaan laitoksiin huostaanoton lisäksi myös esimerkiksi kiireellisinä sijoituksina tai avohuollon tukitoimina.
Laitoksissa asuvat lapset ovat Lappeenrannassa antaneet kritiikkiä siitä, että työntekijöiden vaihtuvuus on liian suurta. Lapset toimisivat mieluiten tutun hoitajan kanssa.Mikko Savolainen / Yle
Alueelliset erot ovat suuria
Vuonna 2012 voimaan astunut lakimuutos määrää, että lasten ensisijainen sijaishuollon muoto on perhehoito. Tämä tarkoittaa siis sitä, että lapset eivät saisi olla sijoitettuna laitokseen, vaan perheeseen tai perhekotiin. Lain mukaan laitoshuoltoa järjestetään, jos lapsen sijaishuoltoa ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla perhehoidossa tai muualla.
Koko maan tilastot osoittavat, että perhesijoitusten määrä onkin kasvanut, mutta kokonaan lasten laitoshoito ei ole loppunut. Ennen lakimuutosta vuonna 2011 alle puolet kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista asui perheissä tai ammatillisissa perhekodeissa. Viime vuonna perheissä tai perhekodeissa asui lapsista jo 56 prosenttia.
Koko maassa vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Alimmillaan Suomen maakunnista perhehoitoon on päässyt 48 prosenttia maakunnan sijoitetuista lapsista. Suurin luku on Pohjois-Pohjanmaalla, jossa 72 prosenttia sijoitetuista lapsista on perhehoidossa. Alle 50 prosenttiin yltävät Uusimaa ja Keski-Pohjanmaa.
– Suureen vaihteluun on useita syitä. Esimerkiksi Uudellamaalla on haastava rekrytoida sijaisperheitä. Sijaishuollossa olevien lasten ikä voi myös alueellisesti vaihdella. Teinien perhehoito edellyttää perheiltä aivan eri asioita kuin pienten lasten hoitaminen, sanoo Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen.
Yksi ratkaiseva tekijä sijaishuoltopaikan valinnassa on se, miten huostaan otettujen lasten elämää pystytään rajoittamaan. Perhehoidossa voidaan rajoittaa ainoastaan yhteydenpitoa. Laitoshuollossa sen sijaan voidaan käyttää myös muita rajoitustoimenpiteitä, kuten liikkumisvapauden rajoittamista ja eristämistä.
Eroja selittävät syyt ovat osaltaan arvelua, sillä valtakunnallinen analyysi erojen syistä puuttuu.
Laitoshoidon määrä on pysynyt 2010-luvun ajan tasaisena.Yle
Lappeenrannassa Kivisalmen lapsi- ja nuorisokodissa ei tällä hetkellä ole sijoitettuna yhtään alle kouluikäistä lasta, nuorimmat ovat pikkukoululaisia. Laitos toimii kaupungin asuntopalvelulta vuokratussa kerrostalon rapussa, jossa on useampi asuntosolu. Tämän paikan eduksi lasketaan kodinomaisuus, sillä asunnot ovat tavallisia perheasuntoja.
Kivisalmen laitoksesta vastaava Eksoten palveluesimies Sari Ruhanen kertoo yleisellä tasolla syitä siihen, miksi lapsi on päätynyt laitosasumiseen, eikä ole sijoitettuna sijaisperheeseen.
– Useimmilla on jo kokeiltu perhesijoitusta, mutta siellä on jotain mennyt pieleen. Ongelmia on voinut tuottaa esimerkiksi lapsen käytös, kuten väkivaltaisuus. Toinen yleinen syy on se, että perheessä on useita sisaruksia, joten heidät on ollut helpompi sijoittaa yhdessä laitokseen.
Sisaruksia ei haluta erottaa, siksi myös pienet ovat laitoksissa
Lappeenrannan Kivisalmen lapsi- ja nuorisokodin yhdessä asunnossa asuu kaksi sisarusta. Asunnossa on kaksi makuuhuonetta, olohuone ja keittiö. Olohuone on lähes kuin minkä tahansa lapsiperheen kodista: suuri sohva, tv-taso, lastenkirjoja ja pehmoleluja. Seiniltä tosin puuttuvat valokuvat ja yhteiset muistot, hyllyiltä lehtikasat ja lattialta eksyneet sukat. Laitosasunnoissa on hyvä järjestys, eikä tavaraa ole liikaa.
Asunnon makuuhuoneet kuuluvat huostaan otetuille sisaruksille. Laitoksissa jokaisella lapsella on oltava oma huone. Pienimmät lapset saattavat aluksi tosin nukkua isomman sisaruksen kanssa samassa huoneessa, turvallisuudentunteen vuoksi.
Kivisalmen lastensuojelulaitoksen asukkaat ovat päivisin koulussa tai päiväkodissa.Mikko Savolainen / Yle
Eksoten lastensuojelun palvelupäällikkö Raija Kojon mukaan yksi suuri tekijä pienimpien lasten laitosasumiseen on sisaruussuhteet. Sisaruksia ei haluta erottaa.
– Useamman lapsen sijoittaminen yhtä aikaa perheeseen voi meidän kokemusten mukaan olla todella haastavaa. Käytännössä kolmenkin sisaruksen sijoittaminen samaan perheeseen on mahdotonta. Lasten tilanteet ovat sen verran haasteellisia.
Laissa sijaisperheen lasten yhteenlaskettu enimmäismäärä on neljä. Lakiin on tosin kirjoitettu myös joustonvaraa, mikäli kyse on sisaruksista.
Eksoten Raija Kojo korostaa, että turhia perhekokeiluja pyritään välttämään.
– Näiden lasten kohdalla pyrimme minimoimaan muutokset, ne ovat todella rankkoja. Toki pelkästään varmuuden vuoksi ei ketään laiteta laitokseen.
Kotkassa sisarukset voidaan sijoittaa eri perheisiin
Lakiin kirjattua lapsen sijaishuoltopaikan valintaa voidaan tulkita monin eri painotuksin. Lasten asiat käsitellään aina tapauskohtaisesti ja edellä on lapsen etu. Silti alueelliset painotukset poikkeavat toisistaan. Etelä-Karjalassa painotetaan vahvasti sisarusten sijoittamista samaan paikkaan. Esimerkiksi Kotkassa taas pienempi paha on sijoittaa sisarukset eri perheisiin, kuin sijoittaa pienimpiä lapsia laitoksiin.
– Meillä ei pieniä lapsia ole sen takia laitettu laitoksiin, että sisaruksia on useita, sanoo Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka.
Liakka perustelee kaupungin linjaa sillä, että perhehoidossa he onnistuvat minimoimaan pienten lastenhoitajien määrän. Liakan mukaan ihannetilanteessa lapsi keinuu turvallisesti oman synnyinperheensä ja uuden perheensä välissä.
Täysin eroon lastensuojelulaitoksista ei Kotkassakaan päästä. Osa tapauksista vaatii laitoshoitoa.
– Osa lapsista on niin vaurioituneita, että tavallinen perhe ei pysty antamaan heidän tarvitsemaansa hoitoa, sanoo Liakka.
Myös vanhempien kovin haastava tilanne voi johtaa siihen, että lapsi sijoitetaan laitokseen. Perhehoitoa tarjoavan perheen turvallisuutta ei haluta riskeerata. Tämän toivat esiin Kotkan sekä Eksoten alan työntekijät.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilaston mukaan Suomen maakunnista Kymenlaakson lisäksi Satakunta, Kanta-Häme ja Pohjanmaa ovat kyenneet välttämään pienimpien lasten laitossijoituksia kahtena viime vuotena.
Osassa Suomea pikkulapsia sijoitetaan laitoksiin vain ääritilanteissa.Yle
Perhehoidon suosiminen vaatii tukea ja vaivannäköä
Lasten sijaishuollon yksi tärkeimpiä tehtäviä on säilyttää lapsen yhteys sisaruksiin, omiin vanhempiinsa sekä muuhun lähipiiriin. Etelä-Karjalassa osa näiden lasten vanhemmista on Eksoten työntekijöiden mukaan kokenut yhteydenpidon helpommaksi silloin, kun lapsi on sijoitettuna perheen sijaan laitokseen. Tämä painaa vaakakupissa, kun lapsen asuinpaikasta tehdään päätöksiä.
Kotkassa on kokemuksia siitä, kuinka yhteydenpito toimii, vaikka saman perheen lapset asuisivat useammassa perheessä. Vaivannäköä se tietenkin vaatii.
– Lasten kotilomat synkronoidaan ja lapset voivat tavata toisiaan esimerkiksi yhden perhehoitajan kotona, kuvailee Kotkan lastensuojelupäällikkö Anna Liakka.
Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen uskoo, että perhehoidon käytön lisääntyminen edellyttää riittävää sijaisperheille kohdennettua tukea.
– Sijaisperheen saama tuki on erittäin keskeisessä roolissa, jotta he saavat tarvitsemansa tuen ja perhehoidon laatu säilyy hyvänä. Harvan lapsen kohdalla pelkkä perhehoito riittää, vaan mukana on usein koulu tai päiväkoti ja terveydenhuollon palvelut.
Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto kommentoi perjantaina eduskunnan Pikkuparlamentissa eilen ilmoittamaansa ehdokkuuttaan puolueen puheenjohtajakilvassa.
Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa, että päätti ehdokkaaksi ryhtymisestä keskiviikkoiltana. Hän kertoi miettineensä ratkaisuaan pitkään.
Haavisto sanoi pitäneensä vihreiden puheenjohtajan sijaista Maria Ohisaloa parhaana vaihtoehtona vihreiden johtoon.
– Sitten kun Maria ilmoitti, että ei ole käytettävissä väliaikaiseksi puheenjohtajaksi, sen jälkeen onkin ollut aikamoinen tenkkapoo, Haavisto kertoi.
Kaksi kertaa puolueen presidenttiehdokkaanakin ollut Haavisto sanoi saaneensa runsaasti pyyntöjä ehdokkuudelleen.
Haavisto painotti, että vihreille ei haeta nyt sellaista puheenjohtajaa, joka panee kaikki uusiksi. Hän sanoi, että vihreiden puoluetoimistolla on jo kampanjatyö täyttä vauhtia suunnittelussa.
– Siellä ei ehkä toivota sellaista puheenjohtajaa, joka sanoo että pannaan kaikki tavoitteet ja ohjelmat tässä välissä uusiksi.
Painottaisi ympäristöasioita ja koulutusta
Haaviston mukaan vihreiden eduskuntavaalitavoite on yksinkertaisesti eduskuntapaikkojen kasvattaminen. Hänen mukaansa Suomessa on tällä hetkellä monta vaalipiiriä, joissa on vakava mahdollisuus saada ensimmäinen vihreä kansanedustaja.
– On myös monia vaalipiirejä, joissa pystyttäisiin lisäämään vihreiden kannatusta.
Haavisto sanoi, että pystyisi tarjoamaan puolueelle kokemusta valtakunnallisesta kampanjoinnista. Hän arvioi, että pitäisi puheenjohtajana esillä muun muassa ympäristöasioita, sosiaalisen eriarvoistumisen ongelmia ja koulutusasioita.
Hän luonnehti Touko Aallon poisjääntiä ja sitä seurannutta aikaa vihreille raskaaksi ja historiallisesti katsoen poikkeuksellisen kovaksi.
– Tämä on selvästi nakertanut ihmisten luottamusta ja uskoa. Se pitää rakentaa uudestaan ja siinä pitää olla hyvin nöyrä, Haavisto sanoi.
Haavisto kuitenkin painotti, että vihreissä puolueena ei ole tapahtunut mitään dramaattista muutosta, vaan enemmänkin puolueesta on saatu julkisuudessa väärä kuva.
Vihreiden puoluevaltuuskunta valitsee uuden, kesän puoluekokoukseen asti vihreitä johtavan puheenjohtajan lauantaina. Haaviston lisäksi puheenjohtajakilpaan on ilmoittautunut kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto.
Maailman suurimpiin metallibändeihin lukeutuva Rammstein saapuu Tampereelle ensi kesänä. Esiintyminen 10.elokuuta Ratinassa on yhtyeen kaikkien aikojen ensimmäinen stadionkeikka Suomessa.
Saksalainen, industrial metal -musiikkia soittava yhtye antoi odottaa uutta albumiaan peräti kymmenen vuoden ajan. Uuden levyn ilmestymisestä tiedotettiin hiljattain, ja heti perään ilmoitettiin bändin toukokuussa käynnistyvästä ja massiiviseksi kuvatusta Euroopan-kiertueesta.
Vuonna 1994 perustettu Rammstein on myynyt uransa aikana miljoonia albumeita yltäen useasti listaykköseksi myös Suomessa.
Provosoivista ja dramaattisista live-esiintymistään tunnettu yhtye on uransa aikana konsertoinut Suomessa useita kertoja esimerkiksi Provinssin ja Ruisrockin kaltaisten festivaalien pääesiintyjänä.
Hollolan Salpakankaan koululla kamppaillaan norovirustartuntojen kanssa. Koululla on ollut vatsatautia, ja torstaina otettujen näytteiden perusteella sitä aiheuttaa norovirus.
Muutamilla oppilailla oireet ovat alkaneet kesken koulupäivän. Rehtori Sanna Plit-Rehulalla ei ole tarkkaa tietoa sairastuneiden määrästä. Terveydenhoitaja on ohjeistanut, että jos joku perheestä on sairastunut, vielä terveetkin perheenjäsenet jäisivät kotiin estääkseen viruksen leviämisen.
Koulun 950 oppilaasta poissa on ollut perjantaina 77. Koulutyö jatkuu normaalisti perjantaina ja taas maanantaina, mutta kouluviikon päätyttyä tiloissa aloitetaan tehosiivous.
Siivouksen takia illan ja viikonlopun tilavuorot on peruttu, eli esimerkiksi harrastusryhmät eivät pääse tavalliseen tapaan koululle.
Terveystarkastajat ovat sulkeneet pois sen mahdollisuuden, että tauti olisi tullut kouluruoasta.
Norovirus itää nopeasti ja sille on tyypillistä, että oireet alkavat äkillisesti. Lisätietoja noroviruksen hoidosta ja tartuntojen ehkäisystä löytyy Terveyskirjastosta.
Salpakankaan koulussa opiskelee lapsia ja nuoria esikoulusta ysiluokkaan.
Málagalainen Eugenia Muñoz, 37, heittää palloa kolmevuotiaalle Irineo-pojalleen barcelonalaisessa leikkipuistossa. Muñoz on saapunut Barcelonaan tapaamaan puolisoaan.
– Minulla on työpaikka Málagassa, ja miehelläni täällä vakituinen työ opettajana. Koska olen pienen lapsen äiti, en uskalla jättää työpaikkaani ja muuttaa tänne. Mieheni taas ei halua luopua vakituisesta työpaikasta, sairaalan keittiössä työskentelevä Muñoz kertoo.
Muñoz uskoo, että pieni lapsi on rasite työnhaussa.
– Kun aloin äitiysloman jälkeen hakea töitä, melkein jokaisessa työhaastattelussa minulta udeltiin lapsista tai lapsentekoaikeista. Lisäksi kysyttiin, kuka hoitaa lasta, jos hän sairastuu.
Eugenia Muñoz matkustaa Barcelonaan tapaamaan puolisoaan. Kolmevuotias Irineo on tottunut asumaan kahdessa kaupungissa.Maija Salmi / Yle
Syrjintä yleistä
Espanjan lainsäädännön mukaan työhaastattelussa on laitonta kysyä perhetilanteesta. Käytäntö ja lainsäädäntö ovat kuitenkin ristiriidassa keskenään, sanoo sosiologian professori Pau Miret Gamundi. Hän tutkii sukupuolten välistä epätasa-arvoa työmarkkinoilla Barcelonan autonomisessa yliopistossa.
– Äitien syrjiminen on fakta Espanjan työmarkkinoilla. Erityisesti noin 30-vuotiaiden lapsettomien naisten tilanne on hankala. Oletetaan, että siinä vaiheessa naiset suunnittelevat perheen perustamista eivätkä sitoudu työhön, Miret Gamundi sanoo.
Professori muistuttaa, että siinä missä espanjalaiset naiset vähentävät äidiksi tultuaan työntekoa, isät tekevät töitä entistä enemmän.
– Tämä johtuu siitä, että naisten palkat ovat edelleen huomattavasti pienemmät kuin miehillä. Lisäksi naisten urakehitys tyssää usein lapsen saantiin.
Espanjassa päävastuu lapsista on edelleen perinteisesti äidillä. Heinäkuussa maassa tehtiin lakimuutos, joka pidensi isyyslomaa neljästä viikosta viiteen viikkoon. Äitiysloma on Espanjassa 21 viikkoa.
– Järjestelmä ei kannusta isyysloman pitämiseen, koska isyysloma lyhentää äitiysloman pituutta. Siksi monet vanhemmat päättävät, että täyspitkä äitiysloma on tärkeämpi, Miret Gamundi toteaa.
Sosiologi Pau Miret Gamundin mukaan alhainen syntyvyys on seurausta olemattomasta perhepolitiikasta. Työelämän ja perheen yhteensovittaminen on etenkin naisille hankalaa.Maija Salmi / Yle
Syntyvyys on laskenut 1980-luvulta asti
Viime vuoden tilaston mukaan Espanjassa äidit saavat keskimäärin 1,3 lasta. Se on alle EU:n keskiarvon, joka on 1,6 lasta. Espanjassa syntyvyys on laskenut lähes vuosittain 1980-luvulta lähtien.
Lisäksi ensisynnyttäjien keski-ikä on EU:n korkein yhdessä Italian kanssa. Espanjassa äidiksi tullaan noin 31-vuotiaana. Vastaavasti Suomessa naisten keskimääräinen lapsiluku oli viime vuonna 1,47 ja ensisynnyttäjien keski-ikä hiukan yli 29.
Sosiologian professorin Pau Miret Gamundin mukaan espanjalaisnaiset joutuvat usein valitsemaan joko uran tai perheen.
– Tämä näkyy tilastoissa. Lapsia saavat eniten naiset, jotka eivät ole työelämässä ja kumppani hoitaa perheen elättämisen. Noin joka neljäs nainen on Espanjassa lapseton, enemmistössä ovat työelämässä olevat tai työtä etsivät naiset.
Miret Gamundi syyttää tilanteesta myös olematonta perhepolitiikkaa.
– Esimerkiksi lapsiperheille annettava taloudellinen tuki on minimaalista. Kun lama alkoi vuonna 2008, ensimmäisenä leikattiin lapsiperheiden tuista.
Isovanhemmat mahdollistavat työnteon
Molempien vanhempien työntekoa vaikeuttaa Espanjassa myös kallis ja joustamaton päivähoitojärjestelmä.Julkisen puolen paikkoja on rajoitetusti, ja yksityinen päivähoito voi maksaa satoja euroja kuukaudessa. Lisäksi päiväkotien aukioloajat eivät aina sovi yhteen työaikojen kanssa.
– Joudun usein olemaan ylitöissä tai menemään normaalia aikaisemmin töihin. Siksi äitini auttaa lastenhoidossa, Eugenia Muñoz sanoo.
Emilio Vicente Rosado, 67, hoitaa tyttärentytärtään Noraa mielellään.Maija Salmi / Yle
– Hoidamme häntä vaimoni kanssa joka päivä, kun olemme täällä. Yleensä tulemme useaksi viikoksi kerralla, että vanhempien on helpompi käydä töissä, Extremaduran itsehallintoalueella asuva isoisä kertoo.
Monet suomalaiset ovat iloinneet Euroopan komission suunnitelmasta luopua kellojen siirtelystä. Belgiassa aloite on myös huolettanut, koska se saattaa pahimmassa tapauksessa jäädä eri aikavyöhykkeelle kuin naapurinsa.
Euroopan unionin jäsenmailla on nimittäin oikeus itse päättää, noudattavatko ne jatkossa nykyistä talvi- vai kesäaikaa, EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio kertoo Mistä maailma puhuu -podcastissa. Lopputuloksena voi olla aikavyöhykkeiden sekamelska Keski-Euroopassa.
– Tämä avaa tietyllä tavalla Pandoran lippaan, Raivio sanoo.
Ylipäätään kellojen siirto on herättänyt intohimoja lähinnä Pohjois-Euroopassa. Osa jäsenmaista ei ole aloitteen takana lainkaan.
Raivio kertoo myös, miksi aloite on edennyt niin nopeasti yleensä jähmeässä EU:ssa ja mitä pitäisi ajatella siitä, että juuri Suomen hallitus on edistänyt asiaa niin tarmokkaasti.
Ylen kirjeenvaihtajat ja toimittajat kertovat joka toinen viikko Mistä maailma puhuu -podcastissa maankolkkansa kuumimmista puheenaiheista ja arjen pienistä ilmiöistä, jotka jäävät usein uutisissa kertomatta. Sarjaa toimittaa Simo Ortamo.
Kuvaruudulla pyörii video japanilaiselta kulttuurifestivaalilta. Lohikäärmeet ja muut värikkäät hahmot tuntuvat melkein kolmiulotteisilta. Niin tarkka kuva on, niin upeasti toistuvat värit. Wau!
Japanin yleisradioyhtiö NHK esittelee valtavan tutkimusosastonsa pääoven viereen rakennetussa katseluhuoneessa suurta 8K- televisiota.
Tunne kolmiulotteisuudesta johtuu siitä, että 8K-kuvassa on kuvapikseleitä, joista kuva muodostuu, 16 kertaa enemmän kuin HD eli teräväpiirtonäytössä, selittää NHK:n tiede ja teknologiatutkimusyksikön johtaja Kensuke Hisatomi.
NHK aikoo lähettää vuoden 2020 Tokion olympialaiset 8K-kuvanlaadulla.
Japanin yleisradioyhtiö NHK:ssa tutkimusyksikköä johtaa tohtori Kensuke Hisatomi.Karsten Hohmann / Yle
Jotta tarkasta kuvasta saisi kaiken irti, pitää kuitenkin olla 8K-vastaanotin. Sellaisen saa Japanissa noin 10 000 dollarilla eli 8 600 eurolla. Se tekee kuitenkin vasta tuloaan, keväällä valmistajia oli vain yksi. Hiljattain yksi valmistaja esitteli malliaan Keski-Euroopassa.
Sitä, kuinka moni aikoo japanilainen hankkia 8K-vastaanottimen, ei tiedä kukaan.
8K-telkkareita saa jo myös Suomesta: verkkokaupan sivuilla yhden mallin hinta on piirua vaille 15 000 euroa.
8K:n tulevaisuus näyttää epävarmalta
Itse asiassa koko 8K:n tulevaisuus ei ole ollenkaan niin selvä kuin japanilaisyhtiöt yleisradioyhtiö mukaanlukien ehkä toivoisi.
Ylen tuotannosta ja tekniikasta vastaava johtaja Janne Yli-Äyhö väittää,että8K-formaatista ei "juuri kukaan puhu tällä hetkellä."
Hänen mielestään kyse on enemmän japanilaisesta teollisuuspolitiikasta kuin varteenotettavasta tulevaisuuden tekniikasta. Eli japanilaiset yrittävät tarjota muille maille tekniikkaa, joka toisi töitä japanilaisille laitevalmistajille.
Kokonaan toinen kysymys on, haluavatko muiden maiden broadcast-yhtiöt tai kuluttajat siirtyä formaattiin joskus. Ainakaan Suomessa tätä halua ei näytä juuri nyt olevan.
Yle
Edes 8K-kuvanlaatua heikompi 4K ei ole vielä lyönyt itseään kunnolla läpi. 4K-sisältöjä on jonkin verran saatavilla, mutta esimerkiksi Suomessa ollaan vasta siirtymässä 4K:takin heikompaan HD- eli teräväpiirtotekniikkaan. Osa kanavista lähetetään edelleen heikompilaatuisena SD-kuvana.
Suomalaiset eivät ole innokkaita uusimaan vastaanottimiaan nykyaikaisiksi
Eikä teräväpiirtotelevisoitakaan ole läheskään kaikilla. Suomalaisista kotitalouksista, joissa televisiota katsotaan antennin välittämänä, vasta puolella on sellainen. Kaapelitalouksistakin teräväpiirtotelevisio on vain noin 70 prosentilla.
HD-laadusta tai sitä paremmasta kuvasta ei ole iloa niin kauan kuin vastaanotin ei kykene sen ominaisuuksia toistamaan.
Yle lähettää käytännössä kaiken ohjelmistonsa HD-laatuisena. Kuvanlaatua joudutaan kuitenkin heikentämään, jotta kuva näkyisi hyvälaatuisena myös niissä talouksissa, joissa ei ole HD-vastaanotinta.
Isolla osalla suomalaisia ei siis ole teräväpiirtotelevisiota vielä lainkaan. Millainen siis kannattaisi hankkia? Laite, joka kykenee toistamaan HD-kuvaa, 4K-kuvaa vai 8K -kuvaa, kuten Japanissa?
Asia ei ole sen selvempi kuin se oli, kun videonauhuriformaatit VHS ja Beta tappelivat suosituimmuudesta muutama vuosikymmen sitten.
Niin 8K-kuva kuin HD-kuvakin tarvitsevat oikeanlaiset näytöt, jotta tekniikoiden parhaat ominaisuudet saadaan toistettua.Karsten Hohmann / Yle
Ylen tuotantojohtaja Janne Yli-Äyhö pohtii voisiko teknologiakilpailun voittaakin yllätyshevonen: ei mikään aiemmin mainituista, vaan HDR eli High Dynamic Range. Tekniikka, joka tarkoittaa 4K:takin parempaa kuvanlaatua.
– HDR ei tarjoa suurempaa määrää pikseleitä vaan parempia pikseleitä, parempia värejä, parempaa syvyysterävyyttä. Testien mukaan se tarjoaa parempaa kuvaa käytännössä kuin 4K, hän sanoo.
Yli-Äyhö pitää mahdollisena, että vaikka Yle valmistautuu niin sanottuun HD-siirtymään koko Suomessa muutaman vuoden päästä, saattaa joku toinen teknologia olla silloin parempi vaihtoehto.
Tässä se villakoiran ydin näyttääkin olevan. Tekniikka kehittyy ja paranee, mutta kaikki kuluttajat eivät ole valmiita hankkimaan uusia vempaimia.
– Ensin pitää saada HD markkinoille. Se on seuraava tekniikka, joka tulee koko kansalle jakoon. Tulevaisuudessa tämä HDR näyttää kuitenkin kaikkein todennäköisimmältä.
Telkkarinostaja näyttää siis ottavan riskin, valitseepa hän melkein minkä tahansa edellä mainituista formaateista. TV-näyttöjen elinkaari on lyhentynyt vain noin viiteen vuoteen. Siinä ajassa tosin tekniikka ehtii kehittyä harppauksin.
Japanilaiset kehuvat kehittäneensä myös kolmiulotteisen äänen
Japanin yleisradioyhtiön katseluhuoneeseenon rakennettu myös järjestelmä, jota he kutsuvat 3D:ksi eli kolmiulotteiseksi äänijärjestelmäksi.
Paketti sisältää 22.2-kaiuttimen järjestelmän. Eli 22 kaiuttimen lisäksi mukana on kaksi bassotaajuuksia toistava subwooferia. Eli äänilähteen eri ääniä voidaan jakaa eri kaiuttimiin ja synnyttää siten luonnollisemmalta vaikuttavaa ääniympäristöä.
Vaikka ääni luokin kolmiulotteisuuden tunnetta, voi järjestelmän toteuttaminen tavalliseen kotiolohuoneeseen olla enemmän kuin haastavaa.
Yleisradio lähettää tällä hetkellä kahdenlaista ääntä: 5.1-tilaääntä ja stereoääntä.
Pohdinnassa on, pitäisikö kaikki ääni lähettää jatkossa pelkästään stereona. Kyse on rahasta, mutta toisaalta suurin osa katselusta tapahtuu ns. soundbarin kautta eli joko television omista kaiuttimista tai erillisestä kaiutinpaketista.
Kotiteatteripaketin omistavalle tämä olisi pettymys.
HK:lla kehitetään parhaillaan myös kolmiulotteista näyttöruutua, jonka käytössä ei tarvita erillisiä 3D-laseja.
Yhtiötä kiinnostaisi kehittää myös hologrammitelevisio, mutta sen tutkimus on tutkimusosaston johtajan mukaan vielä alkutekijöissään.
Joka tapauksessa uutuuksien markkinoilletulo on vielä kaukainen haave. Siitä tulee totta ehkä 2030-luvulla.
Sen sijaan taipuisa, rullattava näyttöruutu saattaa toteutua jo paljon aikaisemmin.
– Olemme kehittäneet pienen rullattavan näytön, jotta voimme nähdä toimiiko sellainen vai ei. Jos näytön kokoa pystytään kasvattamaan ja saamme siihen enemmän kuvapisteitä, voi rullattava näyttö olla todellisuutta, sanoo tohtori Hisatomi NHK:lta.
Ylen tuotantojohtaja uskoo, että rullattavien näyttöjen kehitys edistyy tuotantoon saakka.
– Kyllä. Televisiosta tulee sisustuselementti. Niitä voi liimailla seiniin ja pylväisiin, Yli-Äyhö ennustaa.
Lisätty väliotsikot 15:29
15:39 lisätty tieto 8K-television hinnasta Suomessa
