– Nukutko sinä Howard?

Kuvanveistäjä Martti Aihan ystävälleen Howard Smithille esittämä kysymys on täysin aiheellinen.

Jo 90 vuoden ikään ehtinyt Smith istuu seuraavana päivänä avautuvassa taidenäyttelyssään silmät kiinni, pää painuksissa.

– Ei ole kaukana, Smith vastaa Aihalle.

Näyttelyn viimeistelytöiden seassa nuokkuvaa Smithiä ei melkein tohdi rasittaa, mutta uteliaisuus vie voiton. Sokeutuneisiin silmiin syttyy kuin syttyykin kirkas loiste ja suu venyy leveään hymyyn, kun Smith pääsee puhumaan taiteestaan.

– Minulla on aina ollut kova tarve tehdä, etsiä uusia muotoja ja materiaaleja.

"Howardin kankaat vietiin käsistä"

New Jerseyssä syntynyt Howard Smith saapui kansainväliseen opiskelijatapaamiseen Suomeen vuonna 1962 ja jäi sille tielle.

– Tapasin heti paljon kaltaisiani ihmisiä. Olimme kaikki kiinnostuneita toistemme tekemisistä ja tuimme toisiamme. Yksi asia johti toiseen, ja kotiuduin tänne, Smith muistelee.

Hänen aikalaisiaan olivat muun muassa Marimekosta tuttu yrittäjä Armi Ratia ja tekstiilitaiteilija Maija Isola sekä arkkitehdit Juhani Pallasmaa ja Aarno Ruusuvuori.

Keramiikkataiteilija Erna Aaltonen törmäsi miehensä nimeen ensimmäistä kertaa kesätöissä Stockmannilla 70-luvulla.

– Howardin suunnittelemat verhokuosit olivat silloin kovassa huudossa. Niitä näkee edelleen kirpputoreilla ja myös ihmisten ikkunoissa. Iso yleisö tuntee Howardin nimenomaan niistä.

Aaltonen bongasi hittiverhojen suunnittelijan kerran myös kaupungilla tietämättä, että heidän tiensä ja elämänsä risteäisivät Arabian keramiikkatehtaalla seuraavalla vuosikymmenellä.

– Howard työskenteli siellä kutsuttuna taiteilijana ja minä harjoittelijana. Siitä se lähti, Aaltonen sanoo.

Pariskunta on sittemmin asunut ja työskennellyt yhdessä Tervakoskella ja 22 viime vuotta Fiskarsin ruukkikylässä Raaseporissa.

"Kiitos, minulla on ollut hulvattoman hauskaa"

Howard Smith on tehnyt uransa aikana paitsi tekstiilisuunnittelua ja keramiikkaesineitä myös taidetta miltei kaikista mahdollisista materiaaleista.

Tuottoisan taiteilijan uraa luotaavassa näyttelyssä onkin tällä kertaa keskitytty nimenomaan kuvataiteeseen, ei niinkään designiin.

– Mielestäni on erityisen hienoa nähdä ja näyttää yleisölle työt, jotka hän on tehnyt sokeana. Tämän taiteilijan intohimo tekemiseen ei lakkaa koskaan, näyttelyn kuraattorina toimiva Martti Aiha kehaisee ystäväänsä.

Erna Aaltonen kuvailee aviomiehensä taidetta yhdellä sanalla: iloinen.

– Hän tekee taidetta ennen kaikkea omaksi ja yleisön iloksi. Hän on aina ollut hirveän tuottelias, ja työ on hänelle kaikki kaikessa. Muu, kuten perhe ja sukulaiset, tulee kaukana perässä, Aaltonen sanoo ja naurahtaa.

Smithin palava tekemisen tarve näkyy taiteilijapariskunnan kodissa edelleen lähes päivittäin.

Kuluvan talven ajan Fiskarsin Kuparipajassa esillä oleva näyttely jää kuitenkin taiteilijan viimeiseksi, ainakin hänen omasta mielestään.

– Tämän näyttelyn myötä haluan kiittää kaikkia. Minulla on ollut hulvattoman hauskaa.

Yhdysvaltain entinen presidentti George H. W. Bush on kuollut 94-vuotiaana. Hän kuoli Houstonissa Texasissa. Vanhempi Bush oli Yhdysvaltain 41. presidentti. Hän toimi presidenttinä yhden kauden vuosina 1989–1993. Vanhempi Bush oli naimisissa Barbara Bushin kanssa 73 vuotta. Barbara Bush kuoli huhtikuussa 2018. Heiltä jäi viisi lasta ja 17 lastenlasta.

Lotto on "osa hyvinvointivaltion eetosta"

Haave rikastumisesta lottovoiton avulla on juurrutettu suomalaisiin vuosikymmeniä sitten. Lotto on Veikkauksen tunnetuin, pelatuin ja kautta aikojen myös tuottoisin peli. Sen suosion salaisuus on vahvasti kytköksissä myös television yleistymiseen. Todennäköisyys voittaa jättipotti on tunnetusti häviävän pieni, mutta silti osa meistä näkee loton olevan keino rikastua.

Yli tuhatta ihmistä pidetään Suomessa riskinä sivullisten turvallisuudelle

Viime vuosina päätään nostanut väkivaltainen radikalisoituminen on monen asian summa. Äärimmäisiin tekoihin ryhdytään asian puolesta, tai sitten niitä vastaan, joita pidetään oman aatteen vihollisina. Suomessa viranomaiset yhdistävät kohonneen väkivallan uhan yli tuhanteen ihmiseen. Arvion on tehnyt poliisi.

Jälleen ministeriero Britanniassa

Britannian hallituksesta eroaa jälleen ministeri vastalauseena Britannian ja EU:n neuvottelemalle brexit-sopimukselle. Britannian yliopistoista ja tieteestä vastaava ministeri Sam Gyimah ilmoitti erostaan Twitterissä ja kertoo äänestävänsä EU-erosopimusta vastaan. Hän on jo seitsemäs hallituksesta brexitin vuoksi eronnut ministeri. Britannian parlamentti äänestää erosopimuksesta 11. joulukuuta.

Vallilan kukkakuoseista tunnettu Howard Smith, 90, taiteilee sokeudestaan huolimatta

Howard Smithin pitkän taiteilijauran harvemmin nähtyjä teoksia esitellään hänen kotikylässään Fiskarsissa käynnistyvässä näyttelyssä. Tuotteliaalla taiteilijalla riittää edelleen luomisvimmaa, sillä näyttelyssä on esillä myös teoksia, jotka Smith on tehnyt sokeutumisensa jälkeen. Smith on aiemmin asunut ja työskennellyt keramiikkataiteilijavaimonsa Erna Aaltosen kanssa Tervakoskella. Viimeiset parikymmentä vuotta on kuitenkin vierähtänyt Fiskarsin taiteilijayhteisössä.

Tuuli tuivertaa vieläkin

Tänään lähinnä länsirannikolla ja maan pohjoisosassa sataa vettä tai lunta, kertoo Ylen meteorologi Seija Paasonen. Lämpötila on parin pakkasasteen ja muutaman plusasteen välillä. Voimakas etelän ja lounaan välinen ilmavirtaus jatkuu vielä lähivuorokauden aikana.

Autoilijoiden on hyvä muistaa, että talvirenkaiden käyttöpakko on tullut voimaan tänään. Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuuhun kelistä riippumatta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tänä talvena on trendikästä tehdä kransseja eukalyptuksen oksista. Eukalyptuksia on eri näköisiä: joillakin on pyöreät lehdet ja toisilla pitkät ja kapeat. Yhden kranssin saa tehtyä noin kahdesta oksasta.

Eukalyptus on helppo materiaali askarteluun: Se ei pistele ja siitä leikattuja pätkiä on helppo käsitellä. Kun sen oksat kuivuvat, ne säilyttävät harmaanvihreän värinsä. Kranssi kestää edustuskunnossa vuosia, jos pitää huolta, etteivät lehdet pääse murenemaan.

Kranssin voi toki tehdä perinteisestä havustakin. Silloin kranssia täytyy pitää ulkona, jotta se ei ruskistu ja pudota neulasia. Muita vaihtoehtoja ovat esimerkiksi tuijan oksat tai vaikka liimattava sammal.

Yksinkertaisen kranssin valmistaminen vie puolesta tunnista tuntiin. Rautalankakehikon ympärille sidotaan eukalyptuksen oksia kieputtamalla rautalankaa oksien ja kehikon ympäri. Väliin voi laittaa kuivuessaan värinsä säilyttäviä kukkia tuomaan väriä. Kranssin ei tarvitse olla viimeiseen asti huoliteltu, vaan siinä saa näkyä rohkeasti tekijänsä kädenjälki.

Rautalankakehikkoja voi ostaa valmiina, mutta sellaisen voi muotoilla myös itse vanhasta metallisesta henkarista. Valmiin kranssin voi koristella esimerkiksi liimaamalla siihen jouluisen rusetin tai kiertämällä ympärille valosarjan.

Kranssi ei ole vain joulunajan ilo, vaan sen koristeluita voi vaihdella vuodenaikojen mukaan. Esimerkiksi joulun jälkeen kranssiin voi kiinnittää vaikkapa koristelumihiutaleita.

Argentiinalainen uutiskanava on joutunut arvostelun kohteeksi, koska se lähetti animaatiosarja Simpsonien Apu-hahmon kuvaa televisiossa Intian pääministerin Narendra Modin saapuessa Buenos Airesiin.

Uutiskanava Cronica TV näytti kahtia jaetun ruudun toisessa laidassa Apun kuvaa ja toisessa Modin lentokonetta, joka oli laskeutumassa G20-kokoukseen. Otsikkona ruudussa oli teksti "Apu saapuu".

Uutissivusto The Hillin mukaan lähetyksen taustalla soi musiikki Intiaan sijoittuvasta elokuvasta Slumdog Millionaire, jossa mumbailaisesta slummista kotoisin oleva nuori mies osallistuu Haluatko miljonääriksi -ohjelmaan.

Simpsoneissa esiintyvä intialainen kauppias Apu Nahasapeemapetilon on ollut mukana sarjassa 1990-luvulta lähtien.

Amerikkalais-intialainen koomikko Hari Kondabolu teki dokumentin animaatiohahmosta viime vuonna. Kondabolun mielestä Apu perustuu rodullisiin stereotyyppeihin.

Valkoihoinen näyttelijä Hank Azaria esittää Apun ääntä vahvalla intialaisella aksentilla.

Monet sosiaalisen median käyttäjät ovat arvostelleet Cronica TV:n toimintaa.

Markku Toivola on kuljettanut leipomotuotteita kuorma-autolla yli 30 vuotta. Seitsemän vuotta sitten mies joutui reitillään onnettomuuteen. Toinen osapuoli menehtyi.

Törmäyksen jälkeen sokkiin vaipunut Toivola ei kyennyt soittamaan hätänumeroon. Ensimmäinen paikalle ajanut autoilija soitti apua.

Vaikka asikkalalainen kuljetusyrittäjä oli onnettomuuteen tyystin syytön, kantaa hän sen jälkiä mukanaan loppuelämänsä. Etenkin pimeässä kuljettaja on erityisen valpas.

– Kyllä se oli pitkään mielessä, miksi tämä tapahtui juuri minulle.

Ilman fyysisiä vammoja selvinnyt Toivola kuljetettiin terveyskeskukseen. Siellä hän sai keskustella lääkärin kanssa muutaman tunnin. Seuraavana yönä Toivola lähti taas ajamaan.

– Ei ollut paljon vaihtoehtoja, kun olen yrityksen ainoa kuljettaja.

Läheltä piti -tilanne voi ahdistaa yhtä paljon kuin onnettomuus

Raskaan liikenteen turvallisuutta muun muassa Trafille tutkinut Tarja Ojala on 1990-luvulta alkaen tarkastellut kuljettajien onnettomuuskokemuksia ja niiden vaikutusta kuljettajien psyykkiseen hyvinvointiin.

Hänen mukaansa vakavat tapaukset kuormittavat ihmisiä eri tavoilla. Pelkkä läheltä piti -tilanne voi stressata kuljettajia yhtä paljon kuin tuhoisa kolari.

– Jos osallisena on lapsia, se voi kuormittaa kuljettajaa äärimmäisen paljon.

Onnettomuuskokemus pysyy kuljettajan mukana aina. Joillekin taakka on liian suuri kannettavaksi.

– Tiedän tapauksia, joissa kuljettaja on päätynyt itsemurhaan. Tai sitten vaihdetaan ammattia, vaikka siihen ei olisi mitään osaamiseen liittyvää syytä, Ojala kertoo.

Liikenneturvan tilastoista selviää, että kuolemantapaukset raskaan ajoneuvon onnettomuuksissa ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, mutta viime vuosien aikana määrässä on hienoista nousua. Liikenneturvan mukaan valtaosan kuolemaan johtaneista onnettomuuksista aiheuttaa jokin muu kuin raskas ajoneuvo.

Työterveys huolettaa asiantuntijoita

Tutkija Tarja Ojalan mukaan kaikissa kuljetusyrityksissä työterveys ei ole riittävän hyvissä kantimissa. Asia tulee ilmi juuri onnettomuustilanteissa ja niihin varautumisessa.

– Jos on hyvä työnantaja, siellä on varauduttu ja on selkeät suunnitelmat. Esimerkiksi jos jotain sattuu vieraalla paikkakunnalla, kuka tulee hakemaan pois. Tämä ei ole missään tapauksessa kaikissa yrityksissä kunnossa.

Trafin johtava asiantuntija, psykologi Inkeri Parkkari on huomannut saman asian. Hänen mukaansa ongelmia on enemmän pienissä raskaan liikenteen yrityksissä.

On ollut tapauksia, ettei kuljettajan hyvinvointi ole kiinnostanut työnantajaa. Inkeri Parkkari

Sekä Ojala että Parkkari ovat onnettomuustutkintoja tehdessään huomanneet, että työnantajalta ei aina löydy empatiaa kuljettajaa kohtaan.

– On ollut tapauksia, että työnantajaa on kiinnostanut vain auton kunto, Parkkari kertoo.

Onnettomuuden kokenut kuorma-autonkuljettaja Markku Toivola on yksityinen kuljetusyrittäjä. Kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen mies olisi kaivannut enemmän ohjattua apua, vaikka pääsikin purkamaan tuntojaan lääkärille.

– Ei se minulle olisi riittänyt. Silloin tosin lähdin lomalle hyvän kaveriporukan kanssa seuraavalla viikolla.

Toivola kertasi tapahtunutta ystävilleen useaan kertaan, sai heiltä tukea ja hiihti pohjoisen lumilla. Lopulta ahdinko helpotti.

Tukipuhelin palvelee 24/7

Raskaan liikenteen ammattilaisille on olemassa oma vertaistukipuhelin. Suomen Kuljetus ja Logistiikka Skal ry:n ja Rahtareiden ylläpitämään numeroon voi soittaa kellon ympäri. Numeron päivystämisestä vastaa Autoliitto.

Vertaistukea antavat vapaaehtoiset miehet ja naiset, joilla on jokin kontakti alaan. Yksi heistä on puhelinta perustamassa ollut kuljetusyrittäjä Ahti Myllys. Hän on pyörittänyt rattia työkseen 47 vuotta.

Myllys kertoo, että aina raskasta liikennettä koskevan vakavan onnettomuuden jälkeen soitot lisääntyvät. Kun erään usean auton ajoringistä yksi kuljettaja menehtyi onnettomuudessa, tukea tarvitsivat myös muut saman ringin kuljettajat.

– Inhimillisen menetyksen lisäksi siinä sekoittui koko ajorinki, kun yksi kuljettaja ja auto olivat pois pelistä.

Vertaistukipuhelinta onkin kiitelty siitä, että auttajat ymmärtävät apua tarvitsevan taustat – miten yksi onnettomuus voi vaikuttaa kuljetusyrittäjän talouteen radikaalisti.

Myllys muistaa tapauksen, jossa henkistä tukea tarvitsi puolisonsa menettänyt kuljettaja. Hän oli saanut kriisiapua, mutta työhuolia ymmärsi vasta toinen liikennöitsijä. Yksinhuoltajaksi jääneen kuljettajan oli pakko vaihtaa ammattia.

Vertaistukipuhelin ei kuitenkaan varsinaisesti käy kuumana. Skal ry:stä kerrotaan, että tavallisesti puhelin soi muutaman kerran kuussa.

Tutkija Tarja Ojala uskoo, että osa kuljettajista ei osaa hakea apua, vaikka sitä tarvitsisi. Tukipuhelinta hän pitää silti merkittävänä.

– Puhelinpalvelu on tärkeä perälauta. Se täydentää, ja niin kauan kuin soittoja tulee, sille on tarvetta.

– Kaikki johtajat saisivat ottaa oppia isä-Bushilta siinä mielessä, että selkeä ulkopolitiikka on toimeenpanoa eikä lausuntoja ja puhumista. Hyvät neuvot löytyisivät sieltä niin Trumpille kuin muillekin.

Näin tiivistää George H. W. Bushin perintöä Suomen entinen pitkäaikainen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Jukka Valtasaari.

Yhdysvaltain entinen presidentti George H. W. Bush kuoli perjantaina 94-vuotiaana. Bush oli presidenttinä vuosina 1989–1993. Hän oli järjestyksessä Yhdysvaltain 41. presidentti.

Jukka Valtasaari tapasi Bushin useita kertoja vierailujen ja Valkoisessa talossa järjestettyjen tapahtumien yhteydessä.

– Hän oli herrasmies, joka otti kaikki huomioon. Hän kohteli ihmisiä samalla tavalla. Olipa kyseessä YK:n pääsihteeri tai hissimies, Valtasaari sanoo.

Bushin presidenttikausi oli erittäin turbulenttia aikaa: Itä-Euroopan murrokset alkoivat ja lopulta Neuvostoliitto romahti. Valtasaari korostaa Bushin roolia Euroopan uudelleen muotoutumisessa.

– Se on asia, josta hän on saanut aivan liian vähän arvostusta osakseen. Toukokuun lopussa 1989 hän puhui vapaasta ja yhtenäisestä Euroopasta. Se oli visio siitä, millainen Euroopasta oli tulossa. Hän oli puoli vuotta edellä Berliinin muurin kaatumista.

Bush muistetaan myös toisesta valtavasta uutistapahtumasta, Persianlahden sodasta.

Bush kävi Helsingissä neuvottelemassa tilanteesta Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin kanssa syyskuussa 1990, kun sodan alkamisesta oli kulunut viisi viikkoa.

– Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat ensimmäistä kertaa yhtä mieltä YK:n turvallisuusneuvostossa. Yksimielisyys presidenttitasolla vahvistettiin Helsingissä, Valtasaari toteaa.

Valtasaari oli Washingtonin suurlähettiläänä vuosina 1988–1996 ja 2001–2005.

"Bush ja Koivisto ymmärsivät toisiaan tavattoman hyvin"

Ensimmäisellä vierailulla Bush kävi Suomessa kuitenkin jo vuonna 1983 ollessaan Reaganin varapresidenttinä.

Tuolloin hän tapasi presidentti Mauno Koiviston presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa. Samalla alkoi Bushin ja Koiviston tuttavuus.

– He söivät pitkän lounaan, joka venähti ja venähti. Siitä lähtien he olivat keskenään kirjeenvaihdossa.

Valtasaaren mukaan Koivistolla ja Bushilla "synkkasi" keskenään hyvin. Tästä osoituksena voi kirjeenvaihdon lisäksi pitää sitä, että Koivisto oli yksi kymmenestä valtionpäämiehestä, jolle Bush soitti tultuaan valituksi presidentiksi.

– He ymmärsivät toisiaan tavattoman hyvin. Muutamat tapaamiset, joissa olin mukana olivat mutkattomia saman ikäisten sodan käyneiden miesten ja saman pituistenkin miesten välillä.

Valtasaari muistelee Koiviston Yhdysvaltain-vierailua vuonna 1991. Bush oli juuri päässyt pois sairaalahoidosta ja median kiinnostus oli valtava.

– En ole nähnyt missään yhtä paljon kameroita kuin silloin. Bush kehui, että Koivisto tunsi Neuvostoliiton paremmin kuin kukaan hänen tuntemansa ihminen. Se meni ulos joka tuutista.

Bush syntyi vauraaseen perheeseen

George H. W. Bush syntyi 12.6.1924 Miltonissa Massachusettsin osavaltiossa. Hänen isänsä Prescott toimi pankkiirina ja senaattorina. Myös äiti Dorothy oli vauraasta suvusta.

Bush opiskeli Phillipsin akatemiassa Massachusettsissa täysi-ikäisyyteen asti. Armeijaan hän liittyi 18-vuotispäivänään toisen maailmansodan ollessa käynnissä.

Sodassa Bush toimi laivaston lentäjänä ja osallistui yli 50 taistelutehtävään. Bushin kone ammuttiin alas Tyyneenmereen, mutta hänet onnistuttiin pelastamaan.

Sodan jälkeen hän jatkoi opintojaan Yalen yliopistossa. Hän valmistui taloustieteistä vuonna 1948.

Valmistuttuaan hän muutti Texasiin ja alkoi työskennellä öljybisneksessä. Muutama vuosi myöhemmin Bush oli perustamassa öljyalan yrityksiä.

Politiikkaan vuonna 1963

Vaurastunut Bush siirtyi politiikkaan vuonna 1963, kun hänet valittiin republikaanipuolueen paikallisjohtajaksi Harrisin piirikunnassa Texasissa. Samana vuonna hän pyrki senaattiin, mutta hävisi demokraattien ehdokkaalle.

Kaksi vuotta myöhemmin Bush valittiin edustajainhuoneeseen, jossa hän istui kaksi kautta eli vuoteen 1970 asti. Hän pyrki senaattiin, mutta ei tullut valituksi.

1970-luvulla Bush työskenteli korkeissa viroissa muun muassa Yhdysvaltain YK-suurlähettiläänä ja keskustiedustelupalvelu CIA:n johtajana. Hän oli myös republikaanien kansalliskomitean johdossa.

Vuonna 1980 George H. W. Bush pyrki republikaanien presidenttiehdokkaaksi, mutta hävisi Ronald Reaganille. Bush nousi kuitenkin Reaganin varapresidentiksi ja jatkoi varapresidenttinä myös Reaganin toisella kaudella.

Presidenttikausi oli turbulenttia aikaa

Vuoden 1988 vaaleissa Bush nousi presidentiksi hänen voitettuaan demokraattien Michael Dukakisin.

Ensimmäistä vuotta vallassa värittivät Itä-Euroopassa alkaneet murrokset.

Seuraavan vuoden alussa Yhdysvallat syrjäytti Panaman diktaattorin Manuel Noriegan.

Vuonna 1990 alkoi Persianlahden sota, kun Irak oli miehittänyt öljyrikkaan Kuwaitin. Bush kokosi koalition, joka voitti Saddam Husseinin ja turvasi Yhdysvaltojen liittolaisen Saudi-Arabian. Bush puhui tilanteesta televisiossa 8. elokuuta.

Bushin suosio nousi Persianlahden sodan myötä Yhdysvalloissa huippulukemiin. Korkeimmillaan hänen kannatuksensa oli yli 80 prosentin luokkaa.

Taloustaantuma söi kannatusta

Bushin saavutukseksi lasketaan myös Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimusta pohjustaneiden neuvottelujen käyminen Kanadan silloisen pääministerin Brian Mulroneyn kanssa.

Taloustaantuma kuitenkin söi Bushin kannatusta. Bushin iskulauseena oli ollut "Ei lisää veroja", mutta hän joutui syömään sanansa ja taipumaan veronkorotuksiin.

Bush menetti konservatiivien tukea. Arvostelijoiden mielestä hän ei ollut hoitanut riittävän hyvin kotimaan asioita.

Vuonna 1993 Bush hävisi presidentinvaalit demokraattien Bill Clintonille.

Hyväntekeväisyyttä Clintonin kanssa

Presidenttikautensa jälkeen George H. W. jäi eläkkeelle, mutta esiintyi vielä paljon julkisuudessa muun muassa poikansa presidenttikampanjassa.

Myöhempinä vuosinaan George H. W. Bush tunnettiinkin myös poikansa kautta. George W. Bush oli Yhdysvaltain presidenttinä vuosina 2001–2009.

Vanhempi Bush myös keräsi varoja yhdessä Bill Clintonin kanssa Kaakkois-Aasian tsunamin ja Haitin vuoden 2010 maanjäristyksen uhrien auttamiseen.

George H. W. Bush ei ollut presidenttinä median suosikki, kuten ei hänen poikansakaan vuosia myöhemmin.

Bushia pidettiin pragmaattisena poliitikkona, mutta ei erityisen vetovoimaisena puhujana tai esiintyjänä.

Bushin puoliso Barbara menehtyi pitkäaikaisen sairauden jälkeen 92-vuotiaana huhtikuussa 2018. Pariskunta ehti olla naimisissa 73 vuotta.

Pariskunta sai kuusi lasta. Heistä George nuoremman lisäksi politiikassa on ollut mukana tämän pikkuveli Jeb, joka toimi Floridan kuvernöörinä 1999–2007. Jeb Bush oli mukana republikaanien presidenttiehdokaskilpailussa vuonna 2016, mutta luopui kilpailusta.

Vauhdikas mutta Suomessa vähemmän tunnettu fakta George H. W. Bushista oli hänen laskuvarjohyppyharrastuksensa.

Bush sairasti pitkään Parkinsonin tautia ja oli viimeiset vuotensa pyörätuolissa.

Kuitenkin vielä 90-vuotispäivänään hän hyppäsi tandem-laskuvarjohypyn. Entinen lentäjä hyppäsi laskuvarjolla myös 80- ja 85-vuotispäivinään.

Lisää aiheesta:

Yhdysvaltain entinen presidentti George H. W. Bush on kuollut

George H. W. Bushin haastattelu Suomen vierailulla vuonna 1983 Elävässä Arkistossa

Vuoropäällikkö Andrian Satrio kaataa metalliseen pikkukannuun kauramaitoa, höyryttää sen vaahdoksi ja valuttaa tarkasti cappuccino-kuppiin. Entistä useampi helsinkiläisen Roasberg-kahvilan asiakas haluaa cappuccinonsa, lattensa tai muun kahvinsa kauramaidolla, niin myös espoolainen Ella Norja.

– Ehkä maun takia. Olen tottunut käyttämään kahvissa kauramaitoa, hän sanoo.

Maun lisäksi Ella Norja perustelee valintaansa ekologisuudella. Kotiin hän kertoo ostavansa suomalaisen valmistajan kauramaitoa, koska haluaa tukea kotimaista tuotantoa.

Ruokakulttuuriin perehtyneen Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Sami Koposen mukaan kauramaito sopii erittäin hyvin tämän hetken ruokatrendeihin. Sen valitseminen on hänen mielestään kuluttajan kannanotto ajankohtaisiin kysymyksiin.

– Kauramaidon valinta viestittää siitä, että halutaan olla kiinni erilaisissa ajankohtaisissa ruokakysymyksissä ilmastonmuutokseen, terveyteen ja kasvissyömiseen liittyen, Sami Koponen sanoo ja hörppii kauralattea.

Kauramaidon myynti kasvaa niin, että hyllyjä on kaupoissa tyhjillään

Kauramaidon suosion kasvu on nyt niin haipakkaa, että suosikkituotteet ovat ajoittain kauppojen hyllyistä lopussa.

– Keskeisin syy on se, että joillakin isoimmista valmistajista ei ole ollut kykyä vastata näin ryminällä kasvaneeseen kysyntään. Paikoitellen on jouduttu myymään jopa "eioota", mikä on tosi ikävä juttu, valikoimajohtaja Antti Oksa S-ryhmästä sanoo.

Myös Keskon mukaan ruotsalaisen Oatlyn suosituimpien tuotteiden saatavuudessa on tällä hetkellä haasteita valmistajan tuotantoteknisistä syistä johtuen.

Oatlyn mukaan yhtiö yrittää vastata ennakoitua suurempaan kysyntään ja on muun muassa rakentamassa uusia tuotantolinjoja.

Lehmänmaidon kulutukseen on matkaa

Kauramaidon myynti on kaiken kaikkiaan suurimmissa ruokakauppaketjuissa jyrkässä nousussa.

– Tänä vuonna kaurajuomien myynnin kehityksen osalta voidaan puhua jopa läpimurtotason kasvusta, Keskon päivittäistavarakaupan tuoretuotteiden osto- ja myyntipäälllikkö Timo Kirjavainen sanoo.

Maidon tapaan käytettävien kasvipohjaisten juomien myynti on K-ruokakauppaketjussa kasvanut tänä vuonna noin puolella viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Eniten ovat nousseet juuri kaurajuomien myyntilitrat.

Myös S-ryhmässä kauramaitojen myynti on kasvanut 60 prosentilla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. S-ryhmän arvio on, että se myy kaurajuomia tänä vuonna 9 miljoonaa litraa.

Maitoon verrattuna kauramaitojen myynti on kuitenkin yhä hyvin pientä. Esimerkiksi S-ryhmässä kaurajuomien myynnin osuus on ollut tänä vuonna 3 prosenttia nestemäisistä maitotuotteista ja kasvipohjaisista juomista.

Kaura on suomalaisille tuttu ja kotoisa

Ruokakulttuuria tutkiva Sami Koponen uskoo, että kauramaidon suosion taustalla on myös sen käytännöllisyys. Useat kaurajuomat säilyvät avaamattomina huoneenlämmössä, ja niitä voi hankkia vaikka verkkokaupasta suuria määriä kerrallaan.

Kaura sopii erilaisiin ruokavalioihin, mikä helpottaa arkea.

– Monissa perheissä kaura tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa yhden maidon politiikkaa, kun on erilaisia ruokavalioita, ruokatottumuksia ja allergioita, hän sanoo.

Kaura on suomalaisille todella tuttu raaka-aine, ja kasvipohjaisista juomista nimenomaan kaurajuomien kulutus nousee nyt selvästi. Se on suomalaisille kotoisampi vaihtoehto kuin soija-, riisi- tai mantelimaito.

Moni kuluttaja haluaa suosia lähellä tuotettua ruokaa, minkä Koponen uskoo lisäävän kotimaisten kauramaitojen kulutusta.

Kotimaiset kauramaidot valtaavat hyllyjä

Tänä vuonna kauppoihin on tullut useita uusia kotimaisten valmistajien kauramaitoja.

– Meillä tuotelukumäärä on tänä vuonna kaksinkertaistunut ennen kaikkea sen kautta, että peliin on tullut hienosti mukaan kotimaisia valmistajia, S-ryhmän valikoimajohtaja Antti Oksa sanoo.

Ulkomaiset tuotteet ovat pitkään hallinneet kauramaitohyllyjä, mutta kaurabisnekseen lähteneille kotimaisillekin valmistajille kaurajuomat ovat olleet erittäin tuottoisia.

Esimerkiksi kouvolalainen Kaslink tuli kauratuotteillaan markkinoille runsas vuosi sitten. Yhtiön mukaan kauramaidon ja muiden kauratuotteiden kysynnän kasvua voi koko tänä aikana kutsua jopa räjähdysmäiseksi. Kaslink vie tuotteitaan myös ulkomaille ja etsii uusia vientimahdollisuuksia.

Mainosten kauramaito on nuorten juoma

Mainonnassa kauramaito näyttäytyy trendikkäänä ja nuorekkaana juomana.

– Kauramaito vetoaa markkinoinnillaan nuoriin kuluttajiin, joilla ei ehkä ole vakiintuneita tottumuksia lehmänmaidon juomisesta. He vaikuttavat olevan kauramaidon ydinkohderyhmää, ruokakulttuurin tutkija Sami Koponen sanoo.

Myös S-ryhmän Antti Oksan mukaan nuorten osuus käyttäjissä painottuu, vaikka kauramaitoa ostavatkin kaikenikäiset.

– Pari-kolmekymppiset ja varhaisessa keski-iässä olevat korostuvat käyttäjissä selvästi, Antti Oksa sanoo.

Tutkija Sami Koponen arvelee, että kauramaito on tullut suomalaiseen ruokakulttuuriin pysyvästi.

– Suurin buumi voi mennä ohi, mutta uskon ettei tämä ole mikään ohimenevä trendi.

Lue myös:

Tutkija odotti vuosikymmeniä, että kaura löisi läpi – sitten tulivat nyhtökaura ja kauramaito, ja nyt hän sanoo olevansa taivaassa

Luodossa on tuhkarokkotapauksen tultua ilmi annettu altistuneille ylimääräisiä rokotteita.

Pietarsaaren johtava lääkäri Pia-Maria Sjöström kertoi STT:lle lauantaina aamulla, että suurin osa altistuneiksi tiedetyistä on tavoitettu. Sairastuneen lapsen perhe ja rokottamaton lähipiiri ovat karanteenissa.

Altistuneita on myös esikoulussa, päiväkodissa ja paikallisella rukoushuoneella. Rukoushuoneella altistuneista kaikkia ei välttämättä voida tavoitella, koska osallistujista ei ole nimilistaa.

Ekstrarokotteita on Sjöströmin mukaan annettu MPR-rokottamattomille sekä lapsille, jotka eivät ikänsä vuoksi tai muusta syystä vielä ole saaneet kakkosrokotetta.

MPR-rokote suojaa tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan, ja kansallisen rokoteohjelman mukaan se annetaan 12-18 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Alle 6-vuotiaille on siis annettu kakkosrokote etukäteen.

Sjöström sanoo, että jos edellisestä rokotuksesta on aikaa 2-3 vuotta, nyt saatava suoja on riittävä eikä 6-vuotisrokotetta enää tarvita. Jos ensimmäisestä rokotteesta on kulunut vähemmän aikaa, lisärokotteen tarve ratkaistaan tapauskohtaisesti.

Mahdolliset uudet tartunnat käynevät Sjöströmin mukaan ilmi ensi viikolla. Taudin itämisaika on yli viikon, eli tartunnan saaneilla ei välttämättä vielä ole oireita.

Rokotuskattavuus Luodon kunnassa on vain 75 prosenttia, kun se koko Suomessa on 95 prosenttia. Sjöström kertoi STT:lle perjantaina, että osa altistuneista ei ole ottanut rokotetta tarjottaessa.

Luodon tuhkarokkotartunta oli kuin harjoituksen käsikirjoitus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Vaasan sairaanhoitopiiri ovat tehneet saumatonta yhteistyötä Pohjanmaalla todetun tuhkarokkotartunnan tultua ilmi torstaina . Askelmerkit ovat olleet kummallekin selvät, koska toimintaa vastaavassa tilanteessa harjoiteltiin juuri elokuussa.

THL:n erityisasiantuntija Mia Kontio kertoo, että harjoitus oli tuhkarokon osalta ensimmäinen laatuaan. THL:n kumppaniksi valikoitui Vaasan sairaanhoitopiiri ja Pietarsaari. Sekä ajoitus että maantiede osuivat siis nappiin Luodon tuhkarokkotapauksen kannalta - eivätkä pelkästään sattumalta.

– Halusimme harjoitella toimintaa laajamittaisen epidemian varalta, ja realistinen skenaario on sellaisella alueella, jossa rokotuskattavuus on matalampi, Kontio selittää.

Tämä pätee sekä Pietarsaareen että Luodon kuntaan. Elokuisessa harjoituksessa THL lähetti tiedon Pietarsaaren alueella todetusta tuhkarokkotapauksesta, jossa tartunnan saanut koululainen oli ehtinyt olla koulussa pari päivää. Eri kumppanit harjoittelivat yhteistyötä ja käytännön valmiussuunnitelman toteuttamista.

Yleistilanne Suomessa hyvä

Alueellisista vajeista huolimatta Kontio korostaa, että rokotustilanne on Suomessa ollut pitkään erittäin hyvä.

Erityisen kattavasti otetaan pikkuvauvoille annettavaa viitosrokotetta, joka suojaa muun muassa poliolta, kurkkumädältä ja jäykkäkouristukselta.

Rokotusohjelman ajoitusten Kontio sanoo perustuvan tarkkaan harkintaan. Suomessa esimerkiksi MPR-rokotetta on alusta asti annettu kaksi annosta, vaikka joissakin Euroopan maissa rokottaminen aloitettiin yhdellä.

– Näin taudit saatiin eliminoitua Suomesta todella nopeasti, Kontio toteaa.

Maailmanlaajuisesti tuhkarokkotilannetta on saatu parannettua merkittävästi. WHO:n mukaan rokotteilla on saatu vuoden 2000 jälkeen pelastettua yli 21 miljoonaa ihmishenkeä. WHO on kuitenkin huolissaan tartuntojen määrän kasvusta: vuonna 2017 tartunnat kasvoivat yli 30 prosentilla edellisvuodesta. Järjestön mukaan Euroopassa tartuntojen syynä on rokotteista leviävä väärä tieto.

Rokotevastaisuudelle on Kontion mukaan monia syitä. Hän pitää tärkeänä, että syitä käydään vanhempien kanssa läpi ja mahdolliseen epätietoisuuteen puututaan. Jotkut vanhemmat eivät halua aiheuttaa lapselle kipua ja haluavat välttää mahdollista kuumeen nousua. Toiset eivät pidä ajatuksesta, että lapsi altistuu rokotteen sisältämille aineille.

– Jos lapsi kohtaa luonnontaudin, viruksen sisältämät ainemäärät ovat tuhatkertaisia, Kontio huomauttaa.

Lue myös:

Luodossa Pohjanmaalla todettu tuhkarokkotapaus, yli sata altistunutta – video: THL:n asiantuntija pitää lisätartuntoja todennäköisinä

Tuhkarokolle altistuneita on Pohjanmaalla jo 300, ja heitä tavoitellaan – kotieristys on ainoa vaihtoehto, jos taudilta ei suostu suojautumaan vieläkään

"Tämä on aikapommi, jonka laukeamista on odotettu" – lääkärit kehottavat, että Pohjanmaalla tuhkarokolle altistuneet rokotesuojattomat välttäisivät massatapahtumia

Ministeri Saarikko ei ymmärrä lapsensa rokottamatta jättäviä vanhempia, vetoaa Luodon äiteihin ja isiin: "Rokottakaa lapsenne"

Riihimäen kaupunki aikoo myydä 49 prosenttia Riihimäen Kaukolämpö Oy:n omistuksestaan monikansalliselle Aberdeen Standard Investments (ASI) -sijoitusyhtiölle. Omistusosuuden kauppahinta on 51 miljoonaa euroa.

Kaupunginjohtaja Sami Sulkko kuvailee myymistä Riihimäen talouden kannalta merkittäväksi ja historialliseksi. Sulkon mukaan kauppa mahdollistaa kaupungin lainakannan paremman hallinnan ja helpottaa erityisesti aseman seudun kehittämistä.

Kaupunginjohtaja kommentoi Ylelle, että Riihimäki haluaa pitää kaukolämmön kuluttajahinnat jatkossakin maltillisina, vaikka kuvioon astuu suuri sijoitusyhtiö.

– Neuvotteluun on kaupungin puolelta liittynyt keskeisenä tavoitteena, että hinta olisi kilpailukykyinen valtakunnan energiahintojen keskiarvoihin nähden.

Sulkko näkee, että alati kehittyvän energia-alan hinnoissa tapahtuu muutoksia joka tapauksessa.

– Sellaista automaattista taetta ei ole, että nykytila jatkuisi, vaikka yhtiön omistus olisi jatkossakin kokonaan kaupungilla.

Tiedotteessa todetaan, että kaukolämpöyhtiön vähemmistöosuutta kohtaan oltiin laajasti kiinnostuneita. ASI valikoitui kumppaniksi selvitysten ja tarjouskilpailun jälkeen.

– Tulevaisuudessa energiatoimialalla tulee väistämättä tapahtumaan muutoksia. Aberdeenin kansainvälinen osaaminen on ilman muuta lisäarvotekijä tulevaisuuteen varauduttaessa, Sulkko sanoo.

Kauppa on tarkoitus sinetöidä helmikuussa 2019, ja se edellyttää vielä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen hyväksyntää.

Maailman suurimpia sijoitusyhtiöitä

Riihimäen Kaukolämpö on Aberdeen Standard Investmentsin toinen sijoitus Suomeen. Sijoitusyhtiöllä on omistusta muun muassa Suomen Kaasuenergiassa sekä useassa vesivoimalaitoksessa Norjassa.

ASI on osa yhtä maailman suurimmista sijoitusyhtiöistä. Yhtiön mukaan sillä on asiakkaita 80 maassa. Standard Life Aberdeen Oyj:n pääkonttori sijaitsee Skotlannissa. Sillä on noin 1,2 miljoonaa osakkeenomistajaa ja se on listattu Lontoon pörssiin.

Riihimäen Kaukolämpö toimittaa kaukolämpöä ja maakaasua Riihimäen alueella Etelä-Suomessa. Yhtiö on perustettu 1978. Vuoden 2017 lopussa sillä oli 718 kaukolämpö- ja 11 maakaasuasiakasta.

Riihimäen kaupunki kertoo kauppa-aikeistaan lisää ensi viikolla. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa kokouksessaan maanantaina.

Oulun käräjäoikeus on vanginnut seitsemän miestä epäiltyinä törkeistä lapseen kohdistuvista seksuaalirikoksista, kertoo Oulun poliisi. Käräjäoikeus vangitsi epäillyt miehet keskiviikkona.

Tapauksen rikosnimikkeinä ovat törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö ja törkeä raiskaus.

Epäillyt teot ovat tapahtuneet tämän vuoden aikana pääosin Oulussa yksityisasunnoissa, kertoo rikosylikomisario Markus Kiiskinen Oulun poliisista.

Kiiskisen mukaan epäillyt teot jatkuivat useita kuukausia. Hän ei halua kertoa tarkemmin tapahtumien ajankohtaa.

– En tutkintataktisista syistä vielä tekoaikaa tarkemmin halua sanoa, koska tämä on sellainen asia, johon saattaa tulla vielä myös lisää epäiltyjä, Kiiskinen sanoo STT:lle.

Epäillyt teot ovat kohdistuneet alaikäiseen tyttöön. Poliisi ei halua kertoa uhrin tarkkaa ikää.

– Sen voi sanoa, että hän on selvästi alaikäinen tyttölapsi, Kiiskinen sanoo.

Kiiskisen mukaan uhrin ja epäiltyjen miesten välillä ei ole sukulaisuussuhdetta. Hän kertoo, että epäillyt olivat tunteneet toisensa.

Poliisin mukaan epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia. Kiiskinen ei halua tarkemmin avata epäiltyjen taustaa.

Epäillyistä miehistä yksi on yli kolmekymppinen, muut ovat iältään 20–30-vuotiaita.

Oulun poliisi käynnisti tapauksesta rikostutkinnan marraskuun aikana.

Kaksi vangittua Katalonian itsenäisyysliikkeen johtajaa Jordi Sanchez ja Jordi Turull ovat aloittaneet syömälakon.

Miehet ovat kieltäytyneet ruoasta, sillä heidän mukaansa oikeuslaitos kohtelee heitä epäoikeudenmukaisesti, kertoo kaksikon asianajaja. Miehet haluaisivat valittaa vangitsemisestaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mutta heidän mukaansa espanjalainen tuomioistuin on estänyt sen.

– Emme luovu oikeudestamme oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, tiedottivat Sanchez ja Turull.

Espanjan hallitus vastasi tiedottamalla, että katalaaniseparatisteja kohdellaan kuten ketä tahansa muitakin kansalaisia oikeudessa.

Yhteensä yhdeksän katalaanijohtajaa on vangittuna reilun vuoden takaisesta Katalonian itsenäisyysjulistuksesta, Espanja syyttää heitä muun muassa kapinasta.

Pidätettynä oleville katalaanijohtajille vaaditaan pisimmillään 25 vuoden vankeutta. Jordi Sanchezille tuomari vaatii 17 vuoden vankeutta ja Jordi Turullille 16 vuoden vankeusrangaistusta.

Oikeudenkäynnin on määrä alkaa ensi vuoden alussa.

Muokattu klo 16:04 sanamuotoa otsikkossa ja tekstissä: kyseessä syömälakko

Lue aiheesta:

Ylen Ulkolinja-ohjelmassa kerrottiin aiemmin tällä viikolla kahdesta katolonialaisnaisesta, jotka kamppailevat miestensä vapauttamiseksi Espanjan vankiloista. Ohjelman voi katsoa täältä: Ulkolinja: Espanjalainen kosto. Ohjelma synnytti somekohun Katalonissa, Ulkolinjan ohjaaja Pertti Pesonen kertoo, mistä somekohu sai alkunsa.

Syyttäjät vaativat pitkiä tuomioita entisille katalaanijohtajille

Itsenäisyysjulistuksen vuosipäivää juhlitaan Kataloniassa vaisuin tunnelmin – Aluejohtajan mukaan perääntyminen ei ole vaihtoehto

Katalaanipoliitikot ja aktivistit ovat olleet jo vuoden vangittuina – Txell Bonet kasvattaa yksin pientä poikaansa ja kampanjoi miehensä vapauttamisen puolesta

Useilla merialueilla vellonut korkea aallokko alkaa vähitellen laantua, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta. Varoitus kovasta aallokosta on vielä lauantaina voimassa Pohjois-Itämerellä, Ahvenanmerellä, Selkämeren pohjoisosassa ja Merenkurkussa, mutta on poistumassa sunnuntailta.

Merkitsevä aallonkorkeus on kyseisillä alueilla lauantaina ylimmillään neljä metriä, mutta lähipäivinä meri ei enää keinuta yhtä rajusti.

– Kyllä se heikkenee. Sunnuntaina alkuillasta aallokko on enimmillään puolitoista metriä, kertoo päivystävä meteorologi Antti Kokkonen.

Viime päivinä on mitattu lähes seitsemänmetristä aallokkoa Pohjois-Itämerellä. Korkeimmat yksittäiset aallot ovat silloin olleet yli 12,5-metrisiä. Korkeimpien aaltojen lasketaan olevan 1,8 kertaa merkitsevän aallonkorkeuden.

– Aallonkorkeus on vähän vaikea suure, kun aallot ovat kovin erikorkuisia. Merkitsevä aallonkorkeus on tietynlainen keskiarvo siitä, miltä aallokko näyttää kun merenkulkija katsoo laivan kannelta, Kokkonen sanoo.

Talviaikaan varoitus kovasta aallokosta annetaan silloin, kun merkitsevä aallonkorkeus on neljä metriä tai yli. Huviveneilykaudella varoituskynnys on 2,5 metriä.

Viikonvaihteen myrskytuulet olivat puheenaiheena myös Ylen Aamu-tv:n sääkeskustelussa, jossa meteorologi Seija Paasonen kertoi aallonkorkeuksista. Keskustelun voi katsoa Yle Areenasta.

Kun torstaina uutisissa kerrottiin Pohjaanmaalla todetusta tuhkarokkotapauksesta, Pietarsaaren sairaalan lastentautien ylilääkäri Markus Granholm ei ollut yllättynyt. Granholm on jo vuosien ajan puhunut, että jos rokotekattavuus alueella ei nouse, tuhkarokkoepidemia on vain ajan kysymys.

Myös Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL on viime vuosina varoitellut, että tuhkarokkoepidemian riski on suuri Pietarsaaren alueella.

– Tätä on muutama vuosi jo odotettu ja nyt se sitten puhkesi, Granholm sanoo.

Yksi tartunta ei tee vielä epidemiaa. Granholm pitää kuitenkin hyvin todennäköisenä, että uusia tartuntoja paljastuu. Tuhkarokko tarttuu todella helposti ja nyt sille on altistunut arviolta 300 ihmistä. Suurin osa altistuneiksi tiedetyistä on tavoitettu.

– Jos ennen joulua ei ole tullut uusia tapauksia, niin silloin se oli siinä. Mutta pidän suurena yllätyksenä sitä, jos muita tapauksia ei tule muutaman viikon sisällä, Granholm ennakoi.

Muutaman äidin tehokas kampanja

Tuhkarokkotapaus todettiin Kokkolan ja Pietarsaaren välissä sijaitsevassa Luodon kunnassa. Keskellä rokotevastaisinta Suomea.

Rokotevastaisuutta on Pietarsaaren seudulla ollut jo pitkään. Granholmin mukaan pahin tilanne oli noin kuusi vuotta sitten. Tuolloin muutaman äidin tehokas kampanja rokotuksia vastaan oli saanut monen perheen jättämään rokotukset ottamatta. Rokotevastaista sanomaa levitettiin muun muassa blogikirjoituksissa. Viesti levisi tuttavapiiristä toiseen.

Tällä hetkellä mpr-rokotekattavuus on Luodossa vain 75 prosenttia, kun sen pitäisi olla 95 prosenttia laumasuojan aikaansaamiseksi.

Granholm toivoo, että nyt todettu tuhkarokkotapaus herättäisi luotolaiset hankkimaan rokotteen.

– Jos kattavuus saadaan yli 95 prosenttiin, niin mahtuuhan tänne silloin laumasuojan ansiosta muutama perhe, jolla ei ole rokotetta.

Herätysliikkeellä ei kantaa rokotuksiin

Tuhkarokkotapaus todettiin alueella, jossa asuu paljon lestadiolaisia. Tartunnan saanut lapsi oli vieraillut muun muassa Risöhällin rukoushuoneella, jossa kokoontuu lestadiolaisen herätysliikkeen ruotsinkielinen sisaryhdistys LFF.

Liikkeen puheenjohtaja Jens Björkskog sanoo, ettei rokotevastaisuus kuulu liikkeen oppiin millään tavalla. Hän ei muutenkaan usko, että rokotevastaisuus liittyisi uskontoon.

Lasten rokottaminen on Björkskogin mukaan jokaisen henkilökohtainen valinta, eikä liikkeellä ole kantaa rokotuksiin. Hän sanoo aiemmin törmänneensä rokotevastaisuuteen ainoastaan mediassa.

– Jos jotain, niin rokottaminen on hyvä asia, Björkskog toteaa.

Käänne parempaan

Pietarsaaren ja Kokkolan seudulla on viime vuosina kampanjoitu myös rokotteiden puolesta. Granholm katsoo, että tämä kampanjointi on tuottanut tulosta. Rokotekattavuus on hieman parantunut.

Torstaina paljastunut tapaus on myös saanut ihmiset hankkimaan rokotteen. Kahden päivän aikana seudulla on rokotettu satoja ihmisiä tuhkarokkoa vastaan.

Granholm on tyytyväinen, että ihmiset ovat kiinnostuneita rokotuksista.

– Tuntuu, että ollaan menossa oikeaan suuntaan.

Lue myös:

4 kysymystä suomalaisten rokotussuojasta – rokotusasiantuntija luottaa enemmän valistukseen kuin pakkoon

Ministeri Saarikko ei ymmärrä lapsensa rokottamatta jättäviä vanhempia, vetoaa Luodon äiteihin ja isiin: "Rokottakaa lapsenne"

"Tämä on aikapommi, jonka laukeamista on odotettu" – lääkärit kehottavat, että Pohjanmaalla tuhkarokolle altistuneet rokotesuojattomat välttäisivät massatapahtumia

Rokottaminen herättää vahvoja tunteita ja jakaa ihmiset eri leireihin – nyt tutkijat yrittävät selvittää, miksi

Lastenlääkäri rokotevastaisuudesta: Johtuu pitkälti tietämättömyydestä

Somekohut selittävät vain vähän rokotevastaisuudesta – osa on kieltäytynyt rokotteista aina

Hansaliitto 2.0? Pohjanmeren liitto? Mark Rutte ja seitsemän kääpiötä? Huonon sään maat?

Olutmaat – etelän viinimaiden vastakohtana? Talouskurimaat?

EU:n Nuivat?

Kahdeksan pohjoisen maan allianssia on kutsuttu Brysselissä monella nimellä, mutta Hansa-ryhmä vakiintui nimeksi brittilehti Financial Timesin käytettyä sitä sitkeästi viime vuoden lopulta lähtien.

Ryhmä on nyt voimansa tunnossa. Ensimmäisen kunnon testin kannatuksestaan muiden EU-maiden keskuudessa se saa maanantaina euroryhmän kokouksessa, jossa se aikoo viedä läpi useita talouskuria tiukentavia ehdotuksiaan.

Maaporukan johtajana pidetään Hollantia, mutta myös Suomi on ollut innokkaimpien mukana laatimassa yhteisiä linjauksia.

Ranska suuttui

Etelä-Euroopassa pelkkä Hansa-ryhmän nimi on alkanut ärsyttää. Siellä Hansan pelätään syventävän EU:n pohjoinen–etelä-jakoa.

Ranskan valtiovarainministeri Bruno Le Maire hyökkäsi vastikään Hansaa vastaan, ja väitti sen paitsi jakavan myös heikentävän EU:ta.

– Hieman kakistelin, kun luin Le Mairen kommenteista. Ne eivät olleet ihan reiluja Ranskan edustajan suusta, brysseliläisen CEPS-ajatushautomon EU-tutkija Steven Blockmans sanoo.

– Ranskaa itseään on syytetty EU:n jakamisesta esimerkiksi turvallisuus- ja puolustusasioissa, Blockmans huomauttaa. Ranska on viime vuodesta saakka ajanut liittoa puolustukseen.

Le Maire saattaa pelätä, että Berliinin linja talous- ja rahaliitto EMU:n kehittämisessä vahvistuu ranskalaisen näkemyksen kustannuksella. On yleisessä tiedossa, että Hansa-ryhmä konsultoi myös Saksaa kannanottoja laatiessaan.

Samaan aikaan Angela Merkelin asema Saksan johtajana on heikentynyt, ja hänen tilalleen voi nousta vielä tiukemmin talouskuria ajava liittokansleri.

Blockmansin mielestä Le Maire siis saattaa pyrkiä katkaisemaan Hansa-yhteistyön heti nuppuunsa, ennen kuin ryhmän jäsenmaat syventävät liittoaan lisää.

Miten Suomi hyötyy Hansa-yhteistyöstä? Lue lisää jutusta alempaa.

Hansa puhkuu intoa, mutta Etelä-Euroopassa hanketta ei katsota vain hyvällä.

Närkästystä on helppo ymmärtää, koska finanssikriisin ja etenkin Kreikan kriisin jälkiseuraukset ovat olleet rajuimmat etelässä. Eteläiset EU-maat kokevat Pohjois-Euroopan maiden välttelevän vastuutaan myös Välimeren yli tulevien maahanmuuttajien vastaanotossa.

– Eteläiset maat kokevat, että Hansa-ryhmä jakaa Eurooppaa. Ryhmä on karrikoitu esimerkki pohjoinen–etelä-jaosta, Bruegel-ajatushautomon varajohtaja Maria Demertzis sanoo.

Hän ymmärtää ryhmän jäsenmaiden halun luoda vastapainoa EU:ssa lähes pyhälle Saksa–Ranska-valtakeskittymälle nyt, kun Britannia on irtaantumassa unionista.

– En kuitenkaan usko, että Hansa-ryhmän mailla on loppujen lopuksi paljoa yhteistä. Esimerkiksi puolustuksessa ne ovat aivan eri linjoilla. Ja kun katsoo niiden talouksia, niin ei voi sanoa, että tässä olisi nyt hyvin samankaltaisia maita, Demertzis muotoilee.

Hänen mielestään ryhmään kannattaisi ottaa laajempi joukko jäseniä.

– Väkilukumielessä Hansa-ryhmä (vajaat 50 miljoonaa) on pienempi kuin Italia (runsaat 60 miljoonaa). Siksi ryhmän painoarvo voi jäädä pieneksi.

Hansa-nimi hämmentää

Ryhmän kutsumanimi arveluttaa Etelä-Euroopassa. Keskiajan Hansaliitto oli vahvasti saksalainen liitto, jossa vapaakauppaa käyneet kaupungit turvasivat toistensa selustaa. Saksan hääriminen uudenkin liiton taustalla herättää kysymyksiä.

Uuteen liittoon kuuluu lisäksi maita, joita vanhassa ei ollut – Irlanti, Tanska, Suomi. Niinpä nimi on myös harhaanjohtava, EU:n instituutiokehitystä tutkinyt Steven Blockmans arvioi.

– Nimi kannattaisi miettiä uudelleen. "Pohjoisten ja Baltian maiden yhteistyö" ei kuulosta kovin seksikkäältä, mutta se vastaa luultavasti todellisuutta paremmin. Sen kautta vältettäisiin vaikeat historialliset vertaukset, jotka synnyttävät ikäviä mielikuvia muissa jäsenmaissa, Blockmans sanoo.

Hansa on Hollannille tärkeä

Blockmans näkee Hansan ennen kaikkea Hollannille tärkeänä hankkeena. Britannia on ollut Hollannin tärkeä liittolainen EU:ssa, ja nyt maa etsii uusia kumppaneita.

– Hollannilla on kriittisempi kanta EU-integraatioon kuin Saksalla ja Ranskalla, ja Hansa-ryhmän kautta se yrittää puskea eteenpäin vaihtoehtoista agendaa, itsekin hollantilainen Blockmans arvioi.

Hänen mielestään Hansa-mailla on talouskurinäkemysten lisäksi yhteneväisyyksiä arvopohjassa.

– Ryhmä on vastapooli populististen virtauksien maille, joita nyt edustavat Unkari, Puola, Tsekki, Itävalta ja Italia.

Blockmans uskoo, että Hansa-yhteistyö jatkuu tulevaisuudessakin löyhänä liittona, jossa otetaan lähinnä yhdessä kantaa erilaisiin asioihin.

– Mailla ei ole hallinnollisia tukirakenteita kuten esimerkiksi Benelux-mailla, joilla on jo vuosikymmeniä ollut yhteinen sihteeristö.

Blockmansin mielestä Hansa-ryhmä voisikin hallinnollisesti kehittyä neljän keskieurooppalaisen maan Visegrád-ryhmän suuntaan.

Suomi hyötyy Hansa-yhteistyöstä ennen kaikkea siksi, että se pääsee samanmielisten joukkoon ajamaan itselleen tärkeitä asioita.

– Hansa-maat ovat pieniä avoimia talouksia, jotka ovat riippuvaisia maailmankaupasta ja talouskurin kannattajia, suuren valiokunnan puheenjohtaja, Arto Satonen kuvailee.

Hansa-ryhmä käynnistettiin valtiovarainministerien yhteistyöllä.

– Mutta on tässä isompikin ajatusmalli takana. Miten EU:n pitää toimia tai mikä on unionin ja mikä jäsenmaiden vastuulla? Pitääkö EU:n puuttua kaikkeen säätelyyn vai tekeekö se vain raamit? Ryhmän lähtökohta on, että raamien sisällä olisi enemmän liikkumavaraa, mikä mahdollistaisi subsidiariteetin (päätöksenteon mahdollisimman lähellä ihmisiä eli kansallisesti).

Miten Hansa aikoo kehittyä tulevaisuudessa?

– Kun kyse on samanhenkisten ryhmästä, on luontevaa, että yhteistyö laajenee. Ryhmän merkitys todennäköisesti kasvaa, Satonen arvioi.

Joidenkin ulkopuolisten kriitikkojen mukaan ryhmän tarkoitus on katkaista kokonaan keskustelu EU-maiden taloudellisesta yhteisvastuusta. Esimerkiksi Ranska on ajanut maiden keskinäistä solidarisuutta tukevia elementtejä rahaliittoon.

– Ei keskustelu tähän lopu, mutta toki tämä on kannanotto siihen keskusteluun. Jos ajatellaan vaikka Italian tilannetta, niin kyllä EU:ssa tarvitaan niitä voimia, jotka myös puolustavat talouskuria ja jokaisen jäsenmaan vastuuta omasta taloudestaan.

Satonen korostaa, että Hansa-ryhmän roolia ei pidä kuitenkaan liioitella.

– Tämä on yksi toimija, mutta muutkin jäsenmaat toimivat keskenään. Jotta Hansa-ryhmä saa oikeasti tavoitteitaan läpi, sen täytyy löytää muitakin kumppaneita.

Lisää aiheesta:

Muistatko Hansaliiton? Suomi ja muut kokosivat joukon taas kasaan ja vaativat kriisimaita EU:ssa vastuuseen veloistaan

Suomi ja 7 muuta EU-maata laittavat kapuloita komission ja Ranskan rattaisiin: Ei tulonsiirtoja EU-maiden välille, enemmän vastuuta jäsenmaille

Vuosi sitten Liisa Koivisto makasi työpaikkansa vessan lattialla jalat pystyssä ja yritti hengittää. Ahtaan wc-kopin laattalattia oli kylmä selän alla, sydän hakkasi. Tuntui siltä, että happi loppuu ja taivas putoaa niskaan.

Toimistohuoneen tietokoneella verkkoyhteyden päässä kansainvälinen oppijajoukko odotti alkavaksi koulutustilaisuutta sosiaalisen median sovellusten käytöstä yritysmaailmassa.

35-vuotias Koivisto työskenteli Lapin ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyn ja yrittäjyyden tuntiopettajana. Työ tuntui mukavalta ja vakaalta, vaikka olikin määräaikainen. Sivutoimena hän oli mukana opiskeluaikana perustetussa ohjelmistoyrityksessä.

Kolmen lapsen äidin aikaa veivät myös karateharrastus sekä kotona maatilalla asustelevat kanit, kanat ja hevoset. Kuulostaa kiireiseltä ja stressaavalta, mutta Koivisto oli tottunut pitämään vauhtia.

Nyt vessan lattialla maatessaan hän luuli tulleensa hulluksi, vaikka oikeasti tiesikin, mistä on kyse. Paniikkihäiriökohtaukset olivat olleet poissa jo vuosia. Nyt ne olivat palanneet.

Kaksi kohtausta vuoden sisällä olivat viimeinen niitti sille, että Koivisto jätti opettajan työt ja harppasi yrittäjäuralle.

”Aloin vain kirkua suoraa huutoa silmät lasittuneena”

Ensimmäiset paniikkihäiriökohtaukset Koivisto sai lukioikäisenä ja sitten opiskeluaikana yliopistossa. Kohtauksen saattoi laukaista vaikkapa naulakosta eteisen lattialle pudonnut sateenvarjo.

Sitä hän säikähti niin, että alkoi kirkua suoraa huutoa silmät lasittuneena. Huolestunut mies yritti ravistella ja kysellä, mikä on hätänä.

– Se kesti kuulemma tosi kauan, Koivisto muistelee.

Kohtauksen kulusta Koivistolla ei ole mitään muistikuvia. Lopulta tilanne purkautui itkuna.

Myöhemmin paniikin saattoi laukaista osaamattomuuden ja riittämättömyyden tunne: vaihto-opiskelijana Pietarissa venäjäksi pidetty esitys Dostojevskista katkesi paniikkiin.

Aluksi Koivisto oli huolissaan ja kuvitteli olevansa ainoa, jolla on outoja kohtauksia. Paniikkihäiriöstä ei tuolloin vielä puhuttu niin paljon kuin nykyään.

– Ajattelin, että olen vain hullu ja se siitä, Koivisto muistelee.

Yliopistossa venäjän kieltä opiskellut Koivisto oli haaveillut opettajan urasta. Paniikkikohtaukset johtivat kuitenkin siihen, että suunnitelmat muuttuivat: hänestä tulisikin kääntäjä. Töitä olisi tarjolla vähemmän, mutta eipähän tarvitsisi esiintyä.

Koiviston muutettua Jyväskylästä Tornioon venäjän kieli jäi ja vaihtui it-alaan ammattikorkeakoulussa sekä ohjelmistoalan yrityksen perustamiseen opiskelukavereiden kanssa. Vuonna 2010 Koivisto yhtiökumppaneineen oli esittelemässä yrityksen kehittämää ohjelmistoa Maahanmuuttoviraston väelle.

Salissa istui parisataa pukuihmistä, kirkkaat valot loistivat vasten kasvoja.

– Aloin puhua yleisölle, mutta sitten vain yhtäkkiä tuli sellainen peura ajovaloissa -tunne. Muistan vain ne valonheittimet sieltä lavalta.

Jähmettyminen oli totaalinen. Suusta ei tullut sanaakaan. Yhtiökumppani lavalla katseli häntä hermostuneena.

Koivisto ei tajunnut kuka on, eikä ymmärtänyt, miksi seisoi siinä missä oli. Yhtiökumppani jatkoi puhetta yleisölle, kunnes loputtoman pitkiltä tuntuvien minuuttien jälkeen lukko aukesi ja Koivisto pystyi jatkamaan esitystä.

Paniikkihäiriö voi sulkea neljän seinän sisälle

Paniikkihäiriöstä puhutaan, kun ihminen kokee toistuvasti voimakkaita ahdistuskohtauksia, joihin voi liittyä esimerkiksi sydämen rytmihäiriöitä, hyperventilaatiota, pahoinvointia, jopa kuristumisen tunteita.

– Pahimmillaan paniikkihäiriö voi olla jopa invalidisoiva ja työkyvyttömyyteen johtava sairaus, Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri ja psykiatri Riikka Roisko sanoo.

Ahdistusoireet käyvät rajoittaviksi, kun elämä järjestetään niiden välttelemiseksi.

Ahdistusoireet käyvät rajoittaviksi erityisesti silloin, kun elämä järjestetään niiden välttelemiseksi. Kohtausten pelossa asioita jätetään tekemättä, kunnes pelottavia ja ahdistavia asioita on niin paljon, että ei uskalleta lähteä neljän seinän sisältä.

– Ongelma ei ole vältettävissä käyttäytymisessä sinänsä, vaan siinä että aletaan pelätä kohtauksia ja liitetään ne asioihin, joihin ne eivät välttämättä liity, Roisko sanoo.

Paniikkihäiriöön, kuten moniin muihinkin mielenterveyden ongelmiin, liittyy myös häpeän tunteita. Kohtauksista kärsivä voi pelätä muiden reaktiota niin paljon, että eristäytyy sosiaalisesti.

Koivistokaan ei aluksi uskaltanut puhua vaivastaan.

– Puhuin kohtauksista vain mieheni kanssa. En uskaltanut aluksi kertoa edes äidille ja isälle, Koivisto muistelee.

Paniikkihäiriön hoitoon määrätään samoja lääkkeitä kuin esimerkiksi masennuksen hoitoon. Myös psykoterapiaa käytetään hoitomuotona omahoidon lisäksi.

Roiskon mukaan paniikkihäiriön omahoitona käytetään valitettavan usein myös alkoholia. Erityisesti miehillä päihteiden ongelmakäytön taustalla voi olla muun muassa hoitamattomia ahdistusoireita, kuten paniikkihäiriötä.

Kuva opettajan työstä oli liian ruusuinen

Tornion vuosina Liisa Koiviston kiire ei hirveästi helpottanut. Ammattikorkeakoulun viimeisen tentin Koivisto suoritti viimeisillään raskaana. Tentistä tuli 2/3, lapsi syntyi pari viikkoa myöhemmin.

Koti Koivistolle, hänen miehelleen ja kolmelle lapselle löytyi Mustajärveltä, reilun 30 kilometrin päästä kaupungista, metsän halki polveilevan soratien varresta.

Töitäkin ilmaantui, kun Koivistoa pyydettiin vetämään kursseja Lapin ammattikorkeakoululle. Koivistoa opettajuus jännitti, mutta hän arveli siitä selviävänsä – reiluun kolmeenkymmeneen ikävuoteen mennessä esiintymistilanteisiinkin oli joutunut jo tottumaan.

– Ajattelin, että muutamista kursseista nyt selviää vaikka päällään seisten.

Aluksi työ tuntui kivalta ja helpolta: osa-aikaisena työ koostui vain kurssien pitämisestä ja suunnittelemisesta – palaverirumbaa ei ollut. Vähä vähältä paineet kasvoivat, kun työ muuttui täysipäiväiseksi.

Kalenteri alkoi täyttyä palavereista ja iltatunneista. Opetussuunnitelman muutokset lisäsivät paineita. Kurssien suunnittelu, karate, lepääminen – kaikkeen ei millään tuntunut jäävän aikaa. Koivisto keskusteli iltakurssien karsimisesta esimiehensä kanssa.

Hän toki tiesi opettajantyön vaihtelevuuden: kun kursseja on paljon, on työtäkin ylen määrin. Alalla työskentelevät tuttavat olivat lohduttaneet, että ensimmäiset kaksi vuotta ovat pahimmat.

Keväällä 2017 paniikkihäiriö muistutti taas itsestään. Kesken työpäivän lauennutta kohtausta seurasi viikon sairausloma.

Katastrofi iskee maanantaina

Elokuussa Koivisto oli palannut töihin kesälomaltaan ja esimies kutsui tiimin koolle. Palaverissa oli määrä käydä läpi syksyn opetettavat kurssit.

– Silloin kuitenkin kerrottiin, että toivestani huolimatta minullakin olisi kursseja myös illalla. Väkeä on niin vähän, että kukaan ei voi valita, sanottiin.

Paniikkikohtausta edeltänyt maanantaipäivä viime vuoden lokakuussa oli erityisen hankala. Palaveria palaverin perään kahdeksasta neljään, päälle iltaopetukset viidestä yhdeksään.

Ennen viime vuotta paniikkikohtaukset olivat pysyneet poissa jo vuosikausia, mutta nyt väsymystä kertyi ja stressi kasvoi.

Käytin kohtauksiin määrättyä lääkitystä opettajana ollessa, että selvisin siitä loppuajasta. Liisa Koivisto

Tiistaiaamun Snapchat-webinaarin oli sovittu alkavan kymmeneltä. Nyt työpiste oli tyhjä, Koivisto makasi vessan lattialla ja yritti hengittää. Kollegat kiirehtivät hänen luokseen rauhoittelemaan ja kyselemään vointia.

– Tuntui tosi epäreilulta. Suututti ja itketti, että enkö ole tämän vahvempi.

Lopulta Koivisto onnistui soittamaan projektipäällikölle, että ei mitenkään pysty vetämään koulutustilaisuutta. Tämän oli kerrottava Skype-yhteyden päässä odottavalle yleisölle, että webinaari joudutaan siirtämään. Koivisto itse soitti lääkärille.

Lääkäri kirjoitti Koivistolle päivän sairauslomaa. Seuraavana päivänä hän palasi töihin.

Käsilaukussa turvana oli kohtauksiin määrätty lääkitys.

– Käytin sitä opettajana ollessa, että selvisin siitä loppuajasta. Otin sitä pari kertaa ennaltaehkäisevästi.

Työt opettajana saivat jäädä joulukuussa 2017. Viime ajat kuluivat kohtauksia vastaan taistellen.

Oravanpyörä ehkä, mutta oma

Opettajantyön sivussa Liisa Koivisto oli kehitellyt yritysideaa maatilapakopelistä. Siinä talliin rakennettuun pelihuoneeseen suljettu pelaajajoukko pyrkii ratkaisemaan vihjeiden perusteella arvoituksia päästäkseen ulos. Opettajan töiden lopettamisen vuoksi yritysidean piti kuitenkin kantaa päätoimeksi asti.

Yritys saikin vauhdikkaan startin. Peli sai huomiota alan harrastajien parissa ja pelaajia saapui jopa satojen kilometrien päästä Lappiin vain Koiviston peliä kokeilemaan. Myös paikalliset tuntuivat innostuvan ideasta.

Koivisto löysi myös yhtiökumppanin yrityksen toimitusjohtajaksi. Elämän leppoistaminen ei ole Koiviston juttu, joten Open Escape -yhtiölle lähdettiin tavoittelemaan laajenemista – aluksi muualle Suomeen, myöhemmin ulkomaillekin.

Kesällä Koivisto teki yhtiökumppaninsa kanssa reilun parin tuhannen kilometrin markkinointikiertueen keskustellakseen yritysideasta siitä kiinnostuneiden maatilayrittäjien kanssa. Tällä hetkellä ketjuun kuuluu Koiviston oman yrityksen lisäksi yksi maatila.

Alun jälkeen maatilapakopeliyritys ei kuitenkaan ole tuottanut ihan toivotulla tavalla. Koivisto päättikin syksyllä ryhtyä sivutoimiseksi karaoke-emännäksi, koska työtä voi tehdä pakopeliyrityksen ohessa.

Suunnitelmissa on vielä kouluttautuminen personal traineriksi. Yrittäjäjärjestötkin ovat kosiskelleet Koivistoa mukaan toimintaansa.

Kuulostaa siltä, että Koivisto on hypännyt oravanpyörästä vain joutuakseen toiseen. Mutta kuten hän itse sanoo, tämä on hänen oma oravanpyöränsä. Hän ei aio luovuttaa tai ryhtyä elämään hiljaista, rauhallista elämää.

Vauhdikasta ja tasapainoista elämää

Kesken haastattelun Koiviston puhelin soi. Soittaja on Koiviston ystävä ja karateopettaja, jonka kanssa hän on lähdössä Ruotsin Göteborgiin karate-maratonille. Sen aikana ei juuri nukuta – sen sijaan vuorokauden aikana on kymmenen tunnin–puolentoista treeniä ja sata treeniottelua.

Leiriponnistus jännittää, mutta riskejä on otettava, jos niitä aikoo hallita. Jos valvominen käy ylivoimaiseksi, on vain nukuttava, sen Koivisto jo tietää.

– Olen tosi ylpeä itsestäni, että osaan nykyään valvoa öitä. Tuntuu tosi pieneltä jutulta, mutta se on minulle itseni kehittämistä.

Avain itse kehitetyistä kiireistä selviämiseen on oman kehon kuunteleminen.

– Haluan testata omia rajojani, koska olen itse ainoa, joka voi ne tuntea, Liisa Koivisto painottaa.

Koiviston ajatus itsensä ”siedättämisestä” paniikkihäiriötä laukaisseille asioille voi olla hyvä omahoidon tapa, vahvistaa Oulun yliopistollisen sairaalan apulaisylilääkäri, psykiatri Riikka Roisko. Altistamista käytetään myös osana kognitiivista psykoterapiaa, jolla paniikkihäiriötä hoidetaan.

– Yksin ei kuitenkaan kannata kamppailla vuosikausia, vaan jos aina vain ahdistaa, kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen, Roisko muistuttaa.

Eikä sarjayrittäjän arki lopulta tunnu Koivistosta niin stressaavalta kuin se ehkä kuulostaa.

Kiirettä toki riittää yhä perheen kolmen lapsen, yrittäjyyden ja tulevien personal trainer -opintojen parissa. Hoidettavia eläinystäviäkin on yksi enemmän, sillä tilalle on tänä vuonna tullut uusi hevonen.

Opettajantöiden lopettamisen jälkeen Koivisto on kuitenkin kokenut elävänsä paljon seesteisempää elämää kuin ennen. Hän nauttii siitä, että voi olla kotona, kun lapset lähtevät kouluun ja päiväkotiin. Iltapäivällä Koivisto on vastassa, kun lapset tulevat kotiin.

– Koen, että elämä on nyt paljon rauhallisempaa kuin silloin opettajana ollessa. Nyt voin suunnitella aikatauluni itse ja elää tasapainoisempaa elämää, Koivisto sanoo.

Lähes kahtasataa poroa kuljettanut teurasauto on kaatunut lauantaiaamuna Sodankylässä.

Kaksikerroksisen auton yläkerrassa olleet porot pääsivät pakoon, mutta alakerrassa olleet porot eivät päässeet vapaaksi. Autoon jääneistä poroista menehtyi muutama ja toistakymmentä loukkaantunutta poroa jouduttiin lopettamaan.

Sodankylän kunnan eläinlääkäri ohjeisti lopettamaan loukkaantuneet porot, joita oltiin joka tapauksessa viemässä teurastettaviksi. Alkuillasta kolmisenkymmentä poroa oli saatu kiinni ja karkuteillä oli edelleen viitisenkymmentä poroa. Kiinni saadut porot olivat päällisin puolin hyväkuntoisen näköisiä, kertoo poroisäntä Antti Äärelä Ylelle.

Päivystävän palomestarin mukaan onnettomuuden todennäköinen syy on ollut liukas ajokeli.

Onnettomuudesta uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.

Finnairin lentoja Suomessa ja lähialueilla operoivan Norran lentäjät aloittivat lauantaina työtaistelun. Lakon vuoksi peruttiin lauantaina kotimaan aamulento Turusta Helsinkiin.

Lisää lentovuorojen peruutuksia ei odotettu lauantaille, kertoo Finnairin mediasuhteista vastaava johtaja Päivyt Tallqvist.

Perjantaina Finnair varoitti, että joitakin lentoja jouduttaneen perumaan työtaistelun vuoksi. Kiista liittyy Finnairin mukaan päivystystyöhön.

Finnair ilmoittaa peruutuksista ja mahdollisista operoivan lentoyhtiön muutoksista tekstiviestillä tai sähköpostilla asiakkaille.

Finnair on kertonut vuokraavansa lentokoneen ja miehistön Tanskasta joulukuun ajaksi. Vuokrakoneella voidaan tarvittaessa lentää lentoja, jotka saattaisivat muuten peruuntua.

Virolahden kappalainen Anne Koivunen saa väristyksiä aina, kun Hoosianna Daavidin poika -laulun kertosäe alkaa. Ne eivät tule liikutuksesta tai ihastuksesta.

– Hoosiaaaanna, hoosiaaaanna! Se kyllästyttää. Sitä jankataan ja venytetään loputtomiin. En pidä sellaisesta jankkauksesta missään laulussa, Anne Koivunen sanoo.

– Jos olisin rikas, palkkaisin työttömän kollegan hoitamaan kauneimmat joululaulut, Koivunen sanoo.

Anne Koivunen on pappi, joka ei välitä joulusta. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi hän on tänäkin jouluna töissä ja vetää aattona kaksi hartautta päivällä ja vielä yhden yöllä Haminan seurakunnan alueella. Hän itse ei vietä joulua mitenkään erityisesti.

Pappi puhuu sydämestä, mutta ei hehkuta

Vaikka Koivunen ei joulusta välitäkään, hän on silloin töissä hyvällä mielellä. Hartauksien pitäminen on aina mukavaa. Kirkossa joulun sanoma ja siihen liittyvät Raamatun lauseet ovat kaikille tuttuja. Haaste on siinä, että keksii saarnaan jotakin tuoretta ja koskettavaa sanomista.

– En esitä jouluihmistä tai puhu sellaista, mikä ei tule sydämestä, vaan pidän puheen asioista, jotka ovat minulle aidosti tärkeitä. Enkä takuulla hehkuta joululauluja, Koivunen lupaa.

Yhdestä joululaulusta hän voi melkein sanoa pitävänsä. Se on ruotsalaisen Carola Häggkvistin levyttämä Himlen i mitt famn, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Taivas sylissäni.

Riisi mieluummin sushina kuin puurona

Joulua karsastava pappi on kummajainen. Moni ei oikein keksi, mitä sanoisi, jos asia tulee ilmi keskustelussa.

Anne Koivunen ei ole koskaan pitänyt joulusta. Hän muistuttaa, että yksinäisille ihmisille joulu voi olla todella ahdistavaa aikaa.

– Olen surullinen ja melkein vihainen heidän puolestaan kaiken perhehössötyksen keskellä.

Koivunen itse suojautuu juhlakaudelta elämällä joulun alla mahdollisimman tavallista arkea. Jouluruokaa hän syö, jos tarjotaan, mutta ei väsää sitä kotona. Joulun alla papilla on ohjelmassa paljon puurojuhlia.

– Syön riisin mieluummin sushissa tai oikein tehtynä risottona. Riisipuuro makealla luumukiisselillä höystettynä ei ole mielestäni ruokaa, vaan makeasta pitävien herkkua. Otan näön vuoksi pari ruokalusikallista.

Koivusen mielestä parasta joulussa on se hetki, kun se on ohi. Silloin pappi pääsee oikeasti nauttimaan pimeän ajan rauhasta.

Kanttori veivaa joululauluja koko kevään

Kanttori Elina Haaviston vuodenkierrossa käsillä on nyt karmein aika vuodesta.

– Voisipa olla jossakin karussa kuukauden päivät. Joulunaika ei ole lainkaan minun juttuni. Joka paikassa raikaa samat tiptapit, Haavisto sanoo.

Ilomantsissa asuva Haavisto työskenteli 27 vuotta kanttorina seurakunnassa, mutta on nykyisin musiikin ja teatterin sekatyöläinen. Kanttorina joulumusiikki pursusi välillä ulos korvista.

– Kai se on hieno homma, jos kauneimmat joululaulut jotakuta liikuttaa. Itse en kaipaa minkään valtakunnan joulukonsertteja, Haavisto sanoo.

Joululauluista hän ei silti pääse eroon. Haaviston vetämä Carmeninae-kuoro työstää parhaillaan joululevyä, joka valmistuu vasta ensi vuoden jouluksi. Se tarkoittaa, että Haavisto veivaa joululauja kuoronsa kanssa vielä koko kevättalven.

– Voitko kuvitella!

Juhannuksena se jo hiipii

Haaviston jouluperinteisiin kuuluu kuitenkin joulukorttien teko. Ne hän tekee tapaninpäivänä valmiiksi seuraavalle vuodelle, ettei joudu joulun alla vahingossakaan fiilistelemään korttipajassa.

– Toivon kyllä vilpittömästi sen hyvän joulun ja uuden vuoden niille ihmisille, joille kortin lähetän, Haavisto sanoo.

Muille Haavisto suo joulunajan tunnelmoinnin ongelmitta, mutta yrittää itse “vain kestää sen läpi”. Sitten koittaa huoleton kevätkausi, mutta jo juhannuksen jälkeen saattaa mieleen juolahtaa: no niin, kohta on taas joulu.

Pariisissa hallitusta vastustavien mielenosoittajien ja poliisin väliset yhteenotot ovat olleet rajuja lauantain aikana.

Ainakin 80 ihmistä on loukkaantunut, joukossa 16 poliisia. Poliisi on pidättänyt 205 ihmistä. Poliisi kertoo myös mielenosoittajien varastaneen poliisielta rynnäkkökiväärin.

Lisäksi Champs-Elysées-kadun läheisyydessä on sytytetty yksi rakennus tuleen. Mielenosoittajat ovat sytyttäneet tuleen myös useita autoja sekä rakennustelineitä. Champs-Elysées'n varrella kaupat ja ravintolat ovat suojanneet ikkunoitaan. Kaksi suurta tavarataloa Pariisin keskustassa, Galeries Lafayette sekä Printemps, ovat sulkeneet ovensa väkivaltaisuuksien vuoksi.

Paikallisen uutiskanavan mukaan 19 metroasemaa on suljettu.

Mielenosoitukset käynnistyivät aamupäivällä Riemukaaren ympärillä, mutta levottomuudet levisivät myös laajemmalle. Viranomaiset epäilevät ääriryhmien soluttautuneen keltaliivien joukkoon ottaakseen yhteen poliisin kanssa.

Myös muualla Ranskassa keltaliivit ovat osoittaneet mieltään, joskin rauhallisemmin. Viranomaisten mukaan Emmanuel Macronin politiikan vastustajia on ollut liikkeellä jopa 75 000 ihmistä. Tämä on kuitenkin huomattavasti vähemmän kuin marraskuun puolessa välissä keltaliivien aloittaessa mielenosoitukset, tuolloin jopa 282 000 vastusti polttoaineiden hinnannousua.

Keltaliivit ovat tukkineet teitä eri puolilla Ranskaa yli kahden viikon ajan järjestettyjen protestien yhteydessä. He vastustavat polttoaineveron korotusta, korkeita elinkustannuksia ja presidentti Macronia.

G20-ryhmän kokouksessa Buenos Airesissa oleva Macron kommentoi tilannetta sanomalla, ettei koskaan hyväksy väkivaltaa. Presidentti tuomitsi ohikulkijoihin ja toimittajiin kohdistetun uhkailun sekä kauppojen ryöstelyn.

Venäjän presidentti Vladimir Putin uskoo, että Ukrainan sota jatkuu niin kauan kuin maan nykyinen hallitus on vallassa.

Buenos Airesissa G20-kokouksen yhteydessä puhunut Putin totesi, ettei Ukrainan nykyjohdolla ole kiinnostusta konfliktin ratkaisemiseen.

Ukrainan konflikti on jatkunut keväästä 2014, jolloin Venäjä miehitti Krimin ja liitti sen itseensä. Ukrainan ja Venäjän tukemien separatistien välille puhjenneissa taisteluissa Itä-Ukrainassa on kuollut yli 10 000 ihmistä.

Putin kertoi, ettei hän on puhunut Ukrainan johdon kanssa Venäjän vangitsemien Ukrainan laivaston merimiesten mahdollisesta vapauttamisesta. Venäjä syyttää heitä Venäjän rajan laittomasta ylittämisestä.

Muun muassa sotilasliitto Nato on vaatinut Venäjää vapauttamaan ukrainalaiset merimiehet ja palauttamaan Ukrainan laivaston alukset.

Ukrainan ja Venäjän väliset suhteet kiristyivät entisestään viime viikonloppuna, kun Venäjä valtasi kolme Ukrainan laivaston alusta Kertšinsalmessa Krimin rannikon edustalla.

Putin kommentoi lisäksi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöstä perua heidän virallinen tapaamisensa Buenos Airesissa. Trump perusteli päätöstä sillä, ettei Venäjä ole vapauttanut ukrainalaismerimiehiä eikä palauttanut aluksia.

Putin pahoitteli tapaamisen peruuntumista ja korosti olevansa valmis neuvotteluihin Trumpin kanssa heti, kun se amerikkalaisille sopii.

Korjaus 2.12. klo 9.30: Jutun alkuperäisessä otsikosta saattoi saada vaikutelman, että kyse olisi tuoreesta Venäjän ja Ukrainan välisestä konfliktista Asovanmerellä. Lisäksi tekstiin lisättiin tieto vuoden 2014 tapahtumista, jolloin Venäjä miehitti Krimin.