Kaksi ihmistä on kuollut kahden henkilöauton kolarissa valtatiellä 28 Kannuksen Yliviirteellä maanantaina.

Kokkolan suunnasta tullut henkilöauto oli lähtenyt toistaiseksi tuntemattomasta syystä heittelehtimään ja törmännyt Kannuksen suunnasta tulleeseen henkilöautoon.

Kannuksen suunnasta tulleen henkilöauton kuljettaja ja etupenkillä turvaistuimessa istunut lapsi saivat surmansa. Muut osallisina olleet kärsivät eriasteisista vammoista.

Tien pinta oli tapahtumahetkellä jäinen. Alueella on 80 kilometrin rajoitus.

Onnettomuus sattui maanantaina puolenpäivän jälkeen.

Onnettomuuspaikalla oli pelastustöiden aikana käytössä vain yksi ajokaista. Jälkiraivaus saatiin tehtyä ennen kello 16:ta.

Etelä- ja Itä-Suomeen on annettu huonon ajokelin kelivaroitus lumi-, räntä- ja vesisateiden vuoksi. Ja ensi yönä palaavat pakkaset.

– Pakastuminen tekee ajokelin huonoksi lännessä ja myös Etelä-Suomessa. Kadut, alempi tieverkosto ja jalkakäytävät ovat viimeistään aamulla erittäin liukkaita, sanoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

Väyläviraston ylitarkastaja Otto Kärki sanoo, että pääteitä suolataan tarpeen mukaan jo ennakkoon. Ihannetilanne suolaamiselle olisi, että tiet olisivat mahdollisimman kuivia. Nyt on kuitenkin kosteaa. Sateen lisäksi teillä on sulamisvesiä.

– Ennusteet näyttäisivät siltä, että monin paikoin on tulossa jäätäviä sateita. Sade on ongelmallinen varsinkin, jos lämpötila on nollan alapuolella. Sade laimentaa suolaa.

Tienhoidon kannalta tämän hetken olosuhteet ovat hankalat myös, koska lämpötilan ennustetaan laskevan pakkasen puolelle samaan aikaan, kun liikennemäärät vähenevät. Pakastuminen vasta aamuyöstä juuri ennen työmatkaliikenteen alkamista olisi helpottanut kunnossapitoa.

– Suola edellyttää jonkun verran liikennettä, että se toimii. Aamulla liikenne levittää sitä suolaa ja lämmittää vähän, Väyläviraston Otto Kärki sanoo.

Meteorologi Matti Huutosen mukaan hankala suojasää teki alemman tieverkoston teistä Keski-Suomessa iljanteisia eli liukkaan jäisiä. Lumisade ja pakkanen tekevätkin pienemmille teille ihan hyvää.

– Jos sade on kiinteämpää ja sitten pakastuu, niin se voi karheuttaa sitä pintaa, jolloin pito vähän paranee.

Ilo on kuitenkin lyhytaikainen, sillä lämpötilat sahaavat alkaneella viikolla ennusteiden mukaan edestakaisin.

– Nyt pakastuu, sitten lauhtuu ja sitten taas pakastuu, Huutonen sanoo.

Helsingin Kalliossa Helsinginkadulla on pudonnut jäätä naisen päälle, kertoo poliisi.

Nainen on viety sairaalaan tarkistettavaksi. Poliisi ei kommentoi naisen vammoja, mutta kertoo naisen olleen tajuissaan, kun hänet vietiin sairaalaan.

Poliisin mukaan talon edusta on eristetty. Talon edessä oli alun perinkin eristyksiä, mutta ne eivät ilmeisesti olleet riittävät, sillä ihmiset kulkivat alueella.

Poliisi selvittää tapahtunutta.

Sörnäisten metroaseman sisäänkäynti Helsinginkadulla on tilapäisesti suljettu, kertoo HKL Facebook-sivullaan. Sisäänkäynti aiotaan avata, kun lumet on saatu viereisen kerrostalon katolta alas.

Kiinteistön turvallisuus on omistajan vastuulla

Kiinteistöliitto varoitti jo viime viikolla, että katolta putoava lumi ja jää uhkaavat jalankulkijoiden ja muiden kadulla liikkuvien turvallisuutta. Liiton mukaan lumenpudotusta ei ole hoidettu kaikissa kiinteistöissä riittävällä ripeydellä.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että kiinteistön turvallisuus on kiinteistön omistajan vastuulla.

– Vastuu siitä, että lumet tulevat turvallisesti pudotetuksi, on viime kädessä taloyhtiön hallituksella, sanoo Pynnönen.

Kiinteistön omistajan tulee järjestää lumenpudotus, jotta vaaratilanteita ei pääsisi syntymään. Lisäksi taloyhtiöiden tulee seurata tilannetta ja eristää talojen edustat puomeilla, jos on vaara, että esimerkiksi rakennuksen katolta tai parvekkeilta voi tippua lunta tai jäätä.

Myös poliisi muistuttaa, että ensisijainen vastuu lumen pudottamisesta on kiinteistöllä.

Lumenpudottajia on nyt poikkeuksellisen vaikea löytää

Kiinteistönomistajan tai -haltijan voidaan katsoa toimineen huolimattomasti, jos se ei ole ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin vaaratilanteiden estämiseksi.

Pynnönen toteaa, että kuluneena talvena on ollut poikkeuksellisen vaikea löytää lumenpudottajia.

– Vaikka taloyhtiö on yrittänyt kaikkensa, niin niitä lumenpudottajia ei ole vain saatu.

Hän myös muistuttaa, ettei jalankulkijoiden pidä siirtää jalkakäytäville ja talojen edustoille laitettuja puomeja.

– Se on tietysti kaikista pahinta, jos alue on eristetty, mutta puomia siirretty ja tästä syystä tapahtuu onnettomuus, Pynnönen toteaa.

Jäätä tippui jalankulkijan päälle myös Joensuussa

Myös muualla Suomessa suojasää on saanut katoilla olevat lumet liikkeelle.

Joensuussa jalankulkija loukkaantui iltapäivällä, kun jäätä putosi katolta hänen päällensä. Pelastuslaitos eristi alueen, ja lievästi loukkaantunut henkilö vietiin Pohjois-Karjalan keskussairaalaan.

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos kertoo, että rakennuksen katolta on aloitettu lumen ja jään poisto.

Britannian eroaminen Euroopan unionista ilman sopimusta uhkaa saksalaistutkimuksen mukaan viedä 600 000 työpaikkaa maailmanlaajuisesti Britannian ulkopuolella.

IWH-instituutin tutkijat arvioivat vaikutuksia, jos Britannian tuonti EU:sta supistuu 25 prosentilla kovan brexitin vuoksi.

EU-maista Saksa kärsisi eniten runsaan 100 000 työpaikan menetyksellä. Suurin vaikutus Saksassa kohdistuisi autoteollisuuteen, erityisesti Volkswageniin ja BMW:hen.

Ranskassa puolestaan uhan alla olisi 50 000 työpaikkaa enimmäkseen palvelusektorilla.

Vaikutukset tuntuisivat EU:n ulkopuolella muun muassa Kiinassa, jossa uhan alla olisi 60 000 työpaikkaa.

Britanniassa kova brexit vaikuttaisi muun muassa yrityksiin, jotka valmistavat komponentteja muissa EU-maissa sijaitseville yrityksille. Nämä yritykset vievät puolestaan brittikomponentteja sisältäviä tavaroita takaisin Britanniaan.

IWH-insituutin tutkimus käsittelee ainoastaan tavarakauppaa ja palveluja. Siihen ei sisälly vaikutuksia investointeihin.

Viime vuonna julkaistun Cambridge Econometricsin tutkimuksen mukaan Britanniassa kova brexit uhkaa 500 000 työpaikkaa.

Oulussa epäillään tapahtuneen viikonloppuna jälleen uusi alaikäisiin kohdistunut epäilty seksuaalirikos. Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Tapauksen tutkinnanjohtajan ja rikoskomisario Eveliina Karjalainen vahvistaa Ylelle, että tapaus on tutkinnassa.

Poliisin tiedotteen mukaan se tutkii tapausta, jossa kahden alaikäisen tytön epäillään joutuneen raiskatuksi yksityisasunnossa. Toinen uhreista on alle 16-vuotias ja toinen alle 18-vuotias. Tekoja tutkitaan törkeänä raiskauksena ja nuoremman uhrin osalta myös törkeänä lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä. Muita nimikkeitä ovat lisäksi pahoinpitely ja pakottaminen.

Poliisi on ottanut teosta epäiltynä kiinni yhden henkilön. Epäilty on ulkomaalaistaustainen henkilö, jolla on oleskelulupa Suomeen. Hän on ollut Suomessa jo useita vuosia. Poliisi ei kommentoi sitä, onko epäiltyjä tässä vaiheessa useampia.

Poliisi ei kommentoi myöskään sitä, liittyykö sosiaalinen media tapaukseen.

Useita epäiltyjä lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia

Oulun poliisi on kertonut julkisuuteen useista alaikäiseen kohdistuneista seksuaalirikosepäilyistä. Poliisi on jo aiemmin kertonut, että sillä on tutkinnassa kaikkiaan yhdeksän eri juttua, joissa on yhdeksän uhria ja 17 epäiltyä. Näitä epäilyjä yhdistää se, että poliisi on tiedottanut niistä, uhrit on pääosin tavoitettu sosiaalisessa mediassa ja epäillyt ovat ulkomaalaistaustaisia.

Ensimmäinen tapaus tuli julki viime vuoden joulukuussa, kun Oulun poliisi tiedotti ensimmäisistä vangitsemisista. Tässä epäillyssä seksuaalirikoksessa on kahdeksan epäiltyä ja yksi alaikäinen uhri. Hyväksikäyttöä oli epäilyn mukaan kestänyt vuonna 2018 miltei viisi kuukautta yksityisasunnossa.

Lisäksi joulukuussa tuli julki kaksi muuta erillistä epäiltyä lapseen kohdistunutta seksuaalirikosta. Molemmat epäillyt rikokset ovat tapahtuneet 17. marraskuuta ulkona Tuiran kaupunginosassa.

Pitkään kestäneen epäillyn seksuaalirikostapauksen ja Tuiran epäiltyjen seksuaalirikosten lisäksi joulukuussa tuli julki, että tutkii kahta erillistä epäiltyä lapseen kohdistunutta rikosta, jotka eivät poliisin mukaan liity aikaisempiin epäiltyihin tapauksiin. Molemmat epäillyt rikokset tapahtuivat marras-lokakuussa.

Tammikuussa seksuaalirikosepäilyjä tuli jälleen lisää. Perjantaina 11. tammikuuta Oulun poliisi kertoi, että se on käynnistänyt esitutkinnan neljästä uudesta seksuaalirikosepäilystä, jotka ovat kohdistuneet alle 15-vuotiaisiin tyttöihin. Epäiltyjä on yhteensä neljä. Epäillyt teot olivat tapahtuneet kesän 2018 aikana.

Rikosnimikkeitä on useita tapauksista riippuen. Viime viikolla kerrottiin, että laajimman tapauksen osalta yhtä vangittua epäillään myös seksuaalipalvelujen ostamisesta nuorelta henkilöltä.

Yksi tapaus on myös osoittautunut vääräksi ilmiannoksi. Kyse oli Raahessa ilmi tulleesta epäilystä.

Ylen tammikuussa keräämien tietojen mukaan yhteensä Oulun poliisilaitoksen alueella on tutkinnassa yli 130 lapsiin kohdistunutta hyväksikäyttöepäilyä.

Lue myös:

Oulun seksuaalirikostutkinnoista puolet syyttäjälle helmikuussa – Näin Suomea järkyttäneet tutkinnat ovat edenneet

Porin Yyterin kuuluisien hiekkadyynien ja uimarannan lähettyville saattaa nousta uusi hotelli ja runsaasti uusia mökkejä, jos UPM-Kymmenen omistaman alueen asemakaavamuutos menee läpi.

Yyterin santojen eteläosaan metsäalueelle ja lähelle rantaa voisi ehdotuksen pohjalta nousta kuusikerroksinen kylpylähotelli, vesiallas ja jopa 175 loma- ja matkailupalvelurakennusta.

Kylpylähotelli voisi laajuudeltaan olla suurempi kuin esimerkiksi Naantalin kylpylä. Hotellirakennusten rakennusoikeus olisi 32 000 kerrosneliömetriä.

Hotellin lähelle kaivettava vesiallas täytettäisiin luonnonvedellä. Allas olisi pituudeltaan 520 metriä ja leveydeltään keskimäärin 120 metriä. Sen suurin syvyys olisi kolme metriä ja se sijaitsisi puolen kilometrin päässä meren rannasta. Altaan keskellä sijaitsisi saari.

Altaalle on tarkoitus keskittää matkailu- ja virkistyspalveluita.

Merkittävä koko Satakunnalle

Kaavasuunnitelma on ollut maanantaina Porin kaupunginhallituksen käsittelyssä. Suunnitelmassa todetaan, että hanke on erittäin merkittävä Yyterin ja koko Satakunnan kannalta.

Porin Yyterissä sijaitsee jo tällä hetkellä yksi kylpylähotelli, joka on rakennettu 1970-luvun puolivälissä.

Kaavamuutoksessa halutaan ottaa huomioon myös Yyterin merkittävät luontoarvot. Siinä muun muassa muutettaisiin Yyterin rantavyöhykettä luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueen koko olisi 33 hehtaaria.

Kaupunginjohtaja hotellista: Tervetuloa!

Kaavamuutos ei vielä toteuduttuaan itsessään tarkoita, että Porissa alettaisiin rakentaa uutta hotellia. Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen toteaa Ylelle, että hän ei ota kantaa siihen, nouseeko Yyteriin uusi hotelli vai ei. Hän kuitenkin toivottaa uuden hotellin tervetulleeksi.

Kaavaehdotuksessa arvioidaan, että kaikki alueen yrittäjät hyötyvät siitä, että Yyteriin tulee lisää toimintaa. Uusien palvelujen toivotaan tuovan uusia matkailijoita alueelle myös talviaikaan.

Uusien palvelujen toivotaan luovan Poriin myös runsaasti uusia työpaikkoja.

Tor-verkossa toimineen Sipulikanava-sivuston perustaja ja ylläpitäjä tuomittiin kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeuteen. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus katsoi miehen syyllistyneen avunantoon huumausainerikoksissa ja törkeissä huumausainerikoksissa.

Syyttäjä vaati miehelle vähintään seitsemän vuoden vankeutta. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että yhteys varsinaisiin päätekoihin oli etäinen.

Oikeuden mukaan syytetty ei pyrkinyt merkittävästi hyötymään huumekaupasta taloudellisesti. Tunnusmerkistö ei sitä edellytä, mutta oikeuden mukaan tämä silti jossain määrin vaikuttaa syyllisyyden arviointiin.

Mies perusti huumeiden välittämiseen keskittyneen kauppapaikan vuonna 2014 ja toimi sen ylläpitäjänä. Oikeus katsoi, että Sipulikanava on mahdollistanut laajan ja helposti käytettävissä olevan keinon myydä ja hankkia huumausaineita täysin anonyymisti.

Tor-verkkoon ei pääse tavallisella selaimella.

Lue lisää:

Tulli sulki Tor-verkon Sipulikanavan – merkittävää vaikutusta suomalaiseen huumekauppaan

Brother Christmas -hyväntekeväisyyshahmona tunnetun Ari Koposen tutkintapyyntö Helsingin Sanomien uutisoinnista ei etene poliisin esiselvityksestä rikosepäilyksi. Asiasta kertoi ensimmäisenä HS ja Helsingin poliisi lähetti STT:lle pyynnöstä päätöksen tutkinnan lopettamisesta.

Koposen hyväntekeväisyyshahmo on alkujaan tunnettu parrasta, piposta ja ruutupaidasta sekä tavastaan hyödyntää sosiaalista mediaa. Yhdistyksen viimeisimmän vuosikertomuksen mukaan apu kohdentuu suurimmaksi osaksi sairaille lapsille, apua tarvitseville lapsiperheille, vanhuksille ja veteraaneille.

Brother Christmas -yhdistystä epäillään törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kolmesta rahankeräysrikoksesta. Negatiivinen mediakierre Koposen ja yhdistyksen ympärillä alkoi viime helmikuun lopulla HS:n jutusta, jonka mukaan hänen ja yhdistyksen toiminnassa oli epäselvyyksiä.

Koponen pyysi poliisia puolestaan tutkimaan, onko HS syyllistynyt törkeään kunnianloukkaukseen. Poliisi ei löytänyt esitutkinnalle perusteita.

– Artikkeleissa ei väitetä, että Koponen tai joku muu yhdistyksen toiminnassa olleista olisi syyllistynyt rikokseen. Myöhemmin rikosepäilyjä on kuitenkin ilmennyt, ja poliisi on suorittanut esitutkinnan asioissa loppuun. Esitutkinnassa rikosepäilyt eivät ole osoittautuneet aiheettomiksi, rikostarkastaja Harri Saaristola toteaa päätöksessä.

Päätöksessä sanotaan myös, että HS:n toimittajan selvityksen perusteella lehdellä on hallussa väitteitään tukevaa aineistoa.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos aloitti kirjoituksen julkaisun jälkeen esitutkinnan Brother Christmasin toiminnasta. Tammikuussa poliisi ilmoitti epäilevänsä yhdistystä törkeästä kirjanpitorikoksesta ja kolmesta rahankeräysrikoksesta.

Yhdistykseen on aiemmin viime huhtikuussa tehty hallinnon erityistarkastus, jossa ei löydetty taloudenpidosta väärinkäytöksiä.

Koponen on tehnyt poliisille myös tutkintapyynnön myös Seura-lehden uutisoinnista. Seura kirjoitti, että järjestön vuonna 2016 järjestettyyn joulukampanjaan kerätyistä rahoista vain osa meni perille. Koponen on kiistänyt väärinkäytökset.

Lue lisää:

Poliisi epäilee Brother Christmasia kolmesta rahankeräysrikoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta

Erityistarkastuksessa ei löydetty Brother Christmasin taloudenpidosta väärinkäytöksiä – Ari Koponen: "Hallitus menee uusiksi, itse eroan"

Poliisi aloittaa esitutkinnan Brother Christmasin mahdollisista taloudellisista väärinkäytöksistä

Hyväntekijä Brother Christmas kiistää rahankäytön epäselvyydet: "Tämä ei pidä paikkaansa"

HS: Lähes miljoona euroa hyväntekeväisyyteen keränneen Brother Christmasin rahankäytössä epäselvyyksiä

Venäjä aikoo katkaista verkkoliikenteensä globaalista internetistä hetkeksi tämän kevään aikana. Kokeen tarkoituksena on selvittää, miten tehokkaasti venäläiset teleoperaattorit kykenevät eristämään Venäjän internetistä pitäen samalla maan sisäisen verkkoliikenteen pystyssä.

Venäjän kaavailemasta kokeilusta kertoo teknologiasivusto ZDNet viitaten venäläisen mediayhtiö RBK:n tietoihin.

Kokeen taustalla on joulukuussa esitelty lakiehdotus, joka velvoittaisi venäläiset teleoperaattorit eristämään Venäjän verkon globaalista tietoverkosta, jos se joutuu ulkopuolelta tulevan hyökkäyksen kohteeksi. Saman lakiesityksen mukaan venäläisten teleoperaattoreiden tulee kyetä ohjaamaan kaikki Venäjältä lähtevä verkkoliikenne viranomaisten hyväksymiin tai hallitsemiin solmupisteisiin.

Verkkoliikenteen valvonnan hoitaisi joukkotiedotusvälineitä valvova Roskomnadzor, joka suodattaisi kielletyt sisällöt liikenteestä. Samalla Roskomnadzor varmistaisi, että venäläisten välinen tietoliikenne pysyy maan rajojen sisäpuolella.

Internetistä irtautumisen simuloinnin tarkkaa ajankohtaa ei ole kerrottu, mutta sen uskotaan tapahtuvan ennen huhtikuun ensimmäistä päivää. Tuolloin kansalliseksi digitaloushankkeeksi nimetty lakiehdotus on tarkoitus jättää Venäjän parlamentin käsiteltäväksi.

Teleoperaattorit ovat hyväksyneet lakiehdotuksen tavoitteet, mutta niiden saavuttamiseen vaadittavista teknisistä keinoista vallitsee erimielisyys. Teleoperaattorit arvioivat, että koe aiheuttaa merkittäviä häiriöitä maan internet-liikenteeseen.

Erillinen punaverkko on ollut suunnitteilla jo pitkään

Venäjä on vuosien ajan kaavaillut oman Runet-verkkonsa irrottamista maailmanlaajuisesta internetistä. Mallia on haettu niin Kiinan palomuurista kuin Iranin eristetystä halal-internetistä.

Venäjä on jo tehnyt kopion internetin nimipalvelujärjestelmästä. Nimipalvelujärjestelmän eli dns-järjestelmän tehtävänä on ohjata verkkoliikenne oikeisiin IP-osoitteisiin. Sen ansiosta osoiteriville kirjoitettu google.com yhdistyy IP-osoitteeseen 216.58.193.78.

Hallitsemalla nimipalvelujärjestelmää Venäjä kykenisi määrittämään, mihin osoitteisiin sen alueelta on pääsy. Samalla se pystyisi hankaloittamaan anonyymina toimimista verkossa. Venäjä voisi estää myös ulkopuolelta tulevan liikenteen venäläisille sivustoille.

Globaali nimipalvelujärjestelmä oli pitkään Yhdysvaltojen hallinnassa. Tämä ärsytti useita maita, etenkin Venäjää ja Kiinaa.

Reilut kaksi vuotta sitten nimipalvelujärjestelmä siirrettiin verkkotunnuksia hallinnoivan kansainvälisen ICANN-järjestön alaisuuteen. Venäjä ja Kiina pitivät muutosta oikean suuntaisena, mutta täysin tyytyväisiä ne eivät olleet. Maat toivoivat, että kansalaisjärjestön sijaan nimipalvelujärjestelmän siirrettäisiin YK:n alaisuuteen, jolloin niillä olisi siihen enemmän vaikutusmahdollisuuksia.

Nyt kansainväliseen nimipalvelujärjestelmään vaikuttamisen sijaan Venäjä näyttää keskittyvän oman internetin rakentamiseen. Venäjän hallinto on ilmoittanut tavoitteekseen reitittää 95 prosenttia internet-liikenteestä paikallisesti ensi vuoteen mennessä.

Lue myös:

Kiina estää tehokkaasti tiedonkulun, Venäjä uhoaa perustavansa oman internetin: Hajoaako internet osiin?

Venäjältä on tuotu Suomeen alkuvuoden aikana kaksi koiraa, joilla on epäilty rabiesta eli raivotautia.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston mukaan molemmat koirat oli tuotu Suomeen laittomasti. Toinen koira tuotiin Etelä-Karjalaan ja toinen Uudellemaalle.

Toisessa tapauksessa koiralla oli rabiekselle tyypilliset oireet. Viranomaiset lopettivat koiran. Sen jälkeen koiran aivoista otettiin näyte. Tutkimustulosten perusteella koiralla ei ollut tautia.

Toisessa tapauksessa Venäjältä tuotu koira oli purrut omistajaansa. Omistaja hakeutui lääkäriin, jossa hänelle annettiin estohoito.

Läänineläinlääkäri Sari Haikan mukaan koira oli määrätty virkaeläinlääkärin tarkastukseen. Omistaja ei määräyksestä huolimatta vienyt koiraa tarkastukseen ajoissa.

– Aikaa oli kulunut jo niin paljon siinä vaiheessa, kun koira vihdoin saatiin tarkastukseen. Tautiepäily ei ollut enää niin vahva, että koira olisi jouduttu lopettamaan, Haikka kertoo.

Koira kutsutaan virkaeläinlääkärin tarkastukseen, jos sillä epäillään rabiesta tai sen mahdollisuus halutaan sulkea pois. Pyyntöä on noudatettava mahdollisimman nopeasti.

Estohoidoista kustannuksia

Viemällä koiran nopeasti eläinlääkärin tarkastukseen vältytään myös turhilta estohoidoilta. Eläimen rabiesepäilyssä altistuneille henkilöille annetaan neljän tai viiden rokotuksen sarja ja usein vasta-ainehoito.

– Tämä estohoito maksaa 2100 euroa aikuiselta. Yksi koira, jolla epäillään rabiesta, voi altistaa puremalla tai syljellä useita ihmisiä. Tällöin hoitokuluja tulee paljon altistuneiden kotikuntien maksettavaksi, Haikka sanoo.

Alkuvuodesta Suomeen tuotujen koirien kanssa olleille ihmisille on annettu estohoito. Estohoitoa on annettu kaikkiaan kolmelle ihmiselle.

Suomessa annetaan vuosittain rabieksen estolääkitys kymmenille ihmisille. Hoito pitää aloittaa vuorokauden sisällä mahdollisesta tartunnasta.

Laittomasti tuotu koira lopetettava tai palautettava Venäjälle

Omistajaansa alkuvuodesta purrut koira pitää käytännössä joko palauttaa Venäjälle tai lopettaa, sillä se oli tuotu Suomeen laittomasti.

– Lain mukaan koira olisi mahdollista asettaa myös karanteeniin, mutta meillä ei ole Suomessa virallista karanteenitilaa, Haikka sanoo.

Haikan mukaan Suomeen tarvittaisiin ammattitaitoisia karanteenin pitäjiä.

– Ideaalisinta olisi, että karanteeni olisi lähellä vilkkaimpia rajanylityspaikkoja, joista eläimiä tuodaan. Tarvitaan kunnon eristystilat, jotka täyttävät sekä eläintautilain ja eläinsuojelulain asettamat vaatimukset. Mutta tämä karanteeniasia on tietenkin kustannuskysymys, Haikka sanoo.

Rokotusmerkintöihin ei kannata aina luottaa

Molemmilla Venäjältä alkuvuodesta tuoduilla koirilla oli rabiesrokotusmerkinnät. Koirista ei kuitenkaan löytynyt suojaavia vasta-aineita, jotka olisivat viitanneet rokotukseen. Rokotusmerkinnät olivat siis todennäköisesti väärennettyjä.

Läänineläinlääkäri Sari Haikan mukaan Venäjältä ja muualta Itä-Euroopasta Suomeen tuotaviin koiriin liittyy tautiriskejä. Hän suosittelee mieluummin koiran hankkimista Suomesta.

Mikäli koiran kuitenkin haluaa tuoda riskialueelta, on ostajan syytä huolehtia ennen maahan tuontia, että koiralla on vasta-ainetodistus hyväksytystä laboratoriosta.

– Esimerkiksi Venäjällä ei vaadita koirilta vasta-ainetestausta. Koirasta on kuitenkin syytä testata vasta-aineet ennen Suomeen tuontia.

Listan hyväksytyistä laboratorioista löytää EU:n komission nettisivuilta.

Jäämeren rata ei ole taloudellisesti kannattava, selvisi tänään julkaistusta Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän laatimasta loppuraportista.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää Jäämeren radan rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä.

Vaikka työryhmän loppuraportissa ei esitetä jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi tällä erää, tuntuu kuin Jäämeren radalle olisi edelleen jätetty ovi raolleen, sanoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Tiedote oli aika ympäripyöreästi kirjoitettu. Siinä oli jätetty ovi raolleen, että jos tulevaisuudessa asia on ajankohtainen, siihen voi palata.

Sanila-Aikio: ”Hyviä perusteluja sille, miksi Jäämeren rata tulisi pyyhkiä pois maakuntakaavasta”

Vaikka loppuraportti ei hautaa lopullisesti Jäämeren rataa, silti Sanila-Aikio katsoo raportin sisältävän merkittäviä asioita saamelaisten kannalta.

– Kyllä tämä on yksi voitto pitkässä prosessissa. Puolitoista vuotta olemme työskennelleet Jäämeren rata-asian parissa. Perusteluja radalle ei löydy, siitä iloitsen, sanoo Sanila-Aikio.

– Seuraava askel tässä prosessissa on Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 yhteydessä. Näen paljon hyviä perusteluja sille, miksi Jäämeren rata tulisi pyyhkiä pois maakuntakaavan kartoista, sanoo Sanila-Aikio.

Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 valmisteluprosessi on käynnissä ja kaavan valmisteluaineisto on parhaillaan nähtävillä. Mielipiteensä kaavasta voi ilmaista ennen helmikuun loppua.

Ministeriön virkamies: ”Se mitä hankkeelle jatkossa tapahtuu, on riippuvainen erikseen tehtävistä päätöksistä.”

Jäämeren radan loppuraportissa käytetään paljon jos/kun-muotoja. Sama jos-muoto jatkuu ministeriön virkamiehen puheissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön verkko-osaston kehittämisyksikön johtaja Timo Kievari kertoo, että nyt on selvitetty toimeksiannon mukaisesti edellytyksiä Jäämeren radan rakentamiselle ja asioita, joita mahdollisessa jatkosuunnittelussa pitäisi ottaa huomioon.

– Se mitä hankkeelle jatkossa tapahtuu, on riippuvainen erikseen tehtävistä päätöksistä. Selvää on se, että suunnittelun aloittaminen näin laajamittaisessa hankkeessa edellyttäisi sitä, että molemmissa maissa tehtäisiin poliittinen päätös hankkeen toteuttamisesta.

– Tämä selvitys antaa edellytyksiä arvioida seikkoja, jotka pitää ottaa huomioon sitten jatkosuunnittelussa, jos ratahanketta päätettäisiin lähteä viemään eteenpäin.

– Loppuraportti antaa tietopohjaa sen poliittisen päätöksenteon arvioinnin tueksi, kertoo Kievari loppuraportin keskeisimmistä viesteistä.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ei ehtinyt tänään kommentoimaan loppuraportin merkitystä ja vaikutusta Yle Saamelle. Ministeriön tiedotteessa Berner kiittelee työhön osallistuneita.

– Kiitän kaikkia Suomessa ja Norjassa selvitykseen osallistuneita yhteistyöstä. Selvitystyön aikana on kartoitettu eri tahojen kanssa Jäämeren radan hankkeen edellytyksiä ja sitä, mitä kaikkea rata vaatisi toteutuakseen, Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner sanoo tiedotteessa.

Jäämeren radan taloudellisia puolia on käsitelty myös toisessa laajassa selvityksessä. Selvityksessä tulee esille esimerkiksi se, että kokonaishankkeeseen liittyy merkittäviä haasteita.

Keskeisin niistä on tämänhetkisten selvitysten perusteella suuren investoinnin heikko tuotto.

Muita junarataan kohdistuvia haasteita ovat sen ympäristövaikutukset ja vaikutukset saamelaisiin. Tästä voi aiheutua poliittisia ja maineeseen liittyviä vastuita, jotka on huomioitava, kirjoitetaan rahoitusrakennetta selvittäneen työryhmän raportissa.

Tänään julkaistun loppuraportin mukaan hanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan.

Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Tällaista kuljetusmäärää ei selvityksen mukaan voida nyt olemassa olevien tietojen perusteella pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa.

Sama kannattamattomuus tuli esille joulun alla julkaistussa Huoltovarmuuskeskuksen raportin tietoikkunassa.

Suomen liikenne- ja viestintäministeriön johtamaan työryhmään osallistuivat Suomesta ympäristöministeriö, Liikennevirasto, Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä, Saamelaiskäräjät, Kolttien kyläkokous sekä Norjasta liikenne- ja viestintäministeriö, Rautatiehallinto, Finnmarkin läänin ja lääninviraston edustajat ja Norjan Saamelaiskäräjät. Työssä kuultiin myös muiden sidosryhmien edustajia. Ryhmän toimikausi oli 9.5.–14.12.2018.

Qataria on arvosteltu ulkomaisen työvoiman riistosta. Ulkomaisia työntekijöitä on Qatarissa mm. rakentamassa kisapaikkoja ja kotitaloustyössä.

Yle Radio 1:n Ykkösaamussa keskusteltiin, pitäisikö matkailijoiden tai urheilijoiden boikotoida ihmisoikeuksia polkevia maita. Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson pitää käytyä keskustelua liian mustavalkoisena.

– Tottakai Qatarin tilanne on hirveä. Mutta jos ihmisoikeusloukkaukset olisivat urheilukisojen valintakriteerinä, ei olisi hirveän monta maata, jossa voi järjestää urheilutapahtumia. Parhaassa tapauksessa jalkapallon MM-kisojen tuoma julkisuus ja huomio voivat vaikuttaa myönteisesti.

Johansson huomauttaa, että Kansainvälinen työjärjestö, ILO, on ollut Qatarissa pari vuotta ja muutosta on tapahtunut oikeaan suuntaan.

- Olot eivät ole parantuneet riittävästi ja kotitaloustyössä olevat palvelijat ovat aika lailla orjan asemassa, Frank Johansson sanoi.

Kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet myös Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista. Matkoja järjestetään Dubaihin ja Abu Dhabiin, jotka ovat suomalaisillekin tuttuja. Pitäisikö matkailijan jättää menemättä?

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila pitää boikotointia median hellimänä terminä. Hänen mielestään ihmisoikeuskeskustelussa pitäisi tuoda enemmän esille valtioiden vastuu ennemmin kuin yksittäisen ihmisen tai matkailijan vastuu.

– Kenellä on vastuu ihmisoikeuksista? Sekin tieto puuttuu, oli sitten kysymys vanhusten hoivasta Suomessa tai sananvapaudesta Arabiemiraateissa.

Frank Johanssonin mielestä matkailijan kannattaa olla utelias ja vaatia matkanjärjestäjältä tietoa, asuuko oligarkin omistamassa hotellissa tai onko työntekijöillä oikeus järjestäytyä.

– Suomi on vienyt Yhdystyneisiin Arabiemiirikuntiin aseita, joita voidaan käyttää Jemenin kammottavassa sodassa. Suomessakin on kerrottu hallitsijan tyttärestä, sheikha Latifasta, joka yritti paeta sieltä. Jos matkustaisin Dubaihin, haluaisin, että minulle kerrottaisiin nämä asiat.

Amnesty International -järjestön kanta kuitenkin on, että boikottia ei suositella.

– Se tarkoittaisi, että kaikkia pitäisi boikotoida. Poikkeuksena on Israelin miehittämä Länsiranta. Amnesty on kehottanut sellaisia sivustoja kuten TripAdvisor, Booking.com ja Airbnb lopettamaan matkailun tarjoamisen miehitetyillä alueilla.

Amnesty International sanoo, että kun yritykset tekevät bisnestä ja hankkivat tuloja Israelin miehittämillä alueilla, ne hyötyvät laittomien siirtokuntien ylläpidosta, kehittämisestä ja laajenemisesta. Järjestön mukaan tämä on verrattavissa kansainvälisen lain mukaan sotarikokseen.

Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on sitä mieltä, että jokaisen pitää itse harkita matkakohteitaan eikä päätöksiä pitäisi tehdä mediakohujen perusteella.

- Uskon, että sekä urheijat, matkustajat, että matkanjärjestäjät janoavat lisää tietoa ihmisoikeuksista. Ja se on hyvä asia.

Keskustelu Qatarin oloista kiihtyi, kun jalkapalloilija Riku Riski kieltäytyi kutsusta maajoukkueleirille Qatarissa. Palloliiton pääsihteerin Marco Casagranden mukaan keskustelu Qatarista käynnistyi Palloliitossa jo 2016.

– Jo silloin päätettiin, että tehdään jotain Pohjoismaiden kanssa eikä vain käännetä selkää. On selvää, että meidän pitää kantaa oma vastuumme siltä osin, että käymme vuoropuhelua urheilun piirissä.

Suomen Palloliiton liittohallitus on päättänyt edistää aktiivisesti yhteisiä linjauksia urheilun eettisistä kysymyksistä muiden isojen suomalaisten lajiliittojen kanssa.

– Pitäisi voida linjata, mitkä ovat kyseenalaisia maita. Linjauksen tekeminen on kohtuullisen vaikeaa ja se pitää tehdä huolella, totesi Casagrande Ykkösaamussa.

Lisää aiheesta:

Qatar on kiusallinen ongelma muillekin kuin jalkapallolle – yleisurheilun MM-kisoissa riittää selitettävää: "Se oli taloudellisesti erittäin hyvä tarjous"

Helsingin Sanomat: Qatarissa on liian kuuma jalkapalloilijoille, mutta ei stadionien rakentajille: 60 tunnin työviikko puurretaan jopa 40 asteen helteessä, ja työntekijä on täysin työnantajan armoilla

Airbnb poistaa majoituskohteensa Israelin siirtokunnista – Israelilaisministerit suuttuivat: "Kurjista kurjin boikottiyritys"

DES MOINES Jäteauto kippaa viiden tonnin kuormallisen kierrätysmateriaalia Mid America Recycling -yhtiön jätteenlajittelukeskukseen Des Moinesissa, Iowassa.

Parin henkilöauton kokoinen keko pizzalaatikoita, hillopurkkeja, lehtiä, metallitölkkejä ja muovipulloja leviää odottamaan käsittelyä.

Iowassa, kuten monin paikoin Yhdysvalloissa, laseja, pahveja ja metalleja ei erotella kotitalouksissa vaan kaikki kierrätettäväksi kelpaava laitetaan yhteen ja samaan astiaan. Lajittelu jää jätelaitosten työntekijöiden tehtäväksi.

Yhden kierrätysastian periaate tekee kansalaisille kierrättämisen vaivattomaksi, mutta jätteenkäsittelylaitoksille se tuottaa hankaluuksia.

– Tämä on vähän kuin Tyyris Tyllerön kasaamista sen jälkeen, kun se on kerran pudonnut aidalta ja hajonnut. Lähes mahdoton tehtävä, yhtiön johtaja Mick Barry luonnehtii ja noukkii samalla kierrätysjätehihnalta käytetyn vaipan.

Barry on keksinyt yhdysvaltalaisten kierrätyskäyttäytymiselle oman termin: "toiveikkaat kierrättäjät". Tämä tyyppi laittaa kierrätysjäteastiaan enemmän kuin sinne kuuluisi, koska toivoo, että sen voisi kierrättää tai että joku muu kierrättäisi sen hänen puolestaan.

Jalkaproteesi ja keilapallo kierrätyshihnalla

Barryn työntekijät ovat löytäneet kierrätysmateriaalin seasta jopa jalkaproteesin ja keilapallon. Nytkin kierrätysjätekasasta poimitaan muun muassa silitysrauta, sähkökäyttöinen tuuletin, kolme keittiöveistä ja vanha matkapuhelin.

– Yhdysvalloissa kierrätysjätteen joukossa noin neljännes on roskaa, joka ei sinne kuuluisi. Täällä Des Moinesissa olemme hivenen parempia, mutta täälläkin kierrätysjätteen mukana tulee 18 prosenttia roskaa, Barry kertoo.

Barry on luvuista hyvin selvillä, sillä hän johtaa myös valtakunnallisen kierrätysjärjestön hallitusta.

Kaikkea roskaa ei saada lajitteluhihnoilla pois, vaikka hihnan ääressä niitä nyppiikin kymmenkunta käsiparia. Hihna liikkuu hengästyttävää tahtia, mutta lajittelijat eivät näytä hyytyvän, vaikka lajittelukeskuksessa on vain asteen pari lämpöisempää kuin ulkona Iowan kylmässä talvessa.

Yksi lajittelijoista nostaa hihnalta pois päällyshousut. Ne olisi pitänyt viedä vaatekierrätykseen, ei tänne. Vaatteet eivät kuitenkaan ole pahin kierrätysvirhe. Kinkkisintä on ruokajäte.

– Osa ihmisistä laittaa tyhjennetyn maapähkinävoipurkin huuhtelematta kierrätysastiaan tai ruokaa sellaisenaan. Bagelit ja maapähkinävoit leviävät sitten papereihin, ja voi kuvitella miltä se lasti haisee matkattuaan kuumassa ja kosteassa kuljetuskontissa 90 päivää, Barry sanoo.

Lisäksi erotetun pahvin ja paperin sisään on voinut jäädä lasinsiruja tai muovia, jotka huonontavat paperista saatavan kierrätyskuidun laatua.

Kiina sanoi huonolaatuiselle kierrätysmateriaalille kiitos ei

Kiina sai tarpeekseen Yhdysvalloista tulevasta huonolaatuisesta kierrätysjätteestä ja lopetti sen ostamisen vuosi sitten. Kiina halusi samalla irtautua riippuvaisuudestaan ulkomaisesta kierrätysmateriaalista.

– Kiinalla oli täysi oikeus sanoa meille, että olimme huolimattomia. Kiina käytännössä totesi, että nyt riittää "toiveikas kierrättäminen". Meidän täytyy katsoa peiliin ja parantaa kierrätystapamme.

Kiinan markkinoiden tyrehdyttyä Yhdysvalloissa tulikin kiire löytää uusi osoite 40 prosentille kierrätysmateriaalista. Sen verran Kiina oli vuodessa ostanut.

Yhdysvallat on ollut pulassa. Kierrätysmateriaalia on jouduttu viemään tonneittain kaatopaikalle, kun jätteelle ei ollut kysyntää kotimaassa.

Ylitarjonnan vuoksi esimerkiksi kierrätyskuitupaperin arvo romahti. Paperista ei enää maksettu, vaan paperitehtaille olisi pitänyt maksaa jätepaperin vastaanottamisesta.

Mick Barrynkin yhtiössä paperipaaleja kerääntyi tonneittain varastoon. Kun säilytystilaa ei enää ollut, sumaa oli pakko ryhtyä purkamaan kierrättäjien pahimmalla painajaisella: neljän kuukauden ajan osa kierrätyspaperista vietiin kaatopaikalle, yhteensä yli 1 600 tonnia.

– Se oli vaikein päätös, jonka olen 30 vuoden aikana tässä bisneksessä joutunut tekemään. Mutta taloudellisesti tilanne oli katastrofaalinen, sillä ensin piti maksaa materiaalista ja sitten myös sen hävittämisestä. Koko kierrätyksen merkitys hävisi, Barry toteaa.

Des Moinesin asukkaille ei tästä tuolloin kerrottu kierrätysmotivaation säilyttämiseksi.

Kierrätyslaitoksia ja paperitehtaita parannettu

Vaikka Kiina-efekti Yhdysvaltojen kierrätysbisnekseen aiheutti tuntuvat taloudelliset menetykset, se on myös johtanut Yhdysvalloissa oman kierrätyskyvyn parantamiseen.

– Kiinan päätöksen jälkeen me Yhdysvalloissa olemme alkaneet muuttaa ajattelu- ja toimintamalliamme. Kierrätyslaitoksiin on laitettu parempaa tekniikkaa ja elektroniikkaa. Lisäksi paperitehtaita on muutettu niin, että ne pystyvät käsittelemään kierrätyskuitua.

Mick Barryn mukaan Yhdysvaltain on syytä sopeutua uuteen normaalitilaan, jossa jätteitä tuottavan on itse myös pystyttävä käsittelemään ne.

– Olennaista on, että kierrätysjäte on laadukasta. Näin olisi pitänyt olla jo kauan, me vain laiskistuimme. Meidän on opittava, että kierrätysjäteastia ei ole dumppauslaari vaan raaka-ainepaikka.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto kertoi tänään, että Osuuspankki ei ole syyllistynyt määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön.

Vakuutusyhtiö If kanteli vuonna 2015, että OP:n bonukset vääristävät kilpailua ja KKV on tutkinut asiaa siitä lähtien.

Totta on, että OP:n järjestelmä sitouttaa asiakkaat äärimmäisen tehokkaasti. Kun asiakas marssitetaan OP:n lainaneuvotteluista suoraan saman yhtiön vakuutustiskille, Ifin on vaikea ängetä siihen väliin.

Jos asuntolaina-asiakas saa satojen eurojen bonukset, ne jäävät varmasti käyttämättä ellei asiakas osta OP:n vakuutuksia.

Siksi onkin yllättävää, ettei kilpailuvirasto onnistunut todistamaan OP:n bonusjärjestelmän turmiollisuutta. KKV:n tutkimusten mukaan järjestelmän kilpailijoilta poissulkeva osuus on vain noin 1-5 prosenttia koko vahinkovakuutusmarkkinasta.

Jos kilpailuvirasto olisi havainnut OP:n syyllistyvän esimerkiksi määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön, se olisi saattanut määrätä OP:n muuttamaan bonuksiaan.

Se olisi saattanut tarkoittaa esimerkiksi sitä, että OP olisi joutunut maksamaan bonuksiaan käteisellä. Käteinen kelpaa nimittäin muuallakin kuin osuuspankin vakuutustiskillä.

Vakuutusten ja pankkitoiminnan kytky

Kuluttaja- ja kilpailuvirasto ei onnistunut todistamaan OP:n bonusten vahingollisuutta. Se ei kuitenkaan aio luovuttaa.

Virasto aikoo käydä valtiovarainministeriön kanssa keskusteluja siitä, miten OP:n bonusjärjestelmää kohdellaan verotuksessa.

Laitetaanko Suomessa seuraavaksi bonuksetkin verolle? Periaatteessa sekin olisi mahdollista, mutta se ei ole asian ydin.

Aiemmin oli nimittäin mahdollista, että OP:n bonuksia saattoi käyttää palvelumaksuihin ja ne saattoi nostaa myös rahana. Pisteet olivat verovapaita, mutta eurot olivat veronalaista tuloa.

Verottajan mielestä tämä oli ongelma. Vuonna 2011 se linjasi, että mikäli OP maksaa bonuksiaan rahana – kaikki bonukset, myös ne pisteinä käytettävät, olisivat verollisia.

Tämän lisäksi verottaja linjasi, että vakuutusmaksut voitaisiin rinnastaa palvelumaksuihin. Sen jälkeen Osuuspankki lopetti tietenkin bonusten maksamisen käteisenä ja rohkaisi asiakkaita maksamaan niillä vakuutuksia.

Näin kuluttaja- ja kilpailuviraston kritisoima bonusjärjestelmä sai lopullisen muotonsa.

Askel taaksepäin

Nyt KKV:ssa toivotaan, että OP:n asiakkaat pääsisivät jälleen nostamaan bonuksensa rahana. Silloin kilpaileva vakuutusyhtiö pääsisi tarjoamaan palvelujaan.

Verottajan pitäisi kuitenkin ensin pyörtää aiempi linjauksensa.

KKV on keskustellut verottajan kanssa, mutta tulosta ei ole syntynyt. Seuraavaksi se yrittää valtiovarainministeriön kautta.

Kuluttaja- ja kilpailuviraston pääjohtaja Kirsi Leivon mukaan tavoite voitaisiin saavuttaa monella eri tavalla – verottamalla tai ilman.

Yksi tapa olisi linjata, etteivät vakuutusmaksut olisi enää rinnastettavissa palvelumaksuihin. Linjauksen jälkeen OP:n bonuksilla ei voisi enää maksaa sen vakuutuksia. Muilla finanssiyhtiöillä ei vastaavaa järjestelmää edes ole.

Kahdensadan tuhannen euron asuntolaina tuottaa vuosittain noin 500 euron bonuksen – mihin muualle sellaisen summan voisi käyttää jos ei vakuutusmaksuihin?

Kirsin Leivon mukaan sen voisi käyttää esimerkiksi asuntolainojen marginaaleihin.

Lue lisää:

Osuuspankin bonukset saivat kilpailuvirastolta sekä siunauksen että ankarat moitteet – OP Ylelle: "Ei tarvetta muutoksiin"

Puolassa vasta viikko sitten perustettu Kevät-puolue on noussut heti maan kolmanneksi suosituimmaksi puolueeksi, kertoo mielipidetiedustelu.

Sen mukaan arvo-liberaalia Kevättä äänestäisi runsaat 16 prosenttia puolalaisista.

Puolueen perusti avoimesti homoseksuaali Slupskin kaupungin pormestari ja entinen parlamentaarikko Robert Biedron viikko sitten.

Puolueen linjaa voi pitää katolisessa Puolassa radikaalina, sillä se ajaa muun muassa kirkon ja valtion eroa, mies- ja naisparien liittojen virallistamista sekä abortin saamisen helpottamista.

Lisäksi Biedron on ajanut maan hiilikaivosten sulkemista vuoteen 2035 mennessä.

– On vielä epäselvää, onko tämä ilmiö pysyvä, sillä puolueen perustamisesta on vasta viikko, arvioi kannatusta politiikantutkija Anna Materska-Sosnowska Varsovan yliopistosta.

Riippumattoman Ibris-tutkimuslaitoksen mielipidetiedustelu julkaistiin Rzeczpospolita-sanomalehdessä. Kyselyssä kärkipaikkaa piti hallituspuolue Laki ja oikeus 37,1 prosentin kannatuksella ja kakkosena oli pääoppositiopuolue Kansalaisfoorumi 21,8 prosentilla.

Kyselyyn haastateltiin viime viikolla tuhatta puolalaista.

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) haluaa, että niin sanotut maallikkotuomarit eli lautamiehet tulisi valita tulevaisuudessa Tuomioistuinvirastossa, joka aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Tällä hetkellä poliittiset puolueet valitsevat kunnanvaltuustoissa käräjäoikeuksien maallikkotuomarit.

– Poliitikot valitsevat osan tuomareista. Tämä on epäkohta, joka pitää korjata, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoo.

Häkkäsen mukaan kansalaisten on voitava luottaa oikeuslaitoksen riippumattomuuteen, ja ministerin mukaan politiikan ja oikeuslaitoksen väliin tarvitaan nykyistä vahvempi muuri.

Häkkänen otti kantaa lautamiesten valintaan maanantaina Mikkelin Asianajajayhdistyksen 100-vuotisjuhlassa.

Maallikkotuomarit ja ammattituomarit: Hyvä ehdotus

Lautamiehet ovat toimineet käräjäoikeuksissa ilman puoluetunnuksia.

Tästä huolimatta he katsovat, että nykyinen valintatapa ei ole ollut paras mahdollinen.

– Tähän valintaan ei ole ollut muutakaan vaihtoehtoa, ja siksi on toimittu näin. Pidämme erittäin hyvänä sitä, että tulevaisuudessa maallikkotuomareiden valintaprosessi hoidettaisiin Tuomioistuinvirastossa, sanoo Suomen Maallikkotuomareiden puheenjohtaja Jouni Elomaa.

Myös Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa työskentelevä käräjätuomari pitää hyvänä oikeusministerin ehdotusta.

– Se olisi hyvin positiivinen asia. Tuomioistuinlaitoksen pitäisi olla irti kaikesta politiikasta. Tämä vahvistaisi tätä, jos kytkös politiikan ja tuomioistuinlaitoksen väliltä poistuisi, sanoo käräjätuomari ja Lakimiesliiton hallituksen jäsen Paula Virrankoski.

Lautamiesten poliittinen valintamalliin on herättänyt keskustelua aiemminkin. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston korruption vastainen toimielin Greco.

Lautamiesten nimeämisprosessin muuttaminen vaatisi lakimuutoksen, jota nykyinen eduskunta ei enää ehdi tehdä.

Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymä KuusSoTe on rekrytoinut ammattitaitoista henkilökuntaa viikonlopun aikana ja Pelimannin 48 asukkaan turvallisuus on pystytty takaamaan.

– Tällä hetkellä ollaan saatu turvattua kaksi seuraavaa viikkoa todella hyvin ja jatkuva rekrytointi on päällä. Sen eteen tehdään töitä, sanoo KuusSoTen vanhustyön johtaja Elina Luoma.

Luoman mukaan tilanne Pelimannissa on tällä hetkellä rauhallinen ja seesteinen.

– Asukkaat saavat turvallista ja heidän tarpeisiinsa vastaavaa hoitoa. Hoitajia on rekrytoitu muun muassa muista Attendon yksiköistä. He ovat lähteneet tosi mahtavasti tänne apuun ja ottaneet homman haltuun, Luoma vakuuttaa.

Lisäksi Pihlajalinnan ja Kuusiokuntien omistaman yhteisyritys Kuusiolinna Terveys Oy:n varahenkilöstö paikkaa mahdollista henkilöstövajetta.

Omaiset huolissaan

Luoman mukaan Pelimannin asukkaiden omaiset ovat olleet aktiivisesti yhteydessä kuntayhtymään tilanteen kärjistyttyä viikonloppuna.

– Suurin huoli on ollut Attendo Pelimannin asukkaiden omaisilla. Asukkaat eivät ole huomanneet eroa siihen, että hoivakoti on nyt kuntayhtymän hallussa.

Hoivakoti Pelimannin toiminta on toistaiseksi kuntayhtymän hallinnassa, eikä toiminnan siirtymisestä takaisin Attendolle ole vielä tietoa.

– Teemme koko ajan työtä sen eteen, että aluehallintovirasto kykenee antamaan Attendolle luvan jatkaa Pelimannin toimintaa, Luoma sanoo.

Aluehallintovirasto joutui keskeyttämään Attendon hoivakoti Pelimannin toiminnan viikonloppuna ja Kuusiokuntien sote-kuntayhtämä otti toiminnan haltuunsa.

Nuorten maksuttomasta ehkäisystä on puhuttu jo vuosia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Väestöliitto ovat suositelleet sitä pitkään, mutta edelleen vain viitisenkymmentä kuntaa tarjoaa nuorille ilmaisen ehkäisyn.

Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä äänesti viime vuoden lopussa, ettei maakunnan nuorille tarjota ilmaista ehkäisyä.

Naapurimaakunnan tarina on iloisempi – Kanta-Hämeen nuoret saavat ehkäisyn maksutta kaikissa kunnissa paitsi Hattulassa.

Nuorten kanta on selkeä: ilmainen ehkäisy on yhdenvertaisuuskysymys.

– Ei pitäisi tulla sitä, että on noloa hakea kortsuja tai muuta, sanoo parikymppinen opiskelija Elina Kervinen Lahdesta.

Ilmainen ja kaikille nuorille kuuluva ehkäisy tekisi asiasta helposti lähestyttävän, jos seksistä ei esimerkiksi puhuta kotona.

– Kaikilla ihmisillä on oikeus saada suojaus, harrastaa seksiä ja nauttia siitä, Katriina Ruotsalainen ajattelee.

Joka viides kasi- ja ysiluokkalainen harrastanut seksiä

Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen nuorille olisi hyvin tärkeää, ajattelee Hämeen ammattikorkeakoulun terveyden edistämisen koordinaattori Sari Mäki. Hän on koulutukseltaan erityistason seksuaaliterapeutti ja terveydenhoitaja.

Mäki muistuttaa, että vuoden 2017 kouluterveyskyselyn tulosten mukaan noin joka viides kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalainen on aloittanut seksin.

– Mielestäni oli huolestuttavaa, että 8.–9.-luokkalaisista pojista 12 prosenttia ei ollut käyttänyt ehkäisyä ollenkaan viimeisessä yhdynnässä. Tytöillä se vastaava osuus oli vähän yli kymmenen prosenttia, painottaa Mäki.

Maksuttomat pitkäaikaiset ehkäisykeinot, kuten hormonikapselit tai hormonikierukka, ovat naisten ehkäisykeinoja. Seksuaaliterapeutti toivoo, että maksuton ehkäisy olisi aina sekä poikien että tyttöjen asia ja että kondomeja jaettaisiin nuorille.

– Kondomit ovat ainut poikien ehkäisykeino ja se on ainut väline, joka suojaa myös seksitaudeilta, muistuttaa Mäki ja kannustaa nuoria tuplaehkäisyyn.

Ilmaisen ehkäisyn jarruna raha ja tabut

Keskustelu nuorten maksuttomasta ehkäisystä tuntuu kuitenkin jakavan voimakkaasti mielipiteitä. Syynä on tavallisimmin raha. Maksuton ehkäisy on sitä tarjoavalle kunnalle tai kuntayhtymällä rahareikä, mutta kauaskatseinen näkee siinä säästöä.

Ilmaisen ehkäisyn maakunnassa Kanta-Hämeessä tehtiin vuonna 2017 noin 250 aborttia – Päijät-Hämeessä liki sata enemmän. Pitkäkestoinen hormonaalinen ehkäisy maksaa 100–150 euroa. Kanta-Hämeessä abortin hintalappu on 200–1 900 euroa.

Tilastojen mukaan 20–24-vuotiaat naiset tekevät eniten abortteja. Alan asiantuntijat painottavat, että nuorille tarjottava maksuton ehkäisy ei ole vain keino säästää aborttikustannuksissa.

– Abortti ei voi olla vaikuttamatta ihmiseen jollain tasolla, vaikka se olisi tarkoin harkittukin. Tässä kannattaa miettiä asioita pidemmälläkin tähtäimellä, että kyllä maksuton ehkäisy siinä mielessä on parempi vaihtoehto, pohtii koordinaattori Sari Mäki.

Mielipiteet ilmaisesta ehkäisystä jakautuvat myös siksi, että ajatuskin nuorten seksistä nostaa yhä monen aikuisen karvat pystyyn.

– Osa vanhemmista saattaa jopa miettiä, että aikaistaako se nuorilla seksisuhteiden aloittamista, Sari Mäki sanoo.

Lahtelainen nuoriso-ohjaaja Einari Toiviainen ajattelee samoin kuin Mäki: jotkut uskovat ilmaisen ehkäisyn kannustavan nuoria petipuuhiin turhan aikaisin. Itse hän ei väitettä täysin osta.

– Vaikka onhan se ihan tottakin, että siinä vaiheessa voi alkaa kokeilemaan ja tutustumaan itseensä ja toiseen.

Seksuaalikasvatusta enemmän?

Koordinaattori Sari Mäki painottaa, että seksuaalikasvatus on yksi koulun ja vanhempien tärkeimpiä tehtäviä. Siihen olisi syytä panostaa yhä enemmän. Koulujen kannattaa satsata opettajien seksuaalikasvatusosaamiseen ammatillisella lisäkoulutuksella.

– Kun annetaan oikeaan aikaan oikeanlaista tietoa, niin se edesauttaa sitä, että nuori pystyy itse tekemään valintoja oman seksuaaliterveytensä parhaaksi, miettii Mäki.

Oli se sitten irto- tai seurustelusuhde, niin osattaisiin ottaa huomioon myös toinen osapuoli – että siinä on kaksi ihmistä. Elina Kervinen

Nuoriso-ohjaaja Einari Toiviainen työskentelee 10–18-vuotiaiden kanssa. Hänen mukaansa monella nuorella on pornon takia pahasti vinoutunut kuva seksistä. Sen rikkoutuminen on shokki.

– Joillekin se on kuin kertoisi, ettei joulupukkia ole. Käsitykset voivat olla todella vääristyneitä.

Elina Kervisen mielestä seksuaalikasvatuksessa pitäisi käsitellä enemmän sitä, kuinka intiimiä seksi on.

– Oli se sitten irto- tai seurustelusuhde, niin osattaisiin ottaa huomioon myös toinen osapuoli – että siinä on kaksi ihmistä.

Lue lisää:

Vantaalla teiniraskauksista hävisi kolmannes ilmaisen ehkäisyn myötä – Lääkäri: "Toivon todella, että ihmisillä olisi halu tarkastella tätä asiaa" Ilmainen ehkäisy voisi vähentää abortteja ja niistä koituvia kuluja – vain 35 kuntaa herännyt asiaan, vaikka Väestöliitto suositellut kymmenen vuoden ajan

Omakotitalon seinään nojaa lumilapio. Holger Sjögrenin aamupäivä on kulunut lumitöissä eikä silakkaa troolatessa. Siihen on nykyään aikaa, sillä hän käy kalastamassa enää kerran viikossa.

– Kävisimme enemmänkin, mutta markkinat eivät vedä. Kaupaksi menee vain se, minkä itse myy, harmittelee Sjögren.

Tänä vuonna 80 vuotta täyttävä Holger Sjögren on kalastanut silakkaa koko ikänsä. Sjögren syntyi Pyhtään Koukkusaaressa, jonka lähes kaikki asukkaat olivat kalastajia. Saaressa oli 1930–40-lukujen taitteessa noin 60 asukasta. Pieni poika oli usein mukana rysillä. Saaliina oli pääasiassa silakkaa ja vähän suomukalaa.

– Siitä jäi kipinä, kun pikkupoikana kuuntelin rannalla kuulamoottoreiden ja Wikström-moottoreiden jytinää. Koukkusaari oli maailman paras paikka elää ja viettää lapsuutta.

Olen valinnut maailman parhaan ammatin. Holger Sjögren

Saari oli varsin suljettu yhteisö, mutta lapset kävivät koulua mantereen puolella. Toiset Sjögrenin tavoin Pyhtään ruotsalaista koulua ja toiset suomalaista koulua. Kun Koukkusaaren oma koulu valmistui, ehti Sjögren käydä siellä viimeisen kouluvuotensa vuonna 1951. Opettaja patisti 12-vuotiasta Sjögreniä opettajaseminaariin.

– Opettajan ura unohtui, kun troolarit ja tukkihinaajat ajoivat Koukkusaaren ohi halkolasteineen. Olen valinnut maailman parhaan ammatin silakan troolikalastajana.

Niinpä Sjögren jäi Koukkusaareen.

Kohtalokas räjähdys

Kalastus toi leivän pöytään ja vähän leivänpäällistäkin, vaikka pahimpina talviaikoina joutuikin käymään metsätöissä. Lohisiimakalastus toi sitten vielä vähän lisätuloja.

Sitten tuli syksy 1960, jota Sjögren ei unohda. Silloin hänen ensimmäisen troolarinsa kannella tapahtui räjähdys, joka maksoi ihmishengen.

Sjögren oli kalastamassa isänsä, setänsä ja erään neljännen koukkusaarelaisen kanssa, kun kannelle nousi troolin mukana outo esine. Se räjähti kannella ilmeisesti moottorin tärinän voimasta.

– Kansirakenteet hajosivat ja setäni tippui mereen. Setä menehtyi räjähdyksessä ja minullekin kävi pahasti. Sain sirpaleita pitkin kehoa ja olin viikon sairaalassa.

Aluksen miehet saivat kuitenkin satamaan omin voimin. Sjögrenin isä ja neljäs miehistön jäsen selvisivät ehjin nahoin. Troolari korjattiin ja parin kuukauden päästä onnettomuudesta kalastus jatkui.

Setä menehtyi ja minullekin kävi pahasti. Holger Sjögren

Sjögren muistelee, että sinä talvena tuli paljon kalaa. Keväällä hän vaihtoi uuteen isompaan troolariin.

– Onnettomuus oli kova paikka, mutta ei siitä mitään traumoja jäänyt. Sitä vain jatkettiin töitä, sanoo Sjögren.

Räjähtänyt esine oli miehille aivan tuntematon. Myöhemmin selvisi, että esine oli raivauseste. Miinanraivaamisen estämiseksi tai hidastamiseksi oli sodan aikana erilaisia menetelmiä. Raivauskalustojen tuhoamiseen käytettiin joko räjähtäviä tai leikkurilla toimivia raivausesteitä.

– Eivät siitä esineestä tienneet vanhemmat miehetkään, jotka olivat olleet sodassa.

Koti-ikävää

Sjögren troolasi silakkaa Koukkusaaren ympäristössä yhdessä veljiensä kanssa, mutta hänen kalastusmatkansa suuntautuivat myös kauemmas. Kun tehtaat alkoivat saastuttaa vesiä ja saaliit pienenivät lähialueilla, Sjögren reissasi kalaan Pohjanlahdelle, Itämerelle ja Suomenlahdelle.

Koukkusaaresta mantereelle Kotkaan mies muutti vuonna 1964, kun perheen perustaminen tuli ajankohtaiseksi. Perheeseen syntyi kolme lasta.

Kalastusmatkat saattoivat olla kuukaudenkin mittaisia. Koti-ikävä ehti iskeä moneen kertaan. Ensimmäiset päivät poissa kotoa olivat aina vaikeita, mutta sitten siihen tottui.

– Asuimme troolarissa ja soitimme radiopuhelimella kotiin. Soittoaika piti valikoida tarkoin, etteivät kaverit kuulleet ihan kaikkia puheita, myhäilee Sjögren.

Miehistöä aluksella oli kerrallaan kolme tai neljä henkeä, ja niille muodostui oma yhteisönsä. Miehet kalastivat, kuuntelivat radiota ja kävivät kaupassa, kun olivat maissa. Yhdessä soittaminen oli yksi tapa viettää aikaa.

– Minulla oli huuliharppu ja kaverilla haitari. Myrskyisinä päivinä saaren rannalla sitten joskus musisoitiin.

Merellä tiiviissä yhteiselossa syntyi myös hyviä ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet tähän päivään asti.

Kalastuksen loppu

2000-luvun alussa koukkusaarelaisten elämä muuttui. Maa- ja metsätalousministeriö kielsi kirjolohien ruokkimisen silakalla. Kiellon takana olivat eläinlääkintäviranomaiset, jotka pelkäsivät kalatauteja. Silakasta alettiin tehdä kalajauhoa, jota käytetään rehuna.

– Koukkusaarelaisten kalastus loppui siihen. Ei ollut enää mitään paikkaa, mihin niitä silakoita olisi laittanut, sanoo Sjögren.

Silakan pyytämistä jatkoivat vain Sjögren ja hänen veljensä.

Minä ihmettelen, miten ihmiset viitsivät mennä seitsemäksi töihin ja tulla viideltä kotiin. Holger Sjögren

Ammattikalastajat ovat yksi toisensa jälkeen lopettaneet Itäisellä Suomenlahdella. Sjögrenin aluksilla on ollut viime vuosina kesäkisällejä, mutta jatkajia ei tunnu löytyvän. Hänen kaikki kolme lastaan kalastivat isänsä aluksella opiskelujen lomassa, mutta kukaan ei jäänyt alalle.

Kalastajan ammattia pidetään raskaana ja olosuhteita huonoina. Sjögren on eri mieltä.

– Muuta maailmaa ei ole kuin meri! Minä ihmettelen, miten ihmiset viitsivät mennä seitsemäksi töihin ja tulla viideltä kotiin. Että miten ihmiset voivat pärjätä niin tylsällä elämällä.

Veitsi näkyi neljän metrin syvyydestä

Silakkaa on Sjögrenin mukaan nyt meressä enemmän kuin koskaan. Hän käy troolaamassa kerran viikossa edelleen, vaikka eläkkeellä onkin. Yksi ystävistä luopui omasta silakanpyyntikiintiöstään ja antoi sen Sjögrenille. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä kerrotaan, että itäisellä Suomenlahdella on enää kaksi silakantroolaajaa: Sjögren ja häntä hiukan nuorempi Hannu Lanki.

– Alle tonnin saaliin saa hyvin kaupaksi eikä se rasita kiintiötä niin kovin. Jos kauppa kävisi ja olisi isommat kiintiöt, voisi hyvin kalastaa kymmeniä tonneja päivässä, selventää Sjögren.

Kalastaja on yhtä luonnon kanssa. Vuosikymmeniä merellä työskennellyt ei voi olla huomaamatta ympäristön tilan muutoksia. Sjögren on huomannut, että rantavedet ovat nykyään puhtaampia, mutta ulkomerellä vesi on sameaa.

– Jos Suursaaren kohdalla pudotti sotavuosina veitsen veteen, se näkyi neljän metrin syvyydestä. Vielä 1960- ja 70-luvuillakaan ei trooli likaantunut ollenkaan ja nyt se on täynnä limaa ja saasteita.

Vaikka kalan kulutus on kasvanut, silakkaa syödään entistä vähemmän. Suurin osa siitä meneekin rehuksi. Sjögren toimittaa silakkaa muun muassa Kotkan akvaariotalo Maretariumiin kalojen ruoaksi.

– Toisaalta kyllä Kotkassa ihmiset syövät vielä silakkaa. Rannassa kauppa käy vielä niin hyvin, ettei uskoisikaan.

Silakkayllätys

Holger Sjögren on tuttu näky myös Helsingin silakkamarkkinoilla. Palkintojakin on tullut. Vuonna 2013 hänen rosepippurisilakkansa palkittiin vuoden silakkayllätyksenä.

Aina ei ole kuitenkaan silakkamarkkinoilla käyty. Kun tehtaat likasivat rantavesiä, saaliit olivat todella pieniä.

– Syksyn saalis saattoi olla sata tai kaksisataa kiloa. Aloin käydä silakkamarkkinoilla silloin, kun silakasta piti saada parempi hinta, jolla pärjäisi koko talven.

Troolareita on Sjögrenillä on ollut yhteensä parikymmentä. Viimeisin, 13-metrinen Inter, odottelee isäntäänsä Kuusisen satamassa. Mikä vetää kahdeksankymppistä miestä edelleen merelle silakanpyyntiin?

– Se on se mieltymys siihen kalastukseen ja työhön ja kaipuu sinne merelle, että ainakin kerta viikkoon sinne on päästävä, sanoo Sjögren.

Koukkusaarikaan ei ole unohtunut, siellä on edelleen kesämökki. Holger Sjögren kaivaa huuliharpun esille ja alkaa soittaa. Laulun nimi on Tähti ja meripoika. Se kertoo merimiehen ja kalastajan koti-ikävästä.

Humanistisen ammattikorkeakoulun lehtori ja tiimivastaava Tero Lämsä oli tietämättään sisäilma-altistunut sekä opiskellessa että töissä.

– Kymmenen vuotta sitten oireet räjähtivät. Päänsärkyä, väsymystä, nenäverenvuotoa ja tulehduskierteitä, Lämsä kuvailee.

Lämsän työpaikka on viimeiset kolme vuotta ollut vanha paperitehdas Jyväskylän Kankaalla. Sen massiiviset tiiliseinät ovat ehtineet vuosikymmenten vieriessä imeä itseensä yhtä sun toista luovutettavaksi sisäilmaan.

Mutta Lämsä ei oireile.

– Eikä kenelläkään muullakaan meidän porukastamme ole täällä tullut mitään oireita, hän sanoo.

Vanhaa tehdasta on korjattu kapseloimalla. Kapselointi tarkoittaa sitä, että vaurioitunut rakenne ympäröidään kaasutiiviisti kerroksella, joka ei päästä sisäilmaongelmien aiheuttajia lävitseen.

Koko talo kapseliin

Jyväskyläläisessä arvorakennuksessa tehdään parasta aikaa peruskorjausta. Suojellun rakennuksen tiiliseinien laasti on mikrobivaurioitunut. Seinien purkaminen taas tarkoittaisi koko talon purkamista.

Remontissa on päädytty siihen, että koko talo kapseloidaan. Lopputuloksena talon kaikkia sisäpintoja peittää kaasua läpäisemätön kalvo.

– Välipohjan rakenteet pinnoitetaan, sen jälkeen vedetään ulkoseinät sisäpuolelta ja kattorakenteet. Näin ongelma suljetaan ulkoseinän rakenteeseen, kertoo VRP Keski-Suomi Oy:n rakennusmestari Jari Hellman.

Kaasutiivis kapselointi tarkoittaa myös sitä, että rakennuksessa ei sen jälkeen ole ilmavuotoja.

– Kaikki ilma tulee koneella ja menee koneella. Rakenteesta ei tule ilma lävitse, Hellman sanoo.

Suuri kiinteistöomistaja suhtautuu varovaisesti

Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu hallinnoi satoja rakennuksia, joilla on pinta-alaa yhteensä yli puoli miljoonaa neliometriä. Siellä kapselointiin suhtaudutaan varovaisesti.

– Tavoittelemme yleensä noin 30 vuoden elinkaarta. Siksi mieluummin poistamme kaikki mahdolliset riskitekijät kiinteistöistä, Tilapalvelun rakennuttamispäällikkö Tuija Lepistö sanoo.

Se ei tarkoita, etteikö Jyväskylä käyttäisi kapselointia.

– Jos ei muulla menetelmällä pystytä rakennetta korjaamaan. Sellaisia voivat olla esimerkiksi kantavat rakenteet tai maanvaraiset laatat, Tilapalvelun kiinteistöpäällikkö Petteri Kontro sanoo.

Koska kaupungilla on paljon kiinteistöjä, myös kapselointeja on tehty.

– Määrät eivät ole kovin suuria, mutta käsitykseni mukaan kapseloinnit ovat toimineet, Kontro sanoo.

Jyväskylän kokoisessa kaupungissa peruskorjataan jatkuvasti. Isoksi luonnehdittavia peruskorjaushankkeita on joka vuodelle.

– Yleensä jokaisessa hankkeessa tulee joku kohta, jossa harkitaan kapselointia. Käytämme asiantuntijoita, ja kapseloimme tarvittaessa, Lepistö sanoo.

Asumisterveysliitolle tuttu menetelmä

Asumisterveysliitto AsTe ry:lle kapselointi on tuttu menetelmä, eivätkä siihen liittyvät kokemukset ole hyviä.

– Meihin otetaan yhteyttä silloin, jos ihmisille on tullut sisäilmasta terveysoireita, liiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö sanoo.

Rämön näkemys kapseloinneista on selkeä.

– Jos puhutaan homeiden, mikrobien ja kaasumaisten epäpuhtauksien kapseloinnista, niin se on kyllä täyttä puppua.

Rämö kertoo nähneensä niin monta epäonnistunutta kohdetta, ettei hän usko kapseloinnin toimivuuteen. Hänen mielestään rakennukset pitäisi aina korjata uusimalla rakenteet.

– Kaikki rakennukset on mahdollista korjata. Kyse on siitä, halutaanko niin tehdä, hän sanoo.

Kapselointi on käsityötä

Kapselointipinnoite levitetään käsipelillä: telalla ja siveltimellä. Kerroksia on useita. Se saattaa tarkoittaa lukemattomia neliöitä seinää, lattiaa ja kattoa – sekä erilaisia läpivientejä, kulmia, nurkkia ja kolosia.

Jotta kapselointi toimisi, niiden on kaikkien oltava tiiviitä.

– Tuotteet sinällään ovat pitkälle kehitettyjä, ja niillä on pitkä takuu. Sen lisäksi työn pitää olla hyvin suunniteltu, tehty ja valvottu. Silloin kaikki toimii, Kontro sanoo.

Työmaalla valvonta lähtee siitä, että työtä seurataan. Sen lisäksi tehdään pinnoitepaksuuden mittauksia ja kaasunpitävyyttä tarkastetaan muun muassa merkkisavuilla.

– Kapseloinnin toimivuutta pitää seurata myös jälkikäteen. Rakenteessa oleva ongelmahan ei ole kapseloinnilla minnekään poistunut, Kontro muistuttaa.

Halvempaa kuin purkaminen

Rakenteen purkamiseen ja uudelleenrakentamiseen verrattuna kapselointi on Petteri Kontron mukaan huomattavasti edullisempaa.

Etenkin kaupallisilla toimijoilla euro konsulttina saattaa johtaa saneerausten tekemiseen entistä enemmän kapseloimalla.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että kapselointia pitää käyttää harkiten. Me mieluummin pelaamme varman päälle kuin jätämme riskitekijän rakenteeseen kenties kymmeniksi vuosiksi. Mutta meillä ei olekaan tulospaineita, sanoo Tuija Lepistö.

Kapselointia onkin verrattu viemäriremonteissa käytettäviin pinnoituksiin ja sukituksiin. Niissäkään vanhaa rakennetta ei pureta pois, vaan tavalla tai toisella korjataan toimivaksi.

Ei sama kuin tiivistyskorjaus

Kapseloinnin kanssa työskentelevät nostavat usein esiin sen, että kapselointi sekoitetaan tiivistyskorjauksiin. Tiivistyskorjaukset ovat hyvin yleisiä, kapseloinnit eivät.

Tiivistyskorjauksissa pyritään rakennuksen ilmanvaihdon parempaan hallintaan. Niiden tarkoitus on etsiä ja korjata rakennusten ilmavuotoja niin, ettei ilma kulje sellaisista paikoista, joista sen ei haluta kulkevan.

Riippuen siitä, millainen kapselointi rakennuksessa toteutetaan, se voi tarkoittaa myös tiivistyskorjausta. Ilmavuotojen tiivistäminen ei kuitenkaan ole kapseloinnin tarkoitus, vaan kapseloinnilla pyritään korjaamaan sisäilmaongelmat eristämällä haittalähde sisäilmasta.

Kapselointia tehdään monella tavalla

Kapselointi ei ole yksi yhtenäinen menetelmä. Periaate on aina sulkea vaurioitunut rakenne kaasutiiviisti, mutta käytössä on lukuisia materiaaleja ja sitäkin kautta erilaisia tapoja toteuttaa kapselointi.

Jos kapseliin suljetaan esimerkiksi maanvarainen betonilaatta, joka saa kosteutta alapuolella olevasta maasta, laatta saa kosteutta edelleen. Vaikka kosteus ja sen aiheuttamat ongelmat eivät enää pääse laatasta suoraan sisäilmaan, kosteus voi nousta laatasta seiniin, ja sisäilman ongelmat palata sitä kautta.

Kapselointeja toteutetaan myös erilaisissa laajuuksissa ja eri tarkoituksiin. Useimmissa kapseloinneissa on ollut kyse siitä, että kapseliin suljetaan vain jokin tietty hankalasti purettava rakenne.

Asumisterveysliiton Rämön mukaan kapseloinnin laajuudella on suuri vaikutus onnistumiseen.

– Jos ylisilloitetaan seinät, lattiat ja katto - kaikki rakenteet, niin tilahan on umpio. Kyllä se ainakin alkuun toimii, hän sanoo.

Joskus kapseloinnilla haetaan väliaikaista ratkaisua ennen perinteistä peruskorjausta.

– Jos suunniteltu elinkaari ei ole kovin pitkä, myös kapseloinnissa onnistuminen on helpompaa, sanoo Petteri Kontro.

Pidemmän aikavälin tieto puuttuu

Huolena kapseloinnissa on juuri elinkaari: kuinka kauan kapselointi pysyy ehjänä ja toimii? Kapseloinnin elinkaaresta ei ole tietoa, koska kapselointi nykymuodossaan on niin uutta.

Suuri kiinteistö- ja rakennusalan konsultti Vahanen, joka kyllä tuntisi tutkimukset, viittaa tiedon puutteeseen esimerkiksi lausunnossaan (pdf) Vantaan Tikkurilan kirkon kunnostamisesta näin: "kapselointikorjausten toimivuudesta pitkällä aikavälillä ei ole riittävästi tutkimustietoa".

VRP Keski-Suomen Jari Hellman uskoo nykyisten kapselointiaineiden kestävyyteen.

– Kuka näistä osaa varmuudella sanoa, mutta eiköhän tämä sen 50 vuotta kestä.

Jyväskylän Tilapalvelun Tuija Lepistö taas epäilee.

– Lähtökohtana on se, että pyrimme Terve Talo -rakentamista noudattamaan, pelaamme varman päälle ja poistamme kaikki haitalliset rakenteet sen sijaan, että jättäisimme riskitekijän rakenteeseen vaikka 30 vuodeksi.

Asumisterveysliiton Rämön näkemys on negatiivinen.

– Ne ovat olleet lyhytikäisiä, ja minulla on enemmän kokemusta epäonnistuneista kuin onnistuneista hankkeista.