YK:n ilmastokokous on tänään alkamassa Puolan Katowicessa. Kokouksessa on tarkoitus sopia säännöistä Pariisissa kolme vuotta sitten solmitun ilmastosopimuksen toimeenpanemiseksi.
Katowiceen kokoontuu edustajia lähes 200 maasta.
YK:n pääsihteeri Antonio Guterres vetosi kokouksen alla maiden johtajiin, jotta he jääräpäisyyden sijaan osoittaisivat kykyä ja halua kompromisseihin.
Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportin mukaan aiemmat päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan ilmaston keskimääräistä lämpenemistä alla kahteen asteeseen. Raportin mukaan jo puolentoista asteen lämpenemisellä olisi vakavia seurauksia ympäristölle.
Puolassa pyritäänkin sopimaan viiden vuoden välein tehtävästä tarkastelusta tavoitteiden kiristämiseksi. Lisäksi tarkoitus on sopia siitä, miten valtioiden päästövähennyslupausten toteutumista mitataan avoimesti.
Jotta puolentoista asteen tavoite olisi saavutettavissa, täytyisi päästövähennyslupausten viisinkertaistua.
YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoi tällä viikolla, että kuluvasta vuodesta näyttää jälleen tulevan yksi mittaushistorian lämpimimmistä. Alustavien tietojen mukaan kuluva vuosi on ollut mittaushistorian lämpimin.
Kiinan ja Yhdysvaltojen neuvottelut kauppasuhteiden lievittämiseksi ovat edistyneet merkittävästi.
Valkoisen talon mukaan Yhdysvallat on sopinut lykkäävänsä uusia Kiinan vastaisia tuontitulleja 90 päivällä.
Kiinan ulkoministerin mukaan presidentit Donald Trump ja Xi Jinping sopivat tapaamisessaan, että maat pidättäytyvät uusista tulleista 1. tammikuuta lähtien. Tuolloin Yhdysvaltojen oli määrä asettaa uusia tuontitulleja kiinalaisille tuotteille 200 miljardin dollarin edestä.
Valkoisen talon mukaan Trump sopi pitävänsä kiinalaistuotteiden tuontitullit nykyisessä 10 prosentissa, eikä nostaa niitä 25 prosenttiin vuoden alusta, kuten hän aiemmin oli uhannut.
Kiina puolestaan on myöntynyt hankkimaan Valkoisen talon mukaan Yhdysvalloilta ”erittäin huomattavan määrän” muun muassa maatalous,- energia- ja teollisuustuotteita.
Trump ja Xi Jinping neuvottelivat kaksi ja puoli tuntia G20-maiden kokouksen yhteydessä Buenos Airesissa. Tapaaminen oli ensimmäinen sen jälkeen, kun Yhdysvaltain ja Kiinan suhteet alkoivat viilentyä viime kesänä kauppasodan kiristyessä.
Neuvottelujen tuloksia on odotettu eri puolilla maailmaa, sillä maiden väliset tulehtuneet kauppasuhteet näkyvät epävarmuutena koko maailmantaloudessa.
Yli sata ihmistä loukkaantui lauantaina rajuissa mellakoissa Pariisissa, kun "keltaliivit" eli hallitusta vastustavat mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa.
Poliisin mukaan yli 400 henkilöä pidätettiin yhteenotoissa.
Mielenosoittajat sytyttivät tuleen kymmeniä autoja ja useita rakennuksia sekä heittelivät poliisia kivillä. Poliisi vastasi kyynelkaasulla ja otti kiinni satoja mielenosoittajia.
Yksi ihminen loukkaantui vakavasti, kun mielenosoittajat työnsivät kumoon yhden Tuileries-puiston rautaporteista Louvren museon edustalla. Loukkaantuneita oli ainakin 133, joista noin parikymmentä oli poliiseja.
Jo kolmatta viikonloppua jatkuneet mielenosoitukset alkoivat vastarintana polttoaineveron korotuksiin, mutta kääntyivät pian yleiseksi protestiliikkeeksi presidentti Emmanuel Macronia vastaan.
SDP ja vihreät haluavat poistaa kunnilta mahdollisuuden rajata lasten päivähoito-oikeus 20 tuntiin viikossa. Hallituspuolueet kokoomus ja keskusta sitä vastoin eivät kannata alkavalle hallituskaudelle lainmuutosta, joka oikeuttaisi täysiaikaiseen 40 viikkotunnin päivähoitoon myös perheet, joissa vanhempi on kotona.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti päivähoito-oikeuden rajauksista kautensa alkumetreillä. Nykylain mukaan kunnat voivat kuitenkin halutessaan olla rajaamatta päivähoidon tuntimääriä ja tarjota kaikille lapsille subjektiivisen päivähoito-oikeuden täysipäiväisenä.
Jyväskylä päätti juuri, että siellä kaikilla on oikeus täysiaikaiseen päivähoitoon loppukesästä 2019 alkaen.
– Vantaa, Mikkeli, Lahti, Jyväskylä ja monet muut kaupungit ovat näyttäneet suuntaa tässä, sanoo vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen.
SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm vetoaa lasten oikeuteen yhdenvertaiseen kohteluun.
– Se edellyttää, että varhaiskasvatusoikeus on riippumaton vanhempien työ- tai perhetilanteesta.
STT kysyi neljältä isolta puolueelta, mitä ne aikovat tehdä päivähoidolle ensi vaalikaudella.
Haastajien tavoitteena maksuttomuus
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja kokoomuksen eduskuntaryhmän poliittinen sihteeri Emmi Venäläinen viittaavat gallupien tuloksiin.
– Kyselyissä huimat 80 prosenttia suomalaisista on ollut sitä mieltä, että täysiaikaista varhaiskasvatusta ei tarvita, kun vanhempi on kotona, Venäläinen korostaa.
Pirkkalaisen mukaan perheet ovat kysyttäessä sanoneet ei poukkoilevalle perhepolitiikalle.
– Valtakunnan tasolla ei ole tarpeen muuttaa ensi vaalikaudella lainsäädäntöä. Kunnilla säilyy harkinnanvapaus.
Pirkkalainen ja Venäläinen muistuttavat kumpikin, että nykytilanne ja laki ovat joustavia.
– Jos joku tarvitsee varhaiskasvatusta enemmän kuin 20 viikkotuntia, sen saa, olipa syynä sitten lapsen erityinen tarve, perheen tilanne tai vanhempien työssäkäynti, Venäläinen sanoo.
SDP:n Rönnholm kertoo, että puolueen tavoitteena pidemmällä aikavälillä on kaikille maksuton varhaiskasvatus.
Vihreiden Miettisen mukaan esiopetus pitää muuttaa kaksivuotiseksi. Varhaiskasvatuksesta tulee hänen mukaansa tehdä maksutonta viisivuotiaista alkaen ikäluokka kerrallaan.
Kolme kuukautta ennen 16-vuotissyntymäpäiväänsä Aaron Armeya meni salaa virastoon ottamaan selvää, miten nimensä voi muuttaa vastaamaan sukupuoli-identiteettiään.
Nimenmuutokseen alaikäisenä tarvitaan Argentiinassa ainoastaan huoltajan suostumus. Vanhemmat kuitenkin halusivat, että asiassa odotettaisiin siihen asti, kunnes Armeya täyttäisi 16.
Suostuttelun jälkeen vanhemmat myöntyivät aikaistamaan nimenvaihtoa. Aaron Armeya sai uuden, omaa identiteettiään vastaavan henkilökortin parissa viikossa.
– Olin niin iloinen. Tiesin, että vihdoin aivan joka paikassa minua kutsuttaisiin sillä nimellä, joka oikeasti kuuluu minulle, Armeya sanoo.
Koulussa häntä oli sanottu Aaroniksi jo aiemmin. Näin noudatettiin Argentiinan liberaalia lakia sukupuoli-identiteetistä.
Aaron Armeya on avoimesti transsukupuolinen myös sosiaalisessa mediassa. YouTube- ja Instagram-päivityksissään hän kertoo tarkasti muutoksestaan naisesta mieheksi. Hän puhuu asiasta myös Ylen minidokumentissa.
Armeyalla on ollut aikaa käsitellä asiaa.
Hän tiesi jo nelivuotiaana olevansa väärässä kehossa.
Murrosiän alkaessa tunne vahvistui entisestään.
– Kun rinnat alkoivat kasvaa ja muut muutokset kehossa alkoivat, en enää kestänyt. Kerroin vihdoin vanhemmilleni, kun olin 14 tai 15, nyt 17-vuotias Armeya sanoo.
Aluksi vanhemmat eivät ymmärtäneet.
– Äitini sanoi, että haluan jotakin, jota en voi saada. Se satutti. He lähettivät minut psykologin pakeille.
Lääkäriksi opiskelevan isosiskon tuki tuli tarpeeseen. Ajan kanssa myös vanhemmat oppivat suhtautumaan asiaan.
Armeyan mukaan ymmärtämisessä auttoi tosi-tv-sarja.
Transsukupuolisesta tytöstä kertova amerikkalainen I am Jazz näytti perheelle, ettei kyse ollut vain heidän lapsestaan, vaan miljoonista ihmisistä ympäri maailmaa. Nyt vanhemmat tukevat Armeyaa varauksetta.
Samoihin aikoihin, kun Armeya paljasti salaisuutensa kotona, hän leikkasi pitkät hiuksensa ja alkoi käyttää poikien vaatteita. 15-vuotiaana hän vaihtoi tyttöjen koulupuvun poikien asuun.
Tämä johti kiusaamiseen.
Aaron Armeyaa kiusattiin aiemmin koulussa, mutta tiiviin kaveriporukan tuki auttoi yli vaikeimpien aikojen.Erkka Mikkonen / Yle
– Kaikki olivat nähneet sitä ennen minut hameessa, joten olihan se varmasti järkytys monelle, Armeya arvelee.
Opettajat ja rehtori kuitenkin puuttuivat asiaan napakasti. Myöhemmin koulu luopui erillisistä tyttöjen ja poikien koulupuvuista, ja nykyään kaikki oppilaat käyttävät samanlaisia asuja.
Transihmisten oikeuksiin on alettu kiinnittää viime vuosina entistä enemmän huomiota koko Etelä-Amerikassa. Maailman terveysjärjestö WHO nosti vuonna 2015 julkaistussa raportissaan juuri Argentiinan esimerkiksi maasta, joka turvaa oikeudet hyvin.
Argentiinan vuonna 2012 hyväksyttyä lakia sukupuoli-identiteetistä pidetään yhtenä maailman edistyksellisimmistä. Se muun muassa velvoittaa käyttämään erityisesti nuorista transihmisistä heidän tahtomaansa nimeä, vaikkei henkilötodistusta olisi vielä virallisesti vaihdettu.
Laissa säädetään, että henkilö voi korjata juridisen sukupuolensa yksinkertaisella hallinnollisella toimenpiteellä ilman lääkärinlausuntoa. Sen voi tehdä myös alaikäinen huoltajansa suostumuksella.
Monissa muissa maissa kuten myös Suomessa lääketieteellinen lausunto yleensä vaaditaan, jotta syntymässä määritelty sukupuoli voidaan vaihtaa, eikä sitä voi tehdä alaikäisenä.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International luovutti suomalaisille puolueille viime kuussa lähes 18 000 allekirjoitusta keränneen vetoomuksen, jossa vaaditaan seuraavalta hallitukselta translain uudistamista. Vetoomuksessa halutaan, että muun muassa lääketieteellisestä selvityksestä ja pakkosterilisoinnista luovuttaisiin.
Suomen nykyinen laki merkitsee käytännössä, että transsukupuolisen henkilön on sterilisoitava itsensä kirurgisesti tai hormonihoitojen avulla. Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinlinjasi viime kuussa, että lisääntymiskyvyttömyyden vaatimus pitäisi poistaa laista.
Argentiinassa laki lähtee siitä, että sukupuoli-identiteetti on jokaisen itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluva asia. Se myös takaa sukupuolenkorjaushoidon kaikille sitä haluaville joko julkisessa tai yksityisessä terveydenhoidossa.
Liberaalista lainsäädännöstä huolimatta myös konservatiiviset asenteet istuvat tiukassa machokulttuurin kyllästämässä yhteiskunnassa.
Aaron Armeyan mukaan monet luulevat transsukupuolisuuden tarkoittavan, että ihminen on prostituoitu.
– Täällä on myös paljon syrjintää, ja meidänlaisiamme tapetaan, Armeya sanoo.
Transsukupuolisten oikeuksia ajavan järjestön ATTTA:n mukaan viharikosten määrä transihmisiä kohtaan Argentiinassa on hälyttävä. Järjestöstä sanotaan Ylelle, että Argentiinassa on tänä vuonna surmattu noin 40 ihmistä heidän sukupuoli-identiteettinsä takia.
Armeya toivoisi, että asenteita pyrittäisiin muuttamaan jo koulussa opetuksen avulla.
Argentiinassa yli kymmenen vuotta sitten hyväksytty laki velvoittaa oppilaitoksia antamaan seksuaalikasvatusta. Samalla se kuitenkin antaa kouluille mahdollisuuden kieltäytyä opetuksesta, jos se sotii niiden uskonnollista vakaumusta vastaan.
Tämän vuoksi vain yhdeksän Argentiinan 24 maakunnasta on ottanut seksuaalikasvatuksen osaksi julkisten koulujen opetussuunnitelmaa. Argentiinan parlamentissa keskustellaan parhaillaan lain muuttamisesta siten, että se velvoittaisi kaikki koulut antamaan opetusta sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisuuden monimuotoisuudesta.
Aaron Armeyan pitkään odottamat hormonihoidot alkoivat vihdoin viime elokuussa.
Ensin Armeyan kehosta vähennetään naishormonien määrää. Vuodenvaihteessa alkavat kuukausittaiset testosteronipistokset, joita tullaan näillä näkymin jatkamaan jossain muodossa hänen elämänsä loppuun saakka.
Armeya kertoo jo kokevansa muutoksia kehossaan: kuukautiset ovat loppuneet, kehosta on hävinnyt rasvaa ja rinnat ovat pienentyneet. Fyysisten muutosten lisäksi paljon on tapahtunut myös henkisesti.
– Olen nyt iloisempi ja paljon aiempaa tyytyväisempi, kun tiedän, että kehoni on muuttumassa oikeaan suuntaan, Armeya hymyilee.
Ensi vuosi tuo suuria muutoksia.
Armeya valmistuu lukiosta ja on lähempänä unelmaansa, elokuvaohjaajaksi opiskelemista. Samalla hormonihoidot jatkuvat ja rinnat tullaan poistamaan.
Armeya on päättänyt aloittaa ensi vuoden uudelta pohjalta, omalta tuntuvassa kehossa. Hän sanoo olevan malttamaton, sillä lopulliseen muutoksen tarvitaan aikaa.
– Kyse ei ole mistään ohimenevästä oikusta, vaan olen halunnut tätä koko elämäni ajan. Haluan ilmaista itseäni vapaasti sellaisena kuin olen. Ilman, että minua syrjitään tai kadulla huudetaan perään.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi lauantaina, että hän todennäköisesti tapaa Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin ensi vuoden tammikuussa tai helmikuussa.
Presidentti kertoi asiasta toimittajille Air Force One -lentokoneensa kyydissä paluumatkalla Washingtoniin Argentiinan G20-kokouksesta.
Trumpin mukaan huippukokouksen paikaksi harkitaan kolmea eri vaihtoehtoa. Trump lisäsi, että jossain vaiheessa hän aikoo kutsua Kimin vierailulle Yhdysvaltoihin.
Trump ja Kim tapasivat ensimmäisen kerran Singaporessa kesäkuussa.
– Tulemme hyvin toimeen. Meillä on hyvä suhde, Trump sanoi.
Trump neuvotteli Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa Argentiinan G20-kokouksessa.
Valkoinen talo tiedotti lauantaina Trumpin ja Xin tapaamisen jälkeen, että Trump, Xi ja Kim tekevät töitä, jotta Korean niemimaasta tulisi ydinaseeton.
Tiedotteen mukaan Xi ja Trump ovat yhtä mieltä siitä, että Pohjois-Korean suhteen on päästy eteenpäin.
Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence kertoi viime kuussa uutiskanava NBC Newsin haastattelussa, että Trump haluaa laatia konkreettisen suunnitelman, jossa määriteltäisiin Pohjois-Korealle askeleet aseohjelmien lopettamiseksi.
Elettiin keskiviikkoa maaliskuun 17. päivää vuonna 1943 Rukajärvellä Ontajärven länsirannalla (Suomen sotahistoriallinen seura).
Takana oli osittain onnistunut partioretki vihollisen selustaan. Miesvahvuudelta partioretki oli Suomen armeijan jatkosodan toisiksi suurin. Retkellä kaatui yhteensä 32 sotilasta.
Suurin osa kaatuneista oli kersantti Paavo Lonkilan (Kiuruvesi-lehti) joukkueesta. Lonkilan partio joutui jäällä hiihtäessä vihollisen väijytykseen. Lonkila ja muutama muu sotilas onnistuivat hiihtämään turvaan.
– Paavolta luodit katkaisivat repun ja konepistoolin viilekkeet sekä molemmat sauvat. Molemmilta puolilta jalkoja luodit läpäisivät tuulipuvun, mutta hän ei saanut osumaa, kertaa Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.
Menetykset olisivat olleet varmasti suuremmat, mutta suomalainen sotilas osasi hiihtää ja pääsi pakoon vihollisen luoteja. Hiihtotaidosta kertoo myös se, että Lonkila voitti myöhemmin Oslon talviolympialaisissa vuonna 1952 viestikultaa ja henkilökohtaisella matkalla pronssia.
Kunnioituksena kaatuneita aseveljiä kohtaan he tekivät herrasmiessopimuksen.
– Sopimuksessa päätettiin, että sodan jälkeen Suomeen perustetaan säätiö ja talviurheilukasvatuslaitos, jolla edistetään talviurheilulajeja Suomen kansan keskuudessa. Tästä sai alkunsa Vuokatin urheiluopisto, kertoo Tikkanen.
Tenho Tikkanen esittelee Rukajärven suunnan historiayhdistyksen seinälle asetettavia kylttejä.Mimmi Nietula / Yle
Sodan jälkeen sopimuksessa mukana ollut ylikersantti Onni Palaste tuli Suomen Ladun palvelukseen ja sai tehtäväkseen etsiä urheiluopistolle sijoituspaikan. Vaihtoehtoja oli paljon, mutta monien vaiheiden jälkeen päädyttiin Vuokattiin, jossa rakennustyöt aloitettiin 1945 ja avajaiset pidettiin 23. helmikuuta 1947.
Syntyi maailmankuulu urheilukasvatuslaitos, jossa valmennetaan Suomen ja maailman huippu-urheilijoita.
– Tiesivätköhän miehet mitä suruissaan tekivät sen partioretken jälkeen ja mitä päätöksiä olivat tekemässä, tuumaa Tikkanen.
Rakennusten salattu historia
Vuokatin urheiluopiston päärakennuksella ja muilla alueelle tulleilla rakennuksilla on mielenkiintoinen ja salainen historia. Rakennukset sijaitsivat alun perin Rukajärvellä, josta ne siirrettiin Kainuuseen, kun Neuvostoliitto valtasi Viipurin 20. kesäkuuta 1944.
Rukajärven rintamalla alkoivat evakuoinnit ja koko heinäkuun ajan rakennuksia siirrettiin villiä vauhtia säilytykseen.
– Päärakennus Rukahovi sijoitettiin Kuhmon Särkijärvelle ja muut kuusi asevelitaloa sijoitettiin aivan Vuokatin lähelle Sotkamon Eevalaan, kertoo Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.
Rukahovi alkuperäisessä sijainnissaan Kuhmon Tiiksassa.Pauli Jäniksen kokoelma / Museovirasto
Välirauhasopimuksen artiklan 24. mukaan rintamalta mukaan tuodut rakennukset olisi pitänyt palauttaa sotakorvauksena Neuvostoliitolle.
Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä silloinen sisäasiainministeri Yrjö Leino, joka teki päätökset sotakorvausasioista ja rakennuksista, kirjoitti tietämättään nimensä rakennuksia koskeviin papereihin, joissa luki ”Ei palauteta”.
Asiakirjoja valmistellut ja asiasta tietoinen virkamies sujautti ”Ei palauteta” -paperit yksitellen paksun paperipinkan väliin, jossa luki ”Palautetaan”.
Ministerin allekirjoituksen jälkeen opetusministeriö saattoi luovuttaa rintamalta tuodut rakennukset Vuokatin urheiluopistolle.
– Rukahovi, joka oli kenraalimajuri Erkki Raappanan esikunnan alueella upseerien kanttiinina jäi arvokäyttöön ja samoin muut rakennukset, kertoo Tikkanen.
Rukahovista tuli Vuokatin Maja
Voimistelunopettajaksi valmistuneesta ylikersantti Onni Palasteesta tuli Vuokatin urheiluopiston ensimmäinen toimitusjohtaja vuoteen 1954 saakka, ja hän piti rakennusten menneisyyden sekä salaisuuden itsellään pitkään.
Hän on kertonut sen elämänsä aikana vain kahdelle henkilölle. Toinen heistä oli urheiluopiston opettajana toiminut Aarno ”Aslak” Peltola.
– Seuraavan kerran Palaste teki paljastuksen vuonna 2005, kun urheiluopisto vietti 60-vuotisjuhlaa. Tuolloin hän kertoi uutispommin opiston silloiselle rehtorille Pekka Vähäsöyringille, sanoo Tikkanen
Rintamalla rakennetussa Rukahovissa on toiminut sen perustamisesta alkaen urheiluopiston hallinto, joka toimii edelleen.
Päärakennusta laajennettiin hiukan vuonna 1955, mistä syystä sitä ei ole helppo tunnistaa Rukahoviksi. Myöhemmin myös sotakirjailijana tunnettu Onni Palaste vihittiin avioliittoon 16.2.1947 juuri tässä opiston päärakennuksessa eli entisessä Rukahovissa.
Tuolloin rakennusta kutsuttiin Vuokatin Majaksi, jolla tarkoitettiin alkuaikoina myös koko urheiluopistoa.
Vuokatin urheiluopiston alkuperäinen kyltti on edelleen paikallaan.Jarmo Nuotio / Yle
Vuokatin urheiluopiston hallintorakennuksen sisällä olevilla hirsiseinillä on nähtävillä talviurheilun historian havinaa. Eteisseinää koristavat muun muassa monen tunnetun suomalaisen käyttämät sukset.
– Paavo Lonkilan sukset puuttuvat, mutta meillä ne ovat ja pitää ehdottaa opiston johtajalle saako Paavon sukset tuoda tänne seinälle, sanoo Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen.
Näistä teemoista iisalmelaisen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan Jyri Paretskoin 15-vuotiaat oppilaat kertoivat haluavansa lukea vuonna 2008.
Paretskoin oppilaiden mielestä lukeminen oli tyhmintä ikinä. Paretskoi yritti kaikkensa, hän vei oppilaat kirjastoon, luki heille ääneen ja antoi kirjavinkkejä, mutta ei saanut nuoria poikia innostumaan lukemisesta.
Lopulta hän ymmärsi kysyä, mikä heitä kiinnostaisi.
Vaikka kiinnostuksen kohteet olivat viimein löytyneet, ei teemoista tuntunut löytyvän nuorille sopivaa kirjaa. Niinpä Paretskoi päätti kirjoittaa sellaisen itse.
– Se oli opettajan urallani käänteentekevä hetki. Siitä hetkestä lähtien olen ymmärtänyt, että kaikki kirjat eivät vain sovi kaikille. Kaikkia ei kannata aina pakottaa lukemaan samaa kirjaa, vaan jokaiselle on hyvä etsiä sopivaa luettavaa niin sisällöllisesti kuin sivumäärällisestikin.
Pojista ei tule lukijoita ilman tukea
Vaikka lukutaito on Suomessa maailman kärkeä, on koululaisten kiinnostus ja into lukemiseen erittäin matala.
Nuorten lukemiseen käyttämä aika on 20 vuodessa lähes puolittunut. Kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut. Tutkimusten mukaan suomalaisnuorista joka kymmenennellä on heikko lukutaito, pojista jopa 16 prosentilla.
Lukutaidossa erot tyttöjen ja poikien välillä ovat kasvaneet. Peruskoulun päättyessä pojat ovat lukutaidossa noin 1,5 vuotta tyttöjä jäljessä.
– Tytöistä tulee luontevammin lukijoita ilman toimenpiteitäkin, mutta pojat tarvitsevat siihen tukea, sanoo Lukukeskuksen projektipäällikkö ja Lukuliike koulussa -kampanjan hankepäällikkö Emmi Jäkkö.
Jäkkö viittaa muun muassa saksalaiseen tutkimukseen, jossa todettiin, että tytöistä, joille ei oltu luettu lapsena säännöllisesti ääneen, yli puolet piti siitä huolimatta lukemisesta myöhemmin, mutta vaille ääneenlukemista jääneistä pojista alle neljäsosa piti lukemisesta vanhempana.
Oppilaat, joille on luettu lapsena ja jotka lukevat itse, erottuvat koulussa selvästi, Paretskoi sanoo.
– Heidän ilmaisunsa on paljon vahvempaa, selvempää ja monipuolisempaa sekä puhuessa että kirjoittaessa. Se näkyy koevastauksissa, ajattelutaidoissa, empatiakyvyssä ja jopa siinä, miten he tulevat muiden kanssa toimeen. Äidinkielen lisäksi se näkyy tietysti kaikissa muissakin aineissa.
Pojat tarvitsevat lukevia esikuvia
Lasten ja nuorten sekä erityisesti poikien lukemattomuuden ratkaisemiseksi on alettu nyt etsiä uudenlaisia keinoja.
Vuosi sitten Lukukeskus houkutteli poikia lukemisen pariin rap-musiikin avulla. Tänä syksynä alkoi valtakunnallinen Lukuliike koulussa -kampanja, johon haki mukaan 800 koulua ympäri Suomen.
Tarkoitus on järjestää kuluvan lukuvuoden aikana useita kymmeniä maksuttomia työpajoja, koulutapahtumia ja kirjailijavierailuja. Nettiin kootaan yhteen erilaisia vinkkejä ja toimintamalleja lukemisen edistämiseksi kouluissa.
Jari Kovalainen / Yle
Mukaan kampanjaan etsitään myös uusia lukemisen esikuvia. Erityisesti pojat tarvitsevat sellaisia, Jäkkö sanoo.
– Tarvitsemme poikien maailmasta uusia esikuvia puhumaan lukemisesta. Tubettaja Miklu on lähtenyt mukaan hankkeeseen ja hän on jo nyt onnistunut omilla videoillaan, päivityksillään ja kouluesiintymisillään saamaan monia nuoria lukemaan. Instagramissa ja Youtubessa on paljon nuorten kommentteja, joissa he toteavat, että "okei mä nyt sit luin, kun sä sanoit".
Myös Lastenkirjainstituutti ja Karisto ovat julkistaneet kirjoituskilpailun, jossa etsitään erityisesti 11–14-vuotiaita poikia kiinnostavaa kaunokirjallista käsikirjoitusta.
Jäkkö haluaa korostaa, että kirjojen lukeminen ei ole mikään itseisarvo. Lukemattomuudesta ei olla huolissaan siksi, että lapsilla ja nuorilla olisi hyvä olla lukemisen kaltainen sivistysharrastus vaan siksi, että lukeminen on paitsi avain oppimiseen ja parempaan koulumenestykseen myös elämässä pärjäämiseen.
Yhteiskunta edellyttää jatkuvasti parempaa lukutaitoa, jotta selviää työelämässä ja ihan arkielämässäkin. Hyvä lukutaito ehkäisee myös syrjäytymistä.
Vanhempien on ymmärrettävä lukemisen merkitys
Lukemisen hyödyistä olisi hyvä puhua nuorten kanssa, mutta se pitäisi tehdä heitä kiinnostavalla tavalla. Motivaattorin pitäisi löytyä lähempää nuorten elämää.
Kahdeksasluokkalaista ei välttämättä motivoi tieto siitä, että lukemisesta on hänelle hyötyä kymmenen vuoden kuluttua työelämässä.
– Jos lukutaito heikentyy, huijatuksi tuleminen helpottuu ja esimerkiksi trollaamisen tunnistaminen vaikeutuu. Pojilla porukassa pärjääminen ja oman mielipiteen kertominen muuttuu vaikeaksi, kun ei ole riittävää sanavarastoa tai kielellistä kykyä kertoa miltä tuntuu. Ehkä tätä kautta löytyisi motivointikeinoja, Jäkkö pohtii.
"75 prosenttia lapsista jää vaille säännöllistä iltasatua." Jyri Paretskoi
Koska lasten ja nuorten voi olla itse vielä vaikea ymmärtää kaikkia lukemisen hyötyjä, Jäkkö ja Paretskoi peräänkuuluttavat vanhempien vastuuta asiassa.
– Vanhempien pitäisi ymmärtää lukemisen merkitys ja se, millainen satsaus se on lapsen tulevaisuuteen. Kyse on kuitenkin hyvin yksinkertaisesta asiasta. Siksi tuntuu vähän hämmästyttävältä, että vain joka neljännessä kodissa luetaan lapsille säännöllisesti, eli toisin sanoen 75 prosenttia lapsista jää vaille säännöllistä iltasatua, Paretskoi sanoo.
Paretskoin mielestä lukemisen mieltäminen harrastukseksi on väärä lähtökohta.
– Lukemisen pitäisi olla jokapäiväinen tapa, vähän kuten hampaiden harjaus. Hirveän tarkasti määritellään, miten paljon pitää nukkua, miten paljon pitää liikkua, mitä pitää syödä ja miten paljon pitää olla harrastuksia, mutta sitten lukeminen, ihan tällainen perustaito ja perusasia, meinaa hukkua sinne kaiken muun sekaan.
Pojille on tärkeää nähdä isän lukevan
Kodilla ja perheellä on tutkitusti yhä suurempi rooli lasten lukuinnon muodostumisessa. Alla vinkkejä vanhemmille, miten saada lapset ja nuoret innostumaan lukemisesta.
1) Anna lukemisen malli
Lapsille olisi hyvä lukea ääneen ja säännöllisesti vauvaiästä lähtien, niin pitkään kuin lapsi sitä toivoo. Lasten on hyvä myös nähdä omat vanhempansa lukemassa.
Pojille on erityisen tärkeää nähdä oma isänsä kirja kädessä. Isän lukeminen vahvistaa tutkitusti poikien lukuintoa. Pojat saavat lukemisen mallin monesti äideiltään tai lastentarhanopettajiltaan, jotka useimmiten ovat naisia.
2) Älä jätä lasta tai nuorta yksin lukemisen kanssa
Pahinta mitä voi tehdä, on lopettaa ääneen lukeminen siinä vaiheessa, kun lapsi oppii itse lukemaan.
– Lukutaito ei ole siinä vaiheessa vielä sillä tasolla, että voisi syventyä pitkiin tarinoihin tai vaikeampiin teksteihin, Paretskoi muistuttaa.
Jos lapsen oma lukeminen on vielä hidasta ja työlästä, se voi pahimmillaan romahduttaa lapsen innon lukemiseen. Lapsen oma lukemisen harjoittelu yhdessä ääneen lukemisen kanssa tukee lukutaidon kehittymistä.
3) Selvitä, mistä lapsi on kiinnostunut
Lapselta kannattaa kysyä, mistä aihealueista hän haluaisi lukea. Yhdessä voi etsiä aluksi vaikka tietokirjoja lapsen kiinnostuksen kohteista. Tietokirjat voivat toimia porttina lukemiseen ja samasta aihepiiristä voi löytyä myös kaunokirjallisia teoksia. Kirjastojen nettisivujen hakutoimintoja kannattaa hyödyntää sopivien kirjojen etsimisessä.
4) Tutustu kirjatarjontaan
Moni saattaa tarjota lapsilleen luettavaksi klassikoita ja omia lapsuudenaikaisia kirjasuosikkejaan, koska se on helppoa. Mutta Paretskoi muistuttaa, että ne eivät aina toimi samalla tavalla nykylapsille. Siksi hän suosittelee tutustumaan myös tämän ajan tarjontaan. Erityisen hyvin lukemaan motivoivat koulukavereilta saadut kirjavinkit.
5) Pidä lukemisen kynnys matalalla
Moni poika suostuu lukemaan kirjan, kunhan se on mahdollisimman ohut. Taustalla voi olla huono lukukokemus ja siksi pakollisesta lukemisesta halutaan päästä mahdollisimman nopeasti eroon.
Lyhyissä ja nopeissa tarinoissa on kuitenkin puolensa, sillä niiden kautta pääsee helposti tarinan maailmaan. Kokonaisen tarinan, lyhyenkin, loppuun asti lukeminen tuottaa onnistumisen kokemuksia.
Netistä voi aluksia lukea vaikka uutisia tai muita lyhyempiä tekstejä, jotta lukemisesta muodostuisi säännöllinen osa jokapäiväistä arkea. Nuoria kannattaa silti ohjata vähitellen pidempienkin tekstien äärelle. Pitkäjänteinen ja pitkäkestoinen lukeminen parantaa lukutaitoa parhaiten.
– Kaiken pohjana on kyky lukea pitkää tekstiä ja muodostaa tarinan eri osista kokonaisuus. Uutisoitsikoiden ja lyhyiden sometekstien lukeminen ei aja samaa asiaa, Jäkkö huomauttaa.
"Ajat muuttuvat, nuoret eivät"
Kun Paretskoi taannoin lupasi oppilailleen kirjoittaa heitä kiinnostavan kirjan, aikaa kirjan valmistumiseen ehti vierähtää neljä ja puoli vuotta.
Kolmen mopopojan elämästä kertova Paretskoin esikoisteos Shell´s Angels julkaistiin vuonna 2013 ja palkittiin myöhemmin nuortenkirjallisuuden Topelius-palkinnolla.
Paretskoin mukaan kirjan kirjoittaminen oli lopulta melko helppoa, onhan hän itsekin ollut 15-vuotias poika.
– Vaikka ajat vaihtuvat ja kaikki ympärillä muuttuu, nuoret ovat kuitenkin aika samanlaisia. Koitan nyt kirjoittaa sellaisia kirjoja, joita olisin itse 15-vuotiaana halunnut lukea. Kyllä minä muistan, mitä silloin tehtiin ja mitkä asiat naurattivat, eikä oma huumorintajuni ole kauheasti niistä ajoista kehittynyt, Paretskoi nauraa.
Paretskoin seuraava kirja ilmestyy helmikuussa. Se on yläkoululaisille suunnatun K15-sarjan kolmas osa.
Kirjavinkkejä
K15-sarjan lisäksi Lukukeskus suosittelee nuorille pojille muun muassa seuraavia teoksia:
– Björn Sortland, Timo Parvela, Pasi Pitkänen: Kepler 62-kirjasarja
Oululaiskerrostalossa kävi vahinko pari kuukautta sitten. Perheen kissa Namu säikähti jotakin, otti jalat alleen ja karkasi ikkunasta teille tietämättömille. Naapuri ehti nähdä kissan katoamisen.
Kun kissan emäntä Saana Tolppanen tuli illalla kotiin, oli edessä huoli kissan kohtalosta. Tolppanen ryhtyi tuumasta toimeen ja aloitti toimet kissan saamiseksi takaisin. Hän ilmoitti asiasta kahdessa eri Facebook-ryhmässä ja saikin selville, että kissa oli nähty lähialueella.
Tolppanen etsi kissaansa laittamalla ilmoituksia ja seuraamalla Facebook-ryhmiä, jättämällä katoamisilmoituksia eri puolille Oulua ja ehtipä hän hankkia loukunkin kissan kiinnisaamiseksi.
Namu-kissa omistajansa Saana Tolppasen sylissä Oulun Kaukovainiolla.Timo Nykyri / Yle
Etsinnöistä huolimatta Namun karkumatka venyi liki kahteen kuukauteen. Tarinalla on onnellinen loppu, sillä lopulta Kempeleessä sijaitseva lemmikkihoitola Vierashuone sai Namun asiakkaakseen, ja omistaja tavoitti kissansa sieltä.
Se tavallinen tapaus
Kempeleläinen lemmikkihoitolan yrittäjä Simo Tolonen saa asiakkaakseen vuosittain noin 300 kissaa. Omistajan kertova verkkopalvelu turvasiru (Turvasiru.fi) löytyy vain harvalta lemmikkihoitolaan tuodulta kissalta.
– Kokemukseni mukaan vain kaksi löytökissaa sadasta on sirutettu, Tolonen kertoo.
Pelkkä turvasiru ei kuitenkaan riitä, siru pitää myös rekisteröidä.
– Kaikki siruttajat eivät automaattisesti rekisteröi kissansa tietoja yhteenkään rekisteriin, joten sirusta ei silloin ole hyötyä.
Kempeleen lemmikkihoitola Vierashuoneen tiloissa on noin 30 löytökissaa.Timo Nykyri / Yle
Tolonen ihmettelee kissaomistajia, jotka antavat kissansa liikkua pihalla ilman valvontaa. Lain mukaan kissa ei saa liikkua luonnossa ilman valvontaa.
Tolonen on huomannut, että kissojen siruttaminen yleistyy, mutta hitaasti.
– Suuri osa, jotka leikkauttavat kissansa eläinlääkärillä, siruttavat sen samalla. Vastuulliset lemmikinomistajat ovat tämän jo ymmärtäneet. On kuitenkin edelleen ihmisiä, jotka päästävät kissansa kulkemaan vapaana, mikä ei ole oikein, Tolonen kertoo.
Mikrosiru kaikille eläimille
Kissoja sirutetaan eläinlääkärissä sekä vapaaehtoisten avulla. Asialla ovat yleensä eläinsuojeluyhdistykset.
Myös miljonaa mikrosirua -kampanja kiertää siruttamassa kissoja ja muita eläimiä eri puolilla maata. Kampanja kävi Oulussa 5.1.2018. Tuolloin sirutettiin 113 kissaa ja 28 koiraa. Vuoden 2019 alussa kampanja kiertää siruttamassa eläimiä Haminassa, Orimattilassa, Lohjalla ja Kangasalla.
Siruttajat tekevät hommaa vapaaehtoisesti ja harrastusmielessä, ja omistajalle kustannukset ovat selvästi halvemmat kuin normaalisti.
Miljoona mikrosirua -tapahtuman siruttaja Annulii Koponen kertoo, että he ovat siruttaneet noin 5 000 kissaa. Työ on vasta alussa.
– Kukaan ei tiedä tarkkaa kissojen määrää maassamme. Arviot pyörivät 600 000:sta aina miljoonaa saakka. Veikkaan, että meidän siruttamamme noin 5 000 kissaa on alle prosentti koko maan kissoista.
Kansallisia rekisterejä, joihin kissan tai koiran voi rekisteröidä, on neljä. Siruttaminen maksaa muutamasta kympistä yli 100 euroon eläinlääkärillä.
– Voisin sanoa näin, että jokainen maatiaiskissan omistaja ymmärtää siruttamisen ja rekisteröinnin tärkeyden viimeistään siinä vaiheessa, kun käy lunastamassa kissansa löytöeläinkodista, kertoo Koponen.
Koponen muistuttaa, että Kennelliitto sai vaatimuksensa läpi hallituksen esitykseen eläinsuojelulain (Valtioneuvosto) uudistukseen. Koirat aletaan esityksen mukaan siruttamaan vuoden 2021 alusta. Kissat esityksestä puuttuvat.
– Itse en usko pakkoon, uskon vapaaehtoisuuteen ja tietoisuuden lisäämiseen. Siru ja sen rekisteröinti ovat halpaa verrattuna siihen, että lunastaa kissansa löytöeläinkodeista, Koponen sanoo.
Sirutus laskisi kustannuksia
Lemmikkihoitola Vierashuoneen Simo Tolonen kannustaa kissanomistajia siruttamaan lemmikkinsä. Näin oleskeluaika löytöeläinkodissa lyhenisi ja kustannukset omistajalle laskisivat.
Lemmikkihoitola Vierashuone vastaa Oulun kaupungin sekä ympäristökuntien Muhoksen, Kempeleen, Hailuodon, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän irrallaan tavattujen lemmikkieläinten tilapäisestä hoidosta. Kuntalaiset maksavat Vierashuoneen löytöeläintoiminnan.
Namu-kissa saa omistajansa Saana Tolppasen mukaan turvasirun.Timo Nykyri / Yle
Kun omistaja hakee löytökissansa takaisin Vierashuoneelta, tulee se maksamaan vähintään 55 euroa. Jos omistajaa ei löydy, voidaan kissa myydä uuteen kotiin 190 eurolla.
Kadonneen kissansa Saana Tolppanen sai takaisin, vaikka sillä ei ollutkaan mikrosirua. Nyt hän aikoo nyt siruttaa kissansa, kaiken varalta.
– Jos se maksaa muutaman kympin, niin sen maksaa mielellään. Taidanpa siruttaa myös sekarotuisen koirani samalla, naurahtaa Tolppanen.
Se oli yksi potku, mutta seuraukset olivat kauaskantoiset.
Syksyllä 2016 Pohjoismaisen Vastarintaliikkeen (PVL) lippuvartio seisoi Helsingin asema-aukiolla. Ohi kulki mies, joka sylkäisi maahan uusnatsien edessä.
PVL:n johtohahmoihin kuuluva Jesse Torniainen reagoi välittömästi. Hän ryntäsi miestä kohti, hyppäsi ja potkaisi rintaan.
Uhri kuoli noin viikkoa myöhemmin. Oikeus katsoi, ettei potkun ja kuoleman välillä ollut kiistatonta yhteyttä. Tapaus oli silti viimeinen niitti viranomaisten kärsivällisyydelle.
Poliisihallitus oli suunnitellut Vastarintaliikkeen kieltämistä jo vuoden 2013 Jyväskylän kirjastopuukotuksen rikoskäsittelyssä. Uusnatsi oli puukottanut vasemmistoaktiivia kirjanjulkistustapahtuman yhteydessä. Poliisin vaatimus ei tuolloin ehtinyt tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Helsingin asema-aukiolla Poliisihallituksen mitta täyttyi: tällä kertaa ihminen oli kuollut.
Myös kansalaiset reagoivat voimakkaasti. Asema-aukio täyttyi pian kynttilöistä ja kukista. Viesteissä luki:
Huutava vääryys.
Viha synnyttää vihaa.
Ihmiset eivät opi.
PVL:n jäsen pahoinpiteli miehen hyppypotkulla Helsingin asema-aukiolla vuonna 2016. Kansalaiset toivat aukiolle kukkia ja kynttilöitä.Berislav Jurišić / Yle
Maaliskuussa 2017 Poliisihallitus teki kantelun, jossa se vaati oikeutta lakkauttamaan Vastarintaliikkeen. Asia eteni Pirkanmaan käräjäoikeuteen, joka teki päätöksen marraskuussa 2017. Järjestö kiellettiin lainvastaisena.
Uusnatsien toiminta Suomessa ei suinkaan loppunut tähän. Kävi päinvastoin.
Samalla järjestö alkoi valmistautua siihen, että lakkauttamispäätös saa lainvoiman. Lainvoimaisuus tarkoittaisi sitä, ettei järjestö enää voisi kokoontua tai värvätä uusia jäseniä.
Syksyllä 2018 myös Turun hovioikeus päätti kieltää järjestön. Nyt PVL hakee valituslupaa päätökseen korkeimmasta oikeudesta. Ratkaisun saaminen tähän voi kestää vielä kuukausia, jopa yli vuoden.
Yle selvitti, mitä PVL on tehnyt kulisseissa kuluneen vuoden aikana, kun sen asemaa on käsitelty eri oikeusasteissa.
Kävi ilmi, että PVL:n jäsenet ovat perustaneet kaksi uutta yhdistystä, jotka jo levittävät järjestön sanomaa. Tällä se on varmistanut, että jos yksi yhdistys lakkautetaan, toiminta voi jatkua uusien yhdistysten kautta. Toisen yhdistyksen tarkoituksena on perustaa poliittinen puolue. Toinen yhdistys kertoo auttavansa vähäosaisia kantasuomalaisia.
Toisekseen PVL on vahvistunut. Sen jäsenmäärä on kasvanut kymmenillä henkilöillä ja on nyt toistasataa. Järjestö on julistanut nettisivuillaan: Kehitymme sitä vahvemmaksi, mitä kovempaa meitä vastaan hyökätään.
Kolmanneksi PVL:n ja katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) välit ovat lämmenneet. Odineita osallistuu jatkuvasti PVL:n mielenosoituksiin – ja toisin päin. SoO osoittaa tukeaan PVL:lle myös järjestönä. Odineiden mielestä PVL on “tarvittava vastavoima tämän ajan oikeus- ja moraalikäsitystä halventaville pakkomonikulttuurin lobbaajille”.
Luotettavien tietojen saaminen PVL:n toiminnasta ei ole helppoa. Järjestö ei lähtökohtaisesti anna haastatteluja. Yritimme tavoitella tätä juttua varten useita PVL:n jäseniä. Kaksi heistä suostui lopulta vastaamaan osaan kysymyksistämme sähköpostitse. Kameran eteen ei suostunut kukaan.
PVL suhtautuu niin kutsuttuun valtamediaan erittäin negatiivisesti. Järjestö pitää kontakteja toimittajiin riskinä. PVL:n mielestä media on osa valehtelevaa eliittiä, joten se nähdään vihollisena.
Omille nettisivuilleen järjestö tuottaa aktiivisesti ideologiansa mukaista sisältöä. Sivut toimivat tiedotuskanavana omille kannattajille.
Pohjoismainen Vastarintaliike toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Se haluaa luoda pohjoismaisen kansallissosialistisen valtion ja romuttaa nykyisen yhteiskuntajärjestyksen.
PVL ihannoi Adolf Hitleriä, vaalii valkoisen pohjoismaisen rodun “puhtautta” ja vastustaa juutalaisia. Järjestön mielestä holokaustia eli juutalaisten joukkotuhoa toisessa maailmansodassa ei ole todistettu pitävästi.
Sisäministeriö luokittelee PVL:n vallankumoukselliseksi ja militantiksi liikkeeksi, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen demokratian vastaisin keinoin.
PVL:n lakkauttamista koskeva oikeuskäsittely on paitsi ajankohtainen myös poikkeuksellinen. Suomessa kiellettiin viimeksi natsijärjestöjä 1970-luvulla, kun Pekka Siitoin nimitti itseään valtakunnanjohtajaksi.
PVL uhkaa etenkin tiettyjen vähemmistöryhmien turvallisuutta. Turun hovioikeuden ratkaisun mukaan PVL hyväksyy järjestön arvojen puolesta tehdyn väkivallan.
Jäsenten väkivallanteoissa on usein vaikuttanut poliittinen motiivi. Sisäministeriön mukaan poliittinen väkivalta Suomessa on viime vuosina ollut lähinnä PVL:n jäsenien väkivaltaa.
Ulkoparlamentaarisia keinoja käyttävän äärioikeiston noususta on puhuttu muuallakin Euroopassa. Äärioikeistolaista poliittista väkivaltaa on nähty hiljattain esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.
Poliisin mielestä PVL:n lakkauttaminen saattaa radikalisoida osaa sen jäsenistä entisestään. Koska järjestön lakkauttaminen ei ole vielä lainvoimainen, se saa toistaiseksi järjestää vapaasti kokoontumisiaan julkisilla paikoilla.
Sisäministeriö luokittelee PVL:n vallankumoukselliseksi ja militantiksi liikkeeksi, jonka tavoitteena on kansallissosialistisen valtion luominen.Jyrki Lyytikkä / Yle
Syksyllä 2017 PVL järjesti Tampereella mielenosoituksen “sananvapauden puolesta”.
Käräjäoikeus pohti vielä tuolloin järjestön kieltämistä. Marssille osallistui parisataa ihmistä, äärikansallismielisiä useista eri ryhmistä.
Paikalle oli saapunut myös PVL:n aateveljiä Ruotsista. Hämeensillalla uusnatsit kohtasivat vastamielenosoittajia. Oli syntymässä kahakka, vaikka paikalla oli paljon poliiseja.
Sitten tapahtui kummia.
Asema-aukion hyppypotkusta vankeuteen tuomittu Jesse Torniainen tuli väliin ja rauhoitteli ruotsalaisia. Tilanne oli ohi yhtä nopeasti kuin alkoi.
Tapaus kuvaa hyvin, miten Vastarintaliikkeen linja on muuttunut sen jälkeen, kun oikeusprosessi sen lakkauttamiseksi alkoi yli 1,5 vuotta sitten. Se on halunnut pitää matalaa profiilia ja pidättäytyä väkivallasta. Ei ole haluttu antaa lisäsyitä lakkauttamiselle.
Muutoin liikkeen aktiivit ovat pysyneet kiireisinä. He ovat liimailleet tarroja katupylväisiin, jakaneet lentolehtisiä ja kiinnittäneet ilmoituksia. Viikoittaisia kokoontumisia on pidetty järjestön kertoman mukaan seitsemällä paikkakunnalla Suomessa.
PVL on myös kaikessa hiljaisuudessa alkanut kerätä kannattajakortteja oman natsipuolueen perustamiseksi. Tätä varten järjestössä aktiivisesti mukana olleet henkilöt rekisteröivät keväällä Kansan yhtenäisyys -nimisen yhdistyksen. Kortteja on kerätty alkukesästä lähtien.
Tarkoittaako puoluehanke sitä, että PVL olisi muuttamassa taktiikkaansa? Järjestö kun on kertonut pyrkivänsä vallankumoukseen.
Tuskin. Ylen tietojen mukaan PVL:ää ei kiinnostanut puolueen perustaminen, ennen kuin poliisi haki järjestöä lakkautettavaksi.
Poliisi epäilee, että PVL ei aidosti tahdo vaikuttaa politiikassa. Järjestö on kertonut tavoitteekseen rakentaa Suomeen rinnakkaisyhteiskunnan, joka korvaisi lopulta nykyisen yhteiskuntajärjestelmän ja hallituksen.
Puolueprojekti vaikuttaakin varasuunnitelmalta. Jos yksi yhdistys lakkautetaan, korvaava yhdistys on jo valmiina.
Kansan yhtenäisyys -yhdistyksen mukaan puolueen perustamisaikeilla ei ole tekemistä PVL:n eikä sen lakkauttamisen kanssa.
Vastarintaliike kuitenkin mainostaa puoluehanketta nettisivuillaan ja kerää sille kannattajakortteja mielenilmaustensa sekä “perusaktivismin” yhteydessä. Puoluetta varten perustetun yhdistyksen puheenjohtaja on tunnettu PVL-aktiivi.
Puoluehanke on avoimesti kansallissosialistinen. Tavoitteikseen se listaa muun muassa EU-eron, rajojen sulkemisen pakolaisilta ja pankkitoiminnan kansallistamisen.
Kevään 2019 vaalit eivät ole tähtäimessä, mutta tulevaisuudessa tarkoitus on saada ehdokkaita sekä kunnallisiin että valtakunnallisiin vaaleihin.
Syyskuussa 2018 Kansan yhtenäisyys kertoi saaneensa kasaan tuhat korttia.
Suomessa puolueen rekisteröimiseen vaaditaan vähintään 5 000 oikeusministeriön vahvistamaa kannattajakorttia. Ne pitää kerätä yhden vuoden aikana. Aikaa on siis ensi kesän alkupuolelle asti.
Poliisi pitää mahdollisena, että järjestö saa koottua tarpeeksi tukea puoluehankkeelleen. Pelkästään äärikansallismielisten itsenäisyyspäivän 612-soihtukulkueeseen osallistui vuonna 2017 lähes 3 000 ihmistä.
PVL:n puoluehaaveet ovat kopio järjestön emomaasta Ruotsista, jossa Pohjoismainen Vastarintaliike (ruotsiksi Nordiska Motståndsrörelsen, NMR) hyväksyttiin puolueeksi 2015.
PVL kerää Suomessa kannattajakortteja oman puolueen saamiseksi. Ruotsissa järjestö on onnistunut perustamaan puolueen.Jyrki Lyytikkä / Yle
Jo vuotta aiemmin järjestön johtaja pääsi pienen Ludvikan kunnan valtuustoon Ruotsidemokraattien listalta.
Ruotsin Vastarintaliike osallistui ensimmäistä kertaa vaaleihin syksyllä 2018. Puolueella oli kuntavaaleissa kaikkiaan tusinan verran ehdokkaita kolmella pikkupaikkakunnalla, mutta ehdokkaat saivat kasaan yhteensä vain parisataa ääntä ja jäivät kauas valtuustopaikoista.
Saldo jäi laihaksi myös samalla pidetyissä eduskuntavaaleissa. Vastarintaliike keräsi koko maassa pari tuhatta ääntä, mikä oli 0,03 prosenttia lasketuista äänistä.
Puolueprojektin lisäksi Vastarintaliikkeen Suomen-osasto on perustanut myös toisen yhdistyksen. Sen nimi on Suomalaisapu.
Suomalaisapu on toiminut jo vuosia, mutta yhdistykseksi se rekisteröitiin vasta viime vuonna, hieman ennen kuin Pirkanmaan käräjäoikeus päätti lakkauttaa PVL:n.
Vastarintaliikkeen Suomen-osaston ja Suomalaisavun puheenjohtaja on sama mies, Orivedellä asuva Antti Niemi. Suomalaisavun logo mukailee Vastarintaliikkeen ylöspäin osoittavaa nuolta, Tyr-riimua.
Suomalaisapu kertoo jakavansa lahjoituksia vähäosaisille suomalaisille “isänmaalliselta arvopohjalta”. Ylen tietojen mukaan yhdistys on saanut yksityishenkilöiltä ainakin vaatteita ja joitain rahalahjoituksia.
Vaikuttaa siltä, että PVL pyrkii käyttämään Suomalaisapua maineensa kiillottamiseen ja uusien tukijoiden houkutteluun.
Se on lähettänyt avustuspaketteja, jotka ovat sisältäneet muun muassa vaatteita ja erilaisia tavaroita. Mukaan on laitettu myös kirje, jossa kansallismielisiä kehotetaan järjestäytymään “uudella tavalla” yhteiskunnan suojelemiseksi ja levittämään sanaa Suomalaisavusta.
Poliisi pitää Suomalaisapua PVL:n alayhdistyksenä. Se on todennäköisesti saanut kimmokkeensa avustustoiminnalleen Italian uusfasistiselta CasaPound-liikkeeltä, joka on vieraillut Vastarintaliikkeen luona Suomessa ja harjoittanut kotimaassaan omia näkemyksiään tukevaa hyväntekeväisyyttä.
Vastaavaa valikoitua hyväntekeväisyyttä on tehnyt myös kreikkalainen äärioikeistolainen Kultainen aamunkoitto -puolue. Sillä on oma ohjelmansa köyhien auttamiseksi.
Sekä CasaPound että Kultainen aamunkoitto pyrkivät hyväntekeväisyytensä avulla houkuttelemaan itselleen kannattajia ja äänestäjiä.
PVL on siis rekisteröinyt kaksi uutta yhdistystä Suomessa, mutta sen lisäksi järjestön aktiivi on hiljattain perinyt liiketoimintaa Virosta. Aiemmin yritykset omisti natsipiireistä tuttu suomalaismies. Asiasta kertoi ensimmäisenä Seura-lehti.
Syy on lakitekninen. Meneillään olevassa oikeusprosessissa haetaan lakkautettavaksi rekisteröimätöntä yhdistystä PVL:ää ja rekisteröityä Pohjoinen Perinne -yhdistystä, joka on hallinnoinut PVL:n rahaliikennettä.
Lain mukaan lakkautetun yhdistyksen toiminta on lopetettava heti, mutta pykälä ei koske rekisteröimätöntä yhdistystä.
Pohjoinen Perinne -yhdistyksen toiminta on jo jäädytetty, mutta Poliisihallitus on soveltanut lakia niin, että se pystyy estämään uusnatsien kokoontumiset vasta, kun tuomioistuimen ratkaisu saa lainvoiman.
PVL on saanut jatkaa julkista toimintaansa, koska sen lakkauttaminen ei ole vielä lainvoimainen. Järjestö hakee valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.Yle
Miten Vastarintaliikkeen lakkauttaminen sitten vaikuttaisi sen toimintaan?
Suomen rikoslainsäädäntö ei määrittele tarkasti, miten poliisi voi puuttua lakkautetun yhdistyksen toimintaan.
Poliisihallituksen mielestä laki jättää avoimeksi muun muassa sen, mikä kaikki konkreettinen toiminta on rikosoikeudellisessa mielessä rangaistavaa.
Lain perusteella on selvää, että yhdistyksen edustaminen ja sen puolesta toimiminen olisivat kiellettyä, jos yhdistys on lakkautettu. Lisäksi rangaistavaa olisi järjestää kokouksia ja värvätä yhdistykselle uusia jäseniä.
Poliisihallituksen elokuussa 2018 antamassa lausunnossa todetaan, että sen sijaan on epäselvää, voisiko esimerkiksi lakkautetun yhdistyksen tunnuskuvien, kuten lippujen tai logovaatteiden, kantaminen yleisellä paikalla olla rangaistavaa.
Käytännössä epäselvyydet yhdistyksen lakkauttamista koskevista lainkohdista voivat johtaa siihen, että tuomioistuimessa puidaan vielä montaa PVL:n toimintaan liittyvää asiaa.
Voi siis kulua hyvinkin pitkään, ennen kuin poliisilla on tuomioistuimen vahvistamat toimintamallit puuttua Vastarintaliikkeen toimintaan.
PVL:ää seuranneet asiantuntijat kuitenkin uskovat, että lakkauttaminen ei lopettaisi liikkeen toimintaa, vaan sitä jatkettaisiin muussa muodossa. Yksi vaihtoehto on mennä “maan alle”.
Entä mikä merkitys on PVL:n jäsenten perustamilla uusilla yhdistyksillä, puoluetta ajavalla Kansan yhtenäisyydellä ja hyväntekeväisyyttä harjoittavalla Suomalaisavulla? Voisiko PVL jatkaa toimintaansa niiden puitteissa?
Ylen haastattelemien oikeusoppineiden mukaan myös puolueprojekti ja Suomalaisapu voivat kaatua, jos PVL:n lakkauttaminen saa lainvoiman.
Jos viranomaiset osoittaisivat niiden ja PVL:n välille selvän linkin, oikeus voisi katsoa, että uudet yhdistykset ajaisivat lakkautetun järjestön asiaa. Tällöin Kansan yhtenäisyys ja Suomalaisapu voitaisiin kieltää samoilla perusteilla.
Lakkauttamiset käsiteltäisiin kuitenkin omina oikeusjuttuinaan.
PVL:n viimeaikainen toiminta kielii siitä, että se uskoo lakkauttamisen saavan lainvoiman. Tämän puolesta puhuvat uusien yhdistysten perustaminen mutta myös se, että järjestö siirsi äskettäin nettisivujensa ylläpidon ulkomaille.
Ääriliikkeiden mahdolliset lakkauttamiset ovat puhuttaneet muuallakin Euroopassa. Ruotsissa hallitus selvittää, voiko väkivaltaisten äärijärjestöjen toiminnan ja symbolit kieltää.
Saksassa korkein oikeusistuin päätti taannoin, ettei äärioikeistolaista Saksan kansallisdemokraattista puoluetta kielletä. Saksassa puolueen voi kieltää, jos sen katsotaan voivan horjuttaa valtiojärjestystä. Oikeus piti rasistista puoluetta liian mitättömänä tällaiseen.
Marraskuussa National Actioniin kuulunut suomalaismies tuomittiin Britanniassa kahdeksan vuoden vankeuteen äärioikeistolaisesta radikalismista. Hän oli entinen PVL:n jäsen.
PVL on toiminut Suomessa kymmenen vuotta. Tämä on sisäministeriön mukaan epätavallista, koska poliittisten ääriryhmittymien elinkaari on Suomessa tyypillisesti muutamia vuosia.
Hierarkisesti rakentuneen Vastarintaliikkeen ryhmänjohtajat ovat onnistuneet viime aikoina kasvattamaan osastojensa kokoa. Vastarintaliikkeen jäsenmäärä on 100–120, kun se vielä pari vuotta sitten oli 60–70.
Apuna jäsenmäärän kasvattamisessa on saattanut olla järjestön viime aikoina saama julkisuus, uhriutuminen lakkautushankkeen aikana ja samanmielisiltä saatu sympatia.
Odinin sotureista näyttää tulleen henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö.Ismo Pekkarinen / AOP
Aiemmin sulkeutuneesta PVL:stä on tullut myös sallivampi muita maahanmuuttovastaisia ryhmiä kohtaan. PVL näkee niissä mahdollisuuden hyötyä. Liike on halunnut näyttää julkisesti mahdollisimman vahvalta lakkauttamiskanteen käsittelyn aikana.
PVL:n jäsenyydelle on yhä tiukat kriteerit, mutta liike on kelpuuttanut mielenosoituksiinsa myös muita äärikansallismielisiä. Vastaavasti nämä ryhmät ovat sallineet uusnatsien osallistumisen omiin tapahtumiinsa.
Kuvaava esimerkki tästä oli äärikansallismielisen Kansallismielisten liittouman kesällä 2018 Turun terrori-iskun muistoksi järjestämä kulkue, jonka kärkijoukoissa marssi lukuisia uusnatseja.
Uusnatsit ja muut äärikansallismieliset ryhmät eivät jaa kaikkia ajatuksia, mutta maahanmuuttovastaisuus liimaa niitä yhteen. Yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia.
Varsinkin katupartiojärjestö Soldiers of Odinin (SoO) jäseniä on alkanut näkyä PVL:n mielenosoituksissa viime vuodesta lähtien. Uusnatseja on puolestaan osallistunut odinien katupartioihin.
Odinin sotureista näyttää tulleen henkisellä tasolla PVL:n tukijärjestö.
Helsingin yliopiston tutkija Daniel Sallamaa arvioi äskettäin julkaistussa raportissaan, että PVL voisi olla kiinnostunut rekrytoimaan odineita riveihinsä. Sallamaa on tutkinut ulkoparlamentaarista äärioikeistoliikehdintää ja maahanmuuttovastaisuutta 2010-luvun Suomessa.
Odinin sotureita Vastarintaliike pitää luotettavina, toisin kuin muita kansallismielisiä, jotka voivat puhua ohi suunsa sosiaalisessa mediassa.
SoO tukee julkisesti PVL:ää ja tuomitsee Poliisihallituksen toimet liikkeen lakkauttamiseksi. Odinien mielestä PVL on tarvittava vastavoima “epäisänmaalliselle rahaeliitille”.
Soldiers of Odinin perustaja Mika Ranta sanoo Ylelle, että odinit tekevät yhteistyötä kaikkien kansallismielisten ryhmien kanssa, jotka ovat lähellä heidän ajatusmaailmaansa. PVL:n kanssa yhdistäviä tekijöitä ovat ainakin maahanmuutto- ja islaminvastaisuus.
Keväällä SoO alkoi ottaa tukijäseniä PVL:n mallia mukaillen.
Entä aikovatko odinit syventää yhteistyötään PVL:n kanssa? Ranta sanoo, että “porukat jeesii toisiaan, jos tarvii jeesiä”. Hän ei ota kantaa siihen, onko odineita jäseninä PVL:ssä tai päinvastoin. Ranta on aiemmin kertonut olevansa kansallissosialisti.
Nyt Ranta pelkää, että jos PVL:n kieltäminen saa lainvoiman, seuraavaksi lakkautusuhan alla ovat odinit.
Juttua varten on haastateltu äärioikeistoon perehtyneitä tutkijoita ja poliiseja, valtiosääntöoikeuden professoria Tuomas Ojasta ja professori Heikki Hiilamoa Helsingin yliopistosta, PVL:n Antti Niemeä, Kansan yhtenäisyyden Harri Auremaa sekä Soldiers of Odinin Mika Rantaa. Lähteinä on käytetty myös poliisin esitutkintapöytäkirjoja, oikeuksien päätöksiä sekä PVL:n, Kansan yhtenäisyyden ja SoO:n kotisivuja.
Fakta: Uusnatsien rahoitushana suljettiin
PVL on rahoittanut toimintaansa lahjoituksilla, jäsen- ja kannattajamaksuilla sekä omalla nettikauppamyynnillä. Budjetti on ollut luultavasti joitakin tuhansia euroja vuodessa.
Rahavirtoja on ohjattu viranomaisten jäädyttämän Pohjoinen Perinne -yhdistyksen kautta.
Yhdistyksellä on niin vähän rahaa, ettei se riitä edes yhdistyksen mahdolliseen alasajoon.
Pohjoisen Perinteen toiminta jäädytettiin, kun käräjäoikeus määräsi PVL:n lakkautettavaksi. Yhdistyksen hallituksella ei pitäisi olla pääsyä yhdistyksen varoihin tai omaisuuteen.
Yhdistyksen ainoata omaisuutta eli nettikaupassa myytäviä tuotteita ei ole toistaiseksi saatu takaisin. Nettikauppa ei ole enää toiminnassa.
Kiina ja Yhdysvallat ovat edistyneet merkittävästi neuvotteluissaan kauppasuhteiden lievittämiseksi. Yhdysvallat on sopinut lykkäävänsä uusia Kiinan vastaisia tuontitulleja 90 päivällä vuodenvaihteesta alkaen. Valkoisen talon mukaan Kiina on puolestaan lupautunut hankkimaan Yhdysvalloilta suuren määrän maatalous, - energia- ja teollisuustuotteita. Neuvottelujen tuloksia odotettiin eri puolilla maailmaa, sillä maiden väliset tulehtuneet kauppasuhteet näkyvät epävarmuutena koko maailmantaloudessa.
Jokainen hetki vie Aaron Armeyaa lähemmäs tavoitetta elää kehossa, jonka hän tuntee omakseen.Erkka Mikkonen / Yle
Yle aloittaa uuden nettidokumenttisarjan, jonka päähenkilöt käyttävät sosiaalista mediaa tienatakseen tai saadakseen huomiota omalle asialleen. 16-vuotias argentiinalainen Aaron Armeya on syntyjään tyttö, mutta on nyt keskellä sukupuolenmuutosprosessia. Uuden, omaa identiteettiään vastaavan henkilökortin hän on jo saanut, sillä Argentiinan vuonna 2012 hyväksytty laki lähtee siitä, että sukupuoli-identiteetti on jokaisen itsemääräämisoikeuden piiriin kuuluva asia. Asenteet kuitenkin muuttuvat hitaasti machokulttuurin kyllästämässä maassa.
Isä! Ota kirja käteesi, niin poikasikin innostuu lukemisesta
Jari Kovalainen / Yle
Lasten ja nuorten sekä erityisesti poikien lukemattomuuden ratkaisemiseksi on alettu nyt etsiä uudenlaisia keinoja. Poikien maailmasta haetaan uusia lukemiseen innostavia esikuvia. Oppilaat, joille on luettu lapsena ja jotka lukevat itse, erottuvat koulussa selvästi. Lukemisella on iso merkitys myös myöhemmässä elämässä pärjäämiseen. Lue tästä jutusta vinkit oman lapsesi lukuinnostuksen tukemiseen.
Kulttuurivieras Marja Helander: Saamelaisuuden esille tuominen taiteessa ei pakkomielle
Marja Helander painottaa, ettei hänellä ole pakonomaista tarvetta tuoda saamelaisuutta esille jokaisessa teoksessaan.Antti Haanpää / Yle
Suomessa on noin 10 000 saamelaista, joista jo yli puolet asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Yksi heistä on Mäntän kuvataideviikkojen kuraattoriksi valittu elokuvaohjaaja ja taitelija Marja Helander. Helsingissä syntynyt ja asuva Helander kertoo eläneensä nuorena etsikkovaiheen, jolloin hän pohti, kuka hän on ja kuuluuko saamelaisyhteisöön, koska ei puhunut kieltä tai asunut Saamenmaalla. Nyt hän on asian kanssa sinut: "Ihmisellä on monta identiteettiä ja eri rooleja eri ympäristössä."
Pilvistä ja pikkupakkasta
Yle Sää
Koko maassa on tänään pääosin pilvistä. Sade- ja lumikuuroja voi tulla monin paikoin. Lapissa tulee myös jäätävää tihkua. Etelä- ja Keski-Suomessa on pääosin poutaista. Lämpötila on maan länsiosassa nollan molemmin puolin, muualla maassa on kylmempää. Merialueilla on voimassa varoituksia kovasta tuulesta. Ajokeli on huono Länsi-Lapissa ja muuttuu huonoksi lumisateen vuoksi paikoin maan itäosassa.
Näytöksen jälkeen yleisö saa haastatella elokuvaohjaaja Marja Helanderia. Vaikka ollaan Helsingissä, katsojat kysyvät kysymyksensä saamen kielellä.
Se tekee vaikutuksen. Myös saamelaiseen ohjaajaan.
– Se tuntui todella mukavalta. On hienoa, että kieltä arvostetaan ja puhutaan arkipäivässäkin yhä enemmän, Helander muistelee marraskuista tilaisuutta.
Marja Helander on paitsi elokuvaohjaaja, myös valokuva- ja videotaiteilija. Hiljattain hänet valittiin Mäntän kuvataideviikkojen kuraattoriksi.
– En usko, että kolmisenkymmentä vuotta sitten julkisessa tilassa olisi samalla tavalla esitetty kysymys saamen kielellä. Ei ainakaan niin luontevasti kuin nuorilla on nykyään tapana. He ovat ylpeitä juuristaan.
Lapsuudessa ei saamelaisuudesta puhuttu
Helsingissä vuonna 1965 syntyneen Marja Helanderin isä oli saamelainen ja kotoisin Utsjoelta.
Vaikka saame oli isän kotikieli lapsena, omille lapsilleen hän ei sitä puhunut. 60-luvulla ajateltiin, että lapselle pitää puhua vain yhtä kieltä, koska muuten hän ei opi ainuttakaan kunnolla.
– Isä puhui saamea kun soitti puhelimella Helsingistä sukulaisilleen pohjoiseen. Kuulin kieltä myös kesä- ja talvilomilla Utsjoella. Mitään en siitä ymmärtänyt.
Kun Helander oli lapsi, perhe kävi Lapin sivistyseuran myyjäisissä. Kotona oli kirjoja saameksi ja suomeksi, mutta saamelaisuutta ei erikseen korostettu.
- Kun 1970-luvulla kävin ala-astetta, saamelaisuus oli Etelä-Suomessa vieras asia. Ei siihen kiinnitetty sen kummemmin huomiota. Siitä ei tiedetty mitään.
Hän opetteli isänsä kielen aikuisena.
"Saamen kieli sitoo minua entistä enemmän kiinni yhteisöön." Marja Helander
– Halusin ymmärtää, mistä puhutaan. Ajattelin, että saamen kieli sitoo minua entistä enemmän kiinni kulttuuriin, yhteisöön ja saamelaisuuteen.
Helanderin elokuvissa tarkastellaan saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välistä ristiriitaa.Antti Haanpää / Yle
Toinen jalka Helsingissä, toinen Utsjoella
Suomessa on noin 10 000 saamelaista ja heistä jo yli puolet asuu kotiseutualueensa ulkopuolella. Helsinki on Rovaniemen jälkeen suurin saamelaiskeskittymä.
Saamelaisalueelta pois muuttaneita tai muualla syntyneitä saamelaisia kutsutaan kaupunki- tai citysaamelaisiksi.
– Olen saamelainen. Olen myös helsinkiläinen ja siksi citysaamelainen. Äitini puolelta olen suomalainen. Ihmisellä on monta identiteettiä ja eri rooleja eri ympäristössä.
Marja Helander kertoo eläneensä nuorena etsikkovaiheen, jolloin pohti, kuka hän on ja kuuluuko saamelaisyhteisöön, koska ei puhunut kieltä tai asunut Saamenmaalla. Nyt hän on asian kanssa sinut.
– Olen viettänyt paljon aikaa Utsjoella ja Inarissa. Saamelaisuus merkitsee minulle todella paljon. Se merkitsee joukkoon kuulumista. Tietenkin myös saamenpukua, vanhoja tarinoita ja kertomuksia, joista ammennan omaan taiteeseeni.
Etelä-Suomessa hänen sielunmaisemansa on metsä ja meri.
Lapissa hän haluaa mennä tunturiin ja käydä Jäämeren rannassa.
– On tärkeää, että näkee kauaksi ja maisema on laaja.
Ympäristökysymykset, ihmisen ja luonnon suhde ovat Helanderin tärkeitä teemoja.Antti Haanpää / Yle
Saamenpuku kuuluu saamelaisille
Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansaksi tunnustettu kansa.
Kansallisista tunnuksista näkyvin on gákti (pohjoisaamenkielinen nimitys) eli saamenpuku.
"Saamenpuku on solidaarisuuden ja voimaannuttamisen väline." Marja Helander
– Puen sen päälleni juhliin. Se on kunnioitus tilaisuutta kohtaan ja myös solidaarisuuden ja voimaannuttamisen väline, Marja Helander sanoo.
Häntä "loukkaa ja risoo", jos ei-saamelainen käyttää pukua. Hän ei ymmärrä, miksi "väen väkisin jonkun muun on pakko sitä käyttää".
– Missi voi laittaa puvun päälleen vain jos on saamelainen.
Helander muistuttaa, että saamenpuku ei ole pelkkä vaate, vaan osa sukupolvien ketjua.
– Taiteilija Outi Pieski on sanonut hyvin, että positiivisten asioiden lisäksi gáktiin sisältyy kaikki sorto, monen sukupolven traumat ja häpeän tunteet. Haluaako ei-saamelainen kantaa nekin?
Taiteen maisteriksi valokuvataiteen osastolta Taideteollisesta korkeakoulusta valmistunut Helander on kuvannut kaivosten tuhoamaa maisemaa eri puolilla pohjoista, muun muassa Ruotsissa ja Venäjällä.
Hänen valokuvissaan saamenpukuinen nainen seisoo lumisessa Lapin maisemassa kuin turistinähtävyys .
Suomen saamelaisista jo yli puolet asuu kotiseutualueensa ulkopuolella.Antti Haanpää / Yle
Elokuvissa tarkastellaan saamelaisen elämäntavan ja modernin yhteiskunnan välistä ristiriitaa.
Eatnanvuloš lottit eli Maan sisällä linnut -elokuvassa saamelaiset balleriinakaksoset Birit ja Katja Haarla tanssivat sekä eduskuntatalon portailla että Inarissa ja Utsjoella.
Elokuva on palkittu Torontossa Imagine native -alkuperäiskansan filmifestivaalilla. Se sai myös Risto Jarva -palkinnon Tampereen lyhyelokuvajuhlilla keväällä.
Raadin mielestä elokuva on "hätkähdyttävän kaunis, pirullisen hauska ja poliittisesti kantaaottava".
Taiteilija sanoo, ettei jaksa aina olla huolissaan. Ei edes saamelaisille tärkeistä asioista kuten maankäyttöoikeuksista, alkuperäiskansojen oikeudet takaavan ILO 169 -sopimuksen kohtalosta tai Tenon kalastussopimuksesta.
– On tärkeää puuttua epäkohtiin, mutta on aika raskasta, jos koko ajan pitää olla vihainen.
Helander painottaa, ettei hänellä ole pakkomiellettä tuoda saamelaisuutta esille jokaisessa teoksessaan.
"Taiteeni ei ole poliittinen pamfletti". Marja Helander
– Tottakai haluan pitää omieni puolta, mutta taiteeni ei ole poliittinen pamfletti. Haluan, että teoksissani on ilmaa ja monia tulkinnan tasoja.
Suomen valokuvataiteen museossa ensi viikolla avautuvassa näyttelyssä on hänen New Yorkissa ottamiaan valokuvia.
Marja Helander painottaa, ettei hänellä ole pakonomaista tarvetta tuoda saamelaisuutta esille jokaisessa teoksessaan.Antti Haanpää / Yle
Saamelaisuus esillä Mäntän kuvataideviikoilla
– En ole kovin uskonnollinen ihminen, mutta jossain mielessä ajattelen, että kaikella elävällä on sielu. Se on hieno ajatus ja lisää kunnioitusta luontoa kohtaan.
Mäntän kuvataideviikkojen ensi kesän yksi teema on ympäristö ja mitä tapahtuu, kun ihminen hallitsee maata ja luonnonvaroja.
Kuvataideviikkojen kuraattorina Marja Helander valitsee sinne tulevat taiteilijat.
– Mänttä on arvostettu paikka. Valintani oli ilo ja kunnia, ja tehtävä on mielenkiintoinen.
Mäntän taiteilijanimet julkistetaan tammi-helmikuun vaihteessa. Sen verran kuraattori paljastaa, että saamelaisuus tulee jollain tavoin näkymään ensi kesän näyttelyssä.
Päätöksen myötä Luxemburgista tulee ensimmäinen Euroopan unionin jäsenvaltio, joka laillistaa kannabiksen kaupallistamisen ja viihdekäytön.
Kannabiksen lääkekäyttö on jo laillista noin puolen miljoonan asukkaan Luxemburgissa.
Esimerkiksi Alankomaissa kannabiksen käyttö on sallittu, mutta päihdekannabiksen kaupallinen kasvattaminen ja tukkumyynti on edelleen kielletty.
Luxemburgin koalitiohallituksen muodostavat keskustaoikeistolainen demokraattinen puolue DP, sosiaalidemokraattinen LSAP ja vihreät. Maan pääministerinä toimii DP:tä edustava Xavier Bettel.
Maassa järjestettiin parlamenttivaalit lokakuussa. Hallituskoalition puolueet saivat vaaleissa 31 edustajaa 60-paikkaiseen parlamenttiin. Edellisessä hallituksessa koalitiolla oli 32 paikkaa.
Lokakuussa Kanada laillisti kannabiksen myynnin, kasvatuksen ja viihdekäytön.
Tietoliikennevika on haitannut Digitan televisiolähetyksiä sunnuntaina koko maassa. Lähetykset ovat edelleen poikki neljältä kanavalta, jotka ovat Free, TLC, Kutonen ja Vitonen.
Aiemmin katkos koski myös A-kanavanipun kanavia, joihin kuuluvat Yle, MTV ja Nelonen. Digitan mukaan katkos alkoi noin puoli yhdeksältä aamulla, ja A-nipun kanavat palautuivat hieman aamuyhdeksän jälkeen.
Viestinnästä ja markkinoinnista vastaava Digitan johtaja Minna Flink kertoo, että korjaustyöt ovat parhaillaan käynnissä. Neljän yhä pimeänä olevan kanavan osalta häiriön kestosta ei ole arviota. Digita aikoo tiedottaa korjauksen etenemisestä nettisivuillaan.
Digita on viestintäverkkoyhtiö, joka välittää radio- ja tv-ohjelmat koko Suomeen.
Avatessaan maailman mahtimiesten ja -naisten istunnon Argentiinan presidentti Mauricio Macri patisti kollegoitaan näyttämään niille, jotka epäilevät koko G20-huippukokousten tarkoitusta.
Huippukokouksen päätyttyä yhä useampi kysyy, mitä virkaa maailman rikkaimpia maita edustavalla G20-ryhmällä on.
Miksi maailman johtajat kokoontuvat tapaamaan toisiaan hulppeissa puitteissa, kun he eivät pysty sopimaan mitään konkreettista koko maailmaa uhkaavien ongelmien ratkaisemiseksi?
Kuvaavaa on se, että viimeiseen saakka oli epäselvää, pystyykö G20-ryhmä saamaan minkäänlaista yhteistä julkilausumaa aikaan. Kun ympäripyöreä ja vesitetty julistus loppujen lopuksi saatiin hyväksyttyä, se esiteltiin suurena voittona.
Todellisuudessa 31-kohtainen "reilua ja kestävää kehitystä" ajava julkilausuma ei sisällä mitään uusia avauksia ilmastonmuutoksen torjumisen tai juuri minkään muunkaan ratkaisua huutavan epäkohdan suhteen.
Sen sijaan julistuksessa mainitaan erikseen, että Yhdysvallat aikoo edelleen vetäytyä Pariisin ilmastosopimuksesta muiden jatkaessa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.
Maailman talouskokous ei päässyt yksimielisyyteen edes vapaakaupan edistämisestä. Päinvastoin julistuksessa on jätetty kokonaan pois kohta, jossa G20-ryhmä sitoutuu taistelemaan protektionismia vastaan. Sen sijaan julistuksessa vaaditaan uudistamaan maailman kauppajärjestö WTO.
Syyttävä sormi huippukokouksen laimeasta annista osoittaa presidentti Donald Trumpia kohtaan. Myös muilla johtajilla on peiliin katsomisen paikka.
Maailman vaikutusvaltaisimmat valtionpäämiehet ja -naiset eivät saa nostaa käsiä ilmaan, kun maapallo elää kriittisiä aikoja ilmaston lämpenemisen torjumisessa.
Viime vuonna Saksan Hampurissa järjestetty G20-huippukokous muistetaan mielenosoituksista, jotka äityivät vakaviksi levottomuuksiksi ja autojen polttamiseksi.
Toissa vuoden Kiinan Hangzhoussa tunnelmat olivat puolestaan korkealla, kun sekä Kiina että Yhdysvallat ilmoittivat huippukokouksen aattona ratifioineensa Pariisin ilmastosopimuksen.
Buenos Airesin G20-huippukokous taas tullaan muistamaan kokouksena, jossa hukattiin mahdollisuus toimia maailman pelastamiseksi.
Ruotsin armeija on ottanut kiinni kaksi ulkomaalaista henkilöä Muskön laivastotukikohdassa Tukholman eteläpuolella. He olivat päässeet tukikohdan alueelle. Välikohtaus sattui sunnuntain vastaisena yönä yhden maissa.
Asiasta kertovat useat Ruotsin tiedotusvälineet.
Vartijat ampuivat tilanteessa varoituslaukauksen. Ruotsin puolustusvoimien tiedottaja Magnus Jirlind sanoi Ruotsin yleisradioyhtiölle SVT:lle, että henkilöt eivät olleet noudattaneet vartijan määräyksiä.
Kiinniotetut luovutettiin poliisille. Ruotsin viranomaiset eivät ole kertoneet heidän kansallisuuttaan. Aftonbladetin mukaan kyseessä oli belgialainen ja englantilainen, jotka uskoivat sotilastukikohdan olevan jo suljettu. Henkilöitä kuulustellaan illan aikana, minkä jälkeen syyttäjä päättää kuinka tapauksessa edetään.
Muskön tukikohta on suuri laivastotukikohta, joka on louhittu kallion sisään. Ruotsin laivaston päätukikohta on kuitenkin siirretty sieltä Karlskronaan.
Asiasta kertoi Suomessa ensin Helsingin Sanomat.
Päivitetty klo 21:50 Aftonbladetin tieto henkilöiden kansallisuudesta.
Ruotsin valtiopäivien puhemies Andreas Norlen on antanut sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Stefan Löfvenille lisäaikaa hallituksen muodostamiseen kertoo SVT. Maanantaiksi sovittu lehdistötilaisuus siirretään nyt myöhempään ajankohtaan.
– Prosessi vaatii nyt hieman aikaa, toteaa Löfven.
Puheenjohtaja Löfven on tyytyväinen siitä, että Ruotsin valtiopäivien puhemies antoi lisäaikaa hallituksenmuodostajalle.
Tällä hetkellä odotetaan, että puheenjohtaja Löfven antaa puhemiehelle vastauksen keskiviikkona, voidaanko hänen johdollaan muodostaa maahan uusi hallitus. Silloin myös järjestetään asiasta lehdistötilaisuus.
Viime viikolla käytyjen hallitusneuvottelujen myötä kävi ilmi, että keskusta ja liberaalit suostuvat tiettyjen reunaehtojen vallitessa siihen, että Löfvenistä tulee pääministeri.
Keskustapuolueen Annie Lööf joutuu nyt hakemaan oman puolueensa tukea asialle. Liberaalien Jan Björklundilla on jo mahdollisuus jatkaa neuvotteluja, mutta mahdollinen neuvottelutulos on alistettava puoluevaltuuston päätettäväksi.
Makedonia siirtyi sunnuntaina askeleen lähemmäs maan nimen muuttamista Pohjois-Makedoniaksi, kun parlamentti hyväksyi nimenmuutoksen äänin 120–67. Muutoksen lopulliseen hyväksyntään tarvitaan kahden kolmasosan enemmistö viimeisessä äänestyksessä tammikuussa.
Jos nimenmuutos hyväksytään, Kreikka on luvannut lakata käyttämästä veto-oikeuttaan Makedonian EU- ja Nato-jäsenyyden estämiseksi. Maat ovat kiistelleet nimestä vuosikausia, sillä Kreikan mielestä Makedonia tarkoittaa sen pohjoista maakuntaa.
Useat tuhannet oikeisto-opposition jäsenet marssivat menneellä viikolla pääkaupunki Skopjessa vastalauseena pääministeri Zoran Zaeville, joka ajaa nimenmuutosta. Myös Kreikassa kansallismieliset ovat vastustaneet sopua.
Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman saapui sunnuntaina valtiovierailulle Algeriaan, jonka pääkaupungissa hänet otti vastaan Algerian pääministeri Ahmed Ouyahia, kertoo valtion uutistoimisto APS. Algerialla ja Saudi-Arabialla ovat hyvät suhteet erityisesti öljy- ja petrokemian toimialoilla. Kaksipäiväisen vierailun aikana keskustellaan mahdollisista uusista investoinneista näille toimialoille.
Algeria on yksi niistä harvoista arabivaltioista, jonne Saudi-Arabialla on ollut aina hyvät suhteet. Algerialla on ollut vahvat siteet myös Qatarin kanssa. Saudi-Arabia ja kolme muuta arabimaata katkaisivat vuonna 2017 kauppasuhteet Qatariin, koska he syyttivät maata Iranin tukemisesta ja terrorismista.
Kruununprinssi oli vieraillut ennen Algeriaa Mauritaniassa, jonne Saudi-Arabia lupasi rakentaa suuren sairaalan pääkaupunki Nouakchottiin.
Kruununprinssi Mohammed bin Salman tuskin kohtaa mielenosoittajia Algeriassa, koska siellä mielenosoitukset on kielletty. Useat algerialaiset journalistit ovat kuitenkin julkaisseet kirjeen, jossa todetaan, että kruununprinssin vierailu Algeriaan on epäeettinen ja poliittisesti epäasianmukainen.
