Elintapaohjaukseen, kuten ravitsemusneuvontaan, tarvittaisiin Suomessa runsaasti lisää resursseja. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on useita kuntia, joiden asukkaiden on käytännössä mahdotonta päästä perusterveydenhuollon kautta ravitsemusterapeutin puheille, sillä ravitsemusterapeutteja ei läheskään kaikissa terveyskeskuksissa ole.

Tarvetta olisi, sillä lihavuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista ja sen määrä lisääntyy. Jos suomalaisten lihomista ei saada pysäytettyä, edessä voi olla miljardien lasku, joka muodostuu lihavuuden aiheuttamien sairauksien, kuten kakkostyypin diabeteksen kustannuksista.

Heinolalainen terveyskeskuslääkäri Satu Brinkmann on ottanut rutiinikseen jutella elintapa-asioista jokaisella vastaanotollaan, vaikka kukaan ei sellaiseen velvoita. Kaikki alkaa yksinkertaisesta kysymyksestä, mitä kuuluu. Vaikka akuutti vaiva ei suoraan liittyisi vaikkapa ylipainoon, Brinkmann pitää tärkeänä keskustella potilaan kanssa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä laajemminkin, erityisesti pitkäaikaissairaiden potilaittensa kanssa.

– Olennaista on olla oikeasti kiinnostunut potilaan asioista sen sijaan, että arvostelisi, tuomitsisi ja heristelisi sormea. Pitää muistaa myös kysyä, mitkä asiat potilasta kuormittavat. Kuinka hän on nukkunut ja mikä on mieliala ja stressitilanne, Brinkmann sanoo.

Minulla on paljon potilaita, joiden lääkitystä on voitu vähentää tai jopa lopettaa kokonaan. Satu Brinkmann

Erityisesti kansantauteja, kuten kakkostyypin diabetesta tai verenpainetautia sairastavien potilaidensa kanssa Brinkmann käy joka kerta läpi samat kysymykset. Ne koskevat tupakointia, alkoholinkäyttöä, liikunta- ja ruokatottumuksia sekä univaikeuksia ja henkistä jaksamista. Jos elintavoissa on korjattavaa, lääkäri pyrkii tuuppimaan potilaitaan tekemään parempia valintoja.

Tarvittaessa tarjolla on ammattiapua, kuten liikunta- tai ravitsemusneuvontaa, joita molempia on Heinolassa muista päijäthämäläisistä kunnista poiketen hyvin tarjolla.

Elintapaohjaukseen sijoitetut eurot tuovat säästöjä

Lihavuus ja sen seurauksena usein puhkeava kakkostyypin diabetes uhkaa aiheuttaa Suomelle kahden miljardin euron lisälaskun vuoteen 2030 mennessä, mikäli tauti yleistyy nykyisellä tahdilla.

– Luku on tällä hetkellä tarjolla olevaan tietoon perustuva arvio, joka sisältää sekä terveydenhuollon kustannusmenot sekä työkyvyttömyyden kansantaloudelle aiheuttamat menetykset, tarkentaa StopDia-hankkeessa diabeteksen ehkäisymenetelmien kustannustehokkuutta tutkiva professori Janne Martikainen.

Vertailun vuoksi: summa on yli kaksinkertainen ammattikoulutukseen tälle vuodelle varattuihin euroihin nähden, yli kahdeksankertainen maahanmuuton kustannuksiin verrattuna, ja sillä kuittaisi 80 prosenttia liikenneväylien korjausvelasta.

– Lukuihin on luvassa tarkennusta ehkä noin vuoden kuluttua, kun saamme lisää tuloksia omasta tutkimuksestamme.

Vuonna 2016 käynnistyneessä StopDia-tutkimushankkeessa pyritään luomaan mahdollisimman kustannustehokas malli diabeteksen ennaltaehkäisyyn.

– Jos meillä olisi rahaa loputtomasti, tarjoaisimme kaikille diabeteksen riskiryhmään kuuluville personal training -palvelua. Koska ei ole, täytyy miettiä kustannustehokkaampia keinoja, tutkimuspäällikkö Jaana Lindström Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Tällä hetkellä selvitetään, millaisia tuloksia saadaan ryhmäohjauksella ja miten mobiilisovellus toimii elämäntapamuutosten tukena. Ajatus on, että ennaltaehkäisyyn sijoitetut eurot tuottavat myöhemmin hedelmää pienempinä terveydenhoitokuluina ja harvempina sairauspoissaoloina.

Tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon rahaa ennaltaehkäisyyn tarvittaisiin, ei vielä ole.

– Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että lisäpanostuksia tarvittaisiin merkittävästi lisää, Martikainen sanoo.

Eroon lääkkeistä ja lisäenergiaa päivään

Lääkäri Satu Brinkmann tekee yhdessä kaikkien pitkäaikaissairaiden potilaidensa kanssa hoitosuunnitelman, johon kirjataan lääkärikäyntien lisäksi potilaan omat tavoitteet ja ne asiat, joita potilas itse voi ja haluaa tehdä terveytensä eteen. Suunnitelma käydään elintapaosioineen joka vastaanotolla läpi, ja sitä päivitetään tarvittaessa.

– Olen suorastaan riemastunut siitä, kuinka toimiva tämä systeemi on. Minulla on paljon potilaita, joiden lääkitystä on voitu vähentää tai jopa lopettaa kokonaan, kun elintapoja on saatu muutettua paremmiksi, Brinkmann sanoo.

Yrittäjä Sari Hutri-Lehtola on yksi Brinkmannin potilaista, joka on onnistunut muuttamaan elintapojaan parempaan suuntaan lääkärin lempeän kannustuksen tukemana.

– Olen nyt vuoden tai puolentoista ajan liikkunut säännöllisesti kaksi kertaa viikossa. Sitä ennen en liikkunut juuri ollenkaan, Hutri-Lehtola kertoo.

Hän sairastaa kakkostyypin diabetesta. Lisäksi hänellä on todettu kilpirauhasen vajaatoiminta. Jokin aika sitten verenpainelukematkin olivat liian korkeat. Ne saatiin laskemaan liikuntaa lisäämällä.

– Liikunnan ansiosta pääsin verenpainelääkkeistä kokonaan eroon. Sain ihmeen paljon lisäenergiaa. Liikunta on sellainen ihmelääke, jota ei purkista saa, Hutri-Lehtola hehkuttaa.

Hutri-Lehtolalla on myös ylipainoa, mutta siitä eroon pyristeleminen ei ole tällä hetkellä ykköstavoite. Sen sijaan tavoitteena on omaksua terveellisempiä elintapoja pikkuhiljaa.

– Ravitsemussuunnittelijan kanssa olen lähtenyt liikkeelle siitä, että opettelen syömään säännöllisesti, mikä on diabeteksen takia tärkeää. Aikaisemmin jätin aamupalan kokonaan väliin, hän kertoo.

Elintapaneuvonnan ammattilaisia tarvitaan lisää

Elintapaneuvontaa on kunnissa tarjolla vaihtelevasti. Paljon on myös yksittäisten lääkäreiden ja hoitajien harteilla. Lääkäri Satu Brinkmannin mukaan ensimmäinen askel oikeaan suuntaan on saada elintapa-asioiden puheeksi ottaminen rutiiniksi ja kannustavaksi.

Samoilla linjoilla on Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (PHHYKY) yksikköpäällikkö Risto Kuronen. Hän valmistelee parhaillaan maakuntauudistuksen suunnittelussa työryhmänsä kanssa ehdotusta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteesta, johon osaltaan liittyy myös sairauksien ennaltaehkäisyyn panostaminen.

– Koko hyvinvointiyhtymän alueella tuetaan myös Heinolassa hyväksi todetun pitkäaikaissairaiden terveys- ja hoitosuunnitelman käyttöönottoa, Kuronen kertoo.

Siis saman, jonka pohjalta Brinkmannkin elintapa-asioita lähestyy.

– Uskon, että lääkärit ja hoitajat kyllä näkevät tehtäväkseen olla tukena elintapamuutoksissa, mutta ikävä kyllä käytännössä, kun ajasta on puute, nämä elintapa-asiat voivat tippua vastaanottokäynneiillä käsiteltävistä asioista ensimmäisinä pois, Kuronen toteaa.

Puutetta on myös elintapaohjauksen muista ammattilaisista. PHHYKY:llä on perusterveydenhuollossa vain kaksi ravitsemusterapeuttia. Toinen palvelee ikäihmisiä ja toinen ainoastaan Lahden alueella. Näin ollen vaikkapa työikäisen asikkalalaisen ei käytännössä ole mahdollista päästä julkisen puolen ravitsemusterapeutin vastaanotolle, mikäli tämä ei ole erikoissairaanhoidon asiakas.

Ravitsemusterapeuttien määrän suhteen on toivomisen varaa valtakunnallisestikin: Suomen väkilukuun suhteutettuna perusterveydenhuollossa työskentelee yksi laillistettu ravitsemusterapeutti 80 000 asukasta kohden ja noin kaksi miljoonaa suomalaista asuu kunnissa, joiden perusterveydenhuollossa ei ole lainkaan ravitsemusterapeuttien virkoja.

Aikaisemmassa diabeteksen ehkäisy -tutkimuksessa suositellaan, että ravitsemusterapeuttien vakansseja pitäisi olla yli tuplamäärä nykyiseen verrattuna.

– Tämä on ehdottomasti asia, johon pitäisi saada parannusta, StopDia-hankkeen projektipäällikkö Jaana Lindström sanoo.

Pelkkä tieto ei riitä, vaan tarvitaan tsempparia

Sekä lääkäri Satu Brinkmann että potilas Sari Hutri-Lehtola ovat yhtä mieltä siitä, että tiedonpuute ei ole Suomessa syy kenenkään epäterveellisiin elämäntapoihin.

– Jos se tiedosta olisi kiinni, Suomessa olisi valtavan tervettä kansaa, Brinkmann sanoo.

– Joskus lääkäri vain sanoo ensimmäisenä, että "sinulla on ylipainoa, josta pitäisi päästä eroon". Kyllä jokainen ylipainoinen tämän tietää, eikä sen toteamisesta ole mitään hyötyä, Hutri-Lehtola lisää.

Brinkmannin mukaan elintapaohjauksen tavoite onkin motivoida, tukea ja kulkea rinnalla. Ainakin Hutri-Lehtolan kohdalla rinnalla kulkeminen on ollut tuloksellista.

– Liikuntaneuvoja vei minut ihan konkreettisesti lenkille. Se, että nyt liikun säännöllisesti on kyllä ihan sen liikuntaneuvonnan ansiota. Kyllä aikuinen ihminenkin joskus tarvitsee motivointia ja pientä potkua, hän sanoo.

Monia Brinkmannin potilaita on riittänyt motivoimaan lääkärin kanssa vastaanotolla käydyt keskustelut, eikä erilliselle elintapaohjaukselle ole ollut tarvetta.

– Se että rutiinisti kysytään tietyt asiat, ja potilaat osaavat odottaa niitä kysymyksiä, pikkuhiljaa alkaa tulla kommentteja, että "hei, mä lopetin tupakoinnin tai että nyt on korkki kiinni", Brinkmann kertoo.

Yksi ihminen on kuollut Keravan rautatieasemalla käydyn joukkotappelun seurauksena, kertoo poliisi. Uhrin epäillään kuolleen väkivallan seurauksena.

Poliisi kertoo saaneensa sunnuntaina aamuyöllä tehtävän useamman henkilön tappelun takia. Tapahtumapaikalta löytyi tiedottomassa tilassa ollut ihminen, jolle epäillään tehdyn väkivaltaa. Elvytyksestä huolimatta uhri kuoli.

Pian tämän jälkeen poliisi otti tapahtumapaikan läheisyydestä kiinni kaksi ihmistä, joiden epäillään uhriin kohdistetun väkivallan perusteella syyllistyneen tappoon.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen yleisjohtaja, komisario Mikko Kiiski ei tässä vaiheessa tutkintaa vahvista, kuinka paljon tappelussa oli osallisia.

– Alustavan käsityksen mukaan on ollut useita henkilöitä. Sitä tarkennetaan ja pyritään luomaan poliisille kuva tapahtumien kulusta, Kiiski kertoo.

Tutkinnallisista syistä Kiiski ei vielä kerro osallisten taustoja tai ikiä, eikä osapuolten käyttämistä välineistä.

Kaikkiaan Kiiski pitää kuolemaan johtanutta joukkotappelua melko poikkeuksellisena tapahtumana.

– En pysty sanomaan, että tämä olisi täysin poikkeuksellista. Oma käsitys on se, ettei tämä ole mikään tyypillinen tapaus, Kiiski pohtii.

Epätoivoiset vanhemmat tuovat lapsiaan Malam Nigerin vieroitusklinikalle Nigerian Kadunaan.

Helppoa se ei ole.

Vieroituksessa nuorille puetaan jalkakahleet, joita pidetään ympäri vuorokauden.

Ennen klinikalle tuloa nuorilla on yleensä takanaan vuosien päihdekierre. On väärinkäytetty kaikenlaista, etenkin opioidilääkkeitä.

Pohjois-Nigeriassa kodeiinipohjainen yskänlääke ja erilaiset opioidipillerit ovat halpoja ja helposti saatavilla.

Luvut ovat huikeita. Pohjois-Nigeriassa kulutetaan kolme miljoonaa pulloa kodeiini-yskänlääkettä päivässä.

Pelkästään marraskuussa 2018 Nigerian tulli takavarikoi yli 500 miljoonaa Tramadol-opioidipilleriä rahtilaivoista.

Niitä salakuljetetaan Aasiasta, etenkin Intian pilleritehtaista.

Elämäntaitoja kahleet jaloissa

Vieroitusklinikan perustaja Malam Niger kertoo toiminnan perustuvan kuriin, uskontoon ja työelämätaitojen opettamiseen.

Vieroituksessa olevia hän kutsuu oppilaiksi. Täällä he viettävät vuoden, jopa kaksi.

Jotteivat oppilaat sortuisi siviiliin päästyään uudestaan päihteisiin, on heille opetettava arjen taitoja, selittää Niger.

On opetettava englantia, matematiikkaa sekä jokin ammatti: puuseppä, ompelija, parturi tai GSM-puhelimien korjaaja.

Oppilaat sahaavat, parturoivat ja ompelevat keskellä avointa katua.

Nigerin mukaan kahleet ovat välttämättömät, jotta oppilaat eivät karkaisi.

– Jos meillä olisi kunnolliset, aidatut tilat, emme tarvitsisi kahleita. Mutta ei meillä sellaiseen ole varaa, Niger toteaa.

Rikollisuus kovassa kasvussa

Kun Niger avasi klinikan, hänellä oli vain yksittäisiä oppilaita. Nyt tulijoita on aivan liikaa.

Nigeriassa suurin osa väestöstä ei ole edes perusterveydenhuollon piirissä.

– Pohjois-Nigeriassa on valtion ylläpitämä vieroitusklinikka, joka perustettiin vuonna 1975. Paikkaa ei ole sen jälkeen uudistettu. Sama huone, samat menetelmät, sanoo Muhammad Mussa Omar, joka on mukana vieroitusklinikan toiminnassa.

Hänen mukaansa lääkkeiden aiheuttama huumekriisi on räjähtämässä käsiin.

– Tämä on vakavin Nigeriaa kohdannut kriisi. Sama ongelma on monissa maissa Afrikassa, Omar sanoo Perjantai-dokkarissa.

Omarin mukaan ryöstöt ja kidnappaukset ovat lisääntyneet huumeongelman takia.

Myös Pohjois-Nigeriassa toimivalle terrorijärjestö Boko Haramille opioidilääkkeet ovat elintärkeitä.

Ennen iskuja taistelijat pumpataan täyteen lääkkeitä. Lääkkeiden salakuljetuksesta saadaan tuloja.

Myös naiset väärinkäyttävät lääkkeitä

Vieroitusklinikalla on sekä naisia että miehiä. Yhdellä on vastasyntynyt sylissään.

Lääkeaddiktio onkin levinnyt laajalti myös naisten keskuudessa muslimienemmistöisessä Pohjois-Nigeriassa.

Parikymppisen Hanifan huumekierre alkoi isoäidin kuolemasta.

– Kaverini tuli käymään illalla ja näki, että olin tolaltani. Hän kehotti ottamaan pillereitä, jotta rauhoittuisin. Siihen saakka olin aina vastustanut huumeita. Koulussa meitä lyötiin, mutta silti käytimme lääkkeitä.

– Varastin rahaa äidiltäni ja lähdin kuukaudeksi pääkaupunki Abudjaan kavereideni kanssa. Kun palasin kotiin, äitini toi minut tänne, kertoo Hanifa.

.

Kristitty pastori Johan Buru, jonka seurakunta tukee vieroitusklinikkaa, kertoo lääkeongelman levinneen myös naisten keskuuteen Pohjois-Nigeriassa. Hänen mukaansa väärinkäyttö on hyvin yleistä.

– Voit mennä kaupungille katsomaan. Jopa raskaana olevat naiset ovat lääkekoukussa, kertoo Buru.

Kaikki uskonnot tervetulleita

Nigeriassa muslimien ja kristittyjen välit ovat kiristyneet. Myös väkivaltaiset yhteenotot ovat yleisiä.

Malam Nigerin vierotiusklinikalle sen sijaan kaikki uskonnot ovat tervetulleita.

Kadulla Dominic Nemeka korjaa GSM-puhelinta yhdessä Muhammad Hasherin kanssa. Molemmat ovat toipumassa vuosien huumekierteestä.

Nemeka on oppilaiden keskuudesta valittu kristityksi pastoriksi, Hasher sen sijaan imaamiksi.

Perjantai-dokkarissa tavataan heidän lisäkseen myös huumeidenkäyttäjiä. He kertovat ryöstävänsä ihmisiltä matkapuhelimia rahoittaakseen addiktiotaan. Suosituimpia huumeita ovat pillerit, yskänlääke ja kannabis.

Katso Perjantai-dokkari: Nigerian lääkeaddiktit Areenassa tästä.

Perjantai: Milloin lääke muuttuu huumeeksi TV-uusinnassa tänään sunnuntaina kello 15.05 Yle TV1:llä. Vieraina unilääkekoukkuun jäänyt kauppias Sampo Kaulanen, työpaikoiltaan lääkkeitä varastanut sairaanhoitaja Sanna Kallio sekä päihdelääkäri Antti Loimalahti. Jakso katsottavissa myös Areenassa tästä.

Lue myös:

Huumeiden vastaista sotaa käyvä Filippiinien presidentti Duterte sanoi polttaneensa kannabista kansainvälisessä kokouksessa – "Se oli vitsi"

Luxemburg aikoo laillistaa kannabiksen ensimmäisenä EU-maana

Pahaan huumekoukkuun jäänyt nuori nainen ei saanut apua yhteiskunnalta – selvisi päihdehelvetistä rahalla, mutta läheskään kaikille se ei ole mahdollista

Poliisi pidätti yli 1 700 ihmistä "keltaliivien" lauantain mielenosoituksissa Ranskassa, kertoo maan sisäministeriö.

Pidätetyistä yli 1 200 määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna. Pariisin poliisi kertoo tehneensä lauantaina yli tuhat pidätystä.

Sisäministerön mukaan noin 136 000 ihmistä osallistui lauantain protesteihin. Luku on suunnilleen sama kuin joulukuun 1. päivänä pidetyissä mielenilmauksissa.

Mielenosoittajien ja viranomaisten välille syntyi yhteenottoja Pariisin lisäksi useassa muussakin Ranskan kaupungissa, joita olivat muun muassa Marseille, Bordeaux, Lyon ja Toulouse.

Viranomaisten mukaan "keltaliivit" aiheuttivat lauantaina "huomattavasti enemmän tuhoa" kuin joulukuun alussa. Pariisin mielenosoittajat muun muassa sytyttivät autoja palamaan ja rikkoivat ikkunoita.

Kyseessä oli neljäs viikonloppu, kun protestoijat olivat liikkeellä. Ihmiset ovat osoittaneet mieltään nousevia elinkustannuksia ja presidentti Emmanuel Macronia vastaan.

Presidentti Macronin odotetaan käsittelevän mielenosoituksia puheessaan lähipäivinä.

Lue myös:

Yle seuraa: Ranskan sisäministerin mukaan "keltaliivien" mielenosoitukset hallinnassa, yli 1 300 pidätetty

Analyysi: Kuusi syytä, miksi ranskalaiset aikovat tänään yhä osoittaa mieltään

Toimittajalta: Ranskan hallitus taipui keltaliivien vaatimuksiin – mutta se tuskin riittää

Ranskan hallitus yrittää tyynnyttää keltaliivit – polttoaineverojen korotus jäihin

Vanaja-kaira on tuttu kymmenille tuhansille suomalaisille pilkkijöille. Sitä myytiin myös ulkomaille, kuten Ruotsiin, Norjaan ja Saksaan. Vanaja-kairojen valmistus sai alkukipinän Vanajan autotehtaalla Hämeenlinnassa. Työporukassa oli iso joukko pilkkimiehiä, mutta tuohon aikaan kunnon jääkairoja ei tahtonut saada mistään.

Aluksi Reijo Aaltonen valmisti Asseri-isänsä kanssa Vanaja-kairoja omakotitalon alakerrassa. Myöhemmin kairatehtaalle valmistui oma halli Mäkelän teollisuusalueelle Hämeenlinnassa. Vuosien varrella kairaa kehitettiin niin, että sitä oli helpompi tehdä ja teroittaa. Uudemmissa malleissa terän purevuus ja kestävyys olivat aiempaa parempia.

– Vuosien varrella kierukan malli muuttui paljon ja terän mallissa tapahtui valtavia muutoksia. Joka ainoa kaira on terältään vähän erilainen.

Puukapulasta vintiläkairaan

Vanhimmissa malleissa oli puukapula, jolla kairaa väännettiin. Myöhemmin kairoihin tuli hirsinäveristä eli käsikäyttöisistä puuporista kehitetty vintilä, joka nopeutti pilkkiavannon tekemistä, Reijo Aaltonen esittelee liki parinkymmenen erilaisen kairan rivistöä.

– Jos jää on pehmeää monikerrosjäätä, minä otan aina ensimmäisenä vanhan puukapulakairan. Sitä pystyy nostamaan ja painamaan, sillä jaksaa vääntää.

– Hyvässä jäässä vintiläkaira on ehdottomasti nopeampi. Se vetää koko ajan. Mutta jos jäässä on seassa vähänkin pehmeää jäätä, vintiläkaira puree siihen kiinni ja jää jumiin.

Älä hakkaa kairalla jäätä!

Jo kairan teroittaminen vaatii ammattimiestä. Pelkästään kairan lyöminen jäähän pilaa terän, eikä tee se itse -mieheltä teroitus onnistu, varoittaa Reijo Aaltonen. Jotta kaira puree jäähän hyvin, terän täytyy olla oikeanmallinen.

– Kairan teroittamista ei pysty opettamaan, se täytyy opetella kantapään kautta.

Oikeaa terän asentoa varten Reijo Aaltosella on kotinsa työpajassa "kuppi", jolla terän asento voidaan tarkistaa.

Kairakokoelma kertyi vaihdokeista

Reijo Aaltoselle kertyi kattava kokoelma Vanaja-kairoja, kun pilkkimiehet halusivat vaihtaa kairansa uudempiin malleihin.

– Ne ovat vuosien aikana kertyneet. Nämä ovat niin sanottuja vaihtokairoja. Kaverit halusivat nuorempia malleja ja ne ovat jääneet nurkkiini. Olen halunnut säilyttää ne sen takia, että tästä nähdään jääkairan kehittyminen.

Reijo Aaltonen myöntää olevansa ylpeä museolle lahjoitetusta kairarivistöstä.

– Siinä on minun ja isäni vuosien elämäntyö. Nämä kuuluvat museoon. Jos minä kuolen, mitä perikunta tekee näillä? Minä tunnen nämä kairat, niiden iän ja erot, ei ole muita, Aaltonen pohdiskelee.

Vanaja-kairan valmistus Hämeenlinnassa päättyi vuonna 1987, kun Reijo Aaltosen isä tuli eläkeikään ja kairatuotanto myytiin Rapalalle. Kauppasopimus määritti, etteivät myyjät saaneet jatkaa kairojen tekemistä viiteen vuoteen. Vuonna 1992 tuotanto alkoi uudelleen Veto-merkkisenä.

Kehitystyötä kilpailijan kanssa

Vanaja-kairan kanssa samoilla markkinoilla oli myös heinolalainen UR-kaira. Aaltonen muistelee, että Uuno Rantasen kanssa kilpailtiin ja tehtiin omalla tavalla yhteistyötä. Parannusten etsimisessä ei syytetty toista kopioinnista: hyvät ideat satoivat pilkkimiesten laariin parempina kairoina.

Kairojen paremmuus testattiin SM-pilkkikisoissa: kenen tekemä kaira oli pilkkimestarilla, sen kairat kävivät kaupaksi ja tämä näkyi seuraavan vuoden myyntitilastossa.

Reijo Aaltonen harmittelee, että pilkkimisen suosio on hiipunut. Kun parhaina vuosina SM-pilkissä saattoi olla 7 000 kilpailijaa, nyt yli tuhat osanottajaa on jo hyvin. Muutenkin pilkkiharrastuksen väheneminen näkyy.

– Nuoriso ei lähde enää jäälle. Se on heidän mielestään liian kylmää. 1950-luvulla jäältä lähdettiin hakemaan viikolle ainakin yhden päivän ruokakalat. Nykyään harrastetaan enemmän verkkokalastusta ja uistelua.

Kattava kokoelma kalastusmuseolle

Reijo Aaltonen katsoi, että nyt oli sopiva aika luovuttaa Vanaja-kairakokoelma Suomen kalastusmuseolle. Sitä ollaan perustamassa Riihimäelle Suomen metsästysmuseon yhteyteen. Suunnitelmat kalastusmuseosta etenevät, kun sekä opetus- ja kulttuuriministeriö että maa- ja metsätalousministeriö ovat näyttäneet museolle vihreää valoa asettamalla sille selvitysmiehen.

Suomen Kalastusmuseoyhdistyksen toiminnanjohtaja Ari Lappalainen on iloisesti yllättänyt Aaltosen tekemästä lahjoituksesta. Erityisen arvokkaaksi lahjoituksen tekee se, että jokaisesta kairasta on tarkat tiedot valmistusvuosineen ja ominaisuuksineen. Lappalainen visioi jo, että kairat tulevat museossa nähtävillä sarjana.

– Tämä määrä yllätti kyllä minut. Tässä näkyy hyvin jääkairojen kehityskulku, tosi hieno kokonaisuus, ihastelee Ari Lappalainen.

Erämuseon yhteyteen Riihimäelle

Vuonna 1978 perustettu Suomen Kalastusmuseoyhdistys on tehnyt 30 vuotta työtä kalastusmuseon eteen. Nyt se on toteutumassa, kun Riihimäelle on perusteilla erämuseo. Siihen yhdistettäisiin kalastusmuseo ja nykyinen metsästysmuseo. Selvitystä museoista odotetaan keväällä, kertoo toiminnanjohtaja Ari Lappalainen.

Kalastusmuseota varten kokoelmissa on jo 50 000 esinettä, 60 000 valokuvaa, arkisto ja kirjasto. Tavoitteena on koota perusnäyttelyt meri-, joki- ja järvikalastuksesta sekä vaelluskaloista. Näyttelyitä on tarkoitus elävöittää pienoismalleilla. Vaihtuvissa näyttelyissä ensimmäisten teemojen joukossa on pilkkikalastus.

– Toivottavasti saamme lisää kalastusaiheisia valokuvia. Voimme digitoida kuvat, jolloin ihmiset voivat pitää alkuperäiset kuvat itsellään. Myös uhanalaisia arkistoja otetaan mielellään vastaan.

– Vieheitä meillä on, mutta keräilijöillä on varmasti kattavampia kokoelmia. Näitäkin me olemme valmiina ottamaan vastaan ja laittamaan julkisesti esille, jatkaa Lappalainen.

Tein syyskuun alussa juttua puolueiden erilaisista sosiaaliturvamalleista. Niin kutsutusta sotu-uudistuksesta on kaavailtu ensi vaalikauden isoa remonttia.

Iso se onkin: sosiaaliturvan kokonaisuus pitää sisällään erilaisia etuuksia aina työttömyysturvasta lapsilisiin sekä jonkunlaisen mallin siitä, miten tuet sovitetaan yhteen ja millainen hallinto niiden taustalla pyörii. Moni on väsynyt tukibyrokratiaan, ja siksikin uudistus on erittäin perusteltu.

Soteuudistuksesta säikähtäneet poliitikot eivät tietenkään halua väsätä isoa reformia kertarysäyksellä, mutta pala kerrallaankin toteutettava uudistus kaipaa vision: millaisten ratkaisujen varaan tulevaisuuden sosiaaliturva pitäisi rakentaa?

Useampi puolue on julkaissut vähintäänkin hahmotelman mallistaan. Gallupykköset SDP ja kokoomus liputtavat omissa malleissaan – yleisturvassa ja yleistuessa – vastikkeellisuuden puolesta. Se käy ilmi myös tästä Ylen jutusta, jossa kysyimme puoluejohtajien näkemyksiä sosiaalitukiin ja -turvaan liittyen.

Vastikkeellisuus on tuttua monelle myös nykysosiaaliturvasta: esimerkiksi opiskelija saa opintorahaa tällä hetkellä vain, jos etenee opinnoissaan. Työtön taas saa työttömyysturvaa vain, jos hän hakee töitä.

Eivät demareiden ja kokoomuksen mallit ole tietenkään toistensa kopioita. Kokoomuksen yleistuessa vastikkeellisuus ja velvoittavuus ovat voimakkaampia, ja demareilla tuen taso korkeampi. Mutta moni perusperiaate on jaettu.

Vastikkeettoman perustulon puolesta ovat liputtaneet sen sijaan sekä vihreät että vasemmistoliitto – ja hieman yllättäen myös keskusta.

Vasemmistoliitto ja vihreät ovat myös kertoneet, mitä ne perustulolla tarkoittavat. Tietty raha jokaiselle käteen kuussa, eikä kysymyksiä kysytä tai aktiivisuusehtoja tarkastella.

Mutta mitä keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä tarkoittaa, kun hän Ylen kyselyssä kannattaa perustuloa ja sosiaaliturvan vastikkeellisuutta samaan aikaan?

Kukaan ei ole vielä nähnyt keskustan sosiaaliturvamallia. Kun sen perään on kyselty, vastaus on ollut, että "hyvää kannattaa odottaa".

Syksyksi lupailtu malli lykkääntyy joulun yli, kertoi puolueen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni Ylelle muutama viikko sitten. Tässä STT:n jutussa Kulmuni arvelee, että mallia päästäisiin esittelemään tammikuussa.

Virallisesti syynä ovat laskelmat, mutta todellinen syy kyllä selviää jutusta: keskustan puheenjohtaja ja kenttäväki ovat keskenään erimielisiä asiasta. Kenttä haluaa perustulon, ja asiasta on myös puoluekokouksen päätös.

Puheenjohtaja Sipilä on kuitenkin puhunut toistuvasti tätä päätöstä vastaan ja painottanut "aktiivisuutta". Hänelle ei käy vastikkeeton malli, ja siksi hän tuntuu kannattavan jonkinlaista "vastikkeellista perustuloa".

Se on sumutus.

– Keskusta kannattaa perustuloa, mutta sellaista "perustuloa", joka olisi vastikkeellista työikäisille & -kykyisille, kirjoittaa ekonomisti Olli Kärkkäinen Twitterissä.

Se ei olisi oikea perustulo, Kärkkäinen huomauttaa. Jos sosiaaliturvaan kuuluu perustulo edes yhtenä osana, se tarkoittaa määritelmällisesti sitä, että tietyn etuuden eli rahaa saa vastikkeetta – siis tekemättä mitään.

Väännöt sosiaaliturvaan ja suuriin uudistuksiin liittyvissä kysymyksissä ovat puolueiden sisällä normaaleja, sillä kyse on isoista linjakysymyksistä.

Asiaa ei siksi kannata dramatisoida, mutta ei myöskään vähätellä.

Pohjimmiltaan väännössä vastikkeellisuuden ja vastikkeettomuuden välillä on kyse puolueen arvomaailmasta ja sen ytimessä olevasta ihmiskuvasta. Ja myös siitä, mitä puolue lupaa äänestäjille.

Erilaisten käsitteiden käyttö sekaisin ja ristiriitaiset puheet hämärtävät asioita.

Niin kutsuttua työttömyysturvan aktiivimallia vastustava kansalaisaloite keräsi alkuvuodesta ennätysajassa yli 100 000 allekirjoitusta. Se on hyvä esimerkki siitä, että äänestäjiä todellakin kiinnostavat sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset sekä puolueiden kannat niihin.

Keskusta on ollut perinteinen sosiaaliturvapuolue, jolla on kunniakas ja pitkä historia perusturvan synnyttämisessä ja vaalimisessa.

Ensi keväänä äänestäjillä on oikeus tietää, mitä uusi keskustalainen "puoliperustulo" tarkoittaa – vai tarkoittaako se mitään.

Lisää aiheesta:

Keskustan kiista viivästyttää sosiaaliturvamallin valmistumista: kenttä haikailee perustuloa, Sipilä vastustaa

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Näin puolueet muovaisivat Johanna Laakson sosiaaliturvaa seuraavalla vaalikaudella – Oman vaihtoehtonsa ovat esitelleet muun muassa demarit, kokoomus ja vihreät

Enemmistö eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenistä kannattaa moottoriteiden nopeusrajoitusten nostamista, ilmenee Keskisuomalaisen teettämästä kyselystä. Nopeusrajoitusten nostamista puoltavat painottavat ehtona tien hyvää kuntoa ja riittävää nopeusvalvontaa.

Suurempia nopeuksia kyselyssä puolsi yhdeksän valiokunnan jäsentä seitsemästätoista. Sen sijaan kuusi vastaajista pitäisi nopeusrajoitukset nykyisinä. Yhtä valiokunnan jäsentä ei tavoitettu ja yksi ei ottanut selvää kantaa asiaan.

Nopeuden nostamista kannattavat suosisivat pääosin 130 km:n maksimituntinopeutta nykyisen 120 km:n tuntinopeuden sijaan.

Liikennevirasto selvittää tämän talven aikana, soveltuisiko Helsinki–Tampere-moottoritie 130 km:n tuntinopeusrajoituksen kokeiluosuudeksi. Tie valikoitu pilotointikohteeksi, koska sen liikennevirrat ja tekniset ominaisuudet ovat parhaat kokeilulle.

Mikäli konsulttiselvityksessä puolletaan kokeilua, se voidaan toteuttaa aikaisintaan loppukeväästä 2020. Kokeilu alkaisi keväällä, kun teillä palataan kesänopeusrajoituksiin. Kokeilu kestäisi vähintään vuoden 2020 kesäkuukausien ajan.

Konsultti selvittää muun muassa muiden maiden kokemuksia nopeusrajoitusten nostamisesta 130 km/t:iin. Selvityksessä huomioidaan myös liikenneturvallisuus, ympäristö, taloudellisuus sekä liikenteen sujuvuus.

Lue myös:

KSML: Liikennevirasto selvittää 130 km/t:n nopeusrajoituksen

Hygieniapassi vaaditaan elintarvikehuoneistossa työskenteleviltä henkilöiltä, jotka käsittelevät pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Sellaisen on voinut suorittaa jo vuodesta 2002 lähtien.

Satunnaisiin keikkoihin ei tarvita passia, mutta jos työskentelee elintarvikehuoneistossa edellä mainitussa työssä yli kolme kuukautta, passi täytyy hankkia.

Ylitarkastaja Satu Meririnne kertoo, että hygieniapassi herättää paljon kiinnostusta. Eviralla on hygieniapassiin keskittynyt oma asiakaspalvelu, joten tietoa on tarjolla.

– Monilla työpaikoilla työnantajat haluavat hankkia kaikille työntekijöilleen hygieniapassin. Sillä tavalla työnantaja saa moniosaajia ja pystyy liikuttamaan työntekijöitään tehtävästä toiseen. Näin hygieniapassin puuttuminen ei rajoita työntekoa, kertoo Meririnne.

Monet maahanmuuttajat ja nuoret hankkivat passin edistääkseen työllisyyttään. Kouluissa hygieniapassista on tullut lähes muoti-ilmiö.

– Ylästeella, lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa on yleistä, että hygieniapassin pystyy suorittamaan vapaaehtoisena tai osana elintarvikealan tutkintoa, sanoo Meririnne.

Testaa, miten sinulla on keittiöhygienia hallussa:

Tässä testissä on kysymyksiä Eviran mallitestistä, joka löytyy kokonaisuudessaan Eviran verkkosivuilta. Voit tämän testin jälkeen jatkaa harjoittelua sen parissa.

Evira on 1. tammikuuta 2019 lähtien osa Ruokavirastoa. Tietoa muun muassa hygieniapassista löydät sivulta ruokavirasto.fi.

Armeniassa eronneen pääministeri Nikol Pashinianin puolue on ottamassa tukevan vaalivoiton. Vaalikomission mukaan Pashinianin puolue on saamassa yli 70 prosenttia äänistä, kun vaalipiireistä on käyty läpi noin 90 prosenttia.

Pashinian erosi pääministerin tehtävistään lokakuussa, jotta maahan saataisi ennenaikaiset vaalit puolueen kannatuksen ollessa huippulukemissa. Eronsa jälkeen Pashinian on jatkanut virkaa tekevänä pääministerinä. Vaaleja onkin pidetty poliittisena peliliikkeenä, jolla Pashinian pyrkii saamaan puolueelleen lisää valtaa parlamentissa.

Pashinian nousi pääministeriksi mittavien mielenosoitusten päätteeksi viime keväänä. Vaikka hän syrjäytti entisen pääministerin Serzh Sarkisianin, hänen omalla ryhmittymällään ei ole juuri ollut valtaa parlamentissa. Pashinianin puolueallianssin vaaliteemoina on ollut korruption kitkentä ja köyhyyden helpottaminen.

– Vaalien jälkeen kehitämme Armenian demokratiaa ja toteutamme taloudellisen vallankumouksen, virkaa tekevä pääministeri lupaili vaaliuurnilla.

Republikaanien rivit romahtivat

Armeniassa 101-paikkaiseen parlamenttiin päästäkseen puolueen pitää kerätä yli viisi prosenttia äänistä. Näin ollen vaaleissa toiseksi sijoittumassa oleva venäjämielinen PAP-puolue on saamassa edustuksen parlamenttiin hieman yli kahdeksan prosentin kannatuksella.

Myös liberaalien länsimielisten Valoisa Armenia -puolue on nipin napin pääsemässä parlamenttiin hieman yli kuuden prosentin kannatuksella.

Sen sijaan republikaanit, joilla oli vielä ennen vaaleja 50 paikkaa parlamentissa, ovat vaarassa jäädä paikatta parlamentissa 4,8 prosentin kannatuksella.

Republikaanien paras toivo säilyttää paikkoja parlamentissa on jäädä oppositioon, sillä parlamenttipaikoista kolmannes jaetaan oppositiolle kannatusprosentteihin katsomatta.

Armenian 2,6 miljoonasta äänioikeutetusta hieman yli 48 prosenttia käytti äänioikeuttaan.

Suojelupoliisin arvion mukaan terrorismin uhka Suomessa säilyy edelleen kohonneella tasolla, eli tasolla kaksi neliportaisella asteikolla. Asiasta kerrotaan Supon julkistamassa kansallisen turvallisuuden katsauksessa.

Uhkataso on pysynyt samana kesästä 2017 lähtien, jolloin nykyisin käytössä oleva uhka-asteikko otettiin käyttöön. Supon arvion mukaan uhka ei ole lähivuosina vähenemässä. Suurimpana uhkana Supo pitää itseohjautuvia yksittäisiä toimijoita, jotka saavat motivaationsa radikaali-islamistisesta propagandasta.

Supon tarkkailemia terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on tänä vuonna noin 370, kun vielä vuonna 2015 kohdehenkilöitä oli noin 270. Supon mukaan kohdehenkilöiden määrän lisääntymisen taustalla ovat Syyriaan ja Irakiin liittyvä vierastaistelijailmiö sekä kotoperäisen radikalisoitumisen lisääntyminen.

Radikaali-islamistisen terrorismin lisäksi Supo seuraa kotimaisia ääriliikkeitä. Kansallisen turvallisuuden näkökulmasta Supo pitää huomionarvoisimpana uusnatsistista Pohjoismaista Vastarintaliikettä (PVL), joka herätti huomiota viimeksi itsenäisyyspäivänä marssimalla Helsingissä hakaristilippujen kanssa.

Supon mukaan kotimainen ääriliikehdintä ei nykyisessä muodossaan uhkaa kansallista turvallisuutta, joskin yksittäiset toimijat muodostavat vaikeasti ennakoitavan uhan. Lisäksi Supo arvioi, että äärioikeistolaisten ja maahanmuuttovastaisten piireissä ilmenevä vainoaminen ja vihakampanjointi voi yleistyessään heikentää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja.

Suomeen kohdistuva vakoilu jatkuu aktiivisena

Lisäksi kansallisen turvallisuuden katsauksessa kiinnitettiin huomiota Suomeen kohdistuvaan vieraiden valtioiden tiedusteluun. Suojelupoliisin mukaan Suomeen ja suomalaisiin kohdistuva vieraiden valtioiden tiedustelu jatkuu aktiivisena lähivuodet.

Supon mukaan Suomeen on sijoitettu pysyvästi useita kymmeniä ulkomaisten tiedustelupalveluiden työntekijöitä. Myös Suomeen kohdistuva kybervakoilu on aktiivista.

Katsauksen mukaan Suomi on myös aktiivisen hybridivaikuttamisen kohde. Hybridivaikuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jolla erityisesti suurvallat pyrkivät laajan keinovalikoiman avulla edistämään omia etujaan ja aiheuttamaan vahinkoa kohdevaltiolle.

Tiedotustilaisuudessa Suojelupoliisin päällikkö Antti Pelttari mainitsi esimerkkinä hybridivaikuttamisesta Suomen energiapoliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisen.

Yle seurasi tiedostilaisuutta hetki hetkeltä. Seurannan näet alta.

Työkiireiden ja lahjanhankintaruuhkan keskellä ulkopuolisen tekemä kodin joulusiivous kiinnostaa yhä useampaa.

– Joka vuosi tulee yhä enemmän kyselyjä, sanoo rovaniemeläinen kotisiivousyrittäjä Saija Koskinen.

Puhtaanapitoalan yrittäjät eri puolilla Suomea ovat hoksanneet kausisiivouksessa markkinaraon. Nyt on jo yrityksiä, jotka tarjoavat pääosin kertasiivouksia pitkäaikaisten sopimusten sijaan, sanoo SSTL Puhtausala ryn toiminnanjohtaja Per Olof-Ekström.

– Kyllä ihan joulusiivousta mainostetaan eri puolilla Suomea, Olof-Ekström pohtii.

Täsmämarkkinointi on yhä helpompaa muun muassa sosiaalisen median kautta, ja varsinkin alalle uutena tulevat käyttävät sähköistä viestintää kasvavasti hyödykseen.

Pohjoisessa joulusiivoukset jo myyty, sanoo yrittäjä

Rovaniemellä Saija Koskisen puhelin soi tälläkin hetkellä koko ajan. Mutta hän ei pysty ottamaan enää uusia tilauksia vastaan.

– Nämä ajat myydään jo syksyllä. En usko, että tällä varoitusajalla saa keneltäkään enää joulusiivousta.

Koskisella on jo vakiintunut asiakaskunta, hän kertoo siivoavansa pääosin ikäihmisten kotitalouksia.

Puhelin on soinut jopa firmoissa, jotka ovat suurelta osin keskittyneet yritys- ja taloyhtiöasiakkaisiin.

– Kyllä joulusiivouksia kysytään, ja aika moni kysyy vähän liian myöhään, yrittäjä Matti Pänttäjä Rovaniemen TaikaSiivouksesta sanoo.

Myös Rovaniemen Laatusiivouksen puhelimeen on soittanut kotisiivousta jouluksi haluavia.

Yksi tavoittamamme yritys oli valtakunnallinen SOL, jolla Rovaniemellä on kahden edellisen yrityksen tapaan lähinnä yrityssiivousta.

– Hotellien ja matkailukeskusten kautta tulee selvä kysyntäpiikki jouluun ja talvisesongille, SOLin pohjoisen palvelujohtaja Niko Simonen sanoo.

Kodin siivouttamisen voi tavallisesti hyödyntää verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Myös asuntojaan muille kausittain vuokraava henkilö voi vähentää vuokraamiseen liittyviä siivouskuluja verotuksessaan.

YK:n ihmisoikeuksien julistus hyväksyttiin 10. joulukuuta vuonna 1948. Kuluneiden 70 vuoden aikana ajatus yleismaailmallisista yksilön oikeuksista on levinnyt kaikkialle ja ihmisoikeuksien periaatteet ovat laajalti tiedossa.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila kertoo Ylen haastattelussa, että monet ihmisoikeuksiin liittyvät asiat ovat edistyneet huomattavasti. Esimerkiksi poliittiset oikeudet, kuten äänioikeus, sananvapaus ja oikeus asettua vaaleissa ehdolle ovat edenneet.

Lasten oikeus saada opetusta tunnustetaan yleisesti ja monet maat ovat hyväksyneet lakeja, jotka kieltävät naisiin kohdistuvan väkivallan.

Mattila korostaa myös, että vaikka kidutusta edelleen tapahtuu paljon, maailmanlaajuisesti se on silti vähentynyt selvästi. Myös kuolemantuomioita jakavien maiden määrä on merkittävästi supistunut.

Ongelmina vähemmistöjen sorto ja sosiaaliturvan unohtaminen

Kaari Mattilan mukaan ihmisoikeuksien kehittyminen voidaan myös mennä taaksepäin. Hän nostaa esiin vähemmistöihin kohdistuvan syrjinnän.

Esimerkiksi Intiassa viime vuosina muslimiväestöön kohdistuva syrjintä ja vihan lietsonta on kasvanut.

Samaan aikaan, kun monissa maissa väestön enemmistön elinolot ovat parantuneet, erilaisten heikossa asemassa olleiden ihmisten tilanne on alkanut viime vuosina jopa pahentua. Mattila nostaa esiin alkuperäiskansat, köyhimpien ihmisten oikeudet sekä vammaiset tai uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset.

– Lasten oikeuksien toteutuminen on edennyt todella paljon, mutta samalla on katsottava, että keiden lasten. Maasta riippuen tietyt vähemmistöt jäävät oikeuksien ulkopuolelle.

Mattila muistuttaa, että ihmisoikeuksiin kuuluu myös tietty toimeentulo. Valtioilla on ihmisoikeuksiin liittyvä velvollisuus taata maassa asuville ihmisille riittävä sosiaaliturva.

Myös Suomi on saanut moitteita liian alhaisesta sosiaaliturvan tasosta. Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea siitä, että täällä perusturvan taso on niin matala, että se rikkoo Euroopan sosiaalisten oikeuksien peruskirjaa.

– Tätä ei [Suomessa] ehkä tiedosteta, että on kyse ihmisoikeusongelmasta, eikä vain sosiaalipoliittisesta ongelmasta.

Rusinoita pullasta

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri on huolissaan maailmalla leviävästä äärikansallismielisyydestä ja populismista, joiden myötä ihmisoikeussopimuksista on pyritty unohtamaan itselle epämieluisia osia ja korostamaan mieluisampia.

Sosiaalisessa mediassa leviää valtavasti vääristeltyä tietoa ja vihaviestejä, joiden kohteena ovat vähemmistöryhmät, kuten maahanmuuttajat ja kunkin maan uskonnolliset vähemmistöt. Euroopassa erityisesti muslimit ja juutalaiset.

Somessa tuodaan esiin väärään tietoon perustuvia viholliskuvia, jotka pahimmillaan muistuttavat toisen maailmansodan aikaista ajattelutapaa.

Kaari Mattila painottaa, että ihmisoikeuksien julistus ja sitä tukevat tarkemmat ihmisoikeussopimukset muodostavat jakamattoman kokonaisuuden, josta ei voi irrottaa osia.

– Ihmisoikeudet muodostavat kokonaisuuden, josta ei voi nostaa esiin yhtä ylitse muiden, vaikka sitä poliitikot joka puolella maailmaa - myös Suomessa - tykkäävät tehdä, Mattila sanoo.

Esimerkiksi oikeus hakea turvapaikkaa kyseenalaistetaan. Välimeren yli pyrkiviä ja merihätään joutuvia pakolaisia ei haluta pelastaa, mikä on Mattilan mukaan räikeä ihmisoikeusongelma, jota ovat luomassa kaikki Euroopan unionin jäsenmaat.

Mattila muistuttaa, ettei yksikään maa turvaa kaikkia ihmisoikeusoikeuksia täydellisesti.

Järjestelmä suojelee valtion tekemiltä rikoksilta

Ihmisoikeuksien julistus syntyi toisen maailmansodan jälkitunnelmissa. Sodassa monet valtiot, natsi-Saksa etunenässä, surmasivat miljoonittain vähemmistöryhmiin kuuluneita ihmisiä. Tämän toistuminen haluttiin estää.

Nyt eräät valtiot ovat rapauttamassa tätä monenkeskistä järjestelmää. Tämä on erittäin huolestuttava kehitys, sanoo Kaari Mattila.

Hän nostaa esiin muiden muassa Intian, Filippiinit ja Yhdysvallat. Samaa henkeä on myös EU:hun kuuluvissa Puolassa ja Unkarissa.

- Ihmisoikeusjärjestelmä on tarkoitettu suojaamaan yksilöitä valtion tekemiltä ihmisoikeusloukkauksilta. Jos tämä järjestelmä murtuu, mitä jää jäljelle, Mattila kysyy.

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

Hänen mielestään ihmisoikeusnäkökulman tulisi olla lainvalmistelussa aina mukana. Suomessakin se on joissakin tapauksissa viime aikoina puuttunut, mikä on heti heijastunut siinä, että lakialoitteet ovat olleet vaikeuksissa eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.

Oikeusministeriön tiukennus kokoontumislakiin saa tylyn vastaanoton: Huonoa lainvalmistelua, lyhyempikin ilmoitusaika riittäisi, miten käy turvapaikanhakijoiden palautusten vastustamisen?

Taustalla "miesten" oikeudet ja Rooseveltin neljä vapautta

Ihmisoikeuksien julistuksen taustalla on Ranskan suuren vallankumouksen yhteydessä vuonna 1789 hyväksytty perustuslaki, johon sisältyi "Ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistus".

Myös Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa todetaan, että kaikki ihmiset ovat syntyneet tasa-arvoisiksi.

Toisen maailmansodan aikana, tammikuussa 1941, Yhdysvaltain presidentti Theodore Roosevelt esitti neljää vapautta, joihin koko maailman tulisi yhtyä. Ne olivat sananvapaus, uskonnonvapaus, vapaus puutteesta ja vapaus pelosta.

Sodan kuluessa liittoutuneet hyväksyivät nämä periaatteet.

Sodan jälkeen perustetussa Yhdistyneissä kansakunnissa virisi ajatus yleismaailmallisesta ihmisoikeusjulistuksesta. Sen tekstin laatimista johtamaan valittiin presidentti Rooseveltin puoliso Eleonor.

Eleonor Roosevelt huomioi työssään julistuksen ranskalaisen esikuvan, mutta halusi siihen olennaisen täsmennyksen. Ranskankielisen julistusen nimi Déclaration des droits de l'homme et du citoyen voidaan tulkita niin, että se koskisi vain miehiä.

Sama ongelma koski Yhdysvaltain itsenäisyysjulistusta, jossa sanotaan, että "all men are created equal".

Koska uuden version pääsanoma oli, että se koski kaikkia ihmisiä, luotiin uusi termi; ihmisoikeudet, englanniksi human rights.

Julistuksen puolesta äänesti YK:n yleiskokouksessa tuolloisista 58:sta jäsenmaasta 48, eikä yksikään äänestänyt sitä vastaan.

Lisää aiheesta:

Pakottaako YK:n siirtolaisuussopimus Suomea ottamaan maahanmuuttajia? Hyötyykö Suomi sopimuksesta? Asiantuntijat vastasivat 12 yleisökysymykseen

Ihmisoikeusjärjestöt: Saudi-Arabiassa kidutusta ja seksuaalista häirintää kuulusteluissa

Ihmisoikeustuomioistuin: Venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin toistuvat pidätykset olivat poliittisia

Mikä murentaa ihmisoikeuksia – YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää 70 vuotta

YK:n ihmisoikeusjulistus allekirjoitettiin tasan 70 vuotta sitten. Monet julistukseen sisällytetyt oikeudet ovat edistyneet maailmassa, kuten poliittiset oikeudet ja lasten sekä naisten oikeudet. Toisaalta monissa maissa vähemmistöjen oikeudet ovat menneet takapakkia. Ihmisoikeusliitossa ollaan huolissaan maailmalla leviävästä äärikansallismielisyydestä ja populismista, joiden myötä ihmisoikeussopimuksista on pyritty unohtamaan itselle epämieluisia osia ja korostamaan mieluisampia.

Testaa hygieniataitosi keittiöpuuhissa

Hygieniapassi myönnetään joka vuosi 60 000:lle. Passi auttaa työnantajaa muun muassa liikuttamaan työntekijöitään tehtävästä toiseen ja monet hankkivat passin edistääkseen työllistymistään. Kouluissa hygieniapassista on tullut lähes muoti-ilmiö. Yli puolet ruokamyrkytysepidemioista, jotka ovat tulleet Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tietoon, olisi vältettävissä hygieniaohjeiden noudattamisella. Testaa, miten itselläsi on hallussa keittiöhygienian osaaminen.

CNN: Murhatun sauditoimittajan viimeiset sanat: "En voi hengittää"

Yhdysvaltalaiskanava CNN on julkaissut turkkilaisiin tiedustelulähteisiin pohjautuen lisää tietoa sauditoimittaja Jamal Khashoggin murhasta. CNN:n lähteen mukaan äänitallenteella Khashoggi sanoo useamman kerran ”en voi hengittää”. Lisäksi äänitteeltä kuuluu kamppailun ääniä. Turkin viranomaiset eivät ole kertoneet, miten ääni on saatu.

Kodin joulusiivous ulkoistetaan nykyään yhä helpommin

Työkiireiden ja lahjanhankintaruuhkan keskellä ulkopuolisen tekemä kodin joulusiivous kiinnostaa yhä useampaa. Esimerkiksi Rovaniemellä siivousyritysten puhelin soi vielä tiuhaan viime hetken joulusiivouspyyntöjen vuoksi. Puhtaanapitoalan yrittäjät eri puolilla Suomea ovat hoksanneet kausisiivouksessa markkinaraon. Nyt on jo yrityksiä, jotka tarjoavat pääosin kertasiivouksia pitkäaikaisten sopimusten sijaan.

Sateet jatkuvat lähes koko maassa

Lapissa sataa tänään monin paikoin lunta. Lunta kertynee 5...10 cm. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainussa sateet jäävät melko paikallisiksi. Maan etelä- ja keskiosassa liikkuu hajanaisia sateita. Idässä on enimmäkseen poutaa. Rannikkoseuduilla sateet tulevat osittain vetenä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Yli 20 000 työntekijää marssi toissa viikolla teknologiajätti Googlen toimistoilta vastalauseena yhtiön johdolle. Työntekijät olivat kyllästyneitä yhtiön käytäntöön hoitaa häirintätapauksia, jotka sovittiin aina sisäisesti.

Voiko yhtiö luoda oman oikeusjärjestelmänsä häirintätapauksiin? Ei onneksi enää voi - Googlekin on nyt muuttanut käytäntöjään. Mutta niin uskomattomalta kuin asia kuulostaa, tähän asti on voinut.

Muutospaineen taustalla on koko maailmaa ja kesän aikana erityisesti Piilaaksoa järisyttänyt, #metoo-hyökyaallosta alkanut paljastusten sarja, joka on vähitellen pakottanut niin kovimmat pääomasijoittajat kuin alueelta ponnistavat globaalit teknologiayritykset ottamaan tasa-arvon ryhtiliikkeitä. Potkujakin on annettu, viimeisimpänä satoihin startuppeihin sijoittaneen legendaarisen Draper Fisher Jurvetson pääomasijoitusrahaston perustajalle, joka toimi myös Teslan hallituksessa. DFJ on sijoittanut satoihin kasvuyrityksiin, joista kolmisenkymmentä on noussut jo miljardiluokkaan.

#Metoon nostaman keskustelun myötä myös mahdolliset häirintätapaukset varmasti käsitellään kaiken kokoisissa yhtiöissä huolellisemmin ja perusteellisemmin kuin ennen.

Katseet kääntyvät monimuotoisuuden, tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien osalta startup- yritysten ja teknologian toimialoilla Kaliforniaan ja Piilaaksoon, koska alue on globaalisti johtavassa asemassa monella mittarilla mitattuna: bruttokansantuotteella, pääomasijoituksina ja uusien kasvuyhtiöiden lukumäärällä. Länsirannikon aallot ja trendit rantautuvat yleensä Eurooppaan ja Pohjoismaihin viiveellä.

Suomessa potkuja tuskin on startup-yhtiöissä tai teknologia-alalla tiedossa. #Metoon nostaman keskustelun myötä myös mahdolliset häirintätapaukset varmasti käsitellään kaiken kokoisissa yhtiöissä huolellisemmin ja perusteellisemmin kuin ennen.

Ylipäätään naisyrittäjyydestä puhutaan myönteisemmin kuin koskaan. Ja faktaa alkaa kerääntyä monimuotoisten tiimien paremmista tuotoista. Monimuotoisuus siis kannattaa.

Naisyrittäjyyttää, naisten kasvuyrittäjyyttä tai pääomasijoitusten monimuotoisuutta mittaavia tilastoja ei Suomessa kuitenkaan ole.

Olemme toki kansainvälisesti tasa-arvon edelläkävijöitä ja naisten osuus on kasvussa kaikilla aloilla, myös pörssiyhtiöissä, joissa Suomi vielä laahaa Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan muiden Pohjoismaiden jäljessä Italian tasolla. Kasvuyrityskenttämme on hyvin kansainvälinen ja ikäjakaumaltaan laaja, mutta naisten perustamien teknologiayritysten osuus edelleen kuitenkin vain muutaman prosentin luokkaa kokonaismassasta, vaikka itsensä työllistävien yrittäjien lukumäärässä on Suomi kansainvälisesti johtavaa tasoa.

Vuonna 2017 naisten perustamiin kasvuyrityksiin kohdistui globaalisti vain kaksi prosenttia yli 85 miljardin dollarin pääomasijoituksista.

Suomen olisi korkea aika johtaa näissäkin tilastoissa, mikäli uskomme monimuotoisuuteen arvona.

Tarvitaankin lisää avoimuutta, roolimalleja ja tekoja, jotta tilastot muuttuvat.

Onneksi meillä on joitakin henkisiä edelläkävijöitä. Sarjayrittäjä Ilkka Paananen on jo pitkään nostanut esille tarvetta houkutella niin naisia kuin kansainvälisiä osaajia ohjelmistoalalle ja peliteollisuuteen. Teknologiatapahtuma Slush aloitti jo viime vuonna proaktiivisen kampanjan tasa-arvon puolesta viestimällä: Yrittäjyys kuuluu kaikille, piste. Slush myös edellyttää, että tapahtumaan osallistuvat startup yritykset, sijoittajat, opiskelijat ja suuryritysten edustajat rekisteröitymisen yhteydessä sitoutuvat yleisiin tasa-arvoa tukeviin toimintaohjeisiin.

Kasvuyhtiöt luovat uramahdollisuuksia niin naisille kuin miehille.

Tarvitaankin lisää avoimuutta, roolimalleja ja tekoja, jotta tilastot muuttuvat. Rohkeita Ulla Engströmin, Linda Liukkaan ja Nelli Lähteenmäen tasoisia globaaleja moniosaajayrittäjiä ja oman tiensä kulkijoita. Tarvitaan myös sponsoreita ja tukiverkostoa, jotka auttavat nuoria eteenpäin ja avaavat ovia. Tarvitsemme myös monimuotoisuutta arvostavia naissijoittajia.

Me kuluttajat, sijoittajat ja työntekijät lopulta valitsemme mitä arvoja yritykset edustavat.

Inka Mero

Kirjoittaja on teknologiaan erikoistunut kasvuyrityssijoittaja ja -yrittäjä, joka uskoo tulevaisuuteen nuorten, yrittämisen ja teknologian mahdollisuuksia nostamalla ja hyödyntämällä. Inka kirjoittaa omista henkilökohtaisista näkemyksistään liittyen teknologian ja talouden murroskohtiin.

Kuinka usein joudut pysähtymään ja pohtimaan omia arvojasi?

Saatat ostaa halpavaatteita siitä huolimatta, ettet haluaisi tukea hetkessä jätteeksi muuttuvaa ketjutuotantoa. Tai ehkä joudut tinkimään aatteistasi: luovit kristillisen suomalaisen kalenterivuoden kanssa siitä huolimatta, ettet pidä jumalallisia juhlapyhiä tärkeinä tai tarpeellisina.

Useimmat meistä perivät jonkinlaisen arvomaailman kotoa. Siihen voi liittyä esimerkiksi vakaumukseen liittyviä arvoja, perhearvoja tai kulttuurisia arvoja. Tilanteesta riippuen omia arvojaan joutuu pohtimaan yhä uudelleen, ja niistä joutuu joskus myös joustamaan.

Kun esimerkiksi Jäämeren rata -hanke nytkähti eteenpäin, moni saamelainen koki elämäntapansa olevan uhattuna. Elokuussa taas runsasta huomiota herätti ulkoministeri Timo Soinin aborttikanta, jonka ilmaistiin olevan "ristiriidassa Suomen linjan kanssa". Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen seurauksista on saanut uusia kierroksia, ja moni saattaa joutua miettimään, miten oma etiikka kestää tilanteessa.

Arvojen, perinteiden ja vakaumusten kanssa on mahdollista luovia. Tässä kolme tarinaa siitä, miten erilaiset elämäntavat istuvat arkeen.

Natja Florin: "Minulle ei ole ongelma olla romani tässä yhteiskunnassa"

28-vuotias Natja Florin on pukeutunut muhkeaan, yönmustaan samettihameeseen ja koristeelliseen röijyyn eli paitamaiseen yläosaan. Pitkiin hiuksiin on kammattu sileä laine. Katukuvassa Florinin tunnistaa välittömästi Suomen romaniväestöön kuuluvaksi.

Moni saattaa miettiä, mitä tapahtuu, jos romani mielii esimerkiksi kahvilatyöntekijäksi tai sairaanhoitajaksi, ja perinteinen puku vaihtuu työvaatteisiin. Tapojen mukaisesti romani ei voi kohdata vanhempia romaneja ilman perinteistä pukua yllään. Katso videolta, mitä Florin kertoo tilanteen ratkaisemisesta:

Florin kulkee perinteisessä asussaan minne haluaa. JyväsRoman tyttö- ja naistyön ohjaajana hän saattaa työskennellä milloin toimistossa, milloin ihmisten kodeissa tai kadulla: siellä, missä asiakkaat liikkuvat.

Florinin intohimo on saada romaninaiset liikkeelle ja ulos kodeistaan, jonne he ovat saattaneet esimerkiksi pikkulapsiarjessa jumittua – aivan kuten valtaväestöllekin voi käydä. Florinin työssä romaniasu on osa arkea.

– Minulle ei ole ongelma olla romani tässä yhteiskunnassa. Joku toinen voi kokea asian toisin, mutta itse ajattelen, että jos en tee siitä ongelmaa, se ei ole ongelma, Florin sanoo tiukasti.

Florinin parhaat ystävätkin ovat valtaväestöstä, joten mitään mystistä kulttuurien ristiriitaa ei ole.

Juho Puhto: "Suomessa on erityisen helppoa olla kristittynä ja pappina"

Juho Puhto, 25, pohtii, miksi hänellä ei ole videohaastattelua varten yllään kaftaania eli pitkää papin juhlapukua. Valkoinen panta sentään löytyy kaulasta. Kirpeä sää on tehnyt papille punaisen nenän, mutta siitä viis: kampusalueella kulkeminen kuuluu hänen toimenkuvaansa.

Mitä vastaan pappi taistelee yhteiskunnassamme? Katso videolta Juho Puhdon vastaus:

Puhto on melko nuori papiksi, mutta sitä selittää jo 17-vuotiaana herännyt ammatillinen kutsumus.

– Lapsena jumalanpalveluksessa oli aika tylsää. Muistan, että piti olla paljon rusinoita mukana, että kestin messun loppuun asti, Puhto sanoo naureskellen.

Teini-iässä tylsyys muuttui kysymykseksi: mitä juuri Puhto voisi tehdä sille, että vaikkapa jumalanpalveluksista tulisi mielekkäämpiä? Niinpä hänestä tuli pappi, joka tekee erityisesti töitä opiskelijoiden kanssa – keskustelee, auttaa ja ohjaa sieluja, jotka kaipaavat tukea.

Puhdon mukaan ihmisiä tuntuu hämmästyttävän se, että nuoresta sukupolvesta nousee vielä papiksi haluavia. Hän itse kokee asemansa jopa etuoikeutetuksi, ainakin verrattuna muiden maiden kollegoihin.

Áile Torikka: "Maalla asuvan suomalaisen ja saamelaisen arvot ovat aika samanlaisia"

32-vuotias Jyväskylään kotiutunut Áile Torikka on sekä suomalainen että saamelainen, mutta sitä ei moni osaa arvata. Torikka ei omien sanojensa mukaan ole tyypillisen saamelaisen näköinen, joten harva hoksaa heti, että Torikan juuret johtavat alkuperäiskansaan.

Kerran Torikka muistaa kuitenkin joutuneensa tekemään kompromissin suomalaisuuden ja saamelaisuuden välillä. Katso videolta, miksi Torikka joutui vaihtamaan saamen muutamaksi vuodeksi suomen kieleen kotonaan:

Gákti eli lapinpuku yllään Torikka huomaa, että moni tahtoisi valokuvata pukua, ja siitä hän ei ole erityisen mielissään.

– Minusta on vähän hassua välillä olla kuin näyteikkunassa esillä siksi, että edustan omaa kulttuuriperintöäni, Torikka toteaa.

Kahden kansan sujuva liitto tarkoittaa sitä, että hän ei erottele, mitkä omista arvoista ovat suomalaisia, mitkä saamelaisia.

– Ehkä näin aikuisena näkee jonkinlaista pientä eroavaisuutta. Mutta toisaalta, jos miettii maalla asuvaa suomalaista ja pohjoisessa asuvaa saamelaista, arvomaailma on aika samanlainen, Torikka ajattelee.

Torikalla on omakohtaista kokemusta siitä, että saamelaisuus ja suomalaisuus lyövät kättä suvun arvostamisen osalta. Molemmissa perheissä pikkuserkutkin lasketaan lähisuvuksi, ja sukulaisiin pidetään tiiviisti yhteyttä.

– Se on ihan erilaista kuin täällä kaupungissa. Monet täällä tuntemistani sanovat, etteivät he tiedä edes kaikkia serkkujaan, pikkuserkuista puhumattakaan.

Kaikki joutuvat joskus joustamaan

Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila muistuttaa, että identiteettien yhteensovittaminen kuuluu elämään. Kysymys valtaväestön ja vähemmistön vastakkainasettelusta sisältää oletuksia siitä, että olisi yksi, yhtenäinen enemmistö ja että vähemmistöt poikkeavat enemmistöstä automaattisesti.

– Ei ole mitään yksittäistä suomalaista kulttuuria tai edes yhtenäistä suomen kieltä, vaan moninaisia murteita ja miljoona tapaa olla suomalainen, Jutila toteaa.

Suomessa on kuitenkin erilaisia kulttuuriin sidottuja käytäntöjä, jotka muodostavat kokonaisuuden – eräänlaisen enemmistön tavan hoitaa asioita. Sellaisia ovat vaikkapa tietyt vapaapäivät koulusta ja töistä, jotka usein määrittyvät esimerkiksi evankelisluterilaisen kalenterin mukaan. Keskustelua herättänyt saunakulttuuriin liittyvä alastomuus voidaan sekin katsoa enemmistön tavaksi suorittaa kylpeminen oikeaoppisesti.

Tapojen lisäksi on erilaisia arvoja, joiden suomalaisuudesta keskustellaan säännöllisesti. Jutilan mukaan juuri arvoristiriidat saavat usein palstatilaa. Jutila kuitenkin katsoo, että tällaisia ristiriitoja usein liioitellaan – viime kädessä ihmisillä on yhteisymmärrys perustavanlaatuisista moraalisista käsityksistä.

– Perus- ja ihmisoikeudet antavat hyvän tukijalan näihin kysymyksiin. Niin kauan, kuin kulttuuriset arvot kunnioittavat näitä oikeuksia, pitäisi jokaisen saada toteuttaa omaa arvokasta, hyvää elämäänsä siten kuin itse haluaa, Jutila kiteyttää.

Meidän pitää yhteiskuntana mahdollistaa, ettei kenenkään identiteettiä vähätellä tai pyritä mitätöimään Antti Kivijärvi

Aina elämäntapojen ja arvojen sovittaminen enemmistöön ei ole helppoa. Viimeksi kesällä uutisoitiin siitä, miten Jehovan todistajien vakaumuksellinen vapautus asevelvollisuudesta otettiin uuteen arvioon.

Noin neljän kuukauden päästä koittavat eduskuntavaalit vaalikoneineen saavat taas miljoonat suomalaiset miettimään, kenen ehdokkaan arvot istuvat parhaiten omiin ihanteisiin.

Tutkija Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusseurasta tähdentää, ettei omien ja yhteiskunnan arvojen välillä tasapainottelu ole yhdenkään yksittäisen ihmisen vastuulla. Tärkeää olisi, että jokaisella olisi mahdollisuus kuulua useampaan yhteisöön yhtä aikaa, jos niin kokee tarpeelliseksi, eikä ketään ahdisteltaisi yhteen ainoaan muottiin.

Florinin, Puhton ja Torikan kertomuksista käy ilmi, että kulttuurien yhteensovittaminen voi olla parhaimmillaan joustavaa ja jopa mutkatonta.

– Meidän pitää yhteiskuntana mahdollistaa, ettei kenenkään identiteettiä vähätellä tai pyritä mitätöimään, Kivijärvi toteaa.

Lukiolaisista jopa joka kolmas kokee hukkuvansa koulutyöhön monena päivänä viikossa. Vielä useampi on ollut huolissaan omasta mielialastaan vuoden sisään.

Kannuksen lukion kakkoset Lotta Kokkonen ja Tommi Jokinen tunnistavat ilmiön.

– Tosi paljon näkyy ympärillä uupumista. Se tulee esiin esimerkiksi niin, että yleensä puheliaista tulee tosi hiljaisia tai joku jää jopa pois koulusta stressin takia, sanoo Jokinen.

– Tai sitten niin, että ei pysty keskittymään ja alkaa höpöttää hirveesti, vaikka olisi muuten hiljainen, sanoo Kokkonen.

Yleisintä lukiolaisten väsyminen on Uudellamaalla, toisena on Keski-Pohjanmaa.

Kasvatustieteen professori, kohtuullisuuden puolesta puhuva kokkolalainen Juha T. Hakala on seurannut selvityksiä lukiolaisten uupumisesta jo toistakymmentä vuotta. Nykylukemat eivät ole yllätys, sillä suunta on ollut nähtävissä.

Toisaalta yhteiskunnan stressipuhekin levinnee tiedostaviin nuoriin.

– Tämä on asennekysymys. Työelämän huohottava rytmi on levinnyt kouluelämään, ja se on huolestuttavaa. Meillä on kiirettä ja övereitä ihasteleva elämäntapa, eikä se voi olla tarttumatta nuoriin.

Hakala toivoo lukiolaisten väsymisen herättävän huolta viranomaisissa ja kohdistaa kritiikkinsä aina opetushallitukseen asti. Hakala suomii esimerkiksi yleisiä puheita siitä, että vähintään varmuuden vuoksi lukiossa pitäisi valita vielä yksi kieli tai ottaa pitkä matematiikka. Monen taakka kasvaa turhaan.

Stressi tulee ulos väsymyksenä, ja sitten se nukutaan pois kun pystytään. Tommi Jokinen, lukiolainen

– Ei nuorilla ole taustaa arvioida kriittisesti sellaista puhetta ja tehdä omia ratkaisuja, vaan he ottavat enemmän lastia kuin olisi tarviskaan.

Hakalan mielestä on ylipäänsä iso rasite vaatia järkeviä valintoja jo lukion alkuvaiheessa, jolloin nuori ei pysty suunnittelemaan ammatillista tulevaisuuttaan vielä täysin – eikä pidäkään. Stressiä ja uupumusta lisää myös valintakoeuudistus, jonka takia lukiosta on saatava hyvät paperit, jotta tie ei nouse pystyyn.

– Se on kyllä typeryyttä. Pitäisi antaa nuorelle mahdollisuus rakentaa itseään ja hengitellä.

Pitkien koulupäivien lisäksi koulutehtäviin voi kulua viikossa jopa 30 tuntia, kuten yhdellä Ylen pyynnöstä kirjaa pitäneistä lukiolaisista.

– Siinä olisi työsuojeluvaltuutetulla kovastikin sanottavaa. Tämä on valvomaton asia, sanoo Hakala.

Hän muistuttaa, että samassa joukossa on myös niitä, jotka harrastavat paljon – eikä innostus sulje pois stressiä.

Työelämän huohottava rytmi on levinnyt kouluelämään, ja se on huolestuttavaa. Professori Juha Hakala

Kannuslaisella Tommi Jokisella kuluu koulussa 40 tuntia viikossa, ja sen päälle tulee tehtyä töitä opiskelun eteen 20–30 tuntia. Aikaa jää silti myös palautumiseen ja vapaa-aikaan sekä hyviin yöuniin.

– Stressi tulee ulos väsymyksenä, ja sitten se nukutaan pois kun pystytään, summaa Tommi Jokinen.

Stressiä ehkäisee se, että saa välillä tehdä sellaista, mistä tykkää. Ja sekin, ettei jätä kouluhommia viimeiseen iltaan. Silti painetta syntyy projekteista, isoista koulutöistä ja koeviikoista. Joskus onkin pakko päättää ottaa pätkän matkaa vähän kevyemmin.

– Että nyt haluan levätä, ja sitten vain otetaan huono numero, sanoo Jokinen.

Lotta Kokkonen sanoo, että höllääminen johtaa kuitenkin siihen, että huono koe- tai kurssinumero alkaa jossain vaiheessa stressata.

– Jaksaminen käy mielessä aina koeviikon tullessa, mutta kyllä siitä selviää.

Molemmat viihtyvät silti lukiossa: työmäärä oli tiedossa ennakkoon, ja välillä tunne on jopa rento. Pienen kaupungin koulussa saa sekä tukea että tarvittaessa joustoa – ja hyvä yhteishenki kantaa pitkälle.

Kouluterveydenhoitaja ja kuraattori ovat Kannuksen lukiossa tavattavissa kaikkina päivinä. Lukiolaisten liitto muistuttaa, että Suomessa on edelleen suurta vaihtelua siinä, kuinka nopeasti psykologille tai koululääkärille pääsee. Puheenjohtaja Alvar Euron mielestä nuoren ei pitäisi joutua odottamaan apua viikkoja.

Kannuksen lukion kuraattori Jaana Kääntä näkee hänkin nuorten paineet. Oireista yleisin on juuri väsymys. Se voi johtaa siihen, ettei oikein tahdo saada asioita tehtyä.

– Kun tehtäviä kertyy tarpeeksi, nuori voi mennä lukkoon eikä enää tiedä, mistä aloittaisi.

Lukio on kova koulu, lukemista ja tekemistä riittää. Perusasioista ja ajanhallinnasta kannattaa pitää kiinni.

– Nuku, syö, ole kavereiden kanssa. Mieti, mikä on se oma juttu, jolla voi rentoutua ja saada välillä hyvää oloa, sanoo Kääntä.

Kääntä toivoo tukea kotoakin: että vanhemmat kysyisivät, mitä kuuluu ja miten koulussa menee. Ja kun koulussa on tiivis vaihe, kotona voisi joustaa vaatimuksista vaikkapa kotitöiden suhteen.

Nykyhetken lisäksi nuorelle paineita luo tulevaisuus: pitäisi mielellään tietää ainakin suunta, johon on menossa ja osata tehdä sen mukaisia valintoja. Omat odotukset kannattaakin asettaa realistiseen kohtaan:

– Etteivät tavoitteet ole taivaassa, sanoo kuraattori Jaana Kääntä.

Nuorella on oltava aikaa palautumiselle. Koulun ulkopuolella pitää olla elämää. Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro

Juha T. Hakalaa, professoria ja isää, surettaa, että Suomessa tähtäin tuntuu olevan vain hyvässä sijoituksessa kansainvälisissä kouluvertailuissa.

– Ei huomata, että voittaja ylittää maaliviivan nilkuttaen ja kroonisesti hengästyneenä. Mitä se auttaa, jos nuoriso on huonossa hapessa urakan tehtyään? Hakala kysyy.

Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Alvar Euro on myös tilanteesta huolissaan. Uupunut opiskelija ei jaksa keskittyä harrastuksiin eikä opiskeluun. Koulun ulkopuoliset ihmissuhteet kärsivät.

– Nuorella on oltava aikaa palautumiselle. Koulun ulkopuolella pitää olla elämää, toteaa Alvar Euro.

Lukion opiskelurytmissä on tiiviitä ja helpompia vaiheita.

– Kurssien loppupuolella viimeisiä opetettavia asioita juostaan läpi, ja se on opiskelijalle stressaavaa aikaa, kuvaa Alvar Euro.

Euro toivookin, että lukion opetussuunnitelmaa uudistettaessa tarkasteltaisiin kriittisesti, pitääkö suunnitelman olla niin täyteen ahdettu.

Uusia tapauksia ei ole kuitenkaan ilmennyt eilisiltaan mennessä. Muutamia näytteitä on otettu, mutta Pietarsaaren sosiaali- ja terveysviraston mukaan vahvaa epäilyä uusista tapauksista ei ole.

Luodossa sairastunut esikouluikäinen lapsi on toistaiseksi ainoa tuhkarokkoon sairastunut. Viranomaiset tiedottivat tapauksesta 29. marraskuuta. Uusia tapauksia saattaa vielä ilmetä, koska itämisaika on pitkä, yleensä 9–11 päivää, mutta joskus jopa 21 päivää.

Rokottamaton lapsi sai tartunnan Lähi-idästä, viranomaiset ovat pelänneet epidemian puhkeamista, koska rokotekattavuus alueella on heikko.

Vaasan hallinto-oikeus on kieltänyt Näsijärven täytön valmistelun. Tämä voi vaikuttaa ratikan jatkamiseen.

Tampereen kaupunki on laskenut, että raitiotien kakkosvaihe eli jatkaminen Hiedanrantaan maksaisi noin 60 miljoonaa euroa.

Keskeinen osa laskelmaa on, että Näsijärven rantaa saadaan pengertää raitiotietä varten. Tämä merkitsisi myös rannan täyttöä.

Muitakin reittivaihtoehtoja on, mutta ne on laskettu kalliimmiksi kuin pengerrys.

Välipäätös on tilapäinen toteuttamiskielto

Rantaa ei saa pengertää

Aluehallintovirasto antoi lokakuussa luvan järvenrannan täyttöön, mutta Pirkanmaan Ely-keskus oli toista mieltä. Se valitti hallinto-oikeuteen perusteella, että rannan täyttäminen vaikuttaisi pohjaveden syntymiseen Pispalan- ja Epilänharjussa.

Myös Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry valitti hallinto-oikeuteen.

Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu on välipäätös eli ei lopullinen. Se kuitenkin tarkoittaa, että rantaa ei saa millään lailla ryhtyä pengertämään.

Näsijärvestä ilmeisesti suodattuu harjun läpi vettä muun muassa Hyhkyn pumppaamolle. Suunnitelmassa tämä estettäisiin tekemällä rantaan, järven pohjaan vettä läpäisemätön kerros. Näin estettäisiin täyttömaan kenties sisältämien haitta-aineiden pääsy pohjaveteen.

Samalla kuitenkin pohjaveden määrä voi vähentyä, eikä tämän kaikkia vaikutuksia tiedetä.

Kaupunki etsii uusia keinoja

Tampereen kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen sanoo, että päätös koskee valmistelutöitä. Nyt kaupunki ei voi rakentaa teitä tai suojauksia.

– Hallinto-oikeus ei ole tehnyt päätöstä varsinaisesta täytöstä vaan valmistelutöistä, Nurminen huomauttaa.

Tampereen kaupunki neuvottelee jatkuvasti Ely-keskuksen kanssa. Nurmisen mukaan päätös ei merkittävästi hidasta rakentamista. Talvella työt eivät olisi muutenkaan edenneet.

Nurmisen mukaan Tampereen kaupunki etsii nyt uutta teknistä ratkaisua.

Lue lisää:

Ratikan toisen vaiheen hinta uhkaa nousta, jollei Näsijärven rantaa saa täyttää

ELY-keskus valittaa Näsijärven täyttöluvasta: "Muuttaa pohjavesimuodostuman ominaisuuksia peruuttamattomasti"

Tampereen kaupunki sai luvan täyttää yhdeksän hehtaaria Näsijärven rantaa ratikkaa varten

Saksassa junaliikenne monilla keskeisimmillä reiteillä on täysin poikki rautatietyöntekijöiden työnseisauksen vuoksi, kertoo valtiollinen rautatieyhtiö Deutsche Bahn.

Lakko alkoi viideltä aamulla Saksan aikaa ja se jatkuu neljä tuntia, aamuyhdeksään saakka. Junayhtiön mukaan paikallisliikenne kautta maan on poikki, ja myös pikajunaliikenteessä on vaikeuksia. Deutsche Bahnin mukaan työnseisauksen vaikutukset näkyvät sen päättymisen jälkeenkin.

Työnseisaus johtuu palkkariidasta, johon ei saatu sopua lauantaina päättyneissä neuvotteluissa. Työntekijöitä edustavan EVG:n mukaan työnantajan tekemät palkkatarjoukset eivät vastanneet lainkaan sitä tasoa, johon työntekijät olisivat olleet tyytyväisiä. Työnantajan mukaan tarjous oli hyvä.

Palkkaneuvotteluja on tarkoitus jatkaa vielä myöhemmin tänään.

Aiheesta muualla:

German rail strikes cause widespread delays